Lyhyt kertaus menneeseenVelkataakkansa alla tutissut Valencia joutui viime kesänä myymään läjän pelaajiaan, tärkeimpinä tietysti Davidit Villa ja Silva. Pelaajamyynneistä irtosi sata miljoonaa euroa, joista kolme neljäsosaa käytettiin heti velkojen lyhentämiseen. Tilalle hankittiin sarjajyriä tai Tino Costan tapaisia tuntemattomuuksia Ranskan alasarjoista. Kesän harjoitusottelut eivät luvanneet hyvää ja asiantuntijat povailivat Valencian kisailevan lähinnä viimeisistä europaikoista. Kieltämättä kuilun reuna oli lähellä ja keskikastiin tipahtaminen olisi syventänyt seuran ahdinkoa entisestään.
Unai Emery sai joukkueensa kuitenkin tekemään tulosta. Hohdokkuus uupui, mutta joukkue osoitti taistelutahtoaan nousemalla useita kertoja tappioasemasta voittoon. Valencian voitot irtosivat lähes säännönmukaisesti vain yhden tai korkeintaan kahden maalin marginaalilla. Vuodenvaihteen lähestyessä ökykaksikko oli odotetusti karannut sarjassa jo horisonttiin, mutta Valencia oli yhä hyvin mukana kilvoittelussa kolmossijasta. Mestarien liigassa Valencia osui Manchester Unitedin isännöimään lohkoon. Joukkueen otteet eurokentillä olivat lupaavia ja Valencia selvisi pudotuspelivaiheeseen lohkonsa kakkosena.
Tammikuun siirtoikkunassa hankitapuolen aktiviteettia oli kahden pelaajan verran. Ranskan maajoukkuetoppari Adil Rami lunastettiin Lillestä kuudella miljoonalla eurolla, mutta osana siirtosopimusta hän vietti vielä kevään Ranskassa. Kevin Gameiron liehitteleminen epäonnistui ja lopulta alelaarista osui käteen brasilialainen hyökkääjä Jonas hieman yli miljoonalla. Sofiane Feghouli puolestaan suuntasi etsimään peliaikaa Almeríasta.
Keväällä Valencian peliesitykset junnasivat syksyn kaltaisina. Loistokkuus uupui, mutta pisteitä tipahteli laariin tasaista tahtia. Copa del Reyssä noutaja tuli jo tammikuussa. Valencia hallitsi ottelupariaan Villarrealia vastaan kolme puoliaikaa neljästä, mutta niistä viimeisessä Valencia sitten romahtikin 0-2 johtoasemasta 4-2 tappioon. Pienenä lohdutuksena joukkueen kauden paras esitys osui rakasta naapuria vastaan myöhemmin keväällä, kun Valencia möyhensi Villarrealin Mestallalla lukemin 5-0. Eurotaival päättyi puolestaan helmikuussa. Lopulta välieriin asti yltänyt Schalke osoittautui liian kovaksi, vaikka ottelupari olikin tasavahvaa vääntöä. Muiden tipahtaessa kevään mittaan kyydistä kutistui taistelu sarjan kolmossijasta kulmakunnan jäsentenväliseksi Valencian ja Villarrealin kesken. Viime metreillä naapurikylän poppoon kapea materiaali väsähti ja Valencia purjehti maaliviivan yli kolmanneksi yhdeksän pisteen erolla. Toki eteen kakkossijalle kertyi rakoa rapiat 21 pistettä, mutta ennakkoasetelmiin nähden kausi oli sujunut erinomaisesti. Osaltaan suoritusta avittivat etukäteen kärkipäähän povailtujen Sevillan ja Atlético Madridin odotettua vaisummat otteet.
Kesän siirtoikkunassa iso luuta lakaisi ja ylijäämää on heivattu yli laidan vaikka väkisin. Muutamalta loppui sopimus ja Fernandesista tuli nimellinen parin miljoonan euron korvaus, mutta useissa tapauksissa sopimukset yksinkertaisesti purettiin tai pelaajista luovuttiin ilman siirtokorvausvaateita. Muuten siirtokesä alkoi Valencian osalta pettymyksellä. Ainakin vuoden ajan piiritetty Kevin Gameiro päätyi aivan viime hetken hämärien vaiheiden jälkeen muualle. Myös Málagan kiinnostus Joaquíniin tuli seuralle yllätyksenä. Valencia oli tarjonnut Joaquínille uutta sopimusta, mutta ymmärrettävästi sheikin tarjoama tuplasti paksumpi palkkapussi vei voiton. Muutaman viikon neuvottelujen jälkeen seurat pääsivät sopuun hieman yli neljän miljoonan euron siirtosummasta. Huonomman maun molemmille osapuolille jätti tapaus Isco. Valencia kieltäytyi edes keskustelemasta lupaavan nuorukaisen siirrosta, jolloin Málaga oli pakotettu pulittamaan ulosostohinnan alveineen. Málaga ei ole vielä maksanut ostostaan, joten Valencia on tehnyt valituksen LFP:lle ja huhujen mukaan seurat eivät olisi enää edes puheväleissä.
Joukkueen vahvistaminen käytettävissä olevilla varoilla ei ole helppoa. Useimmat kilpailijat kykenevät tarjoamaan huomattavasti parempaa palkkaa ja Valencian kipuraja siirtokorvauksissa näyttäisi liikkuvan noin seitsemän miljoonan euron korvilla. Valmiit tähtipelaajat voi siis unohtaa ja hankinnat ovat olleet tänä kesänä jälleen tarjouslöytöjä tai nuoria lupauksia. Jälkimmäisiä edustaa 22-vuotias Dani Parejo, joka siirtyi Getafesta noin kuudella miljoonalla. Valitettavasti kauppa tarkoitti myös nöyrtymistä Real Madridin farmiseuraksi, koska madridilaisökylle jäi takaisinosto-oikeus seuraavan kolmen vuoden ajaksi. Real Madridista saapui kahden vuoden lainalle parikymppinen Sergio Canales. Valencialla on mahdollisuus lunastaa pelaaja omakseen, mutta Mordorin joukkiolle jäisi toki takaisinosto-oikeus. Joaquínin korvaajaksi seura hankki Almeríasta 22-vuotiaan Pablo Piattin. Valencia pulitti argentiinalaisväkkärästä kesän ennätyssummansa, noin 7,5 miljoonaa euroa. Myös maalivahtipulaa paikattiin isolla rahalla. Diego Alves saapui Almeríasta noin kolmella miljoonalla ja parikymppisestä Cristiano Pereirasta ei Valencian tarvinnut pulittaa pennin hyrrää.
Kesällä saapuneet (6): Adil Rami (Lille), Pablo Piatti (Almería), Sergio Canales (Real Madrid), Daniel Parejo (Getafe), Cristiano Pereira (Braga) ja Diego Alves (Almería). Lisäksi Soafiane Feghouli palasi lainakeikaltaan Almeríasta.
Pysyvästi poistuneet (12): Isco (Málaga), Joaquín (Málaga), Vicente (?), Renan (Internacional), Aarón (Almería), César (Villarreal), David Navarro (Neuchatel Xamax), Fernandes (Besiktas), Asier del Horno (Levante), Nacho (Standard Liege), Sunny (Numancia) ja Stankevicius (Lazio).
Lainalle lähteneet (3): Michel (Hércules), Chori Domínguez (River Plate) ja Moyá (Getafe).
Joukkue kaudelle 2011-2012:Valmentaja:
Unai Emery 
(s. 3.11.1971)
Valencian verrattain nuorta valmentajaa voisi kuvailla lievästi sekopäiseksi persoonaksi, joka elää ammatilleen joka solullaan ja vaatii samaa pelaajistoltaan. Keskiverto herrasmiesmanagereista poiketen ei ole tavatonta nähdä Emeryä kirmaamassa kilpaa pelaajiensa kanssa harjoituskentällä. Illoistakaan ei kuulemma juuri perheelle aikaa liikene, koska isukki suunnittelee yöhön asti tulevia kuvioita tai vahtaa tulevia vastustajia videolta. Fiksaatio pitkiin videoistuntoihin ei miellytä kaikkia pelaajia. Heikkouksiksi voinee ehkä lukea paikoitellen yliampuvan säätämisen, puutteet ongelmapelaajien käsittelyssä sekä haluttomuuden tahi kyvyttömyyden tehdä nopeita taktisia muutoksia pelin aikana.
Tulosta on kuitenkin syntynyt eikä hänen valmentajanuralleen ole vielä osunut yhtäkään varsinaista kuoppaa. Ei itke julkisesti puutteita pelaajamateriaalissa tai myytyjen tähtipelaajien perään, vaan keskittyy ottamaan kaiken irti käyttöönsä annetusta miehistöstä. Tämä yhdistettynä hänen intohimoiseen asenteeseensa työtään kohtaan nostavat Emeryn pisteitä seurapresidentti Manuel Llorenten silmissä. Valitettavasti muuten kaksikon kemiat eivät oikein toimi ja tappion hetkellä Llorente lienee jälleen valmentajansa kurkussa kiinni. Jatkopahvia jahkailtiin pitkään ja keväällä Emery vaikutti lehdistötilaisuuksien perusteella aina vain enemmän hermorauniolta, mutta viimein Llorente myöntyi jatkovuoden antamaan. Guillem Balague väitti Emeryn suostuneen jopa palkanalennukseen saadakseen jatkaa projektiaan. Valencia tunnetaan hyvin vaikeana työympäristönä valmentajalle ja Emeryn neljännelle kaudelle ulottuva pesti on seurassa ensimmäinen sitten 70-luvun. Aplodien arvoinen suoritus.
Maalivahdit:Vicente Guaita (s. 18.2.1987)
Césarin ja Moyàn loukkaannuttua Valenciassa syntyi viime syksynä pienimuotoinen paniikki. Edessä olivat vaikeat vierailut Old Traffordille ja Santiago Bernabéulle, mutta maalille oli heittää enää kokematon Guaita. Toki tiedossa oli edellisellä kaudella segundasta voitettu Zamora, mutta Guaitan loistavat torjunnat ja kylmähermoiset esitykset yllättivät kyllä käytännössä kaikki. Kylillä alkoikin välittömästi kuiskuttelu uudesta Cañizaresista. Pientä notkahdusta peliesityksissä oli havaittavissa keväällä, kun hänen isänsä yllättäen menehtyi sydänkohtaukseen. Isänsä muistoksi Guaita otti pysyvästi käyttöönsä pelinumeron 13. Refleksitorjujana Guaita on erinomainen, mutta puutteita löytyy vielä esimerkiksi pelinlukemisesta. Oman kylän poikana hän on pitkässä juoksussa hienoinen ennakkosuosikki ykkösmaalivahdiksi, vaikka harjoituskauden loukkaantuminen saattaa kallistaa alkukaudella vaakaa Alvesin suuntaan. VCF Centralin mainio kooste Guaitan viime kaudesta:
http://www.youtube.com/watch?v=35jHXHm_NpYDiego Alves 
(s. 24.6.1985)
Etsiessään viime syksynä korvaajaa loukkaantuneelle maalivahtikaksikolleen Valencian kohteeksi valikoitui Almerían Diego Alves. Guaitan osoittauduttua tekijämieheksi hankintaa ei kuitenkaan tarvinnut runnoa läpi heti tammikuussa, vaan pelaaja siirtyi vasta kesän siirtoikkunan auettua. Alves on kelpo maalivahti ja yksi keskeisistä tekijöistä siihen, miksi Almería onnistui sinnittelemään niinkin pitkään pääsarjassa. Maltillisen kolmen miljoonan euron siirtosumman ansiosta hankintaa voi pitää Valencian kannalta hyvänä. Brassin erikoisuutena ovat rangaistuspotkut. Kolmen viimeisimmän kauden aikana hänen rankkarintorjuntaprosenttinsa on ollut aina vähintään 60.
Cristiano Pereira 
(s. 29.11.1990)
20-vuotias portugalilainen saapui kolmosmaalivahdiksi ilmaisella siirrolla Bragasta. Raamikkaalla (195/92) maalivahdilla on kokemusta aikuisten peleistä vain Portugalin alasarjoista. Vyöllä on kuitenkin myös muutama junnumaaottelu, joten jonkin sortin lahjakkuus lienee kyseessä. Aivan vakuuttuneita ei Valencian suunnalla nuorukaisesta olla, sillä hänelle lyötiin koeluontoisesti kouraan vain vuoden sopimus. Ideana on harjoituttaa pelaajaa ykkösjoukkueessa, mutta peliminuutteja kertyisi lähinnä kakkosjoukkue Valencia Mestallan riveistä.
Puolustus:Bruno Saltor (s. 1.10.1980)
Puolustuksen oikealla laidalla tusaava sarjajyrä, joka puolustaa hyvänä päivänään kelvollisesti, mutta hyökkäyssuuntaan on aina varsin saamaton. Jakanee jälleen peliajan Miguelin kanssa puoliksi. Sopimusta on vuosi jäljellä ja todennäköisesti sitä ei enää jatketa.
Hedwiges Maduro 
(s. 13.2.1985)
Pystyy pelaamaan kelvollisesti niin topparina kuin puolustavana keskikenttäpelaajana, mikä tekee Madurosta varsin hyödyllisen ringinlaajentajan. Albeldaa parempi varamies Topalille. Viime kaudella peliminuutteja kertyi yli 2000. Se on kyllä Maduron tasoiselle pelimiehelle hieman liikaa, kentällä pistää silmään esimerkiksi hänen verkkainen liikehdintänsä. Superdeporten mukaan Emery olisi äskettäin ilmoittanut Madurolle, ettei tulevalla kaudella vastuuta olisi liiemmin luvassa ja kehoittanut miettimään uuden seuran etsimistä. Topal ei ole teräksestä ja Albelda tuppaa olemaan jatkuvasti rikki. Kukas Maduron lähdettyä sitten luutisi keskikentän pohjalla, Dealbertkö?
Adil Rami 
(s. 27.12.1985)
Lillestä jo talvella kuudella miljoonalla hankitusta, mutta vasta kesällä Valencian miehistöön liittyneestä Adil Ramista odotetaan puolustuksen uutta tukipilaria. Hieman täytyy toiveita toppuutella, koska kolossi on pienen otannan perusteella vaikuttanut olevan hieman pulassa pienten ja vikkelien hyökkääjien kanssa. Joviaalin oloinen ranskalainen on kuitenkin jo ehtinyt ihastuttaa paikallista mediaa hoitamalla lehdistötilaisuuden espanjaksi vasta lyhyen maassaoleskelun jälkeen:
http://www.youtube.com/watch?v=9TdjtMI0Oi0Ángel Dealbert (s. 1.1.1983)
Pari vuotta sitten ilmaiseksi alasarjoista haalittu toppari. Pelasi alkuaikoinaan muistaakseni ihan hyvin, mutta miehen todellinen taso paljastui hiljalleen riittämättömäksi. Kuulemma mukava mies, joka omaa myös viimeisen päälle ammattimaisen asenteen, mikä varmasti miellyttää Emeryä. Pieni palkka puolestaan on seuran taloudesta vastaavien mieleen. Tuskin kuitenkaan toivoa jatkosopimuksesta, jahka nykyinen paperi ensi suvena umpeutuu. Keskimäärin täysin kujalla haahuileva täytemies, joka ei toivottavasti liiemmin tulevalla kaudella pelaile.
Jordi Alba (s. 21.3.1989)
Alkujaan ylempänä vasemmalla operoinut nuorukainen on Emeryn komennossa valunut alas laitapuolustajan tontille. Esiintyi syksyllä hyvin ja pelasi Mathieun kanssa minuutit lähes puoliksi, mutta jostakin syystä Emery suosi keväällä enemmän kokeneempaa ranskalaista. Yhteispeli Matan kanssa vasemmalla sujui aika ajoin mallikkaasti ja puolustusvelvoitteetkin hoituivat kokemattomuudesta huolimatta ihan kelvollisesti. Ajoittain Alba tuurasi myös Mataa, mutta tulevalla kaudella tilaisuudet siihen ovat uusien hankintojen myötä vähissä. Toivottavasti tulevalla kaudella Alba saa kuitenkin entistä enemmän vastuuta. Tämä pienikokoisuutensa vuoksi aikoinaan Barcelonasta pois potkittu pelaaja voi hyvinkin tehdä lopullisen läpimurtonsa alkavalla kaudella. Alban otteita viime kaudelta:
http://www.youtube.com/watch?v=320fk0uYSCgRicardo Costa (s. 16.5.1981)
Kuluneella kaudella Ricardo Costa ei luutinut topparina suinkaan virheetömästi, mutta vuosi sitten ilmaisella siirrolla saapunut portugalilainen osoitti kuitenkin olevansa ammattimies muuhun kalustoon verrattuna. Lähtökohtaisesti muodostaa Adil Ramin kanssa ykköstoppariparin ja hieman yllättäen Emery on nostanut Ricardon joukkueen kapteenistoon, ohi esimerkiksi seuraa pitkään palvelleen Pablon. Videokooste herran viime kaudesta:
http://www.youtube.com/watch?v=a5J2qyvtPHQJérémy Mathieu (s. 29.10.1983)
Ujo ranskalainen on hieman outo tapaus. Parhaimmillaan hyvä, mutta vastapainoksi osuu liikaa sysimustia päiviä. Ei ole parin vuoden aikana juuri vaivautunut opettelemaan paikallista murretta ja ainakin vuodenvaihteessa hän hoiti asioitaan yhä tulkin avulla. Huhujen mukaan palkittiin silti jatkosopimuksella, vaikka seura ei ole asiasta mitään tiedottanutkaan. Oli viime kaudella Emeryn ykkösvalinta puolustuksen vasemmalle laidalle.
Miguel Monteiro (s. 4.1.1980)
Seura haluaisi päästä tästä wannabe-gangsterista eroon, mutta vähemmän yllättäen kukaan ei ole vielä erehtynyt tarttumaan koukkuun, koska tässä tapauksessa ei juuri ole matoa houkuttimena. Tukee oikealla hyökkäyksiä paremmin kuin Bruno, mutta on vastaavasti puolustussuuntaan usein helisemässä. Sopimuksesta lähtee käyntiin viimeinen vuosi ja jatkoa ei varmasti ole tarjolla. Brunon kanssa käsi kädessä kohti auringonlaskua.
Keskikenttä:Mehmet Topal 
(s. 3.3.1986)
Turkkilaisen ensimmäinen kausi Valenciassa oli onnistunut. Keskikentän pohjan puolustavassa roolissa raatava Topal hoitaa hommansa eleettömästi eikä pallonkäsittelykään tuota ongelmia. Valitettavasti hän on hieman loukkaantumisherkkä. Pelejä on luvassa paljon, eikä joukkueesta löydy läheskään samantasoista korvaajaa. Pelasi harjoisottelussa hyvin myös topparina, mutta toivottavasti kyseessä oli vain Emeryn hassuttelua. Kooste viime kauden otteista:
http://www.youtube.com/watch?v=Pma6LNqWf10David Albelda (s. 1.9.1977):
Viimeinen mohikaani menestysaikojen joukkueesta. Ei todellakaan mikään moderni, tasapainottava keskikenttämies, vaan lähinnä vanhan koulukunnan kovaluinen nilkoillepotkija. Ei omaa kummoisia pallollisia avuja eikä jalkakaan tahdo enää nousta entiseen malliin. Teki kesällä vuoden jatkosopimuksen reilulla palkanalennuksella. Sotakirves on viimein haudattu ja Albelda on kantanut harjoitusotteluissa jopa kapteeninnauhaa. Keskeisenä tehtävänä on tuoda joukkueeseen johtajuutta ja opettaa nuorille tulokkaille, mitä merkitsee kantaa Valencian pelipaitaa. Pelillinen taso riittää vielä juuri ja juuri häntäpään joukkueita vastaan, mutta toivottavasti Albeldalle ei ole kaavailtu mitään varamiehen roolia kummempaa. Kaiken järjen mukaan tuleva kausi jää pelaajana hänen viimeisekseen Valenciassa.
Pablo Hernández (s. 11.4.1985)
Joaquínin lähdettyä Pablolla olisi nyt elämänsä tilaisuus ottaa paikkansa parrasvaloista, miehessä piilevä potentiaali siihen kyllä riittäisi. Aloitti viime kauden hyvin, mutta Barcelonaa vastaan hukattu avopaikka söi itseluottamuksen kuin taikaiskusta, eikä hän kyennyt enää sen jälkeen saavuttamaan alkukauden virettään. Mikäli otteisiin ei tule tasaisuutta, saattaa Pablo jälleen löytää itsensä penkiltä ihmettelemästä muiden pelaamista. Kyllähän sitä viime kauteen näyttäviä suorituksia silti mahtui:
http://www.youtube.com/watch?v=Jn_j2FJChmAÉver Banega 
(s. 29.6.1988)
Banegan viime kausi ei valitettavasti yltänyt läheskään sitä edeltäneen tasolle. Valtavasti lahjakkuutta, mutta pääkoppa ei tahdo kestää ja erilaisten törttöilyiden lista on jo liian pitkä tähän kirjattavaksi. Loistaakseen tarvitsee paljon palloa ettei katoaisi pelin ulkopuolelle. Homman natsatessa tämä keskikentän maestro on kentällä lähes pitelemätön, mutta huonona päivänä laiskavauhtinen riplailu johtaa lähinnä vain pallonmenetyksiin. Parejon hankinnan jälkeen Banegan tulevaisuus Valenciassa on hämärän peitossa. Seurajohto on siivonnut joukkuuesta ongelmapelaajia ja veikkaan, että kelvollisen tarjouksen saapuessa ovat valmiita myymään. Olisin kuitenkin valmis antamaan Banegalle vielä yhden kauden aikaa näyttää osaamistaan. Huhujen mukaan Chori Domínguez olisi ollut Banegalle huonoa seuraa viime kaudella ja aiheuttanut asennepuolen ongelmia, mutta nyt ainakin Chori olisi siivottu vuodeksi jaloista pyörimistä. Lisäksi jonkun Banegan avustajista olisi tarkoitus muuttaa hänen naapuriinsa pitämään silmällä suojattiaan. Katsotaan miten käy, koostetta viime kaudesta:
http://www.youtube.com/watch?v=fXefpjbCw8oTino Costa (s. 9.1.1985)
Ranskan alasarjoista saapunut Tino Costa oli viime kauden suurin yllättäjä. Ominaisuuksiltaan keskikenttäpelaaja on monipuolinen, mutta erityisesti hän herätti huomioita maailmanluokkaa lähentelevällä potkutekniikallaan. Nöyrä ja ahkera duunari tulee varmasti saamaan hyvin peliaikaa myös jatkossa. Heikkoutena tarpeeton riplailu omalla kenttäpuoliskolla johtaa usein vaarallisiin pallonmenetyksiin. Koosteessa komeita maaleja:
http://www.youtube.com/watch?v=VuBK9OKapuIDaniel Parejo (s. 16.4.1989)
Getafesta saapunut peluri viihtyy omien sanojensa mukaan parhaiten ylempänä keskikentällä, mutta Emery on istuttanut hänet toistaiseksi keskikentän pohjalle. Harjoitusotteluissa Parejo ei ole vielä ehtinyt esittämään mitään ihmeellistä. Banegan jäädessä Parejo joutuu taistelemaan peliminuuteista tosissaan.
Sofiane Feghouli (s. 26.12.1989)
Vuosi siten ilmaisella siirrolla Valenciaan saapunut Feghouli ei syksyllä liiemmin päässyt kentälle. Kevään lainapesti Almeríaan toi kaivattuja peliminuutteja ja tilille kertyi kaksi maaliakin. Almerían vaihdettua loppukaudesta valmentajaansa peliaika tyssäsi kuin seinään ja Feghouli joutui istumaan katsomossa. Espanjassa hän on pelannut keskikentän oikealla laidalla, vaikka Ranskassa tutummaksi tuli keskikentän keskustan hyökkäävä rooli. Harjoituskaudella Feghouli on osoittanut pirteitä otteita. Vaikka lopullinen läpimurto jäisi vielä tällä kaudella saavuttamatta, ei tätä nuorukaista kannata unohtaa.
Sergio Canales (s. 16.2.1991)
Parikymppinen lupaus rahdattiin kahden vuoden lainalla Real Madridista. Nuoresta iästään huolimatta omaa näyttöjä pääsarjatasolta, mutta liikaa odotuksia ei kannata hänen harteilleen vielä latoa. Saanee kuitenkin näytönpaikkoja ja toivottavasti onnistuu ne hyödyntämään.
Hyökkäyspää:Juan Mata (s. 28.4.1988)
Ehkäpä Valencian ainoa tähtiluokan peluri. Nimimiesten häivyttyä Mata otti vastuun kannettavakseen ollen lopulta joukkueen tärkein pelaaja. Harjoituskaudella miehen käsivartta onkin komistanut kapteeninnauha. Siirtohuhut ovat tietysti velloneet koko kesän. Matalla itsellään ei tuntuisi olevan suurempia lähtöhaluja ja ongelmana näyttäisi olevan lähinnä kultakuumeen kourissa kärvistelevä agentti-isukki. Tuskin Mata koko uraansa Valenciassa pelaa, mutta ehkäpä vielä yhden kauden. Mikäli Mata päätyy vaihtamaan maisemaa, on hänen korvaamisensa hyvin vaikeaa. Jäädessään Matan ei ainakaan tarvitse olla peliajasta huolissaan. Koostetta viime kauden urotöistä:
http://www.youtube.com/watch?v=5XYEepa6tCURoberto Soldado (s. 27.5.1985)
Villan korvaajaksi hankittu Soldado onnistui tehtävässään hyvin ja jälkikäteen ajatellen lieni oikea hetki vaihtaa hissukseen ikääntyvä Villa paksuun tukkuun kahisevaa. Kelpo maalivainun omaava Soldado osui sarjassa 18 kertaa ja eurokentiltä maaleja kertyi kuusi. Komeasta kokonaislukemasta huolimatta kautta varjosti talvella muutaman kuukauden kuiva kausi, jolloin hänen itseluottamuksensa oli kateissa ja liike kentällä laiskaa. Keväällä maaleja alkoi jälleen kertyä tuttuun tahtiin ja Soldado on eittämättä Emeryn ykkösvalinta kärkeen tulevallakin kaudella. Sapiskaa Soldadolle voisi antaa hänen taipumuksestaan typerien varoitusten keräilyyn. Kuuluu tulevalla kaudella kapteenistoon. Kooste menneen vuoden tekosista:
http://www.youtube.com/watch?v=j6rrTp81phsAritz Aduriz (s. 11.2.1981)
Soldadon varjosta eri kilpailuissa paukutetut neljätoista maalia olivat kelpo saldo yhdelle Espanjan kenttien hienoimmista miehistä. Vahvana pääpelaajana tunnettu Aduriz tarjoaa Emeryn käyttöön eri vahvuuksia kuin Soldado. Luvassa on jälleen hyvin minuutteja, jahka ensin toipuu harjoituskaudella vaivanneesta lihasvammasta. Koostetta männä vuodelta:
http://www.youtube.com/watch?v=gmW1ET3A4LAJonas Gonçalves (s. 1.4.1984)
Tammikuussa pikkurahalla hankitun brassin kevät meni vielä tutustuessa uusiin ympyröihin. Brasilian liigan maalikuningas ehti kuitenkin paikoitellen väläytellä osaamistaan. Jonas vaikuttaa älykkäältä pelaajalta, joka liikkuu ja lukee peliä varsin hyvin. Maalinteon lisäksi myös syöttötaidot ovat kunnossa. Ongelmaksi saattaa muodostua sopivan roolin löytäminen joukkueesta. Yhdellä kärjellä pelatessa Soldado ja Aduriz lienevät nokkimisjärjestyksessä edellä. Parhaimmillaan Jonas on ehkä kahden kärjen systeemissä puhtaamman kärkipelaajan tukena. Keväällä hän pelaili myös hyökkäävänä keskikenttäpelaajana, mutta uusien hankintojen myötä se tie saattaa olla nyt kivikkoisempi. Myötätuulen puhaltaessa ja sopivan roolin löytyessä eväät läpimurtoon ovat olemassa, mutta kausi voi sujua myös jämäminuutteja napsien.
Pablo Piatti (s. 31.3.1989)
Joaquínin lähdettyä paremman palkan perässä sheikin hoteisiin valikoitui korvaajaksi Almerían Pablo Piatti. Vasenjalkainen Piatti viihtyy omien sanojensa mukaan parhaiten oikealla, mutta hän pystyy luontevasti pelaamaan niin keskellä kuin vasemmallakin. Taskuraketille kuulopuheiden mukaan kellotettu huippunopeus 34 km/h ei riko ennätyksiä, mutta lienee silti ihan mukavasti 163 cm pitkälle pätkälle. Piattin pelaamista on ainakin viihdyttävää seurata, vaikka pienen kokonsa vuoksi hänet on varsin helppo vääntää irti pallosta. Piatti on esiintynyt harjoitusotteluissa keskimäärin ihan pirteästi ja tullee saamaan hyvin peliaikaa myös jatkossa, mutta pelipaikka on tällä hetkellä vielä täysi arvoitus.
Lähtökohdat kaudelle 2011-2012Lehtitietojen mukaan Valencian talous on viimein saatu edes auttavasti tasapainoon. Pari vuotta sitten velkaa oli vielä 570 miljoonaa euroa , mutta tuorein lukema tältä kesältä on 368 miljoonaa. Tilanne on toki yhä hutera eikä juuri siedä keikahteluja. Nopeimmat keinot velan pienentämiseksi on jo käytetty ja korkokulut ovat melkoiset, huhujen mukaan noin 25 miljoonaa euroa vuodessa. Menneen kauden taloustulos oli kuitenkin jopa joitakin euroja voitollinen. Ei ehkä kuulosta kummoiselta, mutta synkeimpinä aikoina vuositulos sukelsi yli 70 miljoonaa euroa miinuksella ja edellistä nollatulostakin saa hakea jo kaukaa historiasta. Keskeinen keino tasapainon saavuttamiseksi on ollut palkkakulujen määrätietoinen karsiminen ja lähtijät ovat järjestään olleet palkkataulukon yläpäästä. Luotettavuudeltaan epämääräisten lähteiden mukaan edustusjoukkueen palkkakulut heiluisivat tulevalla kaudella 45-50 miljoonan euron välillä. Koko seuran palkkakulut ovat toki tuota lukemaa suuremmat, mutta juurikaan tinkimisvaraa ei edustusjoukkueen palkoista enää löydy, mikäli joukkue halutaan pitää edes jollakin tavalla kilpailukykyisenä. Näillä näkymin Valencia joutuu lähtemään kauteen ilman paitasponsoria, mutta
se ei suinkaan ole Espanjassa tilanteensa kanssa yksin. Ilmeisesti taustalla on osittain sarjan kaksinapaisuus, minkä vuoksi medianäkyvyyttä ei juuri muille liikene, mikä tietenkin heijastuu suoraan tarjottuihin sponsorieuroihin. Kaiken kaikkiaan lienee kuitenkin rohkaisevaa, että seuran johdossa on viimein henkilöitä, jotka yrittävät määrätietoisesti saada seuran taloutta kuntoon.
Vastoin voorumin normaalikäytänteitä en aio edes arvailla joukkueen kokoonpanoa tulevalle kaudelle, niin arvaamatonta on Emeryn peluutus ollut. Kenttäryhmitys 4-2-3-1 on ollut Valencian selkärankanä jo vuosia, poikkeuksena tietysti Koemanin tunnetuin seurauksin runnoma 4-3-3. Vaikka 4-2-3-1 on ollut myös Emeryn papereissa se käytetyin, ei hän liiemmin pitäydy yhteen systeemiin. Toki lähes jokainen valmentaja analysoi vastustajiaan ja mukauttaa tarpeen tullen joukkueensa pelaamista, mutta innostuessaan Emery vaihtelee jatkuvasti käytettävää ryhmitystä ja puolta avauksen pelaajista. Tämä tietysti tekee Valenciasta arvaamattoman vastustajan, mutta samalla loputon säätäminen sotkee joukkueen omiakin suorituksia. Juonimista hankaloittaa paikallisten lehtien taipumus vuotaa tuoreimmat kuviot ennen otteluita. Uudistuksena Valencian harjoituksista on julkisia enää ensimmäiset viisitoista minuuttia, saas nähdä auttaako. Haastateltu apuvalmentaja jutteli taannoin, että tulevalla kaudella joukkueen tavoitteena olisi pelata nopeammin, prässätä pallottomana aggressiivisemmin ja nostaa puolustuslinjaa ylemmäksi. Jälkimmäinen kohta kuulostaa nykyisellä materiaalilla hieman arveluttavalta, jos muistelee esimerkiksi keväistä ottelua Real Madridia vastaan. Jos nyt vienon toiveen saisi esittää, niin toivottavasti Emery antaisi edes puolustuslinjalle hieman enemmän aikaa hioutua yhteen ilman loputonta säätämistä.
Seurajohdon lupauksista huolimatta Valencian heikoin osa-alue, puolustus, ei ole juurikaan kohentunut kesän aikana. Navarron tilalle tuli Adil Rami, mutta kuollutta puuta jäi liikaa. Erityisesti puolustuksen oikean laidan kaksikon todennäköinen jatko joukkueessa on pettymys. Odotettavissa on tuttu kilpajuoksu, jossa hyvällä hyökkäyksellä yritetään kompensoida huteran puolustuksen munauksia ja maalivahdilta vaaditaan lähes jokaisessa ottelussa paraatipelastuksia. Sopivaa uutta topparia on Valencia etsiskellyt jo koko kesän ja hissukseen alkaa aika käydä vähiin. Toivottavasti puolustuspäähän saapuisi edes se yksi vahvistus. Paperilla Ricardo Costa ja Adil Rami muodostavat kelvollisen toppariparin, mutta heidän jälkeensä tarjolla on vain Maduroa ja Dealbertiä. Matan lähtö tässä vaiheessa kesää olisi pienimuotoinen katastrofi ja tulevan kauden ennakko-odotuksia olisi pakko ruuvailla alaspäin. Siirtoikkuna on auki vielä jokusen viikon, eikä ole mahdotonta, etteikö joku kultapossukerholainen vielä ilmestyisi rahasäkkeineen ovelle kolkuttelemaan. Banegan kohtalo riippunee pitkälti siitä, tuleeko kukaan tekemään hänestä tarjousta. Toivottavasti Banega jää, jolloin Parejo saisi rauhassa opetella talon tavoille ilman välittömiä onnistumispaineita. Pelejä kyllä riittäisi kaikille.
Seuran presidentti Manuel Llorente on julkisesti vaatinut joukkueeltaan edelliskautta parempaa menestystä. Piste-eroa ökykaksikkoon tulisi kyetä kutistamaan ja cup-kilpailuissa olisi sinniteltävä pidemmälle. Herkkusienipaikan saavuttaminen on tietysti minimivaatimus jo seuran taloutta ajatellen. Helppoa ei Emeryllä tule olemaan. Vaikka käytettävissä oleva materiaali on hyökkäyssuuntaan hieman leventynyt, ei se vielä takaa parempaa iskukykyä. Joaquín oli viime kaudella joukkueen tärkeimpiä syömähampaita ja hänen lähtönsä saattaa näkyä. Emeryllä on myös käsissään melkoinen lastentarha, koska Las Provinciasin laskujen mukaan joukkueen keski-ikä on vain 23,5 vuotta. Potentiaalia joukkueessa toki on, mutta tulosta olisi kyettävä ulosmittaamaan heti alusta lähtien, koska kilpailu paikasta auringossa tulee olemaan kovaa. Toiveita pytyistä lienee turha elätellä. Copa del Reyn arvonnoissa jätit osunevat sattumalta jälleen kaavion eri puolille, eli turneen voitto vaatisi vaikeimmillaan molempien kukistamista. Mestarien liigassa alkulohkosta jatkoon selviäminen on vähimmäistavoite, mutta sen jälkeen kaikki riippuu arpaonnesta, sillä Valencian materiaalilla on varsin epätoivoista haastaa äveriäimpiä kultapossukerhon jäseniä. Sarjassa kolmospaikkaan on kaikki mahdollisuudet, mutta pelin yskähtelyihin ei ole liiemmin varaa. Kilpailijat, Málaga etunenässä, vaikuttavat edelliskautta kovemmilta. Taas on vuorta kiivettäväksi, mutta Unai Emeryllä ei ole ollut tapana epäonnistua.
Huomenna kausi on jälleen askeleen lähempänä alkuaan, kun Valencian uudistunut joukkue esittäytyy ensimmäistä kertaa kotiyleisölleen. Perinteikkäästä höntsäpystistä saapuu Mestallalle kilvoittelemaan AS Roma. Keskiviikon maajoukkuepelit sotkenevat molempien kokoonpanoja, mutta eiköhän tuosta vauhdikas näytös saada aikaiseksi. Vielä tulevana sunnuntaina Valencia matkaa Almeríaan pelailemaan kesän viimeisen harjoitushöntyilynsä. Jahka lakkoiluiltaan kerkiävät, alkaa sarjakausi vierailulla Pamplonaan. Osasuna on ollut viime vuosina hankala vastus Valencialle ja mielenkiintoa ottelua kohtaan lisää Jukka Raitalan mahdollinen esiintyminen kotijoukkueen riveissä. Kauden alku vaikuttaa muutenkin haastavalta, sillä kuuden ensimmäisen kierroksen aikana joukkue kohtaa mm. Atlético Madridin, Barcelonan ja Sevillan. Hyvä alku olisi kuitenkin nuoren joukkueen itseluottamuksen kannalta tärkeää.
Semmoinen sepustus se, sisältäen paljon itsestäänselvyyksiä, subjektiivisia näkemyksiä, kuulopuheita, puolitotuuksia sekä suoranaisia asiavirheitä. Ensi vuonna jonkun muun vuoro. Vaikka Valencian kelkassa ei ole luvassa kultaa tahi kunniaa, niin mielenkiintoinen kausi on aluillaan eikä seuran ympäriltä tunnu koskaan uupuvan tarpeetonta draamaa. Toivottavasti vanhat kirjoittajat jaksavat pysyä aktiivisina ja uusiakin uskaltautuu rohkeasti mukaan.
