Pitäisikö liigaa laajentaa vai supistaa vai pitää joukkuemäärä ennallaan?

[kinkladze]

97-98 liigat 10 joukkueen sarjoina veivät suomalaisen jalkapallon uudelle tasolle. Maajoukkue alkoi pärjäämään ja HJK pääsi Champpäriin. Kertoo siis siitä, että kovat pelit kehittivät pelaajia. Samaa ei voi sanoa nykyliigasta, jossa kovia pelejä harvoin pelataan.

[Maakuntasatraappi]

97-98 liigat 10 joukkueen sarjoina veivät suomalaisen jalkapallon uudelle tasolle. Maajoukkue alkoi pärjäämään ja HJK pääsi Champpäriin. Kertoo siis siitä, että kovat pelit kehittivät pelaajia. Samaa ei voi sanoa nykyliigasta, jossa kovia pelejä harvoin pelataan.

Jos olisi vähennetty neljään, niin HJK olisi taistellut mestareiden liigan voitosta?

Ja mikä kertoo, että liiga oli sen kovempi kuin nykyinenkään? Ainakin mainittuina vuosina sarja oli nopeasti katsottuna vähemmän tasainen.

Edelleen olen sitä mieltä, että jos HJK ei nykyään pärjää irlantilaisille pubijoukkueille, niin syitä kannattaisi hakea lähempää kuin liigan joukkuemäärästä. Peiliin katsominen vain on Armstrongilla, Haapiaisella ja Kinkladzella vaikeampaa kuin maakuntien perinneseurojen syyllistäminen.

Yleisöähän mainittuina kausina kävi tilastojen mukaan todella huonosti nykyiseen verrattuna, mutta Kinkyn mukaan yleisöä ei suomifutiksessa toki tarvita.   :

[kinkladze]

Sillä käykö pelissä keskimäärin 2000 katsojaa vai 2500 katsojaa ei ole pelin tason kannalta mitään merkitystä. Tärkeää on se, että joka viikko seurat saavat mahdollisimman kovia pelejä kotimaan sarjasta. Vain tällä tavalla pelaajat voivat kehittyä ja joukkueet ovat valmiimpia kohtaaman kovempia joukkueita Euroopasta. Kansainvälinen menestys tuo sitten rahaa ja saa aikaan tason nostoa, mikä aiheuttaa sen, että pelien kovuus kovenee entisestään. Positiivinen kierre siis. Ei ollut ihme, että juuri kaudella 1999 HJK:lla oli historiansa suurin budjetti. Valitettavasti sarjassa se ei saanut riittävän kovia sparraajia kaataakseen sitten syksyllä Lyonin.

[Kange kaitsja]

Mistähän johtuu se, että etelänaapurissamme selvitään eurokentillä pidemmälle, mutta länsinaapurissamme flopataan järjestään? :

[Maakuntasatraappi]

Mistähän johtuu se, että etelänaapurissamme selvitään eurokentillä pidemmälle, mutta länsinaapurissamme flopataan järjestään? :

Tennareista 

[shots]

Mistähän johtuu se, että etelänaapurissamme selvitään eurokentillä pidemmälle, mutta länsinaapurissamme flopataan järjestään? :

Yhden kauden otannalle

[Tozsér]

Sovitaan, että helsinkiläiset (tai ainakin osa heistä) saavat kahden joukkueen satakertaisen sarjan. Runkosarjan jälkeen pelataan alku- ja loppusarja. Paras seitsemästä Playoffsit siihen päälle.  Onko sitten tarpeeksi kovia pelejä ja tarpeeksi vähän seuroja pienistä kaupungeista? Muu Suomi toki jatkaa amatöörien puuhastelua 14 joukkueen kaksinkertaisesssa sarjassa.

[Kange kaitsja]

Yhden kauden otannalle

Niinpä. Kinky puhui vuodesta 1998 ja lupin sieniliigapeleistä. Oliko se ainoa vuosi, jolloin pelattiin alle 14 joukkueen "ammattilaissarjaa"

[Tozsér]

HJK tuskin olisi päässyt Mestarien liigaan, jos jo silloin olisi ollut kolme karsintakierrosta. En mitenkään vähättele saavutusta, mutta FC Metzkin oli aivan sekaisin.

[Maakuntasatraappi]

Niinpä. Kinky puhui vuodesta 1998 ja lupin sieniliigapeleistä. Oliko se ainoa vuosi, jolloin pelattiin alle 14 joukkueen "ammattilaissarjaa"

Suomessa on pelattu futista about 100 vuotta noin seurakilpailuissa, jonkinlaisissa ainakin.

Ja monena niistä alle 14 joukkueen sarjaa (ja cup-systeemejä ja melko hiljattain play offejakin). Mutta mitä sitten?

[shots]

Niinpä. Kinky puhui vuodesta 1998 ja lupin sieniliigapeleistä. Oliko se ainoa vuosi, jolloin pelattiin alle 14 joukkueen "ammattilaissarjaa"

 

Mistähän johtuu se, että etelänaapurissamme selvitään eurokentillä pidemmälle, mutta länsinaapurissamme flopataan järjestään? :

Pari köyhää vuotta on järjestään? Viron jengit pelas kieltämättä viime kaudella hyvin Euroopassa mutta onko ne nyt siis parempia kuin Ruotsissa?

[kinkladze]

Kun analysoidaan kausia 1997 ja 1998, voidaan selkeästi nähdä, että siellä heikkojen joukkueiden osuus on selvästi pienempi kuin nykypäivän liigassa, jossa suurinpiirtein puolet joukkeista on ns. "turhia" joukkueita liigatasolle. Kaudella 97 heikkoja joukkueita on 3 kappaletta ja kaudella 1998 enää yksi. Kilpailu on siis ollut nykyiseen verrattuna todella kovaa. Liigaan ei ole päässyt edes pelaamaan kuka tahansa pelaaja, vaan on täytynyt olla aito vahvistus. Samoin ammatikseen pelaavien osuus on ollut suurempi kuin tänä päivänä. Kehitys on siis mennyt todella paljon taaksepäin noista päivistä.

Premier Division 07

 1.HJK Helsinki             27 18  4  5  53-18  58
 2.VPS Vaasa                27 13  9  5  40-20  48
 3.FinnPa Helsinki          27 10  9  8  27-36  39
 4.TPS Turku                27 10  8  9  43-41  38
 5.MyPa Anjalankoski        27  8 13  6  31-23  37
 6.RoPS Rovaniemi           27  9  6 12  31-30  33
 7.Jazz Pori                27  8  7 12  31-42  31
 8.Jaro Pietarsaari         27  8  4 15  33-48  28
--------------------------------------------------
 9.TP Seinäjoki             27  5 12 10  22-34  27
--------------------------------------------------
10.Inter Turku              27  6  8 13  23-42  26

Premier Division (Veikkausliiga)

Table 98

 1.Haka Valkeakoski    27 13  9  5  46-31  48  Champions
 2.VPS Vaasa           27 12  9  6  42-27  45
 3.PK-35 Helsinki      27 11 11  5  36-24  44
 4.HJK Helsinki        27  9 11  7  33-31  38
 5.Jazz Pori           27  9  8 10  37-36  35
 6.TPS Turku           27  8 10  9  25-31  34
 7.MyPa Anjalankoski   27  8  8 11  35-39  32
 8.RoPS Rovaniemi      27  6 14  7  27-31  32
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
 9.FinnPa Helsinki     27  5 11 11  37-43  26  Relegation Playoff
---------------------------------------------
10.Jaro Pietarsaari    27  4  9 14  25-50  21  Relegated

[Kange kaitsja]

Pari köyhää vuotta on järjestään? Viron jengit pelas kieltämättä viime kaudella hyvin Euroopassa mutta onko ne nyt siis parempia kuin Ruotsissa?

Virolaisethan pitivät pilkkanaan suomalaisia, hollantilaisia ja norjalaisia. Mutta se siitä

Jos kysytään pelaajilta, että miksi he putosivat... tuskin kukaan vastaa siihen, että "koska meillä on liikaa heikkotasoisia joukkueita liigassa"

Pointti on kyllä tässä asiassa ihan hyvä, mutta parempi se on ensin vilkaista omaan peiliin. Jos nämä "ammattilaiset" rupeavat pelaamaan, kuten termi antaa olettaakin joidenkin kohdalla, niin sitten olisi jo konkreettinen syy joukkuemäärien supistamisella. Kaikkea ei voi kiikuttaa hopeatarjottimella nenän alle, vaan täytyy tehdäkin jotain sen eteen, tai edes näyttää todella olevan sen arvoinen. Eli TamU:n itsestään selviä 6-0 voittoja Viikingeistä ja kumppaneista odotellessa.

[FOX]

  Mielenkiintoista katsoa v.98 "huippufutisammattilaissarjan" taulukkoa. Kyseisistä seuroista 1/3 pelaa futista  autuaammilla pelikentillä. Finnpa, PK-35, Jazz R.I.P 

[Ior Bock]

10-12 joukkueen sarjat sopii paremmin kendoon tai reikäpalloon. Tärkeintä tietysti on pitää nykyinen systeemi ennallaan ainakin vuoteen 2012 saakka. Realistisesti ajateltuna suomifutiksen kehittämiseen vaaditaan suurehkolta ihmismäärältä pitkäjänteistä työtä eikä mitään kääkästä tuttuja vippaskonsteja.

Lisätietoa kääkän vippakonsteista? Siinähän pyritään kokoajan nostamaan seuroja pääsarjaan.

[Ior Bock]

Miksi porukka täällä rupeaa heti selittelemään jostain 4 ja 2 joukkueen sarjoista. Tai ehkä se on lauottava tyhmyyksiä kun todellisuus taistelee vastaan. On selvästi todistettu että pienemmissä maissa 10 joukkueen sarja toimii parhaiten. Esim. Ruotsi ja Sveitsi, Sveitsi on asukasluvultaan jopa hieman pienempi mutta Sveitsin sarja on todella paljon kovempi kuin Ruotsin, sen voi todeta jo euromenestyksellä ja maajoukkue pelaajilla. Norja on oikeastaan ainoa pienempi maa jossa 14 joukkueen sarja toimii ja sekin on varmistettu järjettömillä öljyrahoilla. Suomen kokoisessa maassa missä jalkapallo on jo valmiiksi aliarvostettu ei kaivata enään lisää harrastelijoita huipputasolle. Jos liigan identiteettiä pyritään nostamaan niin ei se ainakaan onnistu 400 000 kokonais budjeteilla 1000 hengen kattamattomilla yleisurheilu kentillä tai mainostamalla"hei, me ollaan amatöörejä koska näin pärjää suomen pääsarjassa ihan hyvin".

[Thomas Hobbes]

Pelattiinko vuonna -98 sitten tasokkaampaa jalkapalloa kuin nykyään?  Taitaa vain aika kullata muistot pahasti :

Jonkun Suomen Rosenborgin selviäminen muutamasta europelistä ei nyt kerro mitään.  Tuollaisia outoja sattumia vaan tulee jalkapallossa silloin tällöin vastaan.  Nykyisellä joukkuemäärällä ja pelisysteemillä Veikkausliiga toimii suhteellisen hyvin ja välillä voisi mennä pari vuotta putkeen niin ettei koko ajan olla rukkaamassa systeemejä uusiksi vaikka HJK:lla nyt olisi hirveä hinku päästä pelaamaan play-offspalloa paikallisvastustajaa vastaan :keskari:

[ballKicker]

Mielenkiintoista katsoa v.98 "huippufutisammattilaissarjan" taulukkoa. Kyseisistä seuroista 1/3 pelaa futista  autuaammilla pelikentillä. Finnpa, PK-35, Jazz R.I.P 

Tämä on varmasti sitä rakentavaa asiakeskustelua. Koska 90-luvun loppupuolella pelatusta kymmenen joukkueen sarjasta kolme joukkuetta on kuopattu, niin nykyisin sarjaa pitää pelata 13-14 joukkueella. M.O.T
Täytyy muutenkin ihmetellä idioottien halua huudella sivusta täysin typeriä huomatuksia jostain vitun jääkiekosta, jonka kanssa tällä keskutelulla ei ole mitään tekemistä. Miksi edes vaivaudutte kekustelemaan, jos mitään keskusteltavaa ei ole. Taitaa olla niin, että sen jälkeen kuin argumentit loppuvat kesken, otetaan muut keinot käyttöön.

[Mystinen metsätyömies]

Lisätietoa kääkän vippakonsteista? Siinähän pyritään kokoajan nostamaan seuroja pääsarjaan.

Ylimmän sarjatason sulkeminen useammaksi vuodeksi - nouseminen mahdollistettiin uudestaan, koska Ouluun ilmaantui paljon yleisöä ja ennenkaikkea uutta liike-elämää eli uusia sponsoreita. Mikä lie tilanne SM-liigan ja kiakkoliiton ylläpitämien ala-sarjojen suhteen nykyään, niin ei hajuakaan...

[Ior Bock]

Kuka tässä nyt on sitten veikkausliigaa sulkemassa

[Keskiviikko]

Sillä käykö pelissä keskimäärin 2000 katsojaa vai 2500 katsojaa ei ole pelin tason kannalta mitään merkitystä. Tärkeää on se, että joka viikko seurat saavat mahdollisimman kovia pelejä kotimaan sarjasta. Vain tällä tavalla pelaajat voivat kehittyä ja joukkueet ovat valmiimpia kohtaaman kovempia joukkueita Euroopasta. Kansainvälinen menestys tuo sitten rahaa ja saa aikaan tason nostoa, mikä aiheuttaa sen, että pelien kovuus kovenee entisestään. Positiivinen kierre siis. Ei ollut ihme, että juuri kaudella 1999 HJK:lla oli historiansa suurin budjetti. Valitettavasti sarjassa se ei saanut riittävän kovia sparraajia kaataakseen sitten syksyllä Lyonin.

Aivan yhtä hyvänä argumenttina voisi perustella, että mitä enemmän peleissä käy katsojia, sitä enemmän jengi saa sponsoreita ja näistä rahaa, jolla taas voidaan rakentaa tasoa ylöspäin, josta seuraa enemmän katsojia jne jne...eli aivan sama positiivinen kierre. Lisäksi ainakin itse viihdyn katsomossa paremmin, jos en siellä ole aivan yksin. Kansainvälisistä peleistä rahaa saisivat vuosittain vain korkeintaan muutama joukkue, kun taas esittämässäni kierteessä kaikkien rahavarat kasvaisivat.

Pointtina siis ennenkuin kinky taas kuola suunpielestä valuen väkisin asiani väärin ymmärtää, se ettei tuo esitetty tason nosto ole se ainoa mahdollisuus parempaan futikseen Suomessa. On sitten vielä aivan eri asia, miksi suomalaisseurojen edes pitäisi olla Euroopassa väkisellään huipputasolla, josta saisi varmasti viihdyttävän keskustelun aikaan 

[kinkladze]

Aivan yhtä hyvänä argumenttina voisi perustella, että mitä enemmän peleissä käy katsojia, sitä enemmän jengi saa sponsoreita ja näistä rahaa, jolla taas voidaan rakentaa tasoa ylöspäin, josta seuraa enemmän katsojia jne jne...eli aivan sama positiivinen kierre. Lisäksi ainakin itse viihdyn katsomossa paremmin, jos en siellä ole aivan yksin. Kansainvälisistä peleistä rahaa saisivat vuosittain vain korkeintaan muutama joukkue, kun taas esittämässäni kierteessä kaikkien rahavarat kasvaisivat.

Kuten jo sanoin, ei ole kovinkaan olennaista käykö peleissä keskimäärin 2000 vai 3000 katsojaa. Lipputulot eivät kummassakaan tapauksessa näyttele kuin marginaalista osuutta seuran tuloista ja sponsoreille tuollainen 1000 hengen nosto tuskin paljoa merkkaa. Mieluummin varmasti tukevat kansainvälisesti menestyvää ammattilaiseuraa kuin joukkueitta joka pelailee viikosta toiseen heikkotasoisia amatööripelejä kehnoilla stadioneilla, joista saa vain huonoa imagoa.

[Ior Bock]

Kuten jo sanoin, ei ole kovinkaan olennaista käykö peleissä keskimäärin 2000 vai 3000 katsojaa. Lipputulot eivät kummassakaan tapauksessa näyttele kuin marginaalista osuutta seuran tuloista ja sponsoreille tuollainen 1000 hengen nosto tuskin paljoa merkkaa. Mieluummin varmasti tukevat kansainvälisesti menestyvää ammattilaiseuraa kuin joukkueitta joka pelailee viikosta toiseen heikkotasoisia amatööripelejä kehnoilla stadioneilla, joista saa vain huonoa imagoa.

En oikein voi yhtyä tähän. Jos itse olisin sponsori niin kyllä mielummin sijoittaisin Pesäpalloon(keskiarvon1000) kuin sählyyn (ka alle500) koska toinen saa jo mediassa katsojamääriensä takia enemmän näkyvyyttä ja näin saisi myös yhtiöni. Jos taas mietitään yleisötuloja niin ajatellaan vaikka että keskiarvo lipunhinta olisi ehkä 5e 1000 katsojalla tämä olisi 5000e ja se kun kerrotaan 13(koti ottelut) niin tulee 65 000. HJKlle siis tuhannen katsojan heitto voi meinata kautta ilman avauskokoonpanon pelaajaa. Mitä se siis voi merkata vaikka maarianhaminalle tai muille vastaaville todennäköisesti ei ainakaan hyvää.

[Keskiviikko]

Kuten jo sanoin, ei ole kovinkaan olennaista käykö peleissä keskimäärin 2000 vai 3000 katsojaa. Lipputulot eivät kummassakaan tapauksessa näyttele kuin marginaalista osuutta seuran tuloista ja sponsoreille tuollainen 1000 hengen nosto tuskin paljoa merkkaa. Mieluummin varmasti tukevat kansainvälisesti menestyvää ammattilaiseuraa kuin joukkueitta joka pelailee viikosta toiseen heikkotasoisia amatööripelejä kehnoilla stadioneilla, joista saa vain huonoa imagoa.

Ior Bock vastasi jo järjellä tähän. Lisäksi sopimusten arvon lasketaan nousevan näissä mittasuhteissa n. neljänneksellä, kun kontaktimäärä kaksinkertaistuu - toki kyseessä vain ohjeellinen nyrkkisääntö, mutta asialla on hyvinkin paljon merkitystä. Lisäksi tuon tunnettavuuskierteen ansiosta myös näkyvyys mediassa nousee, joka taas auttaa arvonlisäyksessä jne jne jne. Kertoo todella naiivista ymmärryksestä, jos voi väittää ettei yhden joukkueen katsojamäärien puolitoistakertaistuminen vaikuta tämän talouteen ( tai vastaavasti seurassa tehdään markkinoinnilliset ja myynnilliset asiat todella päin persettä).   

Kun klubi pääsi zämäriin, niin onko kenelläkään nättiä faktaa siitä, nousiko sarjan seurojen ka. budjetit? Eli välttämättä edes se yhden seuran menestys ei tuo juurikaan lisäarvoa koko sarjalle.

Lisäksi on pakko tarttua tuohon Kinkyn väitteeseen siitä, että panostaako paikallinen tehdas paikalliseen joukkueeseen maamme huipulla vai jättääkö panostamatta, kun kansainvälinen näkyvyys on siihen panostettaessa heikkoa?

[Rikkiviisas]

Mieluummin varmasti tukevat kansainvälisesti menestyvää ammattilaiseuraa kuin joukkueitta joka pelailee viikosta toiseen heikkotasoisia amatööripelejä kehnoilla stadioneilla, joista saa vain huonoa imagoa.

Eli viiden joukkueen kymmenkertainen ympärivuotinen suljettu sarja on paras vaihtoehto.
Kaikki saavat europelejä.
Jokainen ottelu on todella korkeatasoinen.
Sponsorien ei kannata sijoittaa muihin joukkueeseen.

Suomifutis menee valovuosia eteenpäin