Fyysinen harjoittelu

[zekki]

Niin, olisi mielenkiintoista tietää miten jalkapalloilijalle olennainen suorituskyky korreloi cooper-tulosten kanssa. Jos joku pystyy vetämään 50 kappaletta 15-20 metrin spurttia 90 minuutissa käyttäen 60% ajasta kävelyyn ja loput hölkkään ilman, että spurttien nopeus putoaa merkittävästi, niin onko sillä väliä mikä on sällin cooper-tulos? Onko cooper-tulos erinomainen pelkällä intervalliharjoittelulla? Se lienee selvää, että hyvä cooper-tulos ei takaa sitä, että ominaisuudet sopivat jalkapalloon.

Pelipaikka ainakin vaikuttaa:


The Cooper test in football


The Cooper test was used in football players (2, 4-6) and recorded values were between 2430 – 3476 (2, 5, 6) meters. Furthermore, players in different field positions showed to obtain different Cooper test scores (5). Values were 3.06 (± 0.13), 2.83 (± 0.01), 3.14 (± 0.06), 2.64 (± 0.05) km for attackers, midfielders, backs, and goalkeepers respectively.

http://www.footballscience.net/testing/aerobic-endurance/cooper-test/

[Velmu]

Siis hyökkääjät juoksivat enemmän kuin kk-pelaajat vai?

Tuo kuullostaa varsin kummalliselta, kun matsissa kk-pelaajat kuitenkin keskimäärin reilusti enemmän juoksevat.

[zekki]

Siis hyökkääjät juoksivat enemmän kuin kk-pelaajat vai?

Tuo kuullostaa varsin kummalliselta, kun matsissa kk-pelaajat kuitenkin keskimäärin reilusti enemmän juoksevat.

Tuntematta tarkemmin taustoja viittaa ainakin siihen että vaikka keskikentällä kilometrejä kertyy niin eri tavoin kuin hyökkääjillä, eli Cooperin testi ei tässä ole kovin hyvä tason mittari.

[Velmu]

Tuntematta tarkemmin taustoja viittaa ainakin siihen että vaikka keskikentällä kilometrejä kertyy niin eri tavoin kuin hyökkääjillä, eli Cooperin testi ei tässä ole kovin hyvä tason mittari.

Juu. Muistelen vain omia junnuaikoja, jolloin joukkueen paras maalintekijä oli aina aivan ylivoimaisesti paskin kaikissa juoksutesteissä. Toinenkin kärki oli aina häntäpäässä.

Eikös keskikentällä juuri eniten tule tuollaista jatkuvan liikkeen lönköttelyä, joten luulisi heidän juuri pärjäävän Cooperissa? Kärjessähän tulee lähes pelkästään spurtteja ja sitten kävellään taas keskikentälle. Näin kärjistetysti sanottuna.

[murdock]

Tuo pelipaikkakohtainen testaus oli tehty 70-luvulla jenkeissä NASL-jengille, joka koostui pääosin jostain triplapimppirejecteista. Keskikenttäpelaajia oli vain kaksi, puolustajia yhdeksän ja hyökkääjiä viisi. Neljä hyökkääjää ja viisi pakkia juoksi cooperin. Eli täysin yhdentekevä tutkimus mitättömän otannan vuoksi.

http://bjsportmed.com/content/10/4/209.abstract

[zekki]

Tuo pelipaikkakohtainen testaus oli tehty 70-luvulla jenkeissä NASL-jengille, joka koostui pääosin jostain triplapimppirejecteista. Keskikenttäpelaajia oli vain kaksi, puolustajia yhdeksän ja hyökkääjiä viisi. Neljä hyökkääjää ja viisi pakkia juoksi cooperin. Eli täysin yhdentekevä tutkimus mitättömän otannan vuoksi.

http://bjsportmed.com/content/10/4/209.abstract

ja ammattipelaajia Aberdeenista ja HongKongista, kieltämättä  ei kauhean vakuuttavaa. Enpä tiedä tuosta Cooper testin käytöstä futiksessa. Nykyään taidetaan enemmän käyttää sitä YoYo testiä, eli 20m eestaas juoksuja 10s palautumisajalla ja kiihtyvällä vauhdilla niin kauan kuin pelaaja pysyy tahdissa mukana. Vastaa enemmän pelitilannetta.

Portugalissa tutkivat U19 huippupelaajia (5m sprintti, 30m sprintti, ketteryys, kyykkyhyppy(squat), pystyhyppy (CMJ) ja YoYo (IE2). Pelipaikkakohtaisia eroja ei löytynyt muuten kuin hyppyjen osalta.  Vähän yllättävää. Onkohan niin, että Portugalissa valitaan aina aika saman tapaisia pelaajia joukkueeseen.Tuli vain mieleen, että miten Brasilian Hulk olisi selvinnyt Portugalin junnuvalinnoissa (tai Suomenkaan)?

http://repositorio-aberto.up.pt/bitstream/10216/17763/2/7962.pdf

[A.I.Virtanen]

Osaako joku kuvailla squat-hypyn ja CMJ-hypyn? Itse ajattelisin, että squat-hypyllä tarkoitetaan polvien 90 asteen kulmasta lähtevää hyppyä, ilman vauhdinottoa. CMJ sitten muuten sama, mutta ei lähdetä liikkumattomasta asennosta, vaan mennään kyykkyyn ja hypätään?

[Pussikalja]

Oisihan se kiva, että futiksessa pätjäisi ilman kaikkea epämukavaa. Ei tartteisi hommata sitä peruskuntoa ja voisi ihan suoraan puntilla alkaa hakea räjähtävyyttä ja nopeutta. Se vain nyt on niin surullista, että intervalleista ja spurteista ei saa edes treeneissä tehoja ilman peruskuntoa. Saati että räjähtävyyttä voisi tyhjään kroppaan hakea ilman perusvoimaa. Mutta yrittää toki saa. Onnea yritykselle kaikille lenkkejä ja sarjoja vieroksuville.

[Savon keisari]

Jos ei Cooperissa mene edes 3000, niin kyseessä on yksinkertaisesti huono kunto, ja siinä tilanteessa on ihan turha hifistellä yhtään mitään.

[Pelaaja1]

Osaako joku kuvailla squat-hypyn ja CMJ-hypyn? Itse ajattelisin, että squat-hypyllä tarkoitetaan polvien 90 asteen kulmasta lähtevää hyppyä, ilman vauhdinottoa. CMJ sitten muuten sama, mutta ei lähdetä liikkumattomasta asennosta, vaan mennään kyykkyyn ja hypätään?

 

Juuri noin arvelisin minäkin. Tässä selitetty suomeksi sekä lisäksi joidenkin lajien viitearvoja. 
squat=staattinen ja CMJ=kevennys

[Sportacus]

Sun on pakko olla joku trolli? Väität jotain, ei mitään perusteluja tai faktaa sen pohjaksi, ja luikit pakoon. Laittaisit edes jotain bodaussivuston tutkimuksia niin kuin muutkin...

Onko sinulla nyt oikeasti ongelma yhden ainoan "bodaussivustolle" laittamani linkin kanssa, vaikka linkitin jo suoraan sen viittaamani tutkimuksen? Et varmaan viitsinyt edes vilkaista etusivua pidemmälle, sillä muuten olisit ehkä huomannut, että kyseiselle sivustolle kirjoittelee artikkeleja varsin laaja joukko erilaisia valmentajia ja asiantuntijoita, jotka valmentavat ihan oikeita urheilijoita, eikä bodaajia. Kirjoittajien joukossa on myös olympiamitalisteja valmentaneita valmentajia. Ja esimerkiksi vaikka Michael Boylen kirjoituksia lukiessa ei nyt ihan ensimmäisenä tule bodaus mieleen.

Suurin ongelma tässä taitaa olla se, että lähtökohtaisesti leimataan kaikki lajin perinteisen tietämyksen ulkopuolelta tuleva turhaksi ja lajiin sopimattomaksi. Ja osittain siksi ainakin Suomessa on futaajien fysiikkatreenaus varsin heikolla tasolla.

Ohitat täysin sen seikan että joissakin ei-kontaktilajeissa näyttelee lajitaito suurempaa roolia kuin fyysinen voima ym. ja siksi harjoitusajasta suurin osa menee siihen, kun taas jefussa fyysisyys on vallitseva "taito" joten siihen tietysti ajallisesti enemmän panostetaan ja luonnollisesti siten ominaisuuksissa näkyy, kuten pitääkin jos siihen enemmän panostetaan. Tuo Tuuman laittamassa linkissä on todella hyvin selitetty mistä nämä erot johtuvat. Luonnollista lajien välistä eroa. Joten aivan turha aloittaa ketjussa itkemällä miten futaajat häviävät nopeudessa, ponnistuksessa ja voimassa. Heillä lajitaito (fyysinen) ja peliäly (henkinen) on vallitsevia ominaisuuksia.

Edelleenkin väitän, että taitoa ja fysiikkaa ei tarvitse futiksessa laittaa vastakkain. Fysiikan treenaamiseen ei kuitenkaan tarvitse, eikä edes voi, käyttää kovinkaan montaa tuntia viikossa. Jos vaikka harjoitellaan kaksi kertaa päivässä, niin fysiikkatreeniin voi käyttää jälkimmäisen harjoituskerran jälkimmäisen puolikkaan. Taitotreenille jää aivan riittävästi tilaa. Toisekseen ne taito-ominaisuudet opitaan pääasiassa junnuna ja sitä fysiikkaa aletaan painottaa vasta vähän vanhempana enemmän.

Vastakkainasettelua voidaan tehdä sen suhteen, että kuinka paljon tarvitaan nopeutta ja kuinka paljon kestävyyttä. Niiden harjoittelu on siitä toisesta pois jossain määrin.

[Sportacus]

Mahdollisimman kova ja tasainen vauhti on taas eri asia. Jos huippulupauksiemme vaihteluväli tuossa testissä on 5.5km - 6.5km vaihteluvälillä, niin se minkä tuo kertoo on se, että peruskunto on huonolla tasolla. Ilman virallista kaavaa suhteutettuna tuo tarkoittaa sitä että parhaat vetää cooperissa 3k ja huonoimmat 2.6k. Jos peruskunto on huonoa, niin en odottaisi palautumiskyvyltä hirveästi, kuten en myöskään vauhti-, tai nopeuskestävyyteen liittyvien ominaisuuksien kehittymiseltä. Mutta kuten myös ensimmäisessä viestissäni totesin, niin omien havaintojeni perusteella viimeisen parin vuoden sisällä tämän tyyppisen aerobisen reenin merkitystä on ainakin omien havaintojen perusteella joissain piireissä ylikorostettu. Kunhan vaan muistutin siitä miksi tuosta asiasta on parin viime vuoden aikana puhuttu.

Nuo on kyllä varsin huonoja tuloksia, kun vähän mitä sattuu urheilevat taviksetkin vetelee saman verran cooperin testissä. Mutta ihan ensimmäisenä kannattaa ymmärtää se, että cooperin testi ei mittaa peruskestävyyttä juuri mitenkään, vaan maksimikestävyyttä. Cooperin testin tuloksesta pystyy aika suoraan laskemaan maksimihapenottokyvyn urheilijan painoon suhteutettuna.

Cooperin testi ei kyllä jalkapallossa ole kovinkaan lajinomainen. Jos se olisi, niin cooperin tulos kehittyisi hyvin jalkapalloa pelailemallakin. Tämä havainto korostaa sitä, että jalkapallo on erittäin intervallityyppinen laji, eikä mitään tasaista nylkytystä.

Nopeusominaisuuksien treenaamiseen ei kyllä tarvita mitään erityisen hyvää peruskuntoa. Ei pikajuoksijat todellakaan juokse mitään kovia tuloksia pitkillä matkoilla, mutta ihan hyvin ne kuitenkin näyttää pystyvän nopeutta harjoittelemaan.

Oisihan se kiva, että futiksessa pätjäisi ilman kaikkea epämukavaa. Ei tartteisi hommata sitä peruskuntoa ja voisi ihan suoraan puntilla alkaa hakea räjähtävyyttä ja nopeutta. Se vain nyt on niin surullista, että intervalleista ja spurteista ei saa edes treeneissä tehoja ilman peruskuntoa. Saati että räjähtävyyttä voisi tyhjään kroppaan hakea ilman perusvoimaa. Mutta yrittää toki saa. Onnea yritykselle kaikille lenkkejä ja sarjoja vieroksuville.

Turhaa asenteellista skeidaa. Ei tässä ole mitenkään kysymys siitä minkä harjoittelu on rankkaa ja minkä ei. Sitä pitää treenata mikä johtaa lajin kannalta parhaaseen lopputulokseen. Muutenkin tuo on tuota niin tuttua kestävyysurheilijoiden aennevammaa, ainoastaan kestävyystreeni nähdään kunnollisena "kovana" treeninä.

Onko sille peruskuntotreenille nyt oikeasti niin suuresti tarvetta, jos treenataan futista pari kertaa päivässä? Futista treenatessa tulee suurimman osan aikaa varsin hyvää peruskestävyystreeniä, useimmissa harjoituksissa liikutaan peruskestävyysalueella. Samaten kaikki muukin fyysinen treeni lisää kokonaiskuormaa ja kehittää peruskestävyyttä.

Jos räjähtävyyttä ei pysty saavuttamaan ilman perusvoimaa, niin miten sinä sitten sitä perusvoimaa hankkisit, kun punttisali tuntuu niin vastenmieliseltä ajatukselta?

[Sportacus]

Jos lihasmassan lisäys tarkoittaa lähes aina myös suhteellisen voiman lisääntymistä, niin miksi pikajuoksijat, pituushyppääjät, loikkaajat ja eniten ponnistusvoimaa omaavat koripalloijat eivät ole järkyttäviä kaappeja? Johtuuko se siitä, että yleisurheilu ja koripallo eivät ole isoja juttuja jenkeissä, eikä siellä ole siirretty NFL:n valmennusosaamista kyseisten lajien pariin?

Ei lihasmassan lisäys määräänsä enempää välttämättä lisää suhteellista voimaa, mutta nyt puhuttiin futaajien treenistä. Voitko näyttää niin suuren lihasmassan omaavan futaajan, että hänellä järkevästi treenaamalla saatava lihasmassan lisääntyminen ei lisäisi suhteellista voimaa? Ei lihasmassan lisääminen tietenkään futiksen voimatreenissä se varsinainen tavoite ole, mutta ei sitä nyt välttämättä tarvitse niin pelätäkään.

Pikajuoksijoilla on aika paljon enemmän lihasta jaloissa kuin futaajilla. Ja kaiken lisäksi pikajuoksussa juostaan pidempi matka kuin futiskentällä spurtatessa. Jos pikajuoksussa kilpailtaisiin 30 metrin matkalla, niin juoksijat olisivat selvästi nykyistä lihaksikkaampia, koska silloin suhteellinen voima olisi entistä tärkeämpää.

Futaajia on turha alkaa sen enempää vertailemaan jefuilijoihin, koripalloilijoihin tai pikajuoksijoihin ja väitellä kuka on missäkin kovin. Oleellisin asia tuossa oli se, että voimaa treenaamalla urheilijasta tulee nopeampi, vaikka jotkut kuvittelevat päinvastaista.


Espanjan ja Barcan tämän kauden otteita katsoessa tulee mieleen, että sielläkin suunnalla voisi fysiikkatreenin miettiminen olla kohdallaan. Xavin ja kumppanien syöttötaitokaan ei auta, kun vastustaja juoksee molempiin suuntiin kovempaa. Mitä olette mieltä, kannattaisi Xavin ja kumppanien treenata vähän lisää peruskuntonylkytystä, vai ehkä ennemmin voimaa ja sitä kautta nopeutta?


Ei ne futiksessa pelin aikana liikutut kilometrit muuten todellakaan ole kovin paljoa, kun aikaa kuitenkin on 90 minuuttia. Tuollaiset tyypilliset kilometrimäärät saisi tuossa ajassa täyteen reippaasti kävellen. Eli se varsinainen peruskunto harvemmin on se rajoittava tekijä. Enemmän kannattaa panostaa niihin nopeusominaisuuksiin ja intervalliktreeniin, että jaksaa spurttailla.

[zekki]

Espanjan ja Barcan tämän kauden otteita katsoessa tulee mieleen, että sielläkin suunnalla voisi fysiikkatreenin miettiminen olla kohdallaan. Xavin ja kumppanien syöttötaitokaan ei auta, kun vastustaja juoksee molempiin suuntiin kovempaa. Mitä olette mieltä, kannattaisi Xavin ja kumppanien treenata vähän lisää peruskuntonylkytystä, vai ehkä ennemmin voimaa ja sitä kautta nopeutta?

Perusongelma huipputasolla on ilmeisesti se, että joukkueiden ohjelma on niin tiivis ja heidän ajastaan kilpailee niin monta asiaa, että minkään pitkäjänteisen ohjelman saaminen mukaan joukkuetasolla on vaikeata. Erillistä S&C (strenght&conditioning) aikaa on vähän.

What can we conclude by looking at typical weekly practices and plans of elite football teams?

•Let’s not kid ourselves…it is impossible to improve aerobic capacity with 1h of “fitness specific” training per week!
•The QUALITY of football specific practice needs to be improved in order to improve players’ fitness
•Most of the S&C time needs to be dedicated to improve strength/speed/acceleration
•Extra “training” time needs to be directed to injury prevention activities (pre-hab, proprioception, recovery activities etc.)
•Individualised training programmes are necessary
•Monitor training sessions is very important
•Monitor how individuals adapt is crucial

http://marcocardinale.blogspot.fi/2009/01/training-team-sports-athletes.html

EDIT. Lieneeköhän siellä huipulla samoja ongelmia kuin junnujen kanssa. Miten omalla ajalla harjoitellaan? Ehkä tähti ei "tottele" vaikka kuntovalmentaja kuinka ohjeistaisi.
Tehdään lähinnä jotain itselle motivoivaa juttua. (juuri tyyliin Ronaldon "maailman parhaan" sixpackin treenaus). Olihan Litti Ajaxissakin vähän kummajainen kun jäi virallisen treenin jälkeen laukomaan. "Tylsään" kunnonkohotukseen monella kynnys lienee vielä suurempi. Eli nuorena nämä pohjat olisi saatava kuntoon.

[Pussikalja]

Törmäsin joskus haastatteluun, missä Ronaldo mainitsi tehneensä 2000 vatsaa joka ikinen aamu.

Tätä sivustoa häiritsee ajatus, että se valmis peli suoritukseneen on kaikki kaikessa. Ei tajuta, että sen Messin ulkosyrjätsipin täydellisen ajoituksen, voiman ja kierteen takana on valtava määrä perustoistoja perussyötöistä, joiden päälle ne spesiaalit luotettavasti ja tehokkaasti voidaan rakentaa. Samalla tavalla ei tajuta jonkun laitapakki juoksukoneen lukuisten pitkien juoksujen takana olevan myös valtava määrä nousujohteista peruskuntoharjoittelua, jolla lihaksisto ja elimistö on valmisteltu palautumaan lukuisista 80-90% vedoista. Kuvitellaan että ne pelkät vedot ja ulkosyrjätsipit riittää ja treenataan niitä, kun kerta huiput niitä pelissä suorittaa. Jätetään sitten se pohja tekemisestä pois ja ihmetellään, mikä on kun ei ehditä, ei jakseta ja taitokin väsymyksen myötä ei pelissä näy. Keho valmistuu maksimaaliseen suoritukseen vähitellen ja sitä pitää harjoittaa monipuolisesti. Harjoittelussa ei voi laiminlyödä tai varastaa missään osa-alueessa, tai se kostautuu. Nopeus ei auta, jos ei kunto kestä liikkumista pelialueella myös niiden maksimaalisten vetojen välillä.

 Jalkapallo liikkuu aerobisen ja anaerobisen alueen ympärillä ja tietty osa harjoittelua vaatii aerobista pitkäkestoista treeniä. Jos se jätetään pois pelkällä pelillä saavutetaan vain rajallinen tempo, rajallinen aktiivisuus ja valmius spurtteihin. Jos ei ole perustaa, pelissä voi kyllä antaa kaikkensa. Se kaikki ei vain ole kovin paljon ja se ei riitä kuin alasarjapalloiluun.

[murdock]

Ei lihasmassan lisäys määräänsä enempää välttämättä lisää suhteellista voimaa, mutta nyt puhuttiin futaajien treenistä. Voitko näyttää niin suuren lihasmassan omaavan futaajan, että hänellä järkevästi treenaamalla saatava lihasmassan lisääntyminen ei lisäisi suhteellista voimaa? Ei lihasmassan lisääminen tietenkään futiksen voimatreenissä se varsinainen tavoite ole, mutta ei sitä nyt välttämättä tarvitse niin pelätäkään.

Mun mielipiteeni on, että jalkapalloilijan treenin ei tulisi pyrkiä lihasmassan kasvattamiseen, vaan lihasmassan kasvu tulisi vain olla oheistuote voimaharjoittelusta. Jalkapalloilijat ovat kuitenkin yksilöitä erilaisine välityssuhteineen ja liikeratoineen. Samaa mieltä taisi olla Jaböödikin, käsitin vain lihasmassasta kohkaamisen väärin (= jalkapalloilijoiden tulisi olla isompia).

Pikajuoksijoilla on aika paljon enemmän lihasta jaloissa kuin futaajilla. Ja kaiken lisäksi pikajuoksussa juostaan pidempi matka kuin futiskentällä spurtatessa. Jos pikajuoksussa kilpailtaisiin 30 metrin matkalla, niin juoksijat olisivat selvästi nykyistä lihaksikkaampia, koska silloin suhteellinen voima olisi entistä tärkeämpää.

Jalkapallon kohdalla kannattaa muistaa, että 30 metrinkin spurtit ovat harvinaisia. Noin puolet liikkeestä suuntautuu eteenpäin ja erilaisia käännöksiä ottelun aikana on satoja. Täysivauhtisia kiihdytyksiä ottelussa on muutama. Urheilija, joka on optimoitu juoksemaan 30 metriä mahdollisimman kovaa, eroaa melkoisesti urheilijasta, joka on optimoitu (fyysisisesti) pelaamaan jalkapalloa.

[murdock]

Samalla tavalla ei tajuta jonkun laitapakki juoksukoneen lukuisten pitkien juoksujen takana olevan myös valtava määrä nousujohteista peruskuntoharjoittelua, jolla lihaksisto ja elimistö on valmisteltu palautumaan lukuisista 80-90% vedoista.
...

Jätetään sitten se pohja tekemisestä pois ja ihmetellään, mikä on kun ei ehditä, ei jakseta ja taitokin väsymyksen myötä ei pelissä näy. Keho valmistuu maksimaaliseen suoritukseen vähitellen ja sitä pitää harjoittaa monipuolisesti. Harjoittelussa ei voi laiminlyödä tai varastaa missään osa-alueessa, tai se kostautuu. Nopeus ei auta, jos ei kunto kestä liikkumista pelialueella myös niiden maksimaalisten vetojen välillä.

Miksi elimistö ei opi palautumaan korkean intensiteetin suorituksista silloin kun näitä korkean intensiteetin suorituksia harjoitellaan? Mitä tarkoitat peruskuntoharjoittelulla ja miksi elimistö oppii palautumaan sillä paremmin?

Mitä tarkoittaa "keho valmistautuu maksimaaliseen suoritukseen vähitellen"? Maksimaalinen suoritushan on suhteellinen.

Jalkapallo liikkuu aerobisen ja anaerobisen alueen ympärillä ja tietty osa harjoittelua vaatii aerobista pitkäkestoista treeniä. Jos se jätetään pois pelkällä pelillä saavutetaan vain rajallinen tempo, rajallinen aktiivisuus ja valmius spurtteihin. Jos ei ole perustaa, pelissä voi kyllä antaa kaikkensa. Se kaikki ei vain ole kovin paljon ja se ei riitä kuin alasarjapalloiluun.

Ja paras tapa vastata jalkapallon haasteisiin on lajiharjoittelun lisäksi lajinomainen intervalliharjoittelu, joka kehittää peruskestävyyttä, nopeutta, kykyä tehdä korkean intensiteetin suorituksia ja kykyä palautua niistä. Jalkapalloilijan peruskestävyys kehittyy lisäksi lajiharjoittelussa aivan tarpeeksi, eikä hänellä ole tarvetta lähteä vetämään kahden tunnin lenkkejä.

[Pussikalja]

Ja paras tapa vastata jalkapallon haasteisiin on lajiharjoittelun lisäksi lajinomainen intervalliharjoittelu, joka kehittää peruskestävyyttä, nopeutta, kykyä tehdä korkean intensiteetin suorituksia ja kykyä palautua niistä. Jalkapalloilijan peruskestävyys kehittyy lisäksi lajiharjoittelussa aivan tarpeeksi, eikä hänellä ole tarvetta lähteä vetämään kahden tunnin lenkkejä.

Jaa, meinaat että kroppa, jota koskaan ei ole kehitetty kestämään harjoittelua, kehittyy ottamalla kaikki irti tyhjästä ja synnyttää loistavan urheilijan?

[Savon keisari]

3000 Cooperissa voi olla ylivoimainen suoritus jollekin perus sohvaperunalle, mutta kyllä sen pitäisi jalkapalloilijalta mennä vaikka silmät kiinni ilman että on erikseen harjoittelussa juuri siihen panostettu. Jos ei ole ihan paska kunto se menee vaikka tahdon voimalla. Jos ei tuohon pysty niin se kertoo lähinnä, ettei ole tosissaan harjoitellut oikein mitään vaan pysytelty mukavuusalueella.

[murdock]

Jaa, meinaat että kroppa, jota koskaan ei ole kehitetty kestämään harjoittelua, kehittyy ottamalla kaikki irti tyhjästä ja synnyttää loistavan urheilijan?

Vastaisitko kysymyksyyni, niin voidaan keskustella aiheesta tarkemmin? Nyt olen siinä käsityksessä, että tarkoitat tällä "peruskuntoharjoittelulla" peruskestävyysharjoittelua, ja teesisi on, että ensin pitää totuttaa kroppa pitkäkestoisiin ja matalan intensiteetin suorituksiin ennenkuin voi siirtyä harjoittelemaan kovalla intensiteetillä. Jos olet tätä mieltä, niin mikä on perustelusi sille, että näin tulee toimia ja mikä on este sille, että lajiharjoittelu ja korkean intesiteetin intervalliharjoittelu eivät kehitä kestävyysominaisuuksia ja palautumiskykyä riittävälle tasolle?

Vastaus lainauksessasi olevaan kysymykseesi on, että minun mielestäni kroppaa kehittyy kestämään harjoittelua harjoittelemalla. Jos teet korkean intensiteetin (intervalli)harjoituksia, joissa keskiarvosyke huitelee siellä aerobisen alueen yläpäässä, niin kaikki tarvittavat ominaisuudet kehittyvät ilman, että tarvitsee treenata erikseen "pohjia" jollain toisella harjoittelumuodolla, joka ei ole samalla tavalla tarkoituksenmukainen (jalkapalloilijan ominaisuuksia kehittävä).

Teksteistäsi tulee mielikuva, että pidät intervalliharjoittelua herkistelynä ja mielestäsi ensin pitäisi harjoitella jollain muilla harjoittelumuodoilla perusominaisuudet kuntoon. Tosiasiassa intervalliharjoittelu on nimenomaan sitä perusominaisuuksien kehittämistä ja oikein toteutettuna se tukee parhaiten jalkapallossa vaadittavien ominaisuuksien kehittymistä.

[murdock]

3000 Cooperissa voi olla ylivoimainen suoritus jollekin perus sohvaperunalle, mutta kyllä sen pitäisi jalkapalloilijalta mennä vaikka silmät kiinni ilman että on erikseen harjoittelussa juuri siihen panostettu. Jos ei ole ihan paska kunto se menee vaikka tahdon voimalla. Jos ei tuohon pysty niin se kertoo lähinnä, ettei ole tosissaan harjoitellut oikein mitään vaan pysytelty mukavuusalueella.

Ilmeisesti ei ole tästä muuta tietoa kuin mutua? Munkin perstuntuma on, että jos jalkapalloilijan fyysiset ominaisuudet ovat hyvät, niin cooper-tuloskin on hyvä. Intervalliharjoittelua pidetään tehokkaana tapana parantaa cooper-tulosta, mutta intervalliharjoitteluakin on laidasta laitaan. Cooperissa vedetään 12 minuuttia täysillä, kun taas jalkapalloilija ei puske edes 12 sekuntia täyttä vauhtia. Aiemminkin aihetta pohdin, eikä siihen taida löytyä tyhjentävää vastausta. Onko mahdollista, että fysiikka on jalkapalloilijaksi hyvässä/erinomaisessa kunnossa siten, ettei se näkyisi cooper-tuloksessa. Pitäisi kai testata itsellään miten parin-kolmen kuukauden futismainen treeni vaikuttaa cooper-tulokseen.

[A.I.Virtanen]

Onko mahdollista, että fysiikka on jalkapalloilijaksi hyvässä/erinomaisessa kunnossa siten, ettei se näkyisi cooper-tuloksessa.

Ei kuulosta mahdolliselta. Jos harjoittelee futista säännöllisesti ja jaksaa 90 minuutin pelejä pelata, niin ihan varmasti cooperissa menee se 3000 metriä. Maalivahti ainoa poikkeus tähän sääntöön.

[murdock]

Joo, käytännössä kyllä, mutta johtuuko se siitä, että jalkapallossa vaadittavien ominaisuuksien hyvä taso takaa hyvän cooper-tuloksen, vai siitä, että jalkapalloijat tekevät harjotteita, jotka eivät ole jalkapallon vaatimusten kannalta välttämättömiä, mutta kehittävät cooperissa vaadittavia ominaisuuksia.

[Pussikalja]

Vähintään yhtä tärkeä osa harjoittelua, kuin jalkapallon kriittisten osa-alueitten treenaus, on palautuminen. Lepo ei välttämättä ole se paras palautumiskeino, vaan liikunta matalalla sykkeellä kevyesti ja kauan. Kevyellä sykkeellä ja pitkäkestosella liikunnalla kehitetään lihaksiston ja verenkierron kykyä käyttää happea muuta aineenvaihduntaa ja luodaan pohjaa kaikelle jaksamiselle. Jalkapallossa ei puhuta kuten kestävyysurheilussa peruskuntotreeneistä, joissa vaelletaan tunteja, mutta jumakauta jos ei kympin lenkkiä kykene rennosti vetämään ei kyllä pysty taitojensa tasolla 90 min pelaamaan saati kautta ehjänä treenaamaan. Eikä se ole koko kauden kestävä osio treeneissä ne lenkit, vaan osa palautumista rankan kauden jälkeen ja perustan pikkasen uudelle tasolle nostamista kausi toisensa jälkeen. Nyt tämä peruspohja ei nouse, kun sitä ei harjoiteta. Jätkät vetää äärimmillään ja särkyy.

Tässäkin on vähän ikäluokista kiinni, mitä ne pohjat tarkoittaa. Nyky futisjunnu liikkuu perustaa rakentaessaan ohjatusti kohtalaisesti vain turnauspäivinä. Ne pelaa pari kolme peliä ja peuhaa keskenään ne pelien välit. Tän pitäs olla jokapäiväistä leipää. Vanhemmat junnut, kun ne lopettaa turneet, taas vedetään äärimmilleen treeneissä, peleissä jne. mut ei niiden nykyjään tarvitse ajaa fillarilla treeneihin, ei lenkkeillä eikä tehdä edes keskikropan töitä, kuin muutama hassu toisto treeneissä. Sitten ne hajoaa ja kehitys loppuu, kun ne yksinkertaisesti ovat niin tolkuttoman heikossa kunnossa. Tämä sinun ajatuksesi murdock on vähän kuin yrittäs tehdä pikajuoksijaa vain vetämällä täysillä spurtteja. Raja siinä vastaan tulee, jos ei lihasvoimaa, tekniikkaa ja lihasten kykyä kestää happoja kehitetä vähän pidemmillä vedoilla välillä. Mut siitä vaan kokeilemaan, en minä mikään laki tai auktoriteetti ole kieltämässä lottoarvontaa ja pikavoittoja ole. Jalkapalloilijaksi kasvaa pelaamalla futista, näinhän se suomifutis homman on ratkaissut.

[murdock]

Cooper on kehitetty mittaamaan maksimaalista hapenottokykyä. Thomas Reillyn Science and Soccerin (2nd ed. 2003) mukaan huippupelaajien VO2max on välillä 55-70 ml/kg/min mikä tarkoittaisi kaavalla VO2max = (cooper - 505) / 45 cooperin tulosta 3000-3650. Samassa opuksessa on viittaus unkarilaiseen tutkimukseen (Apor 1988) jossa oli huomattu, että parhaan hapenottokyvyn omanneet joukkueet nappasivat kärkisijat.

Cooper-tulos ja hapenottokyky korreloivat ilmeisesti niin vahvasti, ettei ole mahdollista, että pelaajan fysiikka olisi hyvällä/erinomaisella tasolla, mutta cooper-tulos ei, kun aivan jossain poikkeustapauksissa. Reillyn kirjassakaan ei tosin cooperin testiä pidetä sopivana testausmuotona futaajille, vaikka hapenottokyvyn tärkeyttä korostetaan.