Irlannin sarjat 2014

[BermondseyBoy]

Ja Glentoran 89minuutilla 2-0 vaparista tekijänä taas Hamilton. Ei ollut kyllä sitten yhtään ansaittu maali

edit: ja Carvill heittää vielä loppuun kunnon viikatteen, VAIN keltainen kortti nousi.

[Agnes McHaggis]

Kavin viikonloppuna Derryssa ja loysin itseni jalleen myos jalismatsista, huolimatta siita, etta kaupungin ylpeys Derry City pelaa League of Irelandissa, joka on talla hetkella talvitauolla. Laitan nyt vaikka tahan otsikkoon lyhyen ja huonon rapon ja muutaman kuvan, koska irlantilainen turnaus on kyseessa. Ketaan tuskin kiinnostaa, mutta... 

Kyseessa oli siis Irish Cupin 4.kierroksen ottelu Institute FC:n ja Limavady Unitedin valilla. Kaudella 1880-81 alkanut Irish Cup on maailman neljanneksi vanhin kansallinen cup-turnaus ja ennen vuotta 1921, jolloin Irlannin Vapaavaltio irtautui erilleen ja kuusi Ulsterin provinssin yhdeksasta kreivikunnasta jai imperialistisen valloittajan ikeen alle, turnaus kasitti koko Vihrean Saaren. Ainoat tasavallan puolelta tulleet cup-voittajat ovat Shelbourne (1906, 1911, 1920) ja Bohemians (1908). IFA Championshipin joukkueet tulevat syyskuussa alkaneeseen turnaukseen mukaan 4.kierroksella ja IFA Premiershipin joukkueet 5.kierroksella. Cup finaali pelataan toukokuussa Windsor Parkilla Belfastissa; hallitseva mestari on Linfield, joka voitti viime kevaan finaalissa Crusadersin 2-1. Tanaan pelaavista joukkueista Limavady on paassyt kahdesti finaaliin (1884-85 ja 1885-86) mutta voittoa ei ole tullut.

Institute FC:n Riverside Ground sijaitsee Drumahoessa, jonkin verran Derryn ulkopuolella, keskella peltoja. Vuonna 1995 rakennettu stadion on piskuinen, mutta sympaattisen tyylikas ja osittain uusittu vasta ihan lahiaikoina; uusi ja komea paatykatsomo valmistui ilmeisesti 2010 ja se nosti stadionin kapasiteetin hieman paalle 3000, joista istumapaikkoja on kolmella sivulla reilu 1300. Maksoin lippuluukusta kurkistelevalle harvahampaalle £7, kasiohjelmia tai kokoonpanoluetteloita ei oltu printattu, koska ‘it’s not worth it, you never know if anyone’s gonna turn up’. Jouduin siis astelemaan katsomoon ilman mitaan kasitysta, keta kentalla lonkyttelevat kaverit olivat, mutta olin tehnyt sen verran taustatutkimusta, etta tiesin Stuten pelaavan vaaleansinisissa pelipaidoissa, joten en onneksi joutunut julkisesti osoittamaan tyhmyyttani ja nykaisemaan vierustoveria hihasta ja utelemaan etta kumpi on kumpi. Stadionilla oli myos pikkuinen baari, jossa oli mukavan edulliset hinnat (olutta en juo, eika sita siella ollut edes myynnissa, mutta limsatolkin sai 60 pennilla) ja baarin seinalla oli kehystettyna Pohjois-Irlannin maajoukkueen, Blackburn Roversin ja Glasgow Rangersin nimmaroidut pelipaidat (Gers-paita nakyi olevan jostain Institute vs. Rangers Legends –matsista). Baari oli taynna muovisilla puutarhatuoleilla istuvia pappoja, jotka katsoivat telkkarista biljardia ja sarppivat hoyryavaa keittoa, joten en haahuillut siella sen pidempaa ihmisten tiella vaan siirryin katsomon puolelle.


 




Stadionilla ei ollut tietoakaan paikallisottelun kiimasta, eika tunnelmaa ollut lainkaan. Vaikka kierran Englannissa saannollisesti mutasarjojen peleissa, niin tunnelma oli niihinkin verrattuna aivan olematon ja yhtaan vastustajan kannattajaa ei Riversidella nakynyt, vaikka kaupunkien valilla ei ole etaisyytta kuin n.30km. Kaiken kaikkiaan noin satakunta katsojaa hytisi lehtereilla ja pelin tason voisi summata yhdella sanalla: roiskimista.Tai oikeastaan se oli roiskimista ja tappotaklauksia. Joukkueet kohtasivat edellisen kerran lokakuussa liigapelissa Limavadyn kotikentalla, ja tuon matsin Stute voitti 2-0. Ensimmainen puoliaika oli suhteellisen tasaista pelailua, tosin kotijoukkue sai rakennettua pari puolittaista tilannetta, joista yksi osui tolppaan ja toisen joku jannu siivosi maaliviivalta. Toisella puoliajalla Stute alkoi hallitsemaan hienokseltaan, mutta peli pysyi tasoissa ja naytti uhkaavasti silta, etta ottelu menee jatkoajalle. 80 minuutin korvilla Institute meni kuitenkin 1-0 johtoon puolustaja Dean Jarvisin laitettua natisti rankkarialueen rajalta pallon maaliin. Tama heratti koomassa istuvan yleisonkin hurraamaan ja lisaa ilonaihetta he saivat viiden minuutin kuluttua, kun Mark Kelly paasi siirtamaan pelivalineen helposti parista metrista maaliin.  Toisen maalin jalkeen n.10-vuotiaista pojista koostunut Instituten mobi innostui hetkellisesti laulamaan ‘Two-nil to the Institute’ ja ‘We’re gonna win the Cup’, joka tuottikin matsin kovimman metelin lukuunottamatta kotijoukkueen valmentajan ensimmaisella puoliajalla laukomaa f-sanoilla ryyditettya purkausta. Aivan tuomarin antaman lisaajan viime minuutilla kotijoukkue sai viela hyvan tilanteen, mutta numero kympin veto meni pari tuumaa ohi.









Valitettavasti (mutta ei mitenkaan yllattaen) mieshuoraus on tosiaan myos Pohjois-Irlannissa voimissaan; katsomossa nakyi enemman Manun ja Liverpoolin kuin Institute FC:n vareja (tosin seuran ‘fanikauppa’ nakyi olevan suljettu, joten miekaan en voinut ostaa pukinkonttiin Stute-kaulaliinoja tai pipoja) ja illalla keskustassa sama meno jatkui – joka toisella vastaantulijalla oli joko Manun tai Poolin takki/huivi/pipo. Kaupungilla ei nakynyt myoskaan Derry Cityn vareja, lukuunottamatta kahden pubin seinaan maalattua seuran logoa (naistakin toinen oli vihrea-valkoraidallinen Celtic Bar, joten...). Peadar O’Donnell’s, jossa vietin iltaa, oli taynna tonttuhattuisia Celtic-faneja laulamassa kaihoisasti Athenryn pelloista ja IRA:sta. Tyypillisena forumistina en tietenkaan ollut saamassa edes juopuneilta ja kaiken harkintakyvyn menettaneilta Celtic-faneilta, vaan jouduin menemaan yksin take awayn kautta hotellille, ja samalla tulevatkin saamismahdollisuudet katosivat muruina pizzalaatikon pohjalle.

Olihan tamakin matsi yksi kokemus muiden joukossa, ja kaikki jalkapallopelit ovat omalla tavallaan kauniita, mutta en mie tuota matsia varmaan enaa taman jalkeen muistele. Derry oli kaupunkina ihan viehattava, joten jos sita joskus kesalla lahtisi vaikka uudelleen vaanimaan Candystripesien matsia Brandywell Stadiumille...

[joe]

Hyvää rapoa Agnesilta Derry on kyllä ilman muuta apinasaarten yksi kiinnostavimmista kaupungeista, ehdottamasti on päästävä lähitulevaisuudessa käymään.

[BermondseyBoy]

Hyvä rapo tosiaan. Pohjois-Irlannissa on varmaan turha odottaa missään otteluissa hyvää tunnelmaa jos ei ole Belfastin derby kyseessä.

[Thouni]

Hyvä rapo tosiaan. Pohjois-Irlannissa on varmaan turha odottaa missään otteluissa hyvää tunnelmaa jos ei ole Belfastin derby kyseessä.

Onkos muute Cliftonvillellä tai Crusadersilla minkäänlaista kannattajatoimintaa vai koostuuko ainoat katsomon äänet äkäisistä papoista, kun hampurilaiset loppuvat grillistä kesken pelin?

[BermondseyBoy]

Onkos muute Cliftonvillellä tai Crusadersilla minkäänlaista kannattajatoimintaa vai koostuuko ainoat katsomon äänet äkäisistä papoista, kun hampurilaiset loppuvat grillistä kesken pelin?

Kummallakin taitaa olla jonkinlainen 'ultras'-porukka katsomoissa, Cliftonville kerää ehkä eniten Belfastin alueelta katoliseen kirkkoon kuuluvia faneja, vaikkei Linfieldiä,Glentorania ja Donegal Celticia lukuunottamatta muilla seuroilla ole mitään erityisiä poliittisia ryhmittymiä mihinkään suuntaan.

Tietyissä matseissa tunnelmakin on ihan kohdillaan
http://www.youtube.com/watch?v=0EdL00BQ1y0

[BermondseyBoy]

Huomenna olisi taas aika perinteisen tapaninpäivän El Belfasticon. Kolmas kohtaaminen edessä ja Glentoran vienyt kaksi edellistä nimiinsä (0-1 ja 2-0). Viime kohtaamisen (9.marraskuuta) jälkeen Glentoran oli jo pisteen perässä Linfieldistä mutta puolessatoista kuukaudessa Linfield on jo kirinyt 17pisteen kaulan, tosin yksi peli enemmän pelanneena mutta nyt jos koskaan on Glentoranin pakko napata kolme pistettä.

Otteluun saattaa löytyä jokunen striimi, ja kickoff kello 17.00

[Thouni]

Ja Irlannin pääsarjan tulevan kauden otteluohjelma on myös julkaistu: http://www.airtricityleague.ie/about/press-office/3886-airtricity-league-premier-division-fixtures-2012. Maaliskuun toinen päivä siis aloitetaan. Onkos kellään heittää mitään faktatietoja että miksi Sligo Rovers pelaa kotiottelunsa aina lauantaisin vaikka muut pelit ovat perjantaisin
Oisko jollain muuten heittää jotain linkkiä mistä näkisi Irlannin alempien sarjojen otteluohjelmia? Googlettamalla en löytänyt tietoja kuin Irlannin toiseksi korkeimmalta sarjatasolta, mutta kunnon mutasarjan pelit kiinnostaisivat myös.
E: No löytyhän sieltä kolmannenkin sarjatason otteluohjelma, mutta näyttäisi olevan lähinnä täynnä ylempien sarjatasojen jengien reservijoukkueita.

[Thouni]

Viikonloppuna pelattiin Pohjois-Irlannin cupin 5.kierros. Pääkaupungissa Belfastissa riitti otteluita, mutta itse otin kohteekseni Cliftonville-Ards kamppailun. Alun perin tarkoitus oli suunnata Mid Ulster-derbyyn Glenavonin ja Portadownin välillä, mutta Dublinista ei suoraa junayhteyttä Lurganiin ollut ja kun matsin jälkeen oli kiire Dublinin lauantai-illan rientoihin niin Belfast vei mielenkiinnon. Kaupungin suuret eli Linfield ja Glentoran pelasivat myös kotonaan, mutta ajattelin että Cliftonvillen peli voisi olla vähän tiukempi. Lopulta Linfield murskasi omassa pelissään Ballyclare Comradersin 7-1, mutta Glentoran koki yllättävän 0-1 tappion Newingtonia vastaan.

Vaikka Belfast onkin noista kahdesta edellä mainitusta joukkueesta tunnettu, on Cliftonville kuitenkin Belfastin ja myös koko Irlannin vanhin seura. Cliftonville FC perustettiin vuonna 1879. Joukkue pelaa kotiottelunsa pohjois-Belfastissa Solitude-stadionilla. Solitude on ollut Cliftonvillen koti vuodesta 1890. P-Irlannin mestaruuden seura on voittanut kolmesti, ja cupin viimeksi vuonna 1979. Vierasjoukkue Ardsilla on myös pitkä historia. Seura on perustettu 1900, mutta menestystä ei ihan viime aikoina ole tullut. Nykyään seura taistelee noususta takaisin pääsarjaan, ja edellinen ja ainoa maan mestaruus irtosi vuonna 1958. Ardsilla on myös kansainvälistä kokemusta. Hienoimpina tuloksina voitaneen pitää 0-0 tasapeliä AS Romaa vastaan vuonna 1969, ja 3-2 kotivoittoa Standard Liegestä vuonna 1973. Löytyy historiasta kuitenkin myös esimerkiksi 10-0 tappio PSV Eindhovenille.

Solitude stadionille pääsi kätevästi 12A bussilla Belfastin keskustasta. Itse kuitenkin sen verran pitkään harhailin Shankill Roadilla, että päätin lopulta ottaa sieltä taksin stadionille jotta ehdin ottaa muutamat pre-match pintit. Solitude sijaitsee pienen kadun päässä keskellä asuintaloja, joten sen löytäminen saattaa tuottaa vaikeuksia. Ulkoapäin stadion näyttää hyvin mitättömältä, mutta sisältäpäin varsin ylväältä. Katsomot ovat rapistuneet, mutta katsomoiden takaa nousevat komeat kukkulat ja aivan stadionin vieressä sijaitsee myös jonkinlainen järvi. Stadionilta löytyy tapojen mukaisesti social club/pubi jossa olut virtasi ennen peliä. Jääkylmä tuoppi Harpia kustansi 2.60 puntaa, ja Irlannin parhaimmaksi otteluohjelmaksi kehuttu lehtinen oli ehdottomasti hintansa väärti. Sisäänpääsy maksoi 10puntaa, ja portilla kun kyselin että mistäköhän löytyisi seuran fanikauppa, niin lipunmyyjä käski toimettomana seisseen järkkärin ohjata minut huivikaupan luokse. Arvostan.


Ottelu oli tasoltaan hyvinkin sellaista mitä saattaisi kuvitella Pohjois-Irlannin cupissa näkevän. Vauhti oli kovaa, kuten myös taklaukset. Pelaajien taitotaso ei todellakaan ollut kaunista katsottavaa, mutta taistelutahtoa löytyi jokaiselta pelaajalta enemmän kuin keskiverto Serie A-joukkueelta. Kotijoukkue sai juuri ennen peliä kovan vahvistuksen, kun Pohjois-Irlannin maajoukkueessakin esiintynyt Declan Bunting palasi seuraan. Viime vuodet mies on viettänyt Celticin mukana, mutta peliaikaa ei Skotlannin Valioliigassa herunut. FM 2010:ssä Bunting mätti kivasti maaleja Skotlannin sarjoissa. Oli kotijoukkueella myös joku Werder Bremenin organisaatiosta palannut jannu mukana.



Toisin kuin saattoi odottaa niin Ards oli pelissä aika lailla niskan päällä. Vierasjoukkue sai parikin vaarallista laukausta kohti maalia ensimmäisen puolituntisen aikana, ja hallitsi peliä. Cliftonvillellä pallo karkaili ja hyökkäykset olivat heikkoja. Ardsin kannattajafoorumilla oli puhetta täydestä bussilastillisesta kannattajia, ja Solituden toinen pääty olikin kokonaan Ardsin kannattajien käytössä. Heitä oli juurikin tuo bussilastillinen eli noin 60-70. Kotijoukkueen kannustuksesta pitivät huolen itseään ultrina pitänyt kannattajaporukka. Keski-ikä ryhmällä oli siinä 15vuoden paikkeilla, mutta hyvää meteliä he sentään pitivät. Vaikkakin laulut olivat hyvin tavanomaisia ja muualta tuttuja ja "Red Army ultras, public enemy number 1" aiheutti hiukan huvittuneisuutta sivuallekirjoittaneessa. Katetussa pääkatsomossa oli ehkäpä noin 300-400 katsojaa, ja pääkatsomon alla olevassa seisomakatsomossa katsojia oli silmämääräisesti noin sata. Eli AM taisi olla siinä 600 paikkeilla. Tai sitten jotain aivan muuta. Laskupää ei ole vahvimpia puoliani.



Toisella puoliajalla jännitys jatkui. Cliftonville sai pelistä paremman otteen muutaman vaihdon myötä, mutta vierasjoukkue rakenteli alati vaarallisia vastahyökkäyksiä. Yhdestä vastahyökkäyksestä Ards saikin maalin ja toinen pääty räjähti hetkittäiseen riemuun. Avustavan lippu oli kuitenkin ylhäällä ja maali hylättiin. Hiukan myöhemmin vierasjoukkueelta vietiin kuulemma selvä rankkari joten jossiteltavaa riittää. Pari kertaa Ards sai todellisen paineen Cliftonvillen maalille, mutta maalivahdin hyvät torjunnat ja uhrautuvat puolustajat pitivät maalin puhtaana. Clifonvillen hyökkäykset olivat toinen toistaan heikompia. Viimeistään viimeistely-yritykset olivat sitä luokkaa, että ei ihme ettei maalia tullut. Mutta kuten niin usein, myös tässä pelissä tasoero tuli esille ottelun loppuhetkillä. Peliä oli pelattu 86 minuuttia, kun kulmapotkun jälkitilanteessa Mark Clarke nousi puolustajiin nähden noin kahdeksan metrin korkeuteen, ja puski vastuttamattomasti pallon voimalla ohi maalivahdin. Ards oli lyöty. Heti seuraavasta hyökkäyksestä syntyi ratkaiseva maali, kun Stephen Garrett rynni väsyneen puolustajan kumoon, ohitti maalivahdin ja pisti pallon tyhjään maaliin ja tuli tuulettamaan kotiyleisön eteen. Cliftonville siis jatkoon 2-0 voitolla, mutta numerot eivät todellakaan kerro koko totuutta pelistä. Ards esitti loistavaa taistelutahtoa, ja kommenttien perusteella kannattajat ovat ylpeitä joukkueen esityksestä, mutta hiukan nuo hukatut paikat silti harmittavat.


Hieno ottelu, kelvollinen tunnelma ja hyvät hampurilaiset. Seuraavaksi Belfastiin sitten Linfieldin tai Glentoranin otteluun.

[joe]

Mielenkiintoinen rapo Thounilta, tollanen futisreissu Pohjois-Irlantiin on ehdottomasti omalla to do -listalla, etenkin Belfastin derby paikan päällä kovettaisi. Hienoa muutenkin, että löytyy edes vähän porukkaa jotka tähän topikkiin jaksavat kirjoitella.

[Agnes McHaggis]

Hyva raportti Thounilta, todella mielenkiintoista luettavaa ja hienoja kuvia. Varsin sympaattisen oloinen stadioni tuo Solitude.

Katselin tuolta Irish Cupin tuloksista, etta Institute, jota mie kavin edellisella kierroksella katsomassa, oli pelannut Donegal Celticin kanssa tasan 1-1, ja jos voittavat uusinnan, saavat seuraavalla kierroksella vastaansa Thounin Cliftonvillen. http://www.irishfa.com/domestic/jjb-sports-irish-cup/

[Thouni]

Setanta Cupin ensimmainen kierros arvottiin toissapaivana. Mukana siis niin Pohjois-Irlannin kuin myos Irlannin paasarjan porukoita. Etelan porukoille turnaus toimii hyvana pre-season tasonmittauksena.

Bray Wanderers V Glentoran
Bohemians V Portadown
Lisburn Distillery V Derry City
Cliftonville V St. Patrick’s Athletic

Ensimmaiset osaottelut pelataan 13.2 ja toiset 20.2. Seuraavalle kierrokselle mukaan tulevat sijoitetut joukkueet eli Linfield, Shamrock, Crusaders ja Sligo.

Bohemiansin taso Portadownia vastaan on ihan mielenkiintoista nahda. On aikamoinen ihme, etta Bohemians tulevalla kaudella pelaa paasarjaa silla seuran talousongelmat olivat todella mittavat. Lehtien mukaan Bohemiansin palkkabudjetti tulevalla kaudella on vajaat 1000€/viikko. Silla rahamaaralla ei kovin kummoista porukkaa pyoriteta joten joukkue koostuu enimmakseen junnuista joille maksetaann vahan taskurahaa. Kyseessa erittain sympaattinen ja perinteikas seura joten toivottavasti junnut onnistuvat ja rahaongelmat helpottavat, ja seura pelaa Irlannin paasarjaa myos kaudella 2013.

[joe]

Shamrock pelasi lauantaina ensimmäisen pre-season -matsinsa divarijengi Mervue Unitedia vastaan. Sen tarkempaa tietoa ottelun kulusta ei ole, paitsi että Rovers voitti 1-0 Gary O'Neillin maalilla.

Rovers on tehnyt pari ihan mielenkiintoista sopparia viime aikoina. Arsenalin kasvatti, kerran jopa CL:ssä esiintynyt englantilaispakki Kerrea Gilbert kirjoitti männä viikolla sopimuksen Roversin kanssa. Edelliskausi meni Yeovilissa jossa vastuuta ei tainnut kamalan paljon tulla. Toinen mielenkiintoinen nimi on St. Patrick'sissä viime kaudella pelannut laituri Daryl Kavanagh, joka tunnetaan Irlannissa lähinnä hänen ongelmistaan lain kanssa. Rekordiin mahtuu erinäisiä huumeongelmia sekä ryöstöyritys leikkiaseen kanssa.

Ostoslistalla on vielä ainakin uusi maalivahti, sillä Jamaikan suuri mies Ryan Thompson ei jatka seurassa. Odotettavissahan Thompsonin lähtö oli, sen verran hienoja otteita hän esitti Eurooppa-liigassa. Kaikkea hyvää Thompsonille jatkossa, mihin ikinä suuntaakaan. Muita lähtijöitä ovat mm. Enda Stevens (Aston Villa), Karl Sheppard (Reading), Jim Paterson (Bristol Rovers) sekä Rohan Ricketts (osoite ei vielä tiedossa).

[Thouni]

Lauantaina kavaisin ensimmaista kertaa Windsor Parkilla Linfieldin ottelussa. Linfield havisi viikolla Colerainen vieraana, joten Portadown sai kurottua hiukan eroa umpeen.

WIndsor Park sijaitsee noin 40 minuutin kavelymatkan paassa keskustasta, mutta lahijunalla paasee suht helposti aivan stadikan viereen. Stadikan ulkopuolella oli harvahampainen ja selvasti elamaa nahnyt keski-ikainen jannu myymassa tyylikkaita By far the greatest team the world has ever seen-huiveja. Hintaa oli 6puntaa ja otteluohjelma irtosi tuttuun 2punnan hintaan. Hampurilaiset eivat olleet samaa tasoa kuin Solitudella. Hintaa oli 3puntaa, ja juusto oli loppunut eika sipuliakaan saanut ilmaiseksi hampurilaisen valiin Voittaa toki silti kaiken maailman sibylapaskat 100-0.



Ennen ottelua vetta tuli kuin esterin perseesta joten kenttaa piti hiukan paikkailla ennen ottelun alkua. Kaatosateesta huolimatta paikalla oli mukavasti katsojia. Yleisomaarasta en loytanyt tietoa, mutta vajaat 2000 olettaisin katsojamaaraksi. Vastassa oli siis Crusaders joten kyseessa oli Belfastin paikallisottelu, vaikkei toki yhta kuuma ja tunteikas kuin kohtaamiset Glentoranin kanssa. Crusadersin kannattajia paikalla oli reilut 100 omassa katsomossaan.

Ottelun alussa huono saa ja marka kentta pitivat huolen siita, etta taso ei kovin korkeaksi noussut. Aikamoista sahellysta oli ottelun ensimmaiset 20 minuuttia. Linfield ei saanut peliaan kulkemaan, mutta Crusadersilla oli pari puolittaista paikkaa. Puolen tunnin pelin jalkeen kotijoukkue onnistui kuitenkin tekemaan vapauttavan 1-0 osuman. Kulmapotkussa Albert Watson nousi omiin korkeuksiinsa ja puski pallon ylakulmaan. Vajaat 10 minuuttia myohemmin Linfield iski vastahyokkayksesta 2-0 maalin joten se paasi tauolle suht turvallisessa johtoasemassa.



Toinen puoliaika olikin sitten Linfieldin naytosta ja joukkueiden tasoero tuli selvaksi. Tehtavaa helpotti se, etta toisen puoliajan alussa Crusadersin alin puolustaja sekoili pallon kanssa ja menetti sen, ja taman jalkeen viela repi Linfieldin hyokkaajan kumoon ja tilanteesta taysin oikeutetusti punainen kortti Crusadersin topparille ja Linfieldille pilkku. Ottelun tuomarointi oli aivan kasittamattoman huonoa, ja vierasjoukkue sai tehda kaikkea sita mita kotijoukkue ei saanut tehda. Tama pilkkutilanne ja punainen kortti olivat kuitenkin niin selvia, etta tata edes taman ottelun tuomari ei voinut jattaa viheltamatta. Peter Thompson pisti pilkun varmasti sisaan ja peli oli ratkennut. Lahestulkoon taysin samanlainen rike nahtiin myohemminkin Crusadersin boksissa, mutta tuolla kertaa tuomari oli taas omalla tasollaan ja jatti selvan pilkun antamatta. Peli oli taysin Linfieldin hallussa, mutta viimeiset syotot ja ratkaisut olivat varsin heikkoja. Suoraviivaisemmalla pelilla joukkue olisi murskannut Crusadersin totaalisesti. Linfield sai kuitenkin viela kaksi maalia vaihtomiesten avulla ja otti siis helpohkon 5-0 voiton.

Ihan asiallinen kokemus ja viihteesta vastasivat myos viereisessa katsomossa olleet myllyt, joissa yksi osapuoli oli blondannut hiuksensa ja yhdella janarilla oli trampstamp. Myos tauolla pelatuille 7-9vuotiaiden junnujen peleille peukkua. Puolet maaleista tulivat niin, etta toinen joukkue tuuletti viela edellista maaliaan kun vastustajat jatkoivat pelia ja tekivat tyhjiin. Jos jostain pitaa miinusta antaa niin ehdottomasti Linfieldin nettisivuista, jotka ovat kuin suoraan 90-luvulta.

Ensi viikonloppuna Pohjois-Irlannissa pelataan cupia, mutta 18.2 pelataan tarkea ottelu kun Portadown isannoi Linfieldia. Cupista jo ulos lentanyt Glentoran puolestaan aloittaa Setanta cupin tulevana lauantaina kun se vierailee etelassa Brayn vieraana. Jos vain ehdin niin taytyy koittaa tuohon peliin suunnata.

[Thouni]

Jos joku ei ole vielä kyseiseen opukseen törmännyt niin suosittelen ehdottomasti kaikille Irlannin futiksesta kiinnostuneille loistavaa "Just follow the floodlights!"-kirjaa. Taitaa olla Bohemiansin kannattajan kirjoittama kirja, joka sisältää lyhyet historiikit kaikista Irlannin pääsarjassa pelanneista joukkueista. Kirjan kirjoittaja vieraili myös kirjaa tehdessään jokaisen Irlannin pääsarjassa pelanneen, ja nykyisinkin vielä pystyssä olevan seuran stadioneilla. Kirjasta löytyy siis jokaisesta seurasta monta sivua historiaa, ja tämän jälkeen muutaman sivun analyysit seurojen kotistadioneista, stadikan lähellä olevista pubeista ja myös puoliaikahampurilaiset, otteluohjelmat ja fanituotekaupat on arvosteltu. Historiaosiotkin on kirjoitettu todella mielenkiintoisesti ja huumoriakin on mukana. Jos Irlannin futis kiinnostaa edes vähän alusta niin aivan varmasti pitää kyseisestä kirjasta.

[joe]

Pitääpä varmaan lukaista joskus toi kirja. Kateeksihan tässä kyllä käy, kun lukee noita Thounin rapoja.

[Thouni]

Tänään tuli käytyä Brayn satamakaupungissa. Päivän otteluna Setanta cupin ensimmäinen kierros ja vastakkain siis Bray Wanderers ja Glentoran. Setanta cupia on pelattu nyt seitsemän vuotta, ja Bray on ensimmäistä kertaa mukana. Seuran historiasta löytyy jonkin verran europelejä. Vastustajina mm. Trabzonsbor ja Grasshoppers mutta kovin suurta menestystä seura ei ole historiansa aikana saavuttanut. Seura on virallisesti perustettu 1942, mutta seuran kotistadionilla Carlisle Groundsilla on historiaa tänä vuonna jo 150 vuoden ajalta. 1800-luvulla areenalla pelattiin krikettiä ja käytiin jousiammuntakisoja. Päivän ottelu tarjosi viihdettä koko rahan edestä.

Bray ei ehkä katsomokulttuurin ja pelin tason puolesta ole kaikista houkuttelevin kohde, mutta Dublinissa ollessa erittäin kelpo kohde myös futisturisteille. Lähijunalla eli Dartilla pääsee Brayhin 40 minuutissa, ja menopaluulippu kustantaa alle 10euroa. Junamatkan aikana myös maisemat ovat varsin komeat. Puolet matkasta juna ajaa aivan meren rannan tuntumassa, ja  näkyvissä on kivikkoisia rantoja ja avomerta. Myös Brayssa on varsin komea ranta ja kukkuloita. Ja kovin paljon aikaa ei tarvitse sightseeingiin käyttää sillä Carlisle Ground sijaitsee aivan Dart-aseman vieressä ja ranta ja komeat merinäkymät aivan kivenheiton päässä asemasta. Eksymiseen vaaditaan siis jo taitoja.

Ottelu kun pelattiin lauantaina kello 15:00 niin oletettavissa oli, että pohjoisesta etelään matkaisi vähintään kohtalainen määrä Glentoranin kannattajia. Ja heitä olikin saapunut paikalle bussilasteittain, yhteensä about 300. Glentoranin kannattajat olivat jakautuneet kahteen porukkaan. Toisessa koko ajan äänessä olleet 16-40vuotiaat, ja keskemmällä katsomoa samanlainen määrä alle 15-vuotiaita ja yli 40-vuotiaita kannattajia. Kotijoukkueella oli pieni noin 30-hengen kannattajakatsomo mutta chänttejä kuultiin varsin harvoin. Brayn kotiottelut taitavat olla Irlannin kalleimmasta päästä, mutta 15euron sisäänpääsy ei silti pitäisi olla ylitsepääsemätön este paikallisille mieshuorille. Lippuluukulla 70-vuotias papparainen avautui 5 minuutin ajan kuinka vittumaista on säätää uusien värillisten pääsylippujen kanssa, kun vielä viime vuonna käytössä olivat mustavalkoiset. Ottelussa oli lopulta lähes yhtä paljon vieraskannattajia kuin kotiyleisöä. Lopullinen yleisömäärä siis sijoittunee tuhannen tienoille. Glentoranin kannattajille oli varattu toinen pääkatsomo omaan käyttöönsä. Varsinaisia päätykatsomoita ei stadionilta löytynyt. Glentoranin kannattajat saivat aivan rauhassa viritellä lippunsa ja bandiksensa sinne minne halusivat, se ei ketään kiinnostanut että peittävätkö ne joitain mainoksia vai ei. Tupakoinnista eivät kuulemma järkkärit valita, jollei kukaan kanssakatsojakaan valita. Toista se on Suomessa jne jne.



Brayn leirissä arpaonni otettiin vastaan suht hyvin mielin. Portadown tai Cliftonville koettiin paljon kovemmiksi vastustajiksi, sillä Glentoranin kausi on sujunut aika heikosti. Pohjois-Irlannin sarjasta joukkue löytyy keskikastista ja divaristakin seura lähti laulukuoroon divariseuraa vastaan. Bray aloittikin ottelun huomattavasti vierailijoita paremmin ja hallitsi kenttätapahtumia. 18 minuutin ottelun jälkeen Brayn Kieran Waters pääsi yksin läpi, kiersi maalivahdin ja pisti pallon tyhjiin. Maalia mies juhli varsin eksoottisella voltilla. Tuo maali kuitenkin herätti vierailijat ja heti seuraavasta hyökkäyksestä Glentoran teki tasoituksen.  20 metristä tullut laukaus muutti hieman suuntaa eikä maalivahdilla ollut aikaa kunnolla reagoida. Vähän ennen taukoa kotijoukkueelta kuitenkin tuttu mies onnistui. Komean hyökkäyksen päätteeksi Adam Hanlon syötti Watersille ja pienikokoinen hyökkääjä viimeisteli komeasti ja teki ottelun toisen osumansa. 2-1 maalin jälkeen myös paikallinen klanipää kaivoi taskustaan Irlannin lipun ja alkoi heiluttelemaan tätä ja keskisormeaan. Parikymmentä keskisormea nousi myös vastakkaisessa katsomossa, ja ennen suurempia hulinoita poliisit tulivat repimään kaljupäältä tämän lipun pois. Joku voisi sanoa, että ylireagointia mutta kun nyt ei oltu missään Suomessa missä virkavaltaa on enemmän kuin kannattajia, niin meno olisi ollut suht hurjaa jos kotipuolelta olisi tullut enemmän provosointia ja Glentoranin kannattajat olisivat päättäneet vastata muutenkin kuin käsimerkin. Järjestystä valvoi 10 järkkäriä ja muutamat poliisit. Tauolle kotijoukkueen 2-1 johdossa.



Is This The Way To Amarillo soi kun joukkueet palasivat toiseksi puoliajaksi kentälle. Aurinkokin jopa jaksoi paistaa vaikka taivaalla oli uhkaavan näköisiä pilviä. Heti toisen jakson alussa John Mulroylla oli paikka viedä Bray jo 3-1 johtoon, mutta Glentoranin maalivahti venyi upeaan yhden käden torjuntaan. Glentoran oli kuitenkin seuraava onnistuja. Kotijoukkue ei pysynyt mukana Glentoranin nopeassa pallon siirtelyssä ja 55 minuutin kohdalla, lihava mutta yllättävän vaarallinen Leon Knight pelattiin vapaaksi ja tämän varmalla viimeistelyllä syntyi 2-2 tasoitus. Mies on ollut kuulemma Chelsean ja QPR:n kirjoilla, mutta jos on jo noina aikoina ollut yhtä pulskassa kunnossa niin ei ihme että ei ura Englannissa edennyt. Tunnin kohdalla Glentoran siirtyi ensimmäistä kertaa johtoon. Ottelun parhaimmistoon kuulunut Jim O´Hanlon pujotteli läpi koko kotijoukkueen puolustuksen ja päätti soolonsa varmaan alakulmasijoitukseen. Tilanne siis 2-3. 10 minuuttia myöhemmin Glentoranille tarjottiin mahdollisuutta ratkaisuun. Edellisen maalin tehnyttä O´Hanlonia hiukan revittiin boxissa, ja tuomari antoi tilanteesta varsin heppoisen pilkun Glentoranille. Oikeus kävi kuitenkin toteen, sillä kotijoukkueen maalivahti aavisti oikein ja torjui rankkarin alakulmasta. O´Hanlon vaikutti välillä suorastaan pysäyttämättömältä. Ei siis mikään ihme, että tämä 18-vuotias nostettiin myös Pohjois-Irlannin nuorten maajoukkuerinkiin.



Torjuttu pilkku antoi kovasti uskoa kotiyleisölle ja etenkin kotijoukkueelle joka yritti saada tasoitusta aikaiseksi. Bray pystyi kyllä rakentamaan hyökkäyksiä, mutta vähän näytti siltä että hyökkäyksiin ei saatu uutta virtaa ja miehet olivat väsyneitä. Tässä taisi näkyä se, että Brayn sarjakausi ei ole vielä alkanut, kun taas Glentoranin kausi on jo puolessa välissä ja vierailijoiden parempi kunto ratkaisi ottelun. Pari minuuttia ennen täyttä aikaa jo yhen maalin tehnyt Knight tönäisi leveällä kropallaan Brayn topparin kumoon ja karkasi läpiajoon ja viimeisteli 2-4 maalin ja vieraskannattajien sektio räjähti riemuun. Loppulukemat siis pohjoisen vieraille 2-4, ja juhlat olivat sen mukaiset. Pakko antaa kyllä arvostusta Glentoranin vieraskannattajille. Porukkaa oli yllättävän paljon, ja meteliä riitti läpi ottelun vaikka itse ottelu oli suurta vuoristorataa. Hieno matsi ja hieno ottelutapahtuma.

Setanta Cupin päivän toisessa matsissa varmistui jo jatkoonmenijä kun Derry City murkasi Lisburnin vieraissa 0-4. Derryn tuore vahvistus Rory Patterson teki hattutempun. Kyseessä ehdottomasti tämän kauden yksi mielenkiintoisimmista pelaajista. Patterson on FC United of Manchesterin lyhyen historian tärkeimpiä pelaajia. Patterson iski lutuuriseuralle 86 maalia 113 ottelussa. Viime kauden mies pelasi Linfieldissä, mutta asuu perheensä kanssa sen verran kaukana Belfastista että halusi täksi kaudeksi siirtyä Derryyn. Siinä yksi ehdokas sarjan maalikuninkaaksi.

[Thouni]

Pohjois-Irlannissa pelattiin tänään suht mielenkiintoinen kierros, kun kärkikamppailussa iskivät yhteen Portadown ja Linfield. Tarkoitus oli lähteä katsomaan huippumatsia ja ihmettelemään millaista mekkalaa yli tuhat vieraskannattajaa saa aikaan, mutta darra vei mielenkiinnon. Ilmeisesti peli ei kuitenkaan kovin suureksi klassikoksi noussut ja pisteet jaettiin 1-1 tasatuloksen myötä. Näin Linfieldin 4 pisteen sarjajohto säilyy edelleen. Ylemmän jatkosarjan joukkueet ovat olleet jo pidemmän aikaa tiedossa, ja kun Glentoran tänään oman ottelunsa voitti niin jollei ihmeitä nähdä ylemmässä jatkosarjassa tulevat pelaamaan Linfield, Portadown, Cliftonville, Coleraine, Crusaders ja Glentoran. Eli runsaasi Belfastin paikallisvääntöjä vielä luvassa.

Maanantaina pelataan Setanta cupin ensimmäisen kierroksen toiset osaottelut. Glentoran ja Derry ovat lähes varmoja jatkoonmenijöitä, mutta Portadown-Bohemians ja St Patrick's-Cliftonville pareissa riittää vielä panosta. Täytynee jälkimmäiseen matsiin suunnata ja toivoa, että dublinilaiset ottavat kahden maalin voiton joka riittäisi jatkopaikkaan.

[Boro ja ManU]

Milloin Irlannin Liigan kausi 2012 alkaa? Yritin löytää liigan omilta sivuilta ja Wikipediasta, muttei päivämääriä löytynyt.

[PAN]

Milloin Irlannin Liigan kausi 2012 alkaa? Yritin löytää liigan omilta sivuilta ja Wikipediasta, muttei päivämääriä löytynyt.

Maaliskuun alussa, Cork Citylla ainakin ensimmainen liigamatsi 2.3.2012, eli eikohan se tona viikonloppuna kayntiin pyorahda.

[Boro ja ManU]

Maaliskuun alussa, Cork Citylla ainakin ensimmainen liigamatsi 2.3.2012, eli eikohan se tona viikonloppuna kayntiin pyorahda.

Kiitos, löysinkin just. Ensimmäinen kierros pelataan perjantaina 2.3. Derry-Bohemian, Drogheda-Shamrock, St.Patrick´s-Bray, UCD-Cork, Monaghan-Dundalk ja Shelbourne-Sligo.

[Thouni]

Eilen pelattiin Setanta cupin ensimmäisen kierroksen loput ottelut. Itse suuntasin St Patricksin ja Cliftonvillen väliseen matsiin. Ensimmäinen osaottelu oli siis päättynyt Belfastissa 1-0 kotijoukkueelle joten toisen osaottelun lähtökohdat olivat varsin jännittävät.

Richmond Park ei sijaitse kovin kaukana keskustasta ja bussiyhteydet stadionille ovat hyvät ja nopeat. Alle 10 minuuttia Trinity Collegelta stadionin läheisyyteen. Reilu tunti ennen peliä stadionin läheisyydessä oli vielä aika hiljaista. Cliftonvillen kannattajat olivat tosin vallanneet McDowellsin pubin ja pitivät kadulla mekkalaa. Itse valitsin seuraavan vastaantulevan pubin, joka oli isoista tiloistaan huolimatta lähes tyhjä. Paikalla kymmenen asiakasta, ja salin perällä 60vuotias syntikan soittaja ja saman ikäinen rumpali suorittivat sound checkiä. Tuli vahvasti mieleen se Pulttiboissien sketsi niistä kahdesta muusikosta jotka heittävät keikkaa huoltoasemilla, ja taukotiloissa läppä lentää. Carlsbergin tuoppi kuitenkin irtosi alle neljällä eurolla kyseisessä kuppilassa. Toista tuoppiani kun nautin niin ovella kävi kääntymässä pari paikallista chävicasuaalia, ja kun satuin olemaan pubin ainoa alle 50-vuotias henkilö niin tulivat minun juttusille. Varttia myöhemmin löysin itseni jostain St Patricksin kannattajien pubista juomasta Guinnessia samojen jannujen seurassa.

St Patricksilta löytyy stadionin läheisyydestä myös ihan kiitettävän kokoinen "superstore". Valitettavasti tämän kauden huivit eivät olleet vielä tulleet valikoimaan, joten täytyy keväämmällä palata shoppailemaan. Matsilippu kustansi 10€ ja otin paikkani kotijoukkueen kannattajaryhmän Shed End Invinciblesin joukosta. Porukkaa piisasi tuossa seisomakatsomossa aika hyvin, ja omassa päätykatsomossaan Cliftonvillen kannattajia oli reilut 100. Osa Cliftonvillen kannattajista oli vielä pääkatsomossa, joten Belfastista matkanneita kannattajia oli yhteensä noin 200. Ihan kunnioitettava määrä ottaen huomioon, että oli maanantai-ilta, pitkä kotimatka ja peli näytettiin suorana Irlannin Setanta-kanavalta.

Itse ottelu oli lopulta aikamoinen farssi. Alku lupasi vielä ihan hyvää. Kotijoukkue hallitsi peliä ja haki alusta alkaen sitä maalia millä saisi Cliftonvillen eron kiinni. Toki samalla joukkue puolusti varsin tarkasti, tietäen että vierasmaali tappaisi ottelun saman tien. Kovin vaarallisiin paikkoihin ei St Patrick's päässyt. Kerran kolisuttelivat tolppaa, mutta muuten ei vieraiden maalivahdilla hirveästi töitä ollut. Tauolle siis maalittomassa tilanteessa.

Jos oli ensimmäinen puoliaika hiukan vaisua peliä St Patricksilta niin toinen puoliaika oli jo todella heikkoa. Syötöt karkailivat ties minne, ja pelaajat yrittivät monesti täysin epätoivoisia laukauksia huonoista asennoista 30metristä ja vedot suuntautuivat lähemmäksi kulmalippua kuin maalia. Kannattajatkin suhtautuivat joukkueen esitykseen lähinnä epäuskoisin "for fucks sake"-huudoin. Mutta kyllä SEI piti myös omien puolta ihan kiitettävään ääneen vaikka peli oli mitä oli. Tosin toisen puoliajan äänekkäimmät chäntit lähtivät siinä vaiheessa, kun vierassektiossa Cliftonvillen kannattajat näyttivät painineen poliisien kanssa. Syy tuohon painiotteluun jäi epäselväksi, mutta ainakin pari vieraskannattajaa raahattiin ulos kun huomioliivikytät eivät arvostaneet tanssikutsuja.



Kotijoukkueen pelillinen esitys huipentui 25 minuuttia ennen pelin loppumista, kun keskikentällä tavallisessa pallontavoittelutilanteessa turhautunut kotijoukkueen pelaaja tuli kahden jalan taklauksella Cliftonvillen pelaajan sukille ja sai ansaitusti suoran punaisen. Hetkeä myöhemmin peli ratkesi, kun Cliftonvillen hyökkääjät sohivat pallon ensin tolppaan ja jatkotilanteesta Gormley söhi pallon maaliin. Gormley päätti tulla juhlimaan maalia ilman paitaa Shed End Invinciblesien katsomon eteen ja sai tästä hyvästä päälleen hampurilaisen, solvauksia ja keltaisen kortin. Lopputulos siis tässäkin pelissä 1-0 belfastilaisille ja joukkue seuraavalle kierrokselle.

Pelin jälkeen poliisit päättivät sulkea stadionin läheisen kadun niin pitkäksi aikaa, että kaikki 5 Cliftonvillen kannattajien bussia saatiin liikkeelle. Paikallisten mielestä tuo operaatio johon tarvittiin 30 poliisia, pari autoa, 4 hevospoliisia ja kaksi koiraa oli turhan ylimitoitettu. Ei pelkästään siksi, että keskustaan menevää bussia sai tuon operaation takia odotella viileässä illassa puoli tuntia.

Illan muissa peleissä Derry jatkoi Lisburnin kyykyttämistä, Glentoran teki saman Braylle ja Bohemians kaatoi hiukan yllättäen Portadownin myös vieraissa ja jatkaa seuraavalle kierrokselle. Bohemiansille Setanta cupissa menestyminen olisi taloudellisestikin erittäin tärkeää, sillä palkintorahat ovat varsin mukavat.

Seuraavan kierroksen parit:
Crusaders-Bohemians. Tasaista tulee olemaan.
Linfield-Derry City. Hulinat sallittu.
Shamrock Rovers-Cliftonville. Cliftonville taas Dubliniin, mutta tällä kertaa jäänee ilman voittoa.
Sligo Rovers-Glentoran. Tasaista tulee olemaan.

[joe]

Linfield - Derry kuulostaa suht kiihottavalta otteluparilta

[simith608]

Really superb information can be found on this nice site. Please feel free to visit:Vikings Jerseys

[Laitalinkki]

Laitetaanpa tännekin, kun nyt satuin huomaamaan, että Irlannin futiksellekin otsikko on. Eli Derry ei saanut UEFA:lta poikkeuslupaa osallistua tulevan kauden Eurooppa-liigaan, ja tämän paikan saa suurella todennäköisyydellä Bohemians. http://www.bbc.co.uk/sport/0/football/17116759