Pientä tilastotietoa ja analyysiä Kissojen kevätkaudesta. Yhteensä joukkue keräsi 11 pelistä 13 pistettä ja teki 15 maalia, pelaajittain maalit jakautuivat seuraavasti:
Akeg Deng 5
Riiko Lappalainen 5
Eetu Hokkanen 1
Juhana Hämäläinen 1
Sami Kariniitty 1
Akim Sairinen 1
Ville Teräsranta 1
Ja maalisyötöt taasen (Jäntevä-vieraspelistä ei tilastoja, joten en tiedä kirjauttiko Dengin maaleihin joku/jotkut syöttöjä):
Sami Kariniitty 3
Tommi Lifländer 2
Antti Pöyry 2
Akeg Deng 1
Juhana Hämäläinen 1
Teemu Kokko 1
Riiko Lappalainen 1
Milad Masudi 1
Antti Turunen 1
Vaikean alkukauden jälkeen Punakoneen peli alkoi kesällä vihdoin kulkemaan ja maalejakin alkoi tulemaan kohtalaisella tahdilla, samalla tietysti voittoja. Tästä iso kiitos MP:stä hankitulle Juspe Hämäläiselle sekä sille, että Gråsten löysi flair-pelaaja Sammy Kariniityn hyökkääjäksi. Kyseinen kaksikko pystyy pelaamaan parhaimmillaan todella näyttävästi yhteen ja luomaan hyviä maalipaikkoja niin toisilleen kuin muillekin.
Laitapelaaminen oli maalinteon lisäksi keväällä tapetilla Punakoneen ongelmista puhuttaessa, mutta tilanne ei onneksi ole enää yhtä huolestuttava. Nuori Akeg Deng on parantanut laitapelaamistaan kokonaisvaltaisesti jatkuvasti ja verkkokin on tietysti heilunut mukavaan tahtiin. Ikitaistelija Riiko Lappalainen löysi taas kauden edetessä paikkansa oikealta laidalta ja hänkin on alkanut vihdoin osumaan myös maaliin. Lisäksi -95-syntynyt B-junnu Ville Teräsranta on esittänyt varsin lupaavia otteita laiturina ja pääsi iskemään PeKaa vastaan myös uransa ekan maalin edarissa.
On kuitenkin vielä todettava, että viime kauden maalikuningas Timo Mattilan poissaolo läpi kevätkauden on ollut todella paha isku Punakoneen hyökkäyspelille ja se on näkynyt joukkueen pelaamisessa. "Mambo" ei toki ole mikään viimeistelijätyyppi, mutta miehen juoksuvoima ja aktiivisuus helpottaa Kissojen hyökkäysten avaamista huomattavasti, kun voi lähteä pelaamaan suoraviivaisesti pitkällä syötöllä eteenpäin. Samoin pystyjuoksut avaavat muille kavereille lisää liikkumistilaa hyökkäyskolmanneksella. Ei voi kuin toivoa että Mattila saadaan parsittua vielä kasaan syksyksi. Onneksi ainakin kevään toinen loukkaantumisista kärsinyt hyökkääjä, Eetu Paasonen alkaa jo vähitellen päästä pelikuntoon.
Puolustuksesta voi myös sanoa, että loukkaantuneen kapteeni Teemu Kokon jättämä aukko on erittäin iso, samoin toisen konkarin Miikka Seppälän. Onneksi kolmas nestori Antti Pöyry on nostanut tasoaan sitä mukaa kun miehiä on viereltä laonnut ja johtaa nuorekasta joukkuetta takalinjoilta mallikkaasti. Laitapakkiosastolta täytyy mainita vielä erikseen Tommi Lifländer, joka on ollut oikeana pakkina joukkueen ehdotonta parhaimmistoa lähes jokaisessa pelissä. Tosin olen itse edelleen sitä mieltä että Lifin paikka pitäis olla keskikentällä, varsinkin jos Mika Hurskainen ja Ville Peltonen ovat käytettävissä laitapakkeina.
Kesätauon jälkeen, sunnuntaina 22. päivä, Kissat jatkaa sitten putoamiskamppailun kannalta elintärkeällä pelillä Jäntevää vastaan. Tämä pelataan jostain syystä tosin Rantakylässä, jossa kenttä on Urskia huomattavasti pienempi ja näin Punakone antaa kyllä kotkalaisille turhaan tasoitusta. Unohtamatta tietysti vielä Maalaiskunnan helvetillisen vihamielistä ilmapiiriä, josta mikkeliläinen saa aina osansa.
Äänestys
