Hasselhoff
Poissa
Suosikkijoukkue: HJS, Suomen maajoukkue
|
 |
Vastaus #300 : 25.08.2009 klo 21:23:55 |
|
Oikeasti Ojoinen: nyt alkaa tulla kyllä sellaista tekstiä jo, että kannattaisikohan lopettaa kirjoittelu talousasioista. Ennakonpidätys on nimensä mukaisesti ennakkoon pidätetty summa, jota lopullisessa verotuksessa verrataan laskennalliseen veroon ja siis lopulliseen veroon. Työnantaja pidättää ennakonpidätyksen (siis nimensä mukaisesti) työntekijän palkasta ja tilittää sen verottajalle. Vaikka kortissa lukisi 100%, niin se ei muuta työnantajalle kohdistuvaa kulua millään muotoa. Joukkue A sopii pelaajan X:n kanssa, että pelaaja saa nettopalkkaa 5000€. Eli pelaaja saa käteen 5000€ riippumatta siitä mikä hänen veroprosenttinsa on. Seuran maksaman palkan määrä sitten määräytyykin tälläisessä tapauksessa sen mukaan minkä prosenttisen verokortin pelaaja toimittaa seuralle. Ymmärrät kai miksi tuollainen sopimus ei seuran kannalta ole kauhean järkevä, varsinkaan jos rahaa ei ole liikoja käytettävissä.
|
|
|
|
Elmslie Ender
Poissa
|
 |
Vastaus #301 : 25.08.2009 klo 23:01:43 |
|
Joukkue A sopii pelaajan X:n kanssa, että pelaaja saa nettopalkkaa 5000€. Eli pelaaja saa käteen 5000€ riippumatta siitä mikä hänen veroprosenttinsa on. Seuran maksaman palkan määrä sitten määräytyykin tälläisessä tapauksessa sen mukaan minkä prosenttisen verokortin pelaaja toimittaa seuralle.
Ymmärrät kai miksi tuollainen sopimus ei seuran kannalta ole kauhean järkevä, varsinkaan jos rahaa ei ole liikoja käytettävissä.
Tällaiset nettosopimukset ovat silti yleinen käytäntö ainakin ollut jalkapalloseuroissa, mikä on käsittämätöntä. Pelaajat ovat tuollaisiin sopimuksiin tottuneet, mutta miksi ihmeessä seuran pitäisi maksaa eri suuruisia palkkioita riippuen pelaajien muista tuloista.
|
|
|
|
KipeKemi
Poissa
Suosikkijoukkue: Kotikaupunkien seuroja
|
 |
Vastaus #302 : 26.08.2009 klo 01:22:00 |
|
Tällaiset nettosopimukset ovat silti yleinen käytäntö ainakin ollut jalkapalloseuroissa, mikä on käsittämätöntä. Pelaajat ovat tuollaisiin sopimuksiin tottuneet, mutta miksi ihmeessä seuran pitäisi maksaa eri suuruisia palkkioita riippuen pelaajien muista tuloista.
En minäkään ymmärrä. Siis eivätkö he ole vain työntekijöitä, joille maksetaan korvaus? Miksi ihmeessä siellä se maksetaan nettona, eikä bruttona, niinkuin yleensä?
|
|
|
|
Kamenski
Poissa
|
 |
Vastaus #303 : 26.08.2009 klo 02:06:58 |
|
Lisäksi Viikingit tekivät ainakin vielä 2008 sopimuksia pelaajien kanssa, jossa oli sovittu nettokorvaus. Tämä on aivan käsittämätöntä, sillä jos palkkioksi on sovittu esim. 5000 ekee netto ja pelaaja toimittaa verokortin jossa pidätysprosentti 70 % on seuran maksettava veroa 3500 euroa. Lopullinen kulu pelaajasta olisi silloin 8500 €.
Jos veroprosentti on 70 ja nettopalkka 5000 euroa, tulee seuran maksettavaksi bruttopalkka 16 666 eur, eikä 8500. Eri asia sitten on kenellä suomifutaajalla veroprosentti ylittää edes 30 vai saako sieltä verotoimistosta sellaisen kortin kun haluaa? Näin toimimalla (70 %) napsuisi pelaajalle mukavat pätäkät jouluostoksille. Laillisesti toimiva seura joutuu tietenkin aina miettimään bruttopalkkaa kun lasku tulee kuitenkin sen mukaan.
|
|
|
|
Rantasipi
Poissa
Suosikkijoukkue: Eurokiimassa
|
 |
Vastaus #304 : 26.08.2009 klo 09:20:07 |
|
On aivan sama, sovitaanko netto- vai bruttopalkka. Verot maksaa työntekijä, ei työnantaja. Jos palkakseni sovitaan 3000 netto (josta joudun maksamaan veroa 1000,-) tai 4000 brutto, niin seuralle koituu aivan yhtä suuri kustannus kummassakin tapauksessa. Ja työntekijän palkoista ja palkkioista maksetaan aina samat työnantajamaksut. Edit: ja siis jalkapallossa tämä nettoasia nousee esille myös senkin takia, että kansainvälisesti on nettopalkka yleinen käytäntö. Ja tämähän johtuu eri maiden käytännöistä ja myös siitä, että jalkapalloilijat vain sattuvat olemaan hieman yksinkertaista porukkaa. Se, että Viikkarit käyttää nettopalkkakäytäntöä, ei tietenkään tarkoita, että he maksaisivat yhtään enempää palkkaa työntekijöilleensä. Palkkaustapa ei palkkoja nosta. Siis ei todellakaan näin: Seuran maksaman palkan määrä sitten määräytyykin tälläisessä tapauksessa sen mukaan minkä prosenttisen verokortin pelaaja toimittaa seuralle.
Pidetään nyt palkka ja ennakonpidätys erillään. Seura pidättää bruttopalkasta ennakonpidätyksen ja tilittää sen verottajalle. Seura ei maksa pelaajan puolesta tämän ennakkoveroja. Tämä ei ole edes Suomen lainsäädännön mukaan mahdollista, sillä tällöin olisi edessä noidankehä: - seura maksaa ennakot -> verottaja katsoo ne ansiotuloiksi pelaajalle -> taas joudutaan maksamaan lisää veroa -> jos seura maksaa, niin taas katsotaan ansiotuloksi........
|
|
« Viimeksi muokattu: 26.08.2009 klo 09:30:33 kirjoittanut Töps »
|
|
|
|
|
Wecce
Poissa
|
 |
Vastaus #305 : 26.08.2009 klo 09:35:40 |
|
Tottakai ennakonpidätys on kulu myös, jos puhutaan nettopalkasta.
Netto = brutto - ennakonpidätys
Brutto = Ennakonpidätys + netto
Ennakonpidätys = Brutto - Netto
Ja jos vain Netto on sovittu, niin joko asia on sovittu niin että pelaaja hoitaa itse veroseuraamukset tai vaihtoehtoisesti työnantaja ottaa veroa verokortin mukaan jonka työntekijä toimittaa.
|
|
|
|
Rantasipi
Poissa
Suosikkijoukkue: Eurokiimassa
|
 |
Vastaus #306 : 26.08.2009 klo 09:40:24 |
|
Ennakonpidätys ei ole kulu. Ei missään tapauksessa, ei nyt eikä koskaan. Ja jos vain Netto on sovittu, niin joko asia on sovittu niin että pelaaja hoitaa itse veroseuraamukset tai vaihtoehtoisesti työnantaja ottaa veroa verokortin mukaan jonka työntekijä toimittaa.
Ensimmäisessä tapauksessa henkilö ei voi olla työntekijän asemassa seuralle. Toisessa tapauksessa kuvailit bruttopalkasta toimitettavan ennakonpidätyksen.
|
|
« Viimeksi muokattu: 26.08.2009 klo 09:42:19 kirjoittanut Töps »
|
|
|
|
|
Wecce
Poissa
|
 |
Vastaus #307 : 26.08.2009 klo 09:41:12 |
|
Ennakonpidätys ei ole kulu. Ei missään tapauksessa, ei nyt eikä koskaan.
Kirjanpidollisesti ei olekkaan, mutta yleensä urheiluseurat laskevat myös ennakonpidätyksen kuluksi.
|
|
|
|
Rantasipi
Poissa
Suosikkijoukkue: Eurokiimassa
|
 |
Vastaus #308 : 26.08.2009 klo 09:44:38 |
|
Kirjanpidollisesti ei olekkaan, mutta yleensä urheiluseurat laskevat myös ennakonpidätyksen kuluksi.
No eivät laske, sillä se ei ole kulu. Se on siirtovelkaa, josta ei seuralle aiheudu kustannuksia, muuten kuin maksimissaan puolentoista kuukauden korkojen menetyksen muodossa. Miksi seurat laskisivat ennakonpidätyksen kuluksi? Jos sinä maksat 10% liikaa veroja vuoden aikana, niin et kai laske summaa kuluksi?
|
|
|
|
Hasselhoff
Poissa
Suosikkijoukkue: HJS, Suomen maajoukkue
|
 |
Vastaus #309 : 26.08.2009 klo 09:48:28 |
|
Mikä siinä nettosopimus kohdassa oikeasti on niin vaikeaa ymmärtää?? Pelaajan kanssa tehdään sopimus jossa hänelle luvataan 5000€ nettopalkka, eli summa joka jää hänelle käteen rippumatta mikä hänen veroprosenttinsa on. Seuralle tuleva maksu riippukiin sitten siitä mikä prosentti pelaajan kortissa on., koska pelaajalle on sopimuksessa LUVATTU MAKSAA 5000€ NETTONA, ELI VEROJEN JÄLKEEN. Ei tää voi olla näin vaikeaa.
|
|
|
|
Wecce
Poissa
|
 |
Vastaus #310 : 26.08.2009 klo 09:49:17 |
|
No eivät laske, sillä se ei ole kulu. Se on siirtovelkaa, josta ei seuralle aiheudu kustannuksia, muuten kuin maksimissaan puolentoista kuukauden korkojen menetyksen muodossa. Miksi seurat laskisivat ennakonpidätyksen kuluksi? Jos sinä maksat 10% liikaa veroja vuoden aikana, niin et kai laske summaa kuluksi?
Ei kai sitä veroa tuollaisessa nettopalkkaus tapauksessa seuralle palauteta joten eri tilanne.
|
|
|
|
Rantasipi
Poissa
Suosikkijoukkue: Eurokiimassa
|
 |
Vastaus #311 : 26.08.2009 klo 10:00:54 |
|
Ei kai sitä veroa tuollaisessa nettopalkkaus tapauksessa seuralle palauteta joten eri tilanne.
Se on esimerkki siitä, että ennakonpidätys ei ole kulu. Missään tapauksessa. Jos seura maksaa työntekijänsä ennakonpidätykset, katsotaan tämä summa työntekijälle ansiotuloksi ja tällöin siitä tarvitsee maksaa taas uudet verot jne.... tämän vuoksi Suomen lainsäädäntö estää työntekijää maksamasta veroja työntekijän puolesta. Ja Hasselhoff: mitä tarkoitat tuossa maksulla? Kulua vai siirtovelkaa? Kortissa olevalla prosenttiluvulla ei ole muuta merkitystä, kuin se, kuinka paljon seura pidättää pelaajan bruttopalkasta ja tilittää seuraavan kuun 15 päivä verottajalle. Se ei maksa pelaajan puolesta mitään, vaan tilittää ennakkoon pidätetyn summan.
|
|
|
|
Rantasipi
Poissa
Suosikkijoukkue: Eurokiimassa
|
 |
Vastaus #312 : 26.08.2009 klo 10:07:31 |
|
Laitetaan nyt vielä:
Työntekijä saa rahapalkkaa 5000,- Tästä pidätetään hänen korttinsa mukaan 20% eli 1000,- + työntekijämaksut Työntekijä saa käteensä hieman alle 4000,- Työnantaja tilittää verottajalle 1000,- + työntekijämaksut Työnantajalle kertyy työntekijästä kulua nettopalkka + työnantajamaksut
Jos työsopimuksessa lukee, että bruttopalkka on 5000,- (siis rahapalkka) tai työsopimuksessa lukee, että nettopalkka on tuo hieman alle 4000, niin kummassa tapauksessa työnantajalle koituu enemmän kuluja?
Edit: ja siis esim. seurojen kohdalla budjetointi voi hyvinkin mennä seuraavanlaisesti: - pelaajapalkkoihin budjetoidaan 100000,- euroa + 25000,- euroa työnantajamaksuihin. - seurassa pelaa 20 pelaajaa ja jokainen saa saman verran nettopalkkaa eli 5000,- - työsopimukseen kirjataan nettopalkaksi 5000,- ja seuran kirjanpitäjä laskee ennakonpidätyksen mukaisen rahapalkan eli bruttopalkan. Tämä siis riippuu verokortista. - bruttopalkasta serua vähentää kunkin pelaajan kohdalla ennakonpidätyksen (ja työntekijämaksut) ja tilittää ne verottajalle - seuralle koituu kulua pelaajapalkkojen muodossa 100000,- sekä työnantajamaksut
|
|
« Viimeksi muokattu: 26.08.2009 klo 10:12:44 kirjoittanut Töps »
|
|
|
|
|
Wecce
Poissa
|
 |
Vastaus #313 : 26.08.2009 klo 10:30:59 |
|
Laitetaan nyt vielä:
Työntekijä saa rahapalkkaa 5000,- Tästä pidätetään hänen korttinsa mukaan 20% eli 1000,- + työntekijämaksut Työntekijä saa käteensä hieman alle 4000,- Työnantaja tilittää verottajalle 1000,- + työntekijämaksut Työnantajalle kertyy työntekijästä kulua nettopalkka + työnantajamaksut
Kyllä työnantajalle kertyy kulua bruttopalkka + työnantajamaksut. Tai selitä nyt ihmeessä miten tuloslaskelmaan menee tuossa esimerkissäsi kuluksi 5000,00 euroa ja myös seuran tililtä katoaa 5000,00 euroa + työnantajamaksut.
|
|
« Viimeksi muokattu: 26.08.2009 klo 10:32:33 kirjoittanut Wecce »
|
|
|
|
|
Wecce
Poissa
|
 |
Vastaus #314 : 26.08.2009 klo 10:34:16 |
|
Edit: ja siis esim. seurojen kohdalla budjetointi voi hyvinkin mennä seuraavanlaisesti: - pelaajapalkkoihin budjetoidaan 100000,- euroa + 25000,- euroa työnantajamaksuihin. - seurassa pelaa 20 pelaajaa ja jokainen saa saman verran nettopalkkaa eli 5000,- - työsopimukseen kirjataan nettopalkaksi 5000,- ja seuran kirjanpitäjä laskee ennakonpidätyksen mukaisen rahapalkan eli bruttopalkan. Tämä siis riippuu verokortista. - bruttopalkasta serua vähentää kunkin pelaajan kohdalla ennakonpidätyksen (ja työntekijämaksut) ja tilittää ne verottajalle - seuralle koituu kulua pelaajapalkkojen muodossa 100000,- sekä työnantajamaksut
Ja tässähän onkin se suuri syy miksi ollaan palkkaturvassa. 20 pelaaja * 5000,00 euroa = 100 000,00 euroa Ennakonpidätykset n. 20 000,00 euroa Vakuutusmaksut eli juurikin nuo työntekijämaksut. 25000,00 euroa
|
|
|
|
Rantasipi
Poissa
Suosikkijoukkue: Eurokiimassa
|
 |
Vastaus #315 : 26.08.2009 klo 10:39:04 |
|
Kyllä työnantajalle kertyy kulua bruttopalkka + työnantajamaksut.
Tai selitä nyt ihmeessä miten tuloslaskelmaan menee tuossa esimerkissäsi kuluksi 5000,00 euroa ja myös seuran tililtä katoaa 5000,00 euroa + työnantajamaksut.
Bruttopalkka ei ole kulu. Nettopalkka on kulu. Esimerkissä kulu ei ole 5000,- euroa. Mutta selvennykseksi laitetaan, että rahapalkalla tarkoitetaan bruttopalkaa. Siis ihan yleisesti.
|
|
|
|
Rantasipi
Poissa
Suosikkijoukkue: Eurokiimassa
|
 |
Vastaus #316 : 26.08.2009 klo 10:41:07 |
|
Ja tässähän onkin se suuri syy miksi ollaan palkkaturvassa.
20 pelaaja * 5000,00 euroa = 100 000,00 euroa Ennakonpidätykset n. 20 000,00 euroa Vakuutusmaksut eli juurikin nuo työntekijämaksut. 25000,00 euroa
No ei kai budjetointi voi suurin syy olla palkkaturvan käyttöön. Eiköhän se ole budjetin ylitys kulupuolella tai alitus tulopuolella  Ja siis työnantajamaksut, ei työntekijämaksut. Ja ne sisätävät sotu-kulut + Tyel-maksut. Kannattaa kiinnittää huomiota eri termien käyttöön 
|
|
|
|
OneFour
Poissa
Suosikkijoukkue: JJS
|
 |
Vastaus #317 : 26.08.2009 klo 10:44:14 |
|
Vetäkää Töpseli seinästä, potilas on aivokuollut.
|
|
|
|
Wecce
Poissa
|
 |
Vastaus #318 : 26.08.2009 klo 10:45:31 |
|
Ei jumalauta, mä rupean palkkaamaan nettopalkalla väkeä koska ainoastaan sillä on väliä. Asiahan olisikin juuri näin jos otan pimeätä työvoimaa, mutta ei helvetti jos ennakonpidätys saadaan tuloksi niin avot.
Töpsin avulla kansantalous uskomattomaan nousuun, uskoisin että moni firma olisi kiinnostunut kaltaisestasi finanssinerosta.
|
|
|
|
Wecce
Poissa
|
 |
Vastaus #319 : 26.08.2009 klo 10:46:53 |
|
Bruttopalkka ei ole kulu.
Kirjanpidollisesti bruttopalkka on kulu, mutta se siitä. Bruttopalkka ei ole kulu, mutta nettopalkka ja ennakonpidätys ovat. Eli BRUTTOPALKKA = NETTOPALKKA + ENNAKONPIDÄTYS + työntekijän osuudet vakuutusmaksuista eli tavallisella palkansaajalla 4,5%
|
|
« Viimeksi muokattu: 26.08.2009 klo 10:48:24 kirjoittanut Wecce »
|
|
|
|
|
elinho
Poissa
|
 |
Vastaus #320 : 26.08.2009 klo 10:47:00 |
|
On väitetty, että Palloliitto hallitsee Veikkausliigan ja 1. divisioonan toimintaa. Tämä ei pidä paikkaansa Palloliiton vastuulla ovat 1. divisioona ja alemmat sarjat Veikkausliiga -organisaation takana on Veikkausliiga, jossa on tapahtunut huikeata kehitystä viimeisen 10 vuoden aikana.
Samaa kehitystä ei ole tapahtunut 1. divisioonassa, joka on Palloliiton hallitsema sarja ? MIKSI ?
Miksi 1. divisioonassa ovat puitteet edelleen 1930-luvun tasolla ? Miksi sarjasta ei tiedetä juuri mitään ? Miksi Veikkausliiga joukkueet pelkäävät kuollakseen pudotusta 1. divisioonaan ? Miksi 1. divisioona ei näy mediassa ja TV:ssä ?
Suomen Palloliitto saa valtiolta miljoonia euroja avustusta, myös sen budjetti on vuodesta toiseen 11-15 miljoonaa euroa ? Minne nämä rahat menevät, kun niillä ei saada mitään aikaan ? Onko oikein, että rahat valuvat byrokratiaan ja mitään todellista ei saada aikaan, joka näkyisi kentän tasolla !
Ei ole mitään järkeä puhua Veikkausliigan laajentamisesta/supistamisesta niin kauan kuin 1. divisioonan toiminta on retuperällä!
Maajoukkueet höpöhöpö-leireineen kaukomaille nappaavat ison osan kakusta
|
|
|
|
Rantasipi
Poissa
Suosikkijoukkue: Eurokiimassa
|
 |
Vastaus #321 : 26.08.2009 klo 10:50:35 |
|
Näköjään Wecce sitten vihdoinkin alkaa ymmärtämään. Tällöin kielenkäyttö yleensä muuttuu radikaalisti, netuissä kun ei voi myöntää tajunneensa asiaa väärin  Oikeasti, kannattaa nyt oikeasti miettiä asiaa rauhassa. Laitoin nyt jo pari kouluesimerkkiä ja jos asia ei vielä pienen pohdinnan jälkeenkään avaudu, niin ehkäpä nämä asiat eivät sitten ole niitä vahvimpia puolia. Ja tuosta tekstistäsi vielä: miksi puhut ennakonpidätyksestä tulona? Ja kansantaloudella kanssa asialla ei nyt suoranaisesti tekemistä ole. Eikä oikeastaan finanssitaloudenkaan. Edit: Kirjanpidollisesti bruttopalkka on kulu, mutta se siitä. Bruttopalkka ei ole kulu, mutta nettopalkka ja ennakonpidätys ovat. Eli BRUTTOPALKKA = NETTOPALKKA + ENNAKONPIDÄTYS + työntekijän osuudet vakuutusmaksuista eli tavallisella palkansaajalla 4,5%
Kuinka monta kertaa pitää itseään toistaa: - kirjanpidollisesti bruttopalkka ei ole kulu - nettopalkka on kulu - ennakonpidätys on siirtovelka Tuon viimeisen sait sitten jo oikein  Kahdessa ensimmäisessä lauseessa sitten jonkinlaista ristiriitaa löytyikin....
|
|
« Viimeksi muokattu: 26.08.2009 klo 10:54:06 kirjoittanut Töps »
|
|
|
|
|
fingerström
Poissa
|
 |
Vastaus #322 : 26.08.2009 klo 11:06:16 |
|
Laitoin nyt jo pari kouluesimerkkiä ja jos asia ei vielä pienen pohdinnan jälkeenkään avaudu, niin ehkäpä nämä asiat eivät sitten ole niitä vahvimpia puolia. Poikaparka. Mieti nyt vähän aikaaa. Netto = brutto-ennakonpidätys Työntekijän ja työnantajan maksamat ns. sivukulut riippuvat siitä, onko olemassa työsuhdetta.
|
|
|
|
Rantasipi
Poissa
Suosikkijoukkue: Eurokiimassa
|
 |
Vastaus #323 : 26.08.2009 klo 11:08:05 |
|
Poikaparka. Mieti nyt vähän aikaaa. Netto = brutto-ennakonpidätys Työntekijän ja työnantajan maksamat ns. sivukulut riippuvat siitä, onko olemassa työsuhdetta.
Jos ei ole työsuhdetta, niin ei ole myöskään työnantajaa tai työntekijää. Siis itse sen vielä tuossa selvästi kirjoitat ja sen päälle vielä vittuilet?
|
|
|
|
Wecce
Poissa
|
 |
Vastaus #324 : 26.08.2009 klo 11:09:38 |
|
- kirjanpidollisesti bruttopalkka ei ole kulu - nettopalkka on kulu Tuon viimeisen sait sitten jo oikein  Kahdessa ensimmäisessä lauseessa sitten jonkinlaista ristiriitaa löytyikin.... http://fi.wikipedia.org/wiki/TuloslaskelmaTuolta voit tutustua tuloslaskelman rakenteeseen, mikäli kiinnostusta on. Palkka yksinkertaisimmillaan kirjanpidossa. Brutto 5000,00 euroa TULOSLASKELMAAN KULUKSI - Enn.pid. 1000,00 euroa TASEESEEN VELAKSI - TyEL ja Työt.vak. 225,00 euroa TULOSLASKELMAAN TUOTOKSI Netto 3775,00 euroa TASEEN VAROISTA POIS Sen lisäksi siihen päälle sosiaaliturvamaksu 2,0 prosenttia. STM 100,00 TULOSLASKELMAAN KULUKSI STM 100,00 TASEESEEN VELAKSI
|
|
|
|
|
|