Hyvä raportti siinä edellä.
Hallinta oli tosiaan ottelun alussa hienokseltaan SW:llä, mutta kuten useamman kerran aikaisemmissakin otteluissa parin kauden aikana, SW ei osaa hyödyntää ylivoimalle pääsyä yhtään. Peli tuntui sekoavan enemmän vierailla tuosta kotijoukkueen maalivahdin punaisesta ja jotenkin lähdettiin pelaan kamalasti varmistellen vaikka oltiin ylivoimalla eikä hyökkäyspäähän saatu oikein kunnon painetta. UrPS pääsi paremmin peliin mukaan ja hallitsikin tosiaan lievästi peliä pitkän aikaa. Oikeastaan viimeisen varttin aikana SW sai vähän pidempää painetta hyökkäysalueelle (luonnollisesti UrPS lopulta väsyi pelatessaan vajaalla), mutta vaaralliset paikat jäivät silti vähiin.
Kuten ounastelinkin, niin SW:n joukkuepeli ei ollut lähellekään samalla tasolla kuin parhaimmillaan kevätkierroksella tai sarjan puolivälin paikkeilla. Paljon meni roiskimiseksi ja harhasyötöiksi ja pakkaa ei oikein saatu nostettua tiiviinä hyökkäykseen. Parempaa peliä silti kuin muutamat viimeisten sarjakierrosten räpellykset. Topparit onnistuivat lauantaina hyvin.
UrPS oli tasainen porukka, joka pelasi todella hyvin joukkueena. Kuntokin oli kyllä näistä kahdesta joukkueesta parempi UrPS:lla, hyvin jaksoi, vaikka pelasi alivoimalla. Jos SW jossain oli edellä lauantaina, niin ehkä juuri tuossa yksilötaidossa. Tokihan joukkueen sankari oli maalivahti, joka nappasi pari komeeta koppia rankkarikisassa, mutta vaikea tuosta on lähteä vertailua tekemään maalivahtien välillä, hyvin se UrPS:n punaisen jälkeen vaihdettu kakkosmolarikin(?) selviytyi harvoista tilanteistaan pelin aikana.
Mutta ensi kautta odotellessa, SW:llä ainakin riittää talveksi hommaa saada kunto sille tasolle, että se riittää nelosessa. Keväällä sitten nähdään onko talvi menny pelkäks penkkiurheiluks.
