• FutisForum2 - JalkapalloFutisForum2 - Jalkapallo
Päävalikko

Liigan yleisökeskiarvo, johon voisi olla tyytyväinen (Uusi äänestys)

Aloittaja JM, 16.07.2006 klo 16:21:44

0 Jäsenet ja 3 Vieraat katselee tätä aihetta.

Yleisökeskiarvo, johon voisi nykyisillä olosuhteilla olla tyytyväinen

2 000 - 2 500
2 500 - 3 000
3 000 - 3 500
3 500 - 4 000
4 000 - 4 500
4 500 - 5 000
5 000 - 5 500
5 500 - 6 000
6 000 -

Ior Bock

Lainaus käyttäjältä: Erkka - 02.06.2009 klo 02:10:22
TamU 13600
HJK 8616
Inter 7814
TPS 7814
FC Lahti 5972
Honka 4000
VPS 3680
MyPa 3333
JJK 3200
MIFK 3200
Haka 2813
RoPS 2720
Jaro 2400
KuPS 2160
Veikkausliiga 5094


???

Lahessa 14500 paikkaa ja Hongalla toistaiseksi sama ku klupilla.

EssienOnRautaa


Ior Bock


Taavetti_Merimies

Jos kiekkoliigan kanssa samoissa numeroissa pyörittäisiin- tai edes vähän alle - niin olisihan se jo ihan riittävä suoritus kun sarjaa pelataan kuitenkin lomakuukausina.

Sarjan isojen aluiden joukkueiden (TPS, Inter, HJK, TamU) pitäisi vetää 4000+ katsojaa ihan vakiona. Sarjan heikoin yleisömäärä ei saisi jäädä alle 1500 katsojan.

Nyt siellä on näitä 700 katsojan pelejä seassa ja pesäpallojengit vetävät enemmän porukkaa katsomoihin.

Suurin

Samoilla linjoilla Taavetin kanssa. Suurkaupunkien joukkueiden peleissä pitäisi olla reilu 4000 ihmistä, vaikka kuinka olisi jämäpäivä ja paskasää. Sitten esimerkkinä HJK-Honka aurinkoinen lauantain pitäisi 7000 mennä rikki. Pienillä joukkueille alle 2000 pelit olisi aniharvassa, ja isojen/mielenkiintoisten joukkueiden kaupunkiin tulo toisi katsomoon yli 3000 ihmistä useammin kuin kerran kaudessa.


Taitavan hyvä

Lainaus käyttäjältä: Myrsky - 04.04.2015 klo 04:24:37Marjanaama

LainaaMarjamaa huomauttaa, että olosuhteiden kehittäminen Suomessa on ehdottoman tärkeätä. Hänen mukaansa kehitystyö on käynnissä kaikilla paikkakunnilla. Tuoreista hankkeista ja suunnitelmista hän listaa Tampereen, Seinäjoen, Vaasan, Lahden, Pietarsaaren ja Maarianhaminan.

Lisätietoja Maarianhaminan olosuhteiden kehittämisestä? Ja tuo Pietarsaaarikin kyllä aika kaukaa haettu visio. Mihin unohtui jo käynnissä oleva Rovaniemen katsomoprojekti ja piakkoin myös Kotkan?

supstanssi

Marjamaan mielestä kaikki asiat suomifutiksessa on tarpeeksi hyvin. Ja näin. Positiivisuuden kautta eteenpäin. Katsotaan mihin päädytään..onneksi pohjalle ei ole paljon matkaa.

Mulattimunkki

#233
Lainaus käyttäjältä: supstanssi - 05.04.2015 klo 16:34:42onneksi pohjalle ei ole paljon matkaa

Itse asiassa on, ja se varmaan oli Marjamaan yksi pointti. Siitä kertovat vaikkapa nuo Viron yleisömäärät. On aika väkinäistä mustavalkoistamista alkaa väittää, että jonkun suomifutiksessa toimivan mielestä "kaikki on hyvin". En usko, että yhtään tällaista henkilöä ilmoittautuu. "Tarpeeksi hyvin" ehkä, mutta sekin riippuu kovasti näkökulmasta. Sen sijaan paljon löytyy sellaisia ihmisiä, joiden mielestä ihan kaikki on huonosti ja kaikki on puuhastelua - että ollaan kuilun reunalla. Tuollainen asenne on vähintäänkin yhtä typerä.

On yksi tapa sinänsä mennä harhaan, että kuvittelee ettei alemmaksi voi enää mennä ja siltä pohjalta alkaa tehdä suuria muutoksia sen kummemmin ajattelematta mikä nykytilassa on hyvää (koska ei muka ole enää mitään menetettävää). Näinhän on tehty vaikkapa Suomen Cupin kanssa: ei ole pystytty tekemään perusteellista analyysia siitä, mikä on ollut hyvin ja mikä huonosti, ja millä toimilla tavoitteisiin päästään. Ja vasta jälkeen päin huomataan, mitä ollaankaan menetetty.

Pessimistisen surkuttelun ja voivottelun ilmapiirissä ei osata nähdä omia vahvuuksia, joita kuitenkin on. Tähän vaikuttaa myös kotimaisen jalkapalloväen huono laji-itsetunto. Ruoho on aina vihreämpää myyttisessä "Euroopassa". On helppo huudella puskista, että kaikki on huonosti, ja että jossain muualla asiat ovat paremmin. Ei osata riittävän hyvin arvostaa omaa tekemistä ja kulttuuria (esim. kotimaiset suuret pelit ja ruohonjuuritason kannattajakulttuuri jätetään usein vaille niiden ansaitsemaa huomiota, forumillakin). Veikkausliigalla on myös kokonaisuudessaan hyviä juttuja, jotka ovat lisäämässä sarjan potentiaalia. Esimerkkeinä siitä, mitä Veikkausliiga kuitenkin on:

- toiseksi suosituin kotimainen sarja
- suuri määrä perinteisiä seuroja, joilla on melko tukeva (joskin pieni) kannattajakunta ja paikallisidentiteetti
- parantuvat olosuhteet; paikoin nykyisetkin olosuhteet tukevat ammattimaisuutta
- vähintäänkin kohtalainen medianäkyvyys
- mielenkiintoisia pelaajia, persoonia ja tarinoita
- urheilullinen, kotikutoinen, paikallinen eikä liian kaupallistunut (vrt. pöhöttynyt kabinettikiekkoliiga)

Mielestäni Suomessa on jonkinlainen vääristynyt mielikuva siitä, että positiivinen ilmapiiri ei voisi tarkoittaa samalla terveen kriittistä ilmapiiriä. Jos ollaan ainoastaan kriittisiä ja ainoastaan nähdään kaikessa huonot puolet, futiksen eteen toimivien urakka jää vaille rakentavaa ja innostavaa palautetta ja motivointia. Silloin futiksen eteen toimiminen ja jopa itse kotimaisen futiksen seuraaminen mielletään jonkinlaiseksi kivireen vetämiseksi. Ei sellaista kukaan jaksa. Miksi pitäisi olla kiellettyä sanoa, että Veikkausliiga on hieno sarja jo nykyisellään ja että oikeastaan seuraan sitä juuri siksi? Miksi meidän edes pitäisi toivoa Veikkausliigan saavan uusia seuraajia, jos liigaa nykyisellään seuraavatkin lähinnä yksipuolisesti haukkuvat sitä? Miksi ylipäänsä olla tekemisissä futiksen kanssa, jos se ei ole kivaa? Eikä tämä tietenkään tarkoita sitä, etteikö haluaisi liigan olevan vielä nykyistä parempi, selvästikin. Kyse on siitä, että ollakseen toimivampaa terve kritiikki vaatii seurakseen terveitä kehuja - niin ihmisten välinen kanssakäyminen yleensäkin toimii.

vlainen

Lainaus käyttäjältä: Mulattimunkki - 05.04.2015 klo 17:13:47


Puit sanoiksi omat tuntemukseni Veikkausliigasta. Liian usein kaikki on paskaa ja kusta, eikä nähdä niitä hyviä asioita ennen kun asiat ovat vielä enemmän vituillaan.

karvakameli

Lainaus käyttäjältä: Mulattimunkki - 05.04.2015 klo 17:13:47


Loistava teksti ja ajattelen hyvin pitkälti samoin. Jos halutaan muutosta pitäisi asenteen muuttua omaa kotimaista liigaamme kohtaan yleisesti. Miten se tehdään on sitten se suurempi haaste.

Itse pidän suurimpina kehityskohteina liigassamme yleiset olosuhteet ja ottelutapahtumien järjestäminen. Kokemus mikä jää ihmisen mieleen ottelutapahtumasta määrittelee sen mitä hän puhuu abc:n kahvipöydässä eteenpäin.




supstanssi

#236
Lainaus käyttäjältä: karvakameli - 05.04.2015 klo 18:18:27
Loistava teksti ja ajattelen hyvin pitkälti samoin. Jos halutaan muutosta pitäisi asenteen muuttua omaa kotimaista liigaamme kohtaan yleisesti. Miten se tehdään on sitten se suurempi haaste.

Tosta kaikestahan on helppoa olla samaa mieltä mutta kyse on juuri boldatusta eli jotain pitäisi tehdä itse piireissä että asenne muuttuisi. Nyt asenne menee vain huonommaksi kun seuraa kaatuu ja siirretään kuin viljaa ja maju on löysempi kuin löysä ihan valmentajankin suulla. Pelit muka alkaa, myydään liput ja sitten kenttä onkin remontissa, suota, ei haluta käyttää varakenttää jne. vaikka kelit on paremmat kuin ikinä. Päälle annetaan lipevät lausunnot olosuhteiden kehityksestä. Tällaisen pelleilyn pitäisi loppua ja hihat on käärittävä sen eteen että seuroilla on edellytyksiä. Kaikissa yksityiskohdissa on pyrittävä parempaan ja tuotava se esiin eikä vain sanottava että hyvin on tehty. Suomalainen on liian fiksu (toki myös osaa olla hyvin kriittiinen) jotta tuollainen sanahelinä menisi läpi kun faktat kertoo toista.


Vlad Kepes

#237
Tuota "ruoho on vihreämpää aidan toisella puolella" näkee harmittavan paljon foorumillakin. Jotkut kuvittelevat että myyttisillä ulkomailla lehterit pursuavat yleisöä, rahaa tulee ovista ja ikkunoista ja peli on viihdyttävää.

Tosiasia on että Jagodina - OFK Belgrad -ottelu on todennäköisesti paskaa, se pelataan 300 silmäparin edessä kulahtaneella neukkustadionilla, ja pelaajien liksat pyörivät kolminumeroisissa summissa, riippuen toki siitä tuleeko liksa ollenkaan tilille. Taukopalvelut ovat niitä mitä tuot itse stadionille. Lipunmyyjä ehkä löytyy.

Jagodina ehkä nyt ei ole paras esimerkki, koska toi paikallinen hiihtis ei ole edes pahimmasta päästä:




karvakameli

Olen myös samaa mieltä siitä, että asioita kaunistellaan liikaa esim. maajoukkueen kohdalla valmentajien toimesta. Faktat pitää pitää faktoina se on selvä.

Asenteen muutoksella tarkoitan enemmän sitä, että ei asennoiduta omaa liigaamme kohtaan niin valtavan negatiivisella asenteella. Peri suomalainen tyyli siis.
Kriittinen ja negatiivinen on kuitenkin kaksi eria asiaa ja ehkä tarvitsemme enemmän kriittistä ja vaativampaa asennetta.

En tiedä olisiko joku suurempi rakenne uudistus tässä jalkapallo puolellakin paikallaan kun se tuntuu olevan pinnalla ihan valtakunnallisisssakin asioissa?

Pitäisikö vaatia enemmän, esim. ottelutapahtumilta? Pitäisikö ruohonjuuri tasolle antaa parempia porkkanoita, jotta kehitys tapahtuisi alhaalta asti?


kovafanipallo

#239
Eilen kun katselin urheiluruutua niin ensin tulee tietenkin kuvaa hyvätunnelmaisista sm-liigamatseista, sitten vähän sählinkiä joissa katsomot täynnä ja hyvä tunnelmaa.

Sitten tuli kooste rops-hjk pelistä. Ei ju-ma-lau-ta. Näyttihän se nyt ihan täydeltä puuhastelulta edellämainittujen jälkeen. Hiljaista kuin kirjossa, ihmiset seisoo lumihangessa ja taustalla ränsistynyt puolen kentän mittainen katsomo josta saa kuvan että siellä oli max 200 ihmistä paikalla. Lopussa vielä robin lodin haastattelu jonkun navetan seinän edessä. Tervetuloa 1920-luvulle. Sitten tämän perään heti tietenkin koostetta valioliigamatseista joka kruunasi juuri nähdyt suomifutispätkät pelkäksi pelleilyksi. Kyllähän tuosta saa näin suomifutisfanaatikkonakin sellaisen kuvan että ei hemmetti mitä puuhastelua tää suomipotkis oikeasti on olosuhteiltaan. Ja sitten ihmetellään miksi tavalliset pulliaiset kutsuvat suomalaista jalkapalloa potkupalloksi. Syy ei ole todellakaan pelkästään tasossa, vaan siinä että nämä 1920-luvun olosuhteet saa koko lajin näyttämään pelkältä vitsiltä 2010 -luvulla.

Tavalliselle suomifutista seuraamattomalle futiksesta kiinnostuneelle potentiaaliselle asiakkaalle ei tulisi siis mieleenkään lähteä katsomaan tuollaisten kuvien jälkeen suomalaista futista paikan päälle tai mieltää sitä mielenkiintoisena liigana. Juurihan heille annettiin aikaisemmin jo kuva että sählinkikin olisi futista kiinnostavampaa, parempi tunnelmaista ja enemmän yleisöä vetävää urheilua.

Olosuhteilla on kyllä ihan helkkarin iso merkitys sille millaisen kuvan suomipotkis antaa itsestään peruspulliaiselle. toivotaan siis että ne stadionprojektit oikeasti etenisi. ja tulevaisuudessa nämä veikkausliigamatsit pitäisi kyllä aina kuvata niin että kamera on pääkatsomoa päin. tuon pitäisi olla ihan ehdoton asia. Se että näkeekö tavallinen pulliainen tv-kuvassa kentän ja taustalla perunapeltoa/metsää ilman katsojia vaiko kentän ja täyden tai edes puolitäyden pääkatsomon, on loppupeleissä todella iso merkitys.

yhtenä esimerkkinä se että kun ropsin uusi stadion nousee ja jos pelit kuvattaisiin jatkossa niin että kuvassa näkyy se uusi hieno katsomo joka on lähes täynnä ihmisiä, niin antaahan se nyt 100x paremman kuvan suomifutiksesta kuin se että kuvassa näkyy pelkästään kenttäpelaajat ja pallopojat eikä katsomoa ollenkaan.

Taitavan hyvä

Lainaus käyttäjältä: kovafanipallo - 05.04.2015 klo 18:53:26yhtenä esimerkkinä se että kun ropsin uusi stadion nousee ja jos pelit kuvattaisiin jatkossa niin että kuvassa näkyy se uusi hieno katsomo joka on lähes täynnä ihmisiä, niin antaahan se nyt 100x paremman kuvan suomifutiksesta kuin se että kuvassa näkyy pelkästään kenttäpelaajat ja pallopojat eikä katsomoa ollenkaan.

Sama, mutta mulle diagnosoitiin jo ongelma "Rovaniemen Keskuskentän peruskorjaus" -topicissa :(

Lainaus käyttäjältä: Taitavan hyvä - 11.03.2015 klo 17:20:12
Sitten vielä kun matsit luultavasti kuvataan kuitenkin tuolta uuden katsomon puolelta ylhäältä, niin TV-yleisölle välittyy kuva vain tuosta puuhäkkyrästä :alas:

Lainaus käyttäjältä: Muhammet Yavuz - 11.03.2015 klo 21:16:06
No jo on ongelmat.

pyry

#241
Lainaus käyttäjältä: Vlad Kepes - 05.04.2015 klo 18:34:14
Tuota "ruoho on vihreämpää aidan toisella puolella" näkee harmittavan paljon foorumillakin. Jotkut kuvittelevat että myyttisillä ulkomailla lehterit pursuavat yleisöä, rahaa tulee ovista ja ikkunoista ja peli on viihdyttävää.

Niinpä. Taustalla lienee se, että vertaamme itseämme tyypillisesti läntisiin naapureihimme Ruotsiin, Norjaan ja Tanskaan myös jalkapallokulttuurisessa mielessä (niin kuin monessa muussakin mielessä, usein samoin seurauksin). Kun kiinnitymme tähän vertailuun, tulemme tavallaan lähtökohtaisesti varmistaneeksi että tulemme pettymään.

Esim. Ruotsi oli jo sotien välissä jalkapalloyhteiskunta, jossa futis oli käytännössä kansallispelin asemassa. Jo 1950-luvulla Ruotsilla oli kansainvälisiä tähtipelaajia ja MM-kisat (joissa pärjäsivät hyvin).

Lyhyesti sanottuna olemme niin kaukana takamatkalla että vertailussa esim. Ruotsiin ei ole mieltä. Kaupunki-, seura- ja yleisen jalkapallokulttuurin (hulitouhuja lukuun ottamatta) vertailun näkökulmasta joku Balkan voisi hyvinkin olla luontevampi vertailukohta.


Edit. Oli minustakin hyvä tuo mulattimunkin kirjoitus. Terveen kriittinen ilmapiiri ei ole yhtä kuin negatiivinen ilmapiiri.

kovafanipallo

Lainaus käyttäjältä: Taitavan hyvä - 05.04.2015 klo 19:04:41
Sama, mutta mulle diagnosoitiin jo ongelma "Rovaniemen Keskuskentän peruskorjaus" -topicissa :(

Joidenkin mielestä tosiaan ei ole ongelma, vaikka tää on yksi isoimpia mutta myös helpoiten korjattavissa olevia ongelmia. Järjelläkin kun miettii niin tuo todellakin on ongelma, varsinkin kun tavoite on löytää kansaa ja niitä pikkulapsia eli uusia litmasia kiinnostumaan taantumisesta kärsivästä suomalaisesta jalkapallosta. Ei tulisi yllätyksenä että Vaassakin (sitten kun/jos uusi stadion noussut) kamerat kohdistettaisiin siihen jeesuksen aikaiseen puuhökötykseen päin, kun samalla sekä yleisö että suomen modernein stadion jäisi piiloon kameran taakse.....

itsehän sain aikoinaan superjunnuna nimenomaan näistä urkkaruuduista sen kuvan että suomalainen futis ei voi olla mikään iso juttu tai tie tähtiin. Eihän siellä näkynyt hyvä jos edes katsomoita ja siitä yleisöstä puulankut perseenalla mikä kameraan asti pääsi, niin sai kuvan että siellä on se 200 paikalla. Siksi rupesin kendoilemaan ja unelmoimaan tähteydestä ja suurin vaikutus tälle valinnalle oli täydet katsomot ja hyvät olosuhteet joissa itsekin olisi joku päivä huudattanut väkijoukkoja. Kukapa nyt ei superjunnuna unelmoinut niiden herrojen saappaista jotka kohon mailoineen huudattivat niitä täpötäysiä halleja... onnekseni lopulta sitten tuli muutto jalkapallopaikkakunnalle ja löytyi kaveripiirii joka oli hulluna futikseen ja sille tielle tuli sitten jäätyä itsekin ja kaverit onneksi avas tämän kendoyhteiskunnan kasvattaman kendojuntin silmät.

Tässä vielä hyvä pätkä kuvastamaan sen miltä nuo urkkaruutujen futiskoosteet pikku-kovafanipallon silmiin näyttivät:
https://www.youtube.com/watch?v=s6N6d_rGuCw

Mutta hei, ihan samalta puuhastelultahan tuo veikausliiga olosuhteiden osalta edelleenkin näyttää...

Vlad Kepes

Lainaus käyttäjältä: pyry - 05.04.2015 klo 19:49:06
Lyhyesti sanottuna olemme niin kaukana takamatkalla että vertailussa esim. Ruotsiin ei ole mieltä. Kaupunki-, seura- ja yleisen jalkapallokulttuurin (hulitouhuja lukuun ottamatta) vertailun näkökulmasta joku Balkan voisi hyvinkin olla luontevampi vertailukohta.

Niin, meidän pitäisi verrata 80-luvun Ruotsiin, ei vuoden 2015 Ruotsiin.

Kauden 1987 AIK:n AM oli 4400, Rosenborgin 5000, kun taas B 1903 Köbenhavn pelasi keskimäärin 1500 henkeä vahvan yleisön edessä.

Sitten siellä alettiin tehdä asioita oikein.

Mulattimunkki

#244
Lainaus käyttäjältä: karvakameli - 05.04.2015 klo 18:44:23Pitäisikö vaatia enemmän, esim. ottelutapahtumilta? Pitäisikö ruohonjuuri tasolle antaa parempia porkkanoita, jotta kehitys tapahtuisi alhaalta asti?

Ottelutapahtumilta voi vaatia enemmän, mutta kannattaa muistaa että tasokkaiden ottelutapahtumien luominenkin vaatii kokemusta ja jonkinlaista ammattimaisuutta. Ja monesti Suomessa ymmärretään väärin ottelutapahtuman viehätys. Tämä nyt on vähän mutua, mutta uskoisin etteivät katsojat vaadi mitään amerikkalaistyylistä spektaakkelia. Ottelutapahtumahan on suurelta osin rituaali. Se koostuu tutuista osista, jotka kannattelevat ottelun kulun sattumanvaraista luonnetta. Tapahtuman yksi tarkoitus on viihtymisen lisäksi lisätä ryhmän sisäistä koheesiota ja identiteettiä, luoda puitteet "unelmien teatterille" jossa katsojat ovat osa seuran, joukkueen ja koko yhteisön merkityksellistä tarinaa. Yksittäiselle katsojalle se voi vaikka tarkoittaa sitä, että hän menee istumaan samalle paikalle pääkatsomoon kuin jo 10 vuotta sitten, kuulee kaiuttimista saman seuralaulun ennen aloituspotkua, ostaa tauolla makkaran ja käy moikkaamassa yhtä kaveria jota ei taas vähään aikaan ole tullut nähtyä. Ei mitään erikoista välttämättä. Jos käy Euroopassa tai missä tahansa maailmassa katsomassa peliä, aika samanlaista se on joka paikassa, ja välillä tulee mieleen että "eihän täällä edes ole mitään ottelutapahtumaa ja silti porukka on ihan pähkinöinä". Eivät katsomotkaan yleensä erityisen prameita ole.

Yksittäiset sirkustemput eivät välttämättä ole pahasta, mutta paljon mieluummin Veikkausliiga varmaan kaipaa jotain "suuren yleisön" peruskatsojaa, jolle ei jäänyt välttämättä pelistä mieleen mitään ihmeellistä, ainoastaan peruspositiivinen meno: "peli oli ihan vauhdikasta ja oli siellä hyvä tunnelmakin". Sen sijaan viime vuosina on huomannut hämmästyttävän usein, kun puheeksi tulee Veikkausliiga tai suomalainen jalkapallo, että puhe kääntyy negatiivisiin seikkoihin. Harvoin ihmiset kysyvät vain, että milloin on seuraava peli. Vaikka maajoukkueen kohdalla olen kuullut usein kysyttävän, vaikkei henkilö ollenkaan seuraisi jalkapalloa. Sama ilmiö on jääkiekossa, jossa lajia seuraamattomatkin ovat usein yllättävän sisällä siitä vaikka miten jollain Ässillä menee, kun aina kuitenkin on joku kaveri tai sukulainen jonka kanssa voi heittää pinnallista läppää viime aikojen tuloksista.

Tämä kaikki mahdollistaa sen, ettei peli kestä vain 90 minuuttia, vaan se jatkuu sitä ennen ja sen jälkeen tietyissä sykleissä. Jalkapallo-ottelussa verrattuna muihin lajeihin korostuu se, että katsojat eivät ole vain passiivisia kuluttajia, vaan myös itse osallistuvat peliin ja pystyvät vaikuttamaan sen tulokseen. Jopa yksittäisissä peleissä tuomaria painostamalla, mutta etenkin vähänkin pitemmällä tähtäimellä: esim. TPS:n romahduksesta turkulaisyleisö saa syyttää osaltaan ihan itseään, kun se ei huonojen aikojen tullessa enää käynyt peleissä niin ahkerasti kuin aikaisemmin, minkä vuoksi seura menetti huomattavasti rahaa ja resursseja (vaikka katsomo-olosuhteissakaan ei ollut mitään vikaa, stadion kun on parhaimpia Suomessa). Sen sijaan kaikki tietävät, mikä merkitys kannattajilla on ollut HIFK:n nousussa.

Tarinoiden luominen on ainakin seuraihmisten ja median tehtävä. Onneksi Suomessa ei ole mitään pulaa jalkapalloon liittyvistä tarinoista, päinvastoin. Ne vain täytyy jonkun kertoa. Suomi on täynnä omaleimaisia jalkapalloseuroja, joilla on pitkä ja värikäs historia legendaarisine pelaajineen, ja tätä tulisi tuoda enemmän esille. Valitettavasti Veikkausliiga on osaltaan ollut murentamassa tätä, kun liiga itsekin puhuu ikään kuin pääsarjajalkapalloa ei olisi ollenkaan pelattu ennen vuotta 1990. Tilanne saattaa kuitenkin olla muuttumassa paremmaksi, ja myös monet 1990-luvun muoviseurat ovat pääsemässä eroon pahimmasta muovisuudestaan, esimerkkeinä FC Lahti ja TamU. Seuroilla on siis kohtuuhyvä pohja olla uskottavia ja houkuttelevia (varsinkin kun jalkapallo on kuitenkin Suomessa iso laji), mutta toistaiseksi resurssit puuttuvat.

Moni asia palautuu siihen, ettei ole rahaa tai resursseja. Mutta ratkaisu ei ole se, että aletaan syyllistävästi ruinaamaan sponsoreilta, medialta, kunnilta ja yleisöltä, että heillä olisi joku velvollisuus tukea suomifutista, ja siten suomifutiksen seuraajatkin saattavat pitää itseään jonkinlaisina pioneereina tai marttyyreinä. Mielestäni tämä on väärä asenne. Rahaa tulee tavallaan sivutuotteena silloin kun monet muut asiat ovat kunnossa: kun stadioneilla on kannattajia ja tunnelmaa, on olosuhteet ammattimaiseen seuratoimintaan ja hyvän ottelutapahtuman luomiseen, ja on hyvä joukkue joka pärjää. Parhaimmillaan voidaan luoda positiivinen kierre, jossa sisään tulevalla rahalla voidaan tehdä investointeja, jotka maksavat itsensä takaisin joskus nopeammin, joskus hitaammin. Toki se on sitten ongelma munasta ja kanasta, mistä se kierre voisi alkaa. Onneksi raha ei edes ole itseisarvo: kannattajalle ja satunnaisellekin seuraajalle seura on kuitenkin olemassa köyhänäkin, ja peleissä voi käydä vaikka menisikin vähän heikommin. En usko että suomalaisetkaan niin menestyshulluja ovat kuin väitetään, onhan monen seuran katsojakeskiarvo jopa noussut Ykköseen putoamisen jälkeen. Nyt on esim. rohkaisevaa nähdä, miten AC Oulu ja JJK ovat palaamassa takaisin ilmeisen terveemmältä pohjalta. Kummasti kotimaisia bunkkereitakin arvostaa enemmän sen jälkeen, kun näkee miten vaikeaa kotimaisella huipulla on pysyä.

Selvimmin tällainen positiivinen kierre on tietenkin menossa Klubilla, ja sen ovat mahdollistaneet jo tähänastiset kelvolliset olosuhteet, hyvä joukkue ja pelillinen menestys palkintorahoineen sekä kannattajien aktivoituminen. Ja seuran työntekijät, jotka ovat osanneet tehdä oikeita valintoja. Onnistunut markkinointi on tukenut tätä, ja se rakentaa parhaillaankin unelmaa Mestarien liigasta ja haastaa ihmisiä ajattelemaan, millaisena he näkevät klubilaisuuden nyt ja tulevaisuudessa. Ihan merkityksetöntä ei ole sekään, että Helsinki (ja Suomi länsimaana) on suhteellisen houkutteleva asuinpaikka - kyllä pelaajat miettivät myös ulkojalkapalloilullisia seikkoja. HJK on muuttunut kaiken tämän kautta yleisesti kiinnostavammaksi myös sponsoreille, kun markkina-aluekin on suuri. Kaikille seuroille samanlainen kehityskulku ei ole mahdollinen, koska vain rajallinen määrä joukkueita pääsee vaikkapa käsiksi UEFA:n palkintorahoihin. Laajempi kehitys vaatiikin välttämättä sitä, että kotimaan sarjasta/sarjoista pitää tehdä kiinnostavampia, muuta tietä ei ole. Käytännössä se vaatii myös sitä, että kotimaisen juniorityön pitäisi olla huomattavasti kehittyneempää, mikä heijastuisi pelilliseen tasoon ja toisi seuroille siirtokorvauksia.

Kratos

Lainaus käyttäjältä: supstanssi - 05.04.2015 klo 18:30:07
Nyt asenne menee vain huonommaksi kun seuraa kaatuu

Jos nyt puhutaan jostain suomalaisen jalkapallon hyvästä, niin epäterveet seurat pitääkin kaatua, ne pitäisi jopa kaataa.

Epäterveiksi ne tosin eivät koskaan saisi päätyä,  mutta minkä teet kun sen tien haluavat valita.

Tiksa

Vaikka paljosta olenkin samaa mieltä, niin nappaan kiinni yhteen kohtaan:

Lainaus käyttäjältä: Mulattimunkki - 06.04.2015 klo 12:58:57
Tämä nyt on vähän mutua, mutta uskoisin etteivät katsojat vaadi mitään amerikkalaistyylistä spektaakkelia. Ottelutapahtumahan on suurelta osin rituaali. Se koostuu tutuista osista, jotka kannattelevat ottelun kulun sattumanvaraista luonnetta. Tapahtuman yksi tarkoitus on viihtymisen lisäksi lisätä ryhmän sisäistä koheesiota ja identiteettiä, luoda puitteet "unelmien teatterille" jossa katsojat ovat osa seuran, joukkueen ja koko yhteisön merkityksellistä tarinaa. Yksittäiselle katsojalle se voi vaikka tarkoittaa sitä, että hän menee istumaan samalle paikalle pääkatsomoon kuin jo 10 vuotta sitten, kuulee kaiuttimista saman seuralaulun ennen aloituspotkua, ostaa tauolla makkaran ja käy moikkaamassa yhtä kaveria jota ei taas vähään aikaan ole tullut nähtyä. Ei mitään erikoista välttämättä. Jos käy Euroopassa tai missä tahansa maailmassa katsomassa peliä, aika samanlaista se on joka paikassa, ja välillä tulee mieleen että "eihän täällä edes ole mitään ottelutapahtumaa ja silti porukka on ihan pähkinöinä". Eivät katsomotkaan yleensä erityisen prameita ole.

Yksittäiset sirkustemput eivät välttämättä ole pahasta, mutta paljon mieluummin Veikkausliiga varmaan kaipaa jotain "suuren yleisön" peruskatsojaa, jolle ei jäänyt välttämättä pelistä mieleen mitään ihmeellistä, ainoastaan peruspositiivinen meno: "peli oli ihan vauhdikasta ja oli siellä hyvä tunnelmakin".

Se suuren yleisön "peruskatsoja" ei ole käynyt kymmentä vuotta peleissä, ei tiedä seuralaulua eikä välttämättä tunne ketään muuta sieltä katsomosta. Vaikka kaikki tuo mitä sinä sanoit tuossa ekassa kappaleessasi on totta, niin se pätee vain meihin, jotka jo ollaan jo sisällä systeemissä. Jos me halutaan saada stadioineille niitä uusia peruskatsojia ja halutaan saada heidät pysymään, niin se ei onnistu sillä nostalgialla, että näihnän nämä asiat ovat aina olleet ja näinhän näiden tulee aina ollakin.

karvakameli

Lainaus käyttäjältä: Tiksa - 06.04.2015 klo 13:42:20



Näin se on. Eikö nyt olekin tavoitteena saada nimenomaan mielenkiinto sille suurelle yleisölle, joka ei vielä ole löytänyt katsomoon?

Kommentit mitä kuulee heiltä on se kuinka suomalainen jalkapallo on tylsää katsottavaa ja maalejakaan ei tule.
Kuitenkin kun muutaman kaverin olen vienyt ulkomaille suurempiin jalkapallomaihin katsomaan peliä niin yhtäkkiä kokemus on mahtava

Tietysti näitä ei voi rinnastaa toisiinsa suoraan, mutta pointtina onkin se, että he kiinnostuivat koko tapahtumasta. Matsi elää koko päivän kaupungilta aina stadionille asti.
Valitettavasti se vaatii aina vähän lisää sen ottelun lisäksi, että suuri yleisö kiinnostuisi enemmän koko tapahtumasta.

Mulattimunkki

#248
Lainaus käyttäjältä: Tiksa - 06.04.2015 klo 13:42:20Se suuren yleisön "peruskatsoja" ei ole käynyt kymmentä vuotta peleissä, ei tiedä seuralaulua eikä välttämättä tunne ketään muuta sieltä katsomosta. Vaikka kaikki tuo mitä sinä sanoit tuossa ekassa kappaleessasi on totta, niin se pätee vain meihin, jotka jo ollaan jo sisällä systeemissä. Jos me halutaan saada stadioineille niitä uusia peruskatsojia ja halutaan saada heidät pysymään, niin se ei onnistu sillä nostalgialla, että näihnän nämä asiat ovat aina olleet ja näinhän näiden tulee aina ollakin.


Tarkoitus oli lähinnä havainnollistaa, että "ottelutapahtuma" voi koostua yksittäiselle ihmiselle näennäisen mitättömistä asioista, jotka ovat aika samanlaisia joka puolilla maailmaa, eikä hyvään ottelutapahtumaan tarvita välttämättä mitään kovin erikoisia juttuja, vaan usein se on juuri samanlaista kuin aina ennenkin. En siis usko, että uudetkaan katsojat mitään sirkustemppuja kaipaavat.

Ehkä suomalaisten ottelutapahtumien puuttellisuus omasta mielestäni on lähinnä olosuhteissa (katsomo-olosuhteissa, taukopalveluissa) ja siinä, että yleisö ei eläydy ottelutapahtumiin niin voimakkaasti kuin vaikka Ruotsissa. Mutta itse ottelutapahtuman kaava on sinänsä täysin samanlainen Suomessa kuin muuallakin - vain hieman eri mittakaavassa.