Se on kyllä aivan sama miten pelit päättyy. Täälä ei tapahdu mitään!
Se on tämä Suomen jalkapallo tällainen, kaikilla tasoilla. Kun tulee syyskierros on jo kausi monelta ohi.
Jäähalleissa sattuu ja tapahtuu.
No, itse asiaan. Eilen pelasi GrIFK - "Nuorisomaajoukkue" (Pallohonka). Grani vei voiton (4-1) ihan kohtuullisen hyvällä pelillä.
"Nuorisomaajoukkue" ei saanut yhtään kontrolloitua hyökkäystä aikaan koko matsin aikana. Maali tuli sekin maalinedustahässäkän tuloksena. "Nuorisomaajoukkue" koostui lähes tyystin vuosina 1994 ja 1995 syntyneistä pelaajista.
Pallohongan avauksesta ovat ainakin Kollar (mv), Björs, Saarinen, Paukkonen, Rahimi, Hietikko maajoukkueissa esiintyneet. Joitakin muita pelaajia on käynyt maajoukkueen näytillä.
Granilta puuttui pelikiellosta johtuen ainakin M. Soutar, mutta se ei ollut ongelma ainakaan tässä ottelussa. Pitää ihailla Petter Meyerin liikkuvuutta kärjessä. Aiheuttaa liikkuvuudella paljon ongelmia vastustajan puolustukselle ja avaa, ei ainoastaan itselleen, myös kanssapelaajille tilaa. Pallohongan keskusta oli suurissa vaikeuksissa.
Pallohongasta erottui Paukkonen yliaggressiivisella pelillä. Jani Jokinen pyöri ja pyöri, mutta tulosta ei syntynyt. Rahimi yrittää, mutta voisi lainata palloa hieman nopeammin.
Edelleen, miksi ihmeessä pitää pelata hidastettua jalkapalloa, jossa pallonhallinta on pääasia? En vieläkään ymmärrä.
Onko näyttävyys tärkeämpää kuin tehokkuus?
