FC Schalke 04 2011/12 - Heldt: "Keiner mag uns"

[Callit]

HYVÄ SALKKE!

[Dieter Bohlen]

FC Schalke 04 e.V.  -  Football Club Twente 4:1 (1:1)
0:1 Janssen (esityö Chadli) 14'
1:1 Huntelaar (Draxler) 29'
2:1 Huntelaar Elfm. 57'
3:1 Jones (Raul) 71'
4:1 Huntelaar (Jones) 81'

"Je weet niet wat je ziet, 't is een wonder op het veld..." Paremmin asiaa ei voine ilmaista. Schalkessa on nähty tämän kauden aikana silkkaa taikuutta vastusten rangaistusalueille Klaas-Jan Huntelaarin toimesta. Hollantilaistykki on vastannut ihmeestä seuraavan perään, Saksassa sekä Euroopassa. Kansainvälisissä kekkereissä varsinkin Huntelaar on noussut kuninkaansinisten elinehdoksi. Twenten maanmiehä vastaan syntyi kolmas hattutemppu kolmannessa selkä seinää vasten tahkotussa Europa Leaguen otteluparin kakkososassa. Kaikkiaan maalisaldo näyttää tässä kilpailussa paraikaa kolmeatoista maalia, minkä takia Schalken eteneminen Achtelfinaleen ei yllättäne kauheasti. "... Hij is de verlosser, onze goaltjesdief. Huntelaar!"



Aikansa sitä täytyi kuitenkin Twenteäkin vastaan tarpoa ennen Huntelaarin tuomaa vapahdusta. Hollantilaiset aloittivat matsin hyvin passiivisesti tyytyen pallottelemaan kaikessa rauhassa alakerrassa pakkien välillä, yrittäen houkutella Schalkea nostamaan miehistöänsä ylöspäin ja avaamaan siten väyliä nopeille hyökkäyksille. Gelsenkircheniläisten annettua ensin ensimmäisen varoituslaukauksensa Jermaine Jonesin erinomaisessa kaukoyrityksessä, Nikolaj Mihaylov venyi näyttävästi alakulmaan pallon eteen, maksoi tämä valmentaja Steve McClarenin vastahyökkäyksiin tukeutuva taktiikka itsensä takaisin. Timo Hildebrandin avausta seurasi lyhyt keskialueen pääpalloralli, minkä päätteeksi nahkakuula päätyi Luuk de Jongin kautta Nacer Chadlille. Belgialainen starttasi täyteen vauhtiin laidallaan, pelasi komean seinäkuvion de Jongin kanssa ja näki rankkarialueen reunalla samalle tasolle ennättäneen ankkuri Willem Janssenin. Pallo sivuun tälle ja sekuntia myöhemmin Hildebrand sai antautua maalillaan. Fantastinen maali. Valitettavasti vain väärään päähän.

Saksalaisten näkökulmasta ilta alkoi vaikuttaa synkältä. Vain muutama minuutti avausmaalista se oli muuttua pysyvästi sellaiseksi, kiitos Chadlin. Twente ylitti kuninkaansinisten keskikentän parilla syötöllä luvattoman helposti, ruotsalainen Emil Bajrami sai kuskattua pallon parin miehen ahdistelemanakin rankkarialueen lähettyville ja löysi vasemmaltaan täysin vapaan belgin. Tämä pudotti pienen liikkeen kautta Atsuto Uchidan vauhdista ja pääsi kokeilemaan vapaasti noin kymmenestä metristä. Ruhrilaisten onneksi nahkakuula kulkeutui karkeasti yli ja ohi kohteensa. Isännät alkoivat vähitellen heräillä tässä vaiheessa, mutta vaadittavien kolmen maalin kasaaminen vaikutti silti hyvin kaukaiselta haaveelta.



Schalke roihahti kuitenkin kuin salamaniskusta liekkeihin ensimmäisen puolituntisen lähestyessä päätöstään. Raulin syötöstä Huntelaar pääsi murtautumaan Twenten rankkarialueelle, mutta maalinteon asemasta tyytyi hakemaan Douglasin kontaktista lahjaa erinomaisesti tuominneelta Viktor Kassailta. Unkarilainen taskustaan tällaisen kaivoikin varoituksen myötä, kohteena vain oli Huntelaar itse. Aavistuksen liian kova tuomio, vaikka Hunter itsekin myönsi hakeneensa rankkaria. Katsomon tämä sai silti syttymään ja Schalke sai tankattua uutta energiaa. Vain minuutti tästä insidentistä Huntelaar iskikin ensimmäiseen otteeseen. Christian Fuchsin ilmataisteluvoitosta keskialueella Julian Draxler pääsi alustamaan hollantilaistykin avausosuman naruttamalla Jansenin täydellisesti ja laittaen erinomaisen keskityspallon Huntelaarin päähän takatolpan tuntumaan.

Tästä eteenpäin matsi oli käytännössä yhtä maalia. Schalke laittoi kaiken hyökkäysvoimansa kehiin ja painoi vimmatusti Twenteä sekä Mihaylovia kohti. Avauspuolikas ehti kuitenkin täyttyä ennen seuraavaa maalia kakkospuolikastakin edettiin täysi kymppi ennen Huntelaarin illan toista. Draxlerin, Jefferson Farfanin, Raulin sekä Joel Matipin hassattua hyvätkin mahdollisuutensa nousi avausmaalin ampunut Janssen tahtomattaan hetkeksi esiin. Nyt vahvan Farfanin hankkiman vapaapotkun aiheuttamassa sekaannuksessa hollantilaispeluri hyppäsi Raulin volleyn eteen käsinensä, mistä Kassai vei ansaitusti pallon yhteentoista metriin. Huntelaar astui nahkakuulan taakse ja loput kaikki osannevatkin päätellä. Schalke oli enää maalin päässä paikasta seuraavalla kierroksella.



Maalinsa se myös sai. Twente ei saanut enää lainkaan hengähtää saksalaisten painostuksen alla. Parikymmentä minuuttia ennen ajan täyttymistä tämä kestopaine tuotti hedelmänsä. Kauden parastaan esittänyt Uchida tavoitti Raulin Twenten alueelta, tämä taiteili pallon kahden pakin ahdistelemana kantapäällään Jonesille ja frankfurtilaisamerikkalainen laukoi pallon upealla kääntölaukauksella ohi Mihaylovin. Fantastisen esityksen kruunaus, mikä sai aikaan oletetun kiimaisen - tässä yhteydessä saanee tätä sanaa käyttää - reaktion sekä viheriöllä, sen laidalla että katsomoissa. Gelsenkirchen jylisi. Huntelaarin hattutempun tuonut, taiston tappanut neljäs osuma laukaisi valtavan euforia-aallon lopullisesti Ruhrin sydämen iltaan. Enschedeläisten kulmurista Jones karkasi täyteen vauhtiin pallon kanssa ja lainasi sen lopulta hollantilaiselle, joka harhautti ensin yhden maanmiehensä ja latasi nahkakuulan perään etuylänurkkaan. Bukarest oli askeleen lähempänä ja Berger Feldin areena sekosi täysin. Punapaitaisten hollantilaisystävien kannalta valitettavaa, mutta tässä täytyi toisen edetä seuraavaan vaiheeseen. Schalke maistui tässä osoitteessa vaihtoehdoista paremmalta. Aiheesta sekä ansaitusti myös, kiitos muuan hollantilaistähden. "... Een goddelijke voetballer, een absolute held. Huntelaar!"

[Dieter Bohlen]

Fritz-Walter-Stadion, 16:30

Kaksi matsia kotona, kaksi voittoa. Schalke alleviivasi menneissä kahdessa taistossa ongelmiensa löytyvän lähinnä awayreissuilta, mikä tarkoittaa tänään suurta haastetta matkan vietyä syvälle Pfalziin Kaiserslauternin vieraaksi. Kuninkaansinisten edellisestä käynnistä punaisten paholaisten luona ei tarvitse puhua ja vaieta voidaan ylipäänsä menneen sekä tämän kauden kolmesta keskinäisestä kamppailusta. Hampaiden välissä on tavaraa kuin meressä mutaa muutoinkin eteläsaksalaisista puhuttaessa, minkä takia tänään toivoisi saavansa kuninkaansinistä paitaa kantavilta miehiltä välineitä tämän rasittavan tuntemuksen osittaiseksi poistamiseksi.

Valkku Stevensiltä löytyy ainakin tarvittava materiaalia tätä varten, mutta vanhan sanonnan mukaisesti totuus löytyy vasta kentältä. Twenteä vastaan nähtyyn kokoonpanoon ei merkittäviä muutoksia tule Euroopassa edustuskelvottoman Teemu Pukin paluuta lukuun ottamatta. Kotkalainen saa kuitenkin tyytyä tänään vaihtopenkkiin kuninkaansinisten limburgilaisluotsin luottaessa samaan aloitusykstoistikkoon kuin enschedeläisiäkin vastaan. Tämä tarkoittaa muun muassa pari väläytystä paremmasta formista antaneen Raulin aloittamista, minkä ohessa vasta Klaas-Jan Huntelaarin osumien sytyttämä ja sen jälkeen edukseen esiintynyt Jefferson Farfankin aloittaa. Suomalaiskärkimies lienee kuitenkin vahvistanut asemiaan menneinä viikkoina sen verran, että käy ensimmäisestä vaihtomiehestä Stevensin kaavailuissa.

Aloituskokoonpanossa nähdään silti mainitusti samat miehet kuin torstaina Arena AufSchalkella. Bundesligan pannastaan vapautunut Kyriakos Papadopoulos aloittaa taas loukkaantumissumankin sanelemana keskuspuolustuksessa Joel Matipin kanssa, Atsuto Uchida vastaa puolestaan alakerran oikeasta laidasta ja Christian Fuchs totutusti vasemmasta. Timo Hildebrand säilyttää odotetusti asemansa maalissa. Pykälää ylempänä Marco Högerin puuttuessa Schalken ankkuriosasto on systeemistä riippuen vaihtoehtoisesti yksinään Jermaine Jonesin tai frankfurtilaisen sekä Lewis Holtbyn yhteisillä harteilla. Hyökkäävämmästä panoksesta vastaavat Huubin taktisten ratkaisuiden mukaan kolmikko Julian Draxler, Raul ja Farfan. Perulainen saattaa toisaalta aloittaa toisena kärkimiehenäkin keskikentän ryhmittäytyessä timanttiin, mikä menneiden otteluiden puolesta maistuisi parhaalta ratkaisulta. Tässä tapauksessa Farfan pääsisi kirmailemaan maanmiehensä hattutempullaan upottaneen hollantilaistykki Huntelaarin rinnalle.

Schalken muuttumaton avausmiehistö: Hildebrand - Uchida, Papadopoulos, Matip, Fuchs - Jones - Draxler, Holtby - Raul - Farfan, Huntelaar.

[Dieter Bohlen]

Schalken suunnalta parempia sekä huonompia uutisia. Aloitettaessa hyvistä on syytä huomioida UEFAn yllättäneen vaihteeksi positiivisesti ja kumonneen Joel Matipin avausosassa Twenteä vastaan saaman punalapun aiheuttaman pelikiellon pysyvästi. (UEFA hebt Sperre auf.) Näin ollen Jimmy saa kantaa kuninkaansinistä paitaa myös seuraavan vaiheen ensimmäisessä osassa baskimaalaista Athletic Bilbaota vastaan. Tärkeä lisä, kun Benedikt Höwedes ja Christoph Metzelder kansoittavat yhä lasarettia ja varamiehen paikkaa kärkkynyt nuori Sead Kolasinac loukkasi äskettäin itsensä junioriporukan matsissa. Katsottaessa myös mistä tuo lappu taannoin nousi Enschedessä, voi tässä sanoa oikeudenmukaisuuden voittaneen.

Parempaa puolta käytäessä edelleen läpi Schalkelta saatiin myös alustavat kalenterivuoden 2011 talouslukemat. (Geschäftsjahr 2011: Umsatz 199,8 Mio. Euro.) Näissä näkyy seuran liikevaihdon kasvaneen lähes yli €200Mn, voittoa saadun €5.5M ja - tärkeimpänä asiana - velkataakan lyhentyneen yli €30Mn edestä. Tämä on seuran osalta nyt aavistuksen ylöspäin pyöristäen €164M. Mahtaako tämä sisältää Arenasta ykä maksussa olevat rahat, sitä en osaa sanoa tähän hätään. Valistumattomana arviona sanoisin 'ei'. Kesäkuun alussa saataneen tähän se varmuus, kun JHVssä kaikki luvut täytyy lätkäistä pöytään Mitgliedien tutkittaviksi.

Mainitut huonommat uutiset tässä yhteydessä koostuvat yhä massiivisesta velkasummasta sekä ammattilaisosaston palkkakustannuksista. Champions Leaguessa saavutettu menestys ja DFB-Pokalin voitto näkyvät kaikessa ihanuudessaan myös tällä saralla, minkä takia asianomaisiin osoitteisiin kadonnut summa nousi täysin päättömiin €95Maan. Palkkakustannuksiin ei aiemmin haaveillun kaltaista laskua voi odottaa seuraavissa lukemissakaan, mikä tarkoittaa toki seuran menestyvän urheilullisesti ja erinäisten bonusten langetessa taas maksuun. Silti manageri Heldtin täytyy paiskia valtavasti hommia saadakseen lähtötason laskemaan huomattavasti. Tämä saattaa tarkoittaa esimerkiksi Raulista ja parista muusta kallispalkkaisemmasta kaverista luopumista sekä asettaa luonnollisesti omat haasteensa Klaas-Jan Huntelaarin palveluista kilpailtaessa. Bulevardimediassa nähty palkkaehdotus, €7M vuodessa, saa kylmäämään. Vaikka toki tämän kauden iskussaan hollantilainen maksaisi luultavasti rahat takaisin, mahdollisesti korkoineen päivineen.

Samaan kategoriaan, huomattavasti raivostuttavampana, menee myös tuorein talousasioihin liittyvä uutinen. Schalke on aikoo taas vaihteeksi nostaa tikettiensä hintaa. (Eintrittspreise zur Saison 2012/13.) Vaikka puhutaan vain euron tai kahden, seisomapaikoilla 50 eurosentin, korotuksesta irtolipuissa ja [uusissa] kausikorteissa suhteessa vastaavanlaisista summista, on suunta täysin väärä. Saksan yhdessä köyhimmistä kaupungeista maksetaan kohta kaikissa peruslippukategorioissa eniten sisäänpääsystä stadionille. Vastikään seura myös linjasi haluavansa säilyttää stadionkäynnin taloudellisessa mielessä kaikkien ulottuvissa, mutta nähdäkseni tämä toimi on aika kaukana tätä tavoitetta tukevista ratkaisuista. Peter Petersin sekä sen Madridista hankitun pellen suuntaan varaukseton keskisormi. Näin toki myös BOGESTRAn ja VRRn suuntaan, nämä kun taatusti karhusivat oman osuutensa lippuihin sisältyvän ilmaisen matkustusoikeuden säilyttämiseksi. Sietämätöntä meininkiä kaikin puolin.

[Balla]

Samaan kategoriaan, huomattavasti raivostuttavampana, menee myös tuorein talousasioihin liittyvä uutinen. Schalke on aikoo taas vaihteeksi nostaa tikettiensä hintaa.

Ehkä tässä on ajateltu sitä vanhaa viisautta, eli köyhällä ei ole varaa ostaa halpaa.

[Merte]

Heldillä on paljon töitä.  Toivottavasti saa ulostettua kaaderiin kuulumattomat kymmenkunta janaria. Ilmeisesti tosiaan myöskään Raul ei jatka, Sen verran rajua palkan pudotusta olisi tiedossa.

[Callit]

Heldillä on paljon töitä.  Toivottavasti saa ulostettua kaaderiin kuulumattomat kymmenkunta janaria.

Ei se ketään saa ulostettua. Jokainen lähtijä lähtee siksi, että on itse (ketkun agenttinsa avulla) löytänyt itselleen mielekkäämmän paikan. Tällaiset listat poistettavista pelaajista ovat aina lista seuran tekemistä typeryyksistä. Mitä useampi nimi listalla, sen surkeampaa on managerointi/scouttaus, ihmisten johtaminen ja valmennustyö ollut.

[straiter]

Tällaiset listat poistettavista pelaajista ovat aina lista seuran tekemistä typeryyksistä. Mitä useampi nimi listalla, sen surkeampaa on managerointi/scouttaus, ihmisten johtaminen ja valmennustyö ollut.

Kaksi sanaa: Felix Magath.

[Merte]

No luulisi ainakin Juradolle ja Escuerdolle ja Baumjohanille ottajia olevan jos myyntiin laitetaan.

[Dieter Bohlen]

1. FC Kaiserslautern e.V.  -  FC Schalke 04 e.V. 1:4 (1:2)
1:0 Rodnei (esityö Tiffert) 3'
1:1 Holtby (Huntelaar) 39'
1:2 Huntelaar (Fuchs) 45'
1:3 Raul (Draxler) 51'
1:4 Farfan (Holtby) 81'

Kaiserslauternin suuntaan voi luultavasti lähettää tässä vaiheessa toivotukset hyvästä matkasta kakkosta kohti. Schalkelta edeltävissä kolmessa, pfalzilaisten nousua seuranneessa keskinäisessä taistossa kussakin täyden pistepotin napannut paholaislauma murskaantui tällä kertaa kotonaan kuninkaansinisten edessä ja asema taulukon häntäpäässä käy yhä ahtaammaksi. Ruhrilaiset taas hyödynsivät taulukkonaapuriensa Leverkusenin ja Werder Bremenin kompastelun taistelussa Champions Leagueen oikeuttavista paikoista, kasvattaen eronsa näihin takaisin kymmeneen ja yhteentoista pisteeseen tahoillaan. Pfalziin matkanneille kuninkaansinisille tämä luonnollisesti maistui erinomaisesti yhdessä lauternilaisten alakertamatkan vauhdittamisen kanssa. Kaapin paikka on taas näytetty suulaille maaseutulaisille.



Aivan elokuvatyyliin tämäkään matsi ei kuitenkaan alkanut. Betzenbergin valotauluilla kello kävi vasta kolmatta minuuttia Christian Tiffertin asettuessa pallon taakse hyvässä vapaapotkupaikassa Joel Matipin rikkeen seurauksena. Edeltävän kauden aikana näissä loistanut lauternilaiskapteeni tahtoi ilmeisesti kiillottaa huonon kauden tahrimaa kilpeään ja onnistui taas vaihteeksi Schalkea vastaan, löytäen laadukkaan oikean lapikkaansa avustuksella brassitoppari Rodnein kuninkaansinisten rankkarialueelta. Entinen Herthan mies oli unohtunut Klaas-Jan Huntelaarilta täysin ja eteläamerikkalaiskolossi muisti kiittää, puskien pallon ohi voimattoman Timo Hildebrandin.

Twenteä vastaan torstaina valtaosin täydet minuutit tahkonnut ruhrilaismiehistö näytti alkuvaiheessa väsyneeltä, mikä auttoi avausmaalin ohessa syvälle alakertaan vetäytyneitä lauternilaisia. Schalke pääsi toki muutamiin paikkoihin pääasiassa erikoistilanteista, mutta varsinaista suurta vaaraa ei Tobias Sippelin maalille onnistuttu luomaan avauspuoliskon ensimmäisen puolikkaan aikana. Kaiserslauternkaan ei toisaalta saanut vastakkaisessa päädyssä sen enempää aikaan ja vähitellen vaakakuppi alkoi kallistua ruhrilaisten suuntaan näiden ammentaessa enemmän voimaa suuremmasta potentiaalistaan. Huntelaar pääsi ensimmäisenä sinipaitaisista kahdesti maalintekoasemaan, mutta ensimmäisessä yrityksessä Raulin fantastiseen keskitykseen pallo karkasi niukasti takatolpan ohi ja toisessa oikeutettu paitsiolippu katkaisi hollantilaisen supertähden tuuletukset spanskikollegansa alustettua taas mahdottoman komeasti laatupaikan tälle. Lewis Holtby laukoi kaukaa niukasti ohi hänkin.



Schalke ei näistä vastoinkäymisistä lannistunut, vaan haki entistä hanakammin maalia avauspuolikkaan lähestyessä päätöstään. Palkinto saatiin lopulta palttiarallaa viisi minuuttia ennen taukovihellystä. Jermaine Jonesin lähettämä pallo kiersi Raulin ja Huntelaarin kautta Holtbylle pariinkymmeneen metriin Lauternin maalista, mistä nuorukainen lähti hanakasti kokeilemaan. Kauniisti kokeilikin, pallo huikeana pommina suoraan vasempaan ylänurkkaan! Sippel ei aiemmin paikallisvastus Mainziakin edustaneen nuorukaisen kudin edessä voinut yhtikäs mitään. Jefferson Farfanin tarkassa vapaapotkuyrityksessä hetkeä myöhemmin nuorukainen onnistui paremmin, venyttäen kätensä pallon eteen aivan maalinsa alakulmassa.

Tauolle lähdettiin silti ruhrilaisten komennossa. Christian Fuchsin keskialueen pallonriistosta Schalke pääsi iskemään viimeisen minuutin aikana vastaan ja käytti mahdollisuutensa. Itävaltalainen laitapakki nousi lähes tappiin saakka, laittoi pallon sopivaan rakoon vasemmallensa Huntelaarille ja hollantilainen paikkasi aikaisemmat erehdyksensä. Yksi harhautus ja laukaus etualakulmaan, Kaiserslautern oli ohitettu. Takaisin pfalzilaiset eivät tältä takamatkalta enää nousseet. Schalke palasi tauolta vahvasti ja Raul ehti hukata ensin yhden mahdollisuuden ennen kuivan kautensa päättämistä. Julian Draxlerin vahvan nousun alustamana spanskikin pääsi vihdoin maalin makuun [vieraissa], nuorukaisen saatua törkättyä nahkakuulan vanhan konkarin eteen pari metriä rankkarialueelta ja tämän tällättyä suoraan vastapalloon. Aivan yhtä komeaa laukausta madridilaiselta ei lähtenyt kuin Holtbylta aiemmin, mutta tämäkin pallo liiteli ärhäkkäästi takaylänurkkaan Sippelin ulottumattomiin. Kaukaa ammutut maalit ovat Gelsenkirchenissä menneinä vuosina nauttineet harvinaisuusarvoa, vaan nyt niitä oltiin nähtyä yhtäkkisesti noin kymmenen peliminuutin aikana kaksin kappalein.



Pfalzilaisten valkku, kuninkaansinisten vanha Eurofighter Marco Kurz reagoi kasvaneeseen takamatkaan vaihtamalla lisää hyökkäysvoimaa kehiin. Apua tästä ei kuitenkaan ollut. Kaiserslauternilaiset sortuivat yhä uudestaan alokasmaisiin virheisiin omassa päädyssäänkin, mistä Schalke pääsi yrittämään nopeita kuittauksia. Näissä ruhrilaiset onnistuivat tosin vain kertaalleen päätösvaiheen aikana. Draxlerin päihitetty vastuksensa oman päädyn kulmapotkussa karkasi muutama kuninkaansinisistä miehistä nopeaan vastahyökkäykseen. Farfan vastasi ensin pallon kuskauksesta, mutta lainasi keskialueella sen väliaikaisesti Holtbyn haltuun ja yhdessä Draxlerin sekä isäntien tanskalaispakki Leon Jessenin kanssa kaksikko kirmasi kohti Sippeliä. Rangaistusalueelle ehdittyään Aachenista aikanaan Gelsenkircheniin siirtynyt nuorukainen palautti pallon takaisin Farfanille ja perulainen pääsi siirtämään sen avoimeen lauternilaismaaliin. Schalkelle tätä myöten ansaittu ja tärkeä voitto sekä mukava parannus maalieroonkin. Kaiserslauternissa taas voidaan keskittyä suunnittelemaan vastaisuutta kakkosliigaseurana.

[Dieter Bohlen]

No luulisi ainakin Juradolle ja Escuerdolle ja Baumjohanille ottajia olevan jos myyntiin laitetaan.

Escuderosta ei nähdäkseni tarvitsisi erota. Kyseessä on kohtalaisen laadukas talentti vasemmaksi laitapakiksi ja käytännössä kaikki saksalaisseurat osaavat sanoa, kuinka vaikea näitä on nykyaikanakin löytää. Lähtevien listalta sen sijaan voi hyvinkin löytyä José Manuel Juradon, Alexander Baumjohannin tai Peer Klugen kaltaisia nimiä sekä lähes kaikki täksi kaudeksi lainatut kaverit. Näistä ainakin Anthony Annanista päästäneen eroon vaivattomasti. Nürnbergiläisten torstaipainoksessa mainittiin Vitesse Arnheimin haluavan lunastaa ghanalaisankkurin pysyvästi ja toisaalla mainittiin hollantilaisten valmistautuvan maksamaan €1.5M tämän palveluksista. Ei tuosta saada Magathin mieheen laittamaa rahaa kokonaisuudessaan takaisin, mutta palkkakustannukset säästyisivät ja Heldt saisi kourallisen karkkirahaa.

Muilta osin lähtöpuolella vallitsee enimmäkseen hiljaisuus. Christian Fuchsia kaavailtiin äskettäin spanskimediassa vakavasti sairastuneen Eric Abidalin stuntiksi ensi kaudeksi, mutta tämän itävaltalainen kielsi agenttinsa kautta. Alta €10M tuota ei tarvitsisi harkitakaan. Juradoa taas on yhdistetty sumusaarten, Italian sekä Valencian suuntaan ja lähtöhaluakin on mediassa väitetty löytyvän. €8M on pyörinyt huhuissa mahdollisena maksuna pallotaiturin palveluksista, mikä kävisi kohtalaisesta hinnasta valkku Stevensin alaisuudessa paitsioon ajautuneesta miehestä. Kaaderissa ei vaihtoehdoistakaan onneksi ole pulaa ja Kaan Ayhanin hahmossa lähiaikoina on nousemassa taas yksi kaveri omasta nuorisosta taistelemaan paikastaan ammattilaisissa. Juradosta voitaisiin luopua, vaikka on valitettavaa nähdä, ettei spanskista saatu koskaan kaivettua täyttä potentiaalia esiin.

Peer "Magic" Klugen asema ankkuriosastolla taas on taannoisen lasarettikomennuksen ja Jermaine Jonesin vahvan paluun myötä vaikea. Klugesta en haluaisi persoonana luopua lainkaan, mutta Roman Neustädterin saapuessa kesän aikana Schalkeen on vastuun vaikea nähdä kasvavan nykyisestä olemattomasta mihinkään. Kokeneena laatumiehenä halukkaita ottajia löytynee, siirtokorvauksesta täytynee tosin tinkiä. Vaikeampia tapauksia ovat Rapid Bukarestissa nähtävästi kohtalaisesti onnistunut Ciprian Deac (sopimus Schalkessa 2013 asti), Besiktasin varamies Edu['u] (2013), Mainzissa vaihtopenkkiä lämmittävä Mario Gavranovic (2013) tai Duisburgissa vaihtelevasti vastuuta saanut superpuimuri Vasileios Pliatsikas (2013). Näiden lähtiessä ei toki suuria summia yksilötasolla säästetä, mutta vanha sanonta pienistä puroista ja suuresta virrasta pätee tässä. Kahdesta viimeisestä lainamiehestä, Sankt Paulissa vaikuttavasta Carlos Zambranosta (2014) ja Augsburgissa kevään taistelevasta Jan Moravekista (2013) en luopuisi. Ensin mainitusta hampurilaisilla on tosin ostopykälä pahvissa, minkä takia päätös ei ole täysin Schalken käsissä.

Haluttaessa säästää suurempia summia täytyisi luopua useammista Juradon kaltaisista miehistä. (Baumjohann on jo kevyempää kamaa.) Raul on päättyvän sopimuksensa kanssa yksi näistä. Spanski on toki painottanut, ettei raha ratkaise päätöksessä, mutta mistäs sen osaa sanoa. En kauheasti yllättyisi, mikäli käytännössä kaikki kesällä päättyvän sopimuksen kanssa varustetut miehet lähtisivät seurasta. Mathias Schober laittanee hanskat naulaan, Jefferson Farfan on kohtalonsa valinnut ja kulttihahmo Hans Sarpeille ei käyttöä löydy. Levan Kenia on valitettavan loukkaantumishistoriansa kanssa arvoitus, Timo Hildebrand mahdollisten ambitioidensa kanssa myös. Sinsheimista lainatusta Chinedu Obasista en tätänykyä osaa arvioida Heldtin tendenssiä suuntaan tai toiseen. Raul ja Farfanin lähtiessä pysynee seurassa, muussa tapauksessa fifty-fifty.

Klaas-Jan Huntelaarin kohtalo on luonnollisesti yksi kaikista mielenkiintoisimmista asioista. Kaikki haluaisivat varmasti hollantilaisen säilyvän seurassa yli kesän 2013, mutta tämä vaatii käytännössä nimen laittamisen uuteen pahviin lähestyvän kesän aikana. Hunterin tapaan kaipaisin uutisia Lewis Holtbyn jatkosopimuksesta, Christoph Moritzin kanssa näin voisi toimia myös ja lähettää nuorukaisen lainalle ykkösliigaseuraan.

Hankinnoista ei tässä vaiheessa uskalla puhua. Mainitaan nyt silti kaksi tuoreinta huhuttua nimeä, kun periaatteessa seuran strategiaan mahtuvat. Schalkea aikanaan nuorisotasolla edustanut Pierre-Michel Lasogga Herthasta on mainittu yhtenä kandidaattina, vaikka useamman megaeuron maksava ratkaisu ei kauheasti innosta pari vuotta nuoremman Philipp Hofmannin noustessa ensi kaudeksi amatööriporukasta ylös. Lasoggan äiti on kuulemma myös aavistuksen pimeämpi tapaus Mustafa Özilin tapaan. (Kasvatti-isä tai isäpuoli taas on vanha tuttu Olli Reck.) Näistä on huonot kokemukset. Mainzin Jan Kirchhoffista en pahaa ole kuullut. Nähdäkseni kolossiksi kasvanut nuorukainen on kuitenkin yhä aikoimainen raakile, vaikkakin erittäin lupaava. Alakerran monitoimimiestä havittelee tosin puoli Saksaa ja Schalkella kutos- sekä topparipaikat on aika hyvin täytettyinä, minkä takia vuonna 2013 päättyvän sopimuksen ulosostamista en kaikista todennäköisimpänä ratkaisuna näe.

[Dieter Bohlen]

Arena AufSchalke, 19:30

Enschede kaatui, Kaiserslautern kaatui. Schalken takaa löytyy erinomainen viikko ja nyt paatin kokka osoittaa kohti uusia haasteita. Haasteista, valtavista sellaisista, on tässä vaiheessa täysin oikeutettua puhua. Athletic Bilbaon matkatessa Gelsenkircheniin ensi viikon aikana taistellaan kansainvälisissä ympyröissä isoista asioista, tänään edessä taas on Bundesligan kannalta merkittävä koitos kuninkaansinisten isännöidessä Leverkusenia. Vaikka kotiformi on näyttänyt kevään aikana erittäin hyvältä, on tässä vaiheessa odotukset yhä maltilliset aiemman lääketehtaan miehiä vastaan kasatun rekordin takia. Edellinen täysi pistepotti Kölnin naapureista on keväältä 2006, Ruhrin alueen asukkien pöllytettyä tuolloin vieraitaan maalein 7:4. Tasuria parempaan tulokseen ei sittemmin ole ylletty kotona. Ulrich-Haberland-Stadionilla kuninkaansiniset ovat toki voittaneet tänä aikana, viimeksi syksyn koitoksessa Jefferson Farfanin huikaisevalla soolomaalilla.

Päivän koitokseen Schalke starttaa pääasiassa tutuin miehin. Kaaderin osalta on saatu toki pari hyvää uutista lasarettipuolelta, tarkoittaen Marco Högerin tervehtymistä Hampuria vastaan saamastaan vammasta sekä José Manuel Juradon paluuta valkku Stevensin käyttöön. Benedikt Höwedesiä tai Christoph Metzelderia ei päinvastoin matkaan saatu tänäänkään, vaan kaksikon loukkaantumistauko venyy yhä. Paluuaikataulusta ei ainakaan tällä istumalla tietoa ole. Niin tai näin, aloittamaan näistä miehistä ei luultavasti yksikään pääsisi tänään terveenäkään, vaan avauksessa nähdään samat miehet kuin Kaiserslauternia sekä Twenteä vastaan. Huub haluaa näemmä säilyttää tietynlaisen permanentin viheriöllä, mikä aikaisemman poukkoilevan peluutuksen jälkeen tuntuu erittäin hyvältä ratkaisulta.

Avauskokoonpanossa päästään näin ollen katsomaan taas Atsuto Uchidan esityksiä. Japanilaisen saatua ainakin osittain edelliskauden formistaan kiinni on olemassa pieni toive siitä, että kausi saataisiin vedettyä loppuun aidon laitapakin kanssa oikeallakin. Vasemmalla ei tätä huolta ole Christian Fuchsin aloittaessa totutusti. Keskuspuolustuksessa nuorisokaksikko Kyriakos Papadopoulos ja Joel Matip säilyttää pakonkin sanelemana asemansa. Timo Hildebrand aloittaa maalissa. Pykälää ylempänä Jermaine Jones luutii ankkuriosaston päällikkönä taas, antaen vastusta kuin vastusta sukille ja juosten ylösalas kenttää vauhkoontuneen eläimen lailla. Positiivisessa mielessä toki. Lähimpinä kavereinaan frankfurtilaisamerikkalaisella ovat Lewis Holtby ja Julian Draxler, Raulin sekä Farfanin vastatessa hyökkäävämmistä hommista. Perulainen saattaa aloittaa nimellisenä toisena kärkimiehenäkin tänään, mikäli Stevens päätyy taas keskikentän timanttiin. Syksyn vahvasti puolustuslähtöinen kamppailu ei tätä ratkaisua puoltaisi, mutta katsotaan nyt, halutaanko systeemiä tässä vaiheessa peukaloida. Klaas-Jan Huntelaar avaa joka tapauksessa piikissä, se on varmaa.

Schalken totutumpi avaus: Hildebrand - Uchida, Papadopoulos, Matip, Fuchs - Jones - Draxler, Holtby - Raul - Farfan, Huntelaar.

[Dieter Bohlen]

FC Schalke 04 e.V.  -  Bayer 04 Leverkusen Fußball GmbH 2:0 (1:0)
1:0 Huntelaar (esityö Fuchs) 18'
2:0 Huntelaar (Farfan) 86'

Paremmin statistiikkaa tuntevat saisivat kaivaa syvältä menneisyydestä vastauksen seuraavaan kysymykseen: onko Schalke koskaan aikaisemmin ampunut yhden kauden aikana sataa maalia? Ernst Kuzorran, Fritz Szepanin sekä kavereiden aikoina legendaarisen Schalker Kreiselin dominoidessa saksalaiskenttiä näin on saattanut käydä, mutta takuuseen ei ottelumäärien takia voi mennä. Tämän kauden osalta kuninkaansiniset ovat tämän kyseisen rajapyykin rikkoneet ja sopivasti se tapahtui yhdessä kauden tärkeimmistä matseista. Klaas-Jan Huntelaarin kaksi osumaa, hollantilaisen maalit numero 39 ja 40 kauden aikana, toivat ruhrilaisten laariin tärkeät kolme pistettä niin sanotussa kuuden pisteen taistossa Leverkusenia vastaan ja kasvattivat eron 'vain' Europa Leagueen oikeuttaviin paikkoihin jo 13 pisteen suuruiseksi. Kaiken kruunuksi Borussia Mönchengladbachin kontattua tahollaan kauden ensimmäisen kotitappionsa nousi Schalke suoraan Champions Leaguen lohkovaihepaikkaan oikeuttavalle kolmostilalle taulukossa. Parempaa on vaikea toivoa.



Kaiken lisäksi saavutettua voittoa sekä Leverkusenin ja kumppaneiden työntämistä kauas taakse taulukossa voi kutsua ansaituksi. Syyskauden aikana Schalke käväisi hakemassa Ulrich-Haberland-Stadionilta täydet pisteet erittäin laadukkaan esityksen päätteeksi ja nyt laitettiin oikeastaan paremmaksikin. Leverkusenissa nähtiin täksi kaudeksi harvinaisen puolustusvoittoinen Huub Stevensin miehitys, nyt ihailtiin paikoin näyttävää hyökkäyspalloakin. Asetelmat näytettiin nopeasti vieraillekin selkeiksi ja matsikontrolli napattiin aikaisessa vaiheessa omiin käsiin, vaikka se kruunu aluksi uupuikin Julian Draxlerin, Jermaine Jonesin sekä Kaiserslauternissa nähdyn unelmamaalinsa kopiota hakeneen Lewis Holtbyn epäonnistuttua kaikkien yrityksissään. Vahva painostus alkuvaiheessa sekä kutakuinkin täysin puhdas esitys omassa päädyssä lupailivat hyvää.

Hyvää sieltä saatiinkin. Schalke oli ja on toki ampunut kauden aikana muiden miesten toimesta 61 maalia, mutta kyllä kuninkaansinisten ehdoton ässä on tämän sesongin aikana ollut hollantilaistähti Huntelaar. Gelsenkircheniläisten ei tarvitse yleensä montaa paikkaa luoda maalintekoa varten, mikäli vain pallo toimitetaan tämän miehen ulottuville. Näin kävi tälläkin kertaa. Hollantilainen taisteli ensin pallon keskialueella Jonesin haltuun, tämä jatkoi sen puolestaan Draxlerille ja nuorukainen löysi viereltään kauden aikana monesti nähtyyn tapaan laitapakki Christian Fuchsin. Itävaltalainen sai Bayer-luotsi Robin Duttin perspektiivistä aivan liikaa vapaata lääniä ja aikaa harkita suoritustaan, lähetti sitten täydellisen, napakan kierrepallon rangaistusalueelle ja tavoitti kahden pakin väliin hiipineen Huntelaarin. Hollantilaisen täytyi enää nikata kevyesti nahkakuula sisään ja Schalken maalihanat olivat taas auenneet. Vaihteeksi ensimmäisenä ottelun osapuolista, mikä tietysti tuntui mukavalta.



Schalke dominoi tästä eteenpäin avauspuolikasta tahtonsa mukaisesti. Barcelonalta saamansa karun selkäsaunan jälkeen täysin raiteiltaan suistunut Leverkusen oli lähinnä statistin roolissa kuninkaansinisten vyöryessä paikoin erittäin vahvasti eteenpäin. Valmista tästä ei tosin syntynyt, vaikka muutamia erinomaisia tilanteita nähtiinkin. Holtby etenkin kunnostautui näiden mahdollisuuksien hukkaamassa, ampuen kertaalleen yli ja hassaten toisaalla loistavan vastaiskupaikan huonon syöttönsä takia. Raulinkin löydettyä leverkusenilaisten nuoresta Bernd Lenosta kahdesti voittajansa lähdettiin taukoa viettämään ruhrilaisten niukassa yhden maalin etulyöntiasemassa.

Asemastaan aspiriinitehtaan seurassaan taisteleva Dutt löysi tauon aikana nähtävästi oikeat sanat, sillä sen verta vahvasti Leverkusen ryntäsi kakkospuolikkaaseen. Schalke oli ajoittain suurissakin vaikeuksissa pallon pyöriessä hyvin mieheltä toiselle mustapaitaisten vieraiden riveissä, mutta maalia vartioinut Timo Hildebrand sai onneksi hoideltua kaikki eteensä osuneet haasteet. Näistä vastasi etenkin Leverkusenin kapteeni Simon Rolfes, joka kahden kaukolaukauksensa kanssa - toisen Hildebrand torjui näyttävästi yläkulmasta kulmapotkuksi - näkyi kuvissa etenkin Draxleriin kohdistuneen holtittoman kyynärpäälyöntinsä kanssa. Gelsenkircheniläiset saivat vähitellen itsekin otetta taas taistosta ja hetkittäin nähtiin hyvää sekä vauhdikasta meininkiä molemmissa päissä, Lenon sekä Hildebrandin hoitaessa kaikki vaarallisemmat tilanteet varmasti. Schalke tarvitsi toki aavistuksen onneakin matkaan, kun sekä Gonzalo Castro että André Schürrle mokasivat tahoillaan erittäin vaarallisilta vaikuttaneet paikat.



Matsin lähestyessä loppuaan vahva työpanos alkoi painaa Schalken jaloissa ja tasapeli alkoi alitajuntaisesti pelottaa mahdollisena skenaariona. Tätä luonnollisesti vahvistivat vanhat lainalaisuudet omista hukatuista paikoista, joista varsinkin Draxlerin hassi Huntelaarin kaukoyrityksen kakkospallosta sai lähes huutamaan tuskasta. Kaikki päättyi silti hyvin, kiitos Huntelaarin sekä luultavasti viimeiset voimansa tämän lauantain osalta käyttäneen Jefferson Farfanin. Täysin naatilta vaikuttanut perulainen kasasi itsensä vielä muutama minuutti ennen päätöstä, löi Bastian Oczipkan kaksinkamppailussa rangaistusalueen oikeassa reunassa ja sai keskitettyä pallon lievästi takaviistoon vitosen alueen reunalle. Huntelaar oli taas oikeassa paikassa oikeaan aikaan ja käytti mahdollisuutensa kylmäverisesti. Päivän toinen puskumaali, kauden kahdeskymmenestoinen (!) osuma Bundesligassa ja siten Ebbe Sandin ulkomaalaisennätyksen sivuaminen. Tanskalaisen tapaan hollantilainen on myös johdattelemassa Schalkea kohti Champions Leagueta, eli mikäs sen parempaa... Näin se saa vastaisuudessakin kulkea.

[Dieter Bohlen]

Arena AufSchalke, 22:05

Taival jatkuu. Schalken osalta se on menoa taas, kun Europa League lähestyy väistämättä päätösvaihettaan. Aivan näinä hetkinä kuninkaansinisten urakka Viertelfinalessa starttaa Gelsenkirchenin kevätillassa, baskimaasta kotoisin olevan Athletic Bilbaon saavuttua Saksaan jatkopaikasta tappelemaan. Kyseessä on eittämättä yksi kevään ja ylipäänsä koko kauden mielenkiintoisimmista ottelupareista. Periaattessa tässä lienee lupa odottaa laadukasta potkupalloakin, mutta näin pitkälle ei uskaltane tässä vaiheessa mennä. Pettymys on kuitenkin se ainoa seuraus tällaisille puheille.

Kaaderin osalta valmentaja Stevens on saanut kutakuinkin haluamansa miehet kehiin alakerran nimikaksikkoa lukuun ottamatta. Benedikt Höwedesiä ja Christoph Metzelderiä on nähty äskettäin harjoituskentällä nappikset jaloissaan, mutta halternilaisten matka takaisin tositoimiin lienee yhä varsin pitkä. Varsinkin, kun pari matsia toiminutta pakettia on aika turha lähteä purkamaan ja varsinaista parannustakaan mainittu kaksikko ei nykyisiin käytössä oleviin miehiin toisi. Muilta osin ainoa merkittävämpi poissaolo lienee sairastunut Chinedu Obasi, joka ei näin ollen valitettavasti pääse juhlistamaan viikon aikana solmimaansa uutta pahvia Schalken kanssa.

Avauskokoonpanon suhteen Huub on päätynyt tänään vain yhteen yllätykseen. Alakerta on nyt jo totutussa koostumuksessaan laitapakkien Atsuto Uchidan ja Christian Fuchsin sekä keskuspuolustuksen Kyriakos Papadopoulosin ja Joel Matipin muodostamana. Timo Hildebrand aloittaa luonnollisesti maalissa. Pykälää ylempänä kuninkaansinisten limburgilaisluotsi yllättää vaihtamalla Marco Högerin takaisin kehiin Lewis Holtbyn paikalle. Taustalla on varmasti halu vahvistaa puolustusta ja ankkuriosastoa kombinaatiovahvan baskilauman edessä. Högerin apuna näissä toimissa nähdään toki Jermaine Jones. Hyökkäysosastossa ei muutoksia nähdä. Jefferson Farfan vastaa oikeasta, Julian Draxler taas vasemmasta laidasta ja Raul häärii keskustassa. Klaas-Jan Huntelaar taas metsästää Falcaon ennätyksiä piikissä.

Schalken avaus: Hildebrand - Uchida, Papadopoulos, Matip, Fuchs - Jones, Höger - Farfan, Raul, Draxler - Huntelaar.

[prinz poldi]

Hyvinhän se meni, vaan 2-4 pataan. Voi olla tyytyväinen, eikö vaan?

[Dieter Bohlen]

"Wir schlugen Arsenal, wir schlugen Marseille, wir schlugen Piräus sowieso..."

Vaikea nähdä sinun viestisi pointtia.

[Byellow]

"Wir schlugen Arsenal, wir schlugen Marseille, wir schlugen Piräus sowieso..."

Vaikea nähdä sinun viestisi pointtia.

Äkkiä käännetään huomio pois Schalkesta.
Mieluummin lukisin raportin pelistä, jossa kertoisit mikä meni päin persettä.

[Nur der BVB]

Mainitut huonommat uutiset tässä yhteydessä koostuvat yhä massiivisesta velkasummasta sekä ammattilaisosaston palkkakustannuksista. Champions Leaguessa saavutettu menestys ja DFB-Pokalin voitto näkyvät kaikessa ihanuudessaan myös tällä saralla, minkä takia asianomaisiin osoitteisiin kadonnut summa nousi täysin päättömiin €95Maan. Palkkakustannuksiin ei aiemmin haaveillun kaltaista laskua voi odottaa seuraavissa lukemissakaan, mikä tarkoittaa toki seuran menestyvän urheilullisesti ja erinäisten bonusten langetessa taas maksuun. Silti manageri Heldtin täytyy paiskia valtavasti hommia saadakseen lähtötason laskemaan huomattavasti. Tämä saattaa tarkoittaa esimerkiksi Raulista ja parista muusta kallispalkkaisemmasta kaverista luopumista sekä asettaa luonnollisesti omat haasteensa Klaas-Jan Huntelaarin palveluista kilpailtaessa. Bulevardimediassa nähty palkkaehdotus, €7M vuodessa, saa kylmäämään. Vaikka toki tämän kauden iskussaan hollantilainen maksaisi luultavasti rahat takaisin, mahdollisesti korkoineen päivineen.

Täytyy sanoa, että kaaderin kustannukset ovat käsittämättömän suuret. Onko Diitterillä tietoa onko tuossa mukana paljonkin kertaluonteisia eriä (esim Rangnickin eroraha)? Osan varmasti selittää Magathin viime kauden koomailut, mutta todennäköisesti Heldtillä on varaa maksaa tusinakavereillekin huippukorvauksia. Käytännössähän nämä luvut tarkoittavat sitä, että mestareiden liigaan selviytyminen on elinehto, muuten tulee 20 milliä tappiota. Ei ihme jos Heldt ja Stevens olivat jokin aika sitten hieman eri linjoilla riittääkö EL-paikka kausitavoitteiden täyttämiseksi.

Nähdäkseni lähes ainoa keino saada kulut kuriin, on päästää osa 'tähdistä' menemään. Tällöin jouduttaneen myös urheilullisia tavoitteita maltillistamaan. Itse ainakin dumppaisin Raulin ja Juradon välittömästi. Vaikka Raul on aivan hyvin pelannutkin, alkaa ikä näkymään otteissa ja palkkavaatimus on varmasti tähtitieteellinen. Jälkimmäinen ei ole muuta ollutkaan kuin 20-30 M€ kuluerä. Hunterin osalta tilanne on mielenkiintoinen. Urheilullisesti olisi valtava menetys, toisaalta kaveri taitaa olla nyt uransa huipulla ja seuraava soppari tulee olemaan todella kallis. Ei tule olemaan helppo päätös.

Aina on mahdollista valita myös toinen tie. Laitetaan silmät kiinni ja heitetään noppaa CL:ään pääsystä. Tämän polun varoittavaa esimerkkiä ei tarvitse kovin kaukaa hakea.

[tetapi]

Siinä on CL-bonuksia sekä Magathin koomailuja. Kaaderi on edelleen kallis, mutta ei lähelläkään noita lukuja ja tämän jälkeen on tapahtunut paljon. Ragnickista tuskin on koitunut mitään ihan mainittivia kustannuksia ja ovihan pysyy edelleen auki (sairasloma).

Rauliin ja Juradoon vahva eri vaikka Juradon kaupaksi saaminen lienee realismia kuten DB mainitsi. Jurado on myytävissä,  pelaaja on oikeasti hyvä ja vastuuta ei tällä haavaa ole tulossa. Raulin palkkaa Schalke ei ole maksanut kokonaisuudessaan ja luku alenee varmasti. Farfan on varma lähtijä muita nyt vakituisesti esiintyviä tuskin päästetään. Luetaan niitä viestejä, kun kerran kaikki oleellinen tieto/mielipiteet löytyy ketjusta mikäli vaan viitsii kahlata.

[Merte]

No sitä mukaa Kun Felixin miehiä poistuu kaaderista myös palkkakustannukset laskee. Jättimäisistä menoista huolimatta Schalke on pystynyt pienentämään sidonnaisuuksiaan. Mutta onhan tilanne aika hurja kun pitäisi lähes tusinasta pelaajia päästä eroon, jotka ovat kokonaan kaaderin ulkopuolella + Kaaderin sisällä tehtävät muutokset. Raul ei kyllä tule Schalkessa jatkamaan. Palkanalennuksen mies olisi vielä hyväksynyt, mutta ei yhden vuoden jatkopahvia.

Tämä palkkakustannusten nousu on nähdäkseni Assaurin aloittamaa toimintaa. Kaveri kun rupesi tekemään ilmaissiirtoja, mutta mahtavien palkkapussien kera. Huntelaarin mahdollista kahdeksan miljoonan tulevaa liksaa tuskin kannattaa kauhistella,  sillä jos turhakkeita saadaan ulostettua mahtuu se vielä hyvin raameihin. Kyllähän tommoisen kaverin pitäminen seurassa olisi hyvä niin fanituotteiden, markkinoinnin ja kaikkinaisen toiminnan kannalta.

Ihan ei Dortmundia ja Schalkea voi keskenään verrata, sillä Schalken rahavirrat ovat isommat ja se kestää paremmin velkaa.

[Nur der BVB]

Ihan ei Dortmundia ja Schalkea voi keskenään verrata, sillä Schalken rahavirrat ovat isommat ja se kestää paremmin velkaa.

Tuossa meni melkein kaikki väärin. Keltamustien liikevaihto tältä kaudelta tulee olemaan luokkaa 180 M€ vs sinisten 200 M€, eli hieman pienempi. Ensi kaudella Dortmund rikkonee 200 millin rajan, kun taas naapureilla tekee tiukkaa pitää liikevaihto edellisen vuoden tasolla (mikäli missaavat CL:n, niin tiedossa on 20 millin aukko tulopuolella). Eli liikevaihdon osalta naapurukset ovat suurin piirtein samalla viivalla. Liikevaihdolla ei ole kuitenkaan mitään suoranaista tekemistä velkakestävyyden kanssa. Velanottokyky riippuu pelkästään aiemmasta velkataakasta ja tuloksentekokyvystä. Näissä molemmissa on suuri ero BVB:n hyväksi. Väittäisin, että siniset eivät kovin hyvin kestä lisävelkaa.

[Merte]

No enpä tiedä. Schalkella on monikäyttöisempi areena, jossa järjestetään kaikkea lätkämatseista konsertteihin ja ampumahiihtokisoihin. Lisäksi jäseniä on enemmän ja sponsorisopimukset parempia. Kaaderikuluista huolimatta Schalken velka on pienenyt kymmenillä miljoonilla sitten Magathin, joten tämäkään kausi ilman sieniliigaa ei mikään katastrofi ole.

http://www.transfermarkt.de/de/1-bundesliga/transferuebersicht/wettbewerb_L1.html Tuolta kun katsellaan ensi kautta niin nähdään, että BVB on tähän mennessä polttanut jo 20 miljoonaa. Jos Siirtotase jäisi tälle tasolle niin eikö silloin todelliset kaaderikustannukset ole n. 70 miljoonaa. Schalke tuskin päätyy miinusmerkkiseen saldoon ja mahdollisesti myös hakee kaikille lainalta palaaville uutta seuraa. Toki helpompaa on BVB:llä, josta Kringe poistuu luonnollista tietä jolloin ainoastaan Rangelovia varten olisi löydettävä joku ratkaisu.

[Callit]

Aikamoista tasapianoilua on Schalken (ja BvB:n) tie väljemmille vesille. Ei käy kateeksi Heldtiä. Kivuttomimpia tervehdyttämistoimenpiteitä ovat Raulin poistuminen ja turhien pelaajien kauppaaminen. Jälkimmäinen tosin on hyvin ja erittäin työlästä, kun turhat pelaajat näyttävät turhilta myös muitten seurojen silmissä, mutta pelaaja itse kokee sopimuksen mukaisen palkkansa kaikkea muuta kuin turhaksi. BvB:n Kringe on tästä loistava esimerkki.

Mielenkiintoista on myös nähdä millaiseksi Draxlerin arvo markkinoilla kehittyy. Huippulupausten ylitarjonnan vuoksi tämä 18-vuotias on saanut hääriä mielinmäärin ilman sen suurenpaa hypeä. Normaalilla kehityskäyrällä (onko sellainen olemassa) kaverin pitäisi olla parin vuoden kuluttua 20-30 miljoonan arvoinen. Draxlerista kaksi vuotta nuorempi Max Meyer on saman paikan pelaaja, ja jos mahdollista, vielä lupaavampi. No, käyttipä näitten kavereitten potentiaaleja sitten kentällä tai kauppatorilla, uskon että Schalke(kin) joutuu turvaamaan entistä enemmän omaan kasvatustyöhönsä. Sikäli Felixin ajan "ostetaan mitä eteen tulee, kunhan on kovassa kunnossa" -politiikka on ohi aika pitkäksi aikaa.

[Nur der BVB]

Kaikki isosta voimisteluhallista, suuresta jäsenmäärästä ja paremmista sponsoreista saatavat tulot näkyvät jo liikevaihdossa. Ja siinä naapurukset ovat suurin piirtein samalla viivalla. Vertailua vaikeuttaa se, että sinisten tilikausi on kalenterivuosi, kun se lähes kaikilla muilla seuroilla on pelikausi. Pitkässä juoksussa velkoja voi lyhentää ainoastaan voitollisella tuloksella. Nykyisellä velkamäärällä (160 M€) ja tuloksentekokyvyllä  (5 M€ / vuosi) kestää reilut 30 vuotta, että seura on velaton.

Mun ymmärryksen mukaan siirtokorvauksia ei lasketa kaaderin palkkakuluihin, vaan ne viedään taseeseen, josta ne poistetaan sopimuksen keston mukaisesti. Eli ostetaan kaveri 10 miljoonalla ja tehdään hänen kanssaan 4 vuoden sopimus. Tästä koituu neljän vuoden ajan tulosta heikentävä 2,5 M€ poisto, kunnes koko siirtokorvaus on kuitattu. Mikäli kaveri myydään tai hänestä muuten vain hankkiudutaan eroon kesken sopimuskauden, tehdään kertakorjaus jäljellä olevasta summasta. Eli jos esimerkin kaveri päästetään lähtemään ilmaiseksi kahden kauden jälkeen, tehdään hänestä kolmannelle vuodelle 5 miljoonan poisto. Jos hänet puolestaan myydään kahden vuoden jälkeen vaikka 12 miljoonalla, tulokseen kirjataankin 7 M€ voitto (12 M€ siirtokorvaus - 5 M€ jäljellä olevaa alkuperäisen siirtosumman poistoja).

Näin ollen Reus ja Bittencourt rasittavat BVB:n tulosta vain noin 4 M€ / vuosi seuraavan viiden vuoden ajan. Jos nyt Barrios saataisiin kaupattua huhutulla 12 miltsin siirtosummalla, ensi kaudelle kirjattaisiinkin voittoa siirtokorvauksista ( Lucasin 12 -2,5 = +9,5 vastaan Reus+Bittencourt -4). Sinisillä vuoden 2011 luvut puolestaan sisältävät Manuelan siirtokorvauksen. Koska kyseessä on oma kasvatti, niin koko 20 M€ on kirjattu lukuihin tuottoina, jotka jäävät nyt tältä vuodelta pois. Samoin pois jäävät CL:n kolme pudotuspelikierrosta ja DFB-Pokalin tuotot, joten jos syksyllä ei pelata sieniliigaa, niin tiedossa on yli 20 miljoonan tappiot tai kaaderin tyhjennysmyynti. Voitollisen tuloksen tekeminen tänä vuonna voi tehdä tiukkaa zämppärin kanssakin, ellei kustannuksia saada merkittävästi leikattua.

[Dieter Bohlen]

Täytyy sanoa, että kaaderin kustannukset ovat käsittämättömän suuret. Onko Diitterillä tietoa onko tuossa mukana paljonkin kertaluonteisia eriä (esim Rangnickin eroraha)? Osan varmasti selittää Magathin viime kauden koomailut, mutta todennäköisesti Heldtillä on varaa maksaa tusinakavereillekin huippukorvauksia. Käytännössähän nämä luvut tarkoittavat sitä, että mestareiden liigaan selviytyminen on elinehto, muuten tulee 20 milliä tappiota. Ei ihme jos Heldt ja Stevens olivat jokin aika sitten hieman eri linjoilla riittääkö EL-paikka kausitavoitteiden täyttämiseksi.

Heldtin ja Stevensin käymä 'väittely' kauden tavoitteista ei tässä tapauksessa ole merkityksellinen. Taloudellista puolta tuo ei koskenut, vaan urheilullista sekä haluttaessa myös imagollista. Huub halusi rauhoittaa miehistöään ja alentaa painetasoa puhumalla vain Euroopasta, Heldt taas halusi alleviivata Schalken asemaa Saksan toiseksi suurimpana seurana ja sitä tosiasiaa, että Schalke on käytännössä läpi kauden mahtunut neljän parhaan sakkiin ja alemmaksi romahtamista ei hyvällä katsottaisi.

Kauden alussa Heldt sanoi tyytyvänsä esimerkiksi kahdeksanteenkin tilaan seuran ja kaaderin kehityksen täsmätessä. Taloudellisesta näkökulmasta tämä luonnollisesti hankaloittaisi suunnitelmien toteuttamista, vaan ei tuosta aivan yhtä suuria ongelmia syntyisi kuin sinun povauksissasi. Nykyaikana kaikki sopimuspahvit ovat kuitenkin vahvasti menestys- ja suoritussidonnaisia ja luonnollisestikaan asioiden mennessä päin mäntyä rahaa ei tarvitse maksaa yhtä runsaasti kuin hyvinä aikoina. (Palkkakustannukset liikevaihtoon suhteutettuna säilyivät yhä 'terveellisissä' alle 50 prosentissa.) Nuo menneen kalenterivuoden lukemat sisältävät runsaasti kertaluontoisia maksuja, kuten menestysbonukset Champions League-välierissä esiintymisestä tai DFB-Pokalin voitosta. Magath luottomiehineen, Rangnick sekä usea kesän aikana sopimuksena purkamiseen päätynyt, esimerkiksi Asamoah, kääräisivät myös vain kerran maksuun lankeavat rahat. Näistä luultavasti saatiin kasaan 'kiva' summa, kun ainakin Geraldin ja Ralfin sanottiin saaneen €1M mieheen ja Magathin arviolta tuplasti. Trainagerin kakku saattoi tästä kasvaakin mainitun, miehen lähtöä seuranneen menestyksen takia. Lakimiehen koulutusta vailla maailmassa tarpovana en näistä kuvioista sen tarkempaa osaa sanoa.

Heldtin haluaisin noudattava ankaraa palkkakuria, vaikka tästä ei todisteita suuntaan tai toiseen ennen kevättä 2013 saadakaan. Palkkakustannuksien dramaattiseen laskemiseen nykyisestä ei mahdollisuuksia ole ilman substanssin menetystä, mutta vastaavasti on vaikea nähdä Schalken hakevan seurasta lähtevien kallispalkkaisten miesten paikalle saman hintakategorian kavereita. Roman Neustädterin tai Chinedu Obasin kaltaiset kaverit, olettaen Jefferson Farfanin lähtevän seurasta, eivät ainakaan vaikuta tällaisilta ratkaisuilta. Heldtin on myöskään vaikea nähdä antavan albertstreitmaisia megapalkkoja tai zerobertomaisia käsirahoja.

Nähdäkseni lähes ainoa keino saada kulut kuriin, on päästää osa 'tähdistä' menemään. Tällöin jouduttaneen myös urheilullisia tavoitteita maltillistamaan. Itse ainakin dumppaisin Raulin ja Juradon välittömästi. Vaikka Raul on aivan hyvin pelannutkin, alkaa ikä näkymään otteissa ja palkkavaatimus on varmasti tähtitieteellinen. Jälkimmäinen ei ole muuta ollutkaan kuin 20-30 M€ kuluerä. Hunterin osalta tilanne on mielenkiintoinen. Urheilullisesti olisi valtava menetys, toisaalta kaveri taitaa olla nyt uransa huipulla ja seuraava soppari tulee olemaan todella kallis. Ei tule olemaan helppo päätös.

Schalken kannalta olennaisinta on karsia kaaderin kokoa, ei laatua. Rahaa syövät täytemiehet täytyy saada ulos ja tässä Heldt on paikoitellen onnistunut, mistä osoituksena valtava lähtölista edeltävältä kesältä. Lainamiehissä on kuitenkin Deacin tai Annanin kaltaisia, nykyvalossa ilmaistuna, turhakkeita tai tarpeettomaksi käynyt kulttihahmo Edu'u ja valkun suunnitelmien ulkopuolelta löytyvät Juradon, 'Magic' Klugen tai Baumjohannin kaltaiset miehet. Näistä luovuttaessa palkkakuorma kevenee mainittavaksi kelpaavan siivun verran. Farfanissa säästetään toki myös ja Raulissa tämän päätösestä riippumatta varmasti.

Huntelaarin kanssa täytyy kysyä, halutaanko seurassa yksi kaikkia muita selkeästi enemmän tienaava kaveri ja hyväksytäänkö tämän tuomat riskit vai ei. Yhden suuremman pahvin vaikutus nähdään hyvin naapurissa paraikaa, vaikka lähtötilanne toki otollisempi oli. Reus ei pähkinäpussia vastaan saavu palloilemaan kysyntää löytyessä ja yhden miehen saatua namusia päälle, haetaan näitä koko köörin voimin. Päivä pari takaperin Götze, seuraavaksi Kagawa ja matka vie Lewandowskin kautta aikanaan Hummelsiin sekä kavereihin. Tai vastaavasti nämä lähtevät seurasta hakemaan suurempaa tiliä muualta. Pari vuotta Champions Leaguessa on varma tae palkkakustannuksien eksponentiaalisesta noususta.