Fyysinen harjoittelu

[Ricardo Leite]

Kyl maailman paras peruskestävyysharjoite on sama kuin maailman paras syöttöpeliharjoitekin. Höynä.

[murdock]

Anteeksi nyt vain kaksi edellistä kirjoittajaa. Olette nähtävästi minua niin paljon viisaampia, etten voi enää edes keskustella kanssanne. Olette oikeassa kaikessa mitä sanotte.

Mulle on ainakin ihan sama kuka on oikeassa, eikä mua haittaa yhtään jos joku osoittaa mun mielipiteideni/tietojen olevan vääriä, mutta se vaatii jotain syvällisempää kuin toteamusta, että asia on näin.

[murdock]

Kyl maailman paras peruskestävyysharjoite on sama kuin maailman paras syöttöpeliharjoitekin.

Millainen tämä taikaharjoite on?

[Messi]

Millainen tämä taikaharjoite on?

Höynä = "Kulmapeli", "4vs1 - 4vs2 - 5vs2 - 6vs2 - 6vs3", aluepeli. Se mitä Barcelonan pojat vetää kaikissa klipeissä.

[Messi]

Mulle on ainakin ihan sama kuka on oikeassa, eikä mua haittaa yhtään jos joku osoittaa mun mielipiteideni/tietojen olevan vääriä, mutta se vaatii jotain syvällisempää kuin toteamusta, että asia on näin.

Samoin. Yleensä olen ollut asioista pitkälti samaa mieltä kanssasi.

[Ricardo Leite]

Millainen tämä taikaharjoite on?

Häh? Höynä, rondo, you name it. Ihan normaali 4-6 vs. 2-3 pallonhallintapeli kohtuullisen pienellä alueella. Sykkeet eivät juuri nouse kynnyksen yli pallon karkaillessa tasaisin väliajoin, mutta pallolliset suoritukset joudutaan ja pystytään kuitenkin suorittamaan täydellä pelitempolla.

[Ricardo Leite]

Jaa Messi kerkesikin jo. Fyysisestä harjoittelusta puheen ollen, kaikki "totuudet" ovat yleensä vain nykytilassa vallalla olevia johtavia näkemyksiä, jotka ovat historian saatossa muuttuneet useampaankin kertaan. Ja ne tulevat muuttumaan edelleen samasta syystä kuin ovat muuttuneet tähän astikin: ihmisen fysiologian yhä lisääntyvästä ymmärryksestä ja lajin (edit: siis jalkapallon, ei ihmisen) evoluutiosta.

Olen kuitenkin oppinut, että Sportacus on erittäin hyvin perillä siitä, mitä nykykäsitys jalkapalloilijan fyysisestä harjoittelusta pitää sisällään. Ja luottamaan näkemykseen. Kuitenkin pitäen jatkuvasti mielessä sen, että esimerkiksi junnupuolella fyysinen harjoittelu tulee tehdä pitäen silmällä sitä, millainen laji on kymmenen vuoden päästä: ei sitä millainen se on nyt. Hyvin samankaltainen, tietysti, mutta tietyt fyysisyyden osa-alueet tulevat painottumaan nykyistä enemmän.

[murdock]

OK. "Höynä" ei ole kulttuurillista syistä terminä tuttu.

[Ricardo Leite]

OK. "Höynä" ei ole kulttuurillista syistä terminä tuttu.

Rickyllä on juuret Savossa ja vastuu on kuulijalla.

[Pussikalja]

Tulokset nykysuuntauksella on kyllä pirun kovia, varsinkin nyt kansainvälisten cupien tuloksia katsellessa. Vanhoilla konsteilla takuulla oisi fär-saarilta ja luxenburilta tullut pahasti turpaan...

[Messi]

Toisaalta höynässäkin on omat vaaransa kun puhutaan peruskestävyyden harjoittamisesta... Usein tuppaa se joukkueen heikoin lenkki olemaan siellä keskellä pitempiäkin aikoja ja helposti mennään vauhtikestävyyden puolelle.

[Ricardo Leite]

Toisaalta höynässäkin on omat vaaransa kun puhutaan peruskestävyyden harjoittamisesta... Usein tuppaa se joukkueen heikoin lenkki olemaan siellä keskellä pitempiäkin aikoja ja helposti mennään vauhtikestävyyden puolelle.

Ei koska tasoryhmät . Toki valmentajalla on valta vaikuttaa siihen muutenkin. Vaikka vaihtamalla höynää...

[Sportacus]

Kyl maailman paras peruskestävyysharjoite on sama kuin maailman paras syöttöpeliharjoitekin. Höynä.

Höynän syketasot toki riippuu monesta asiasta. Joka tapauksessa tuo on aika lailla intervallityyppinenharjoitus, eli ei ehkä välttämättä ihan peruskestävyystreeniä. Tai kai tuo on mahdollista suunnitella niinkin, että sykkeet ei nouse liian korkealle. Sinänsähän se lyhytaikainen aerobisen tai anaerobisen kynnyksen ylittäminen ei haittaa, kun keskisyke on riittävän alhaalla.

Välttämättä ei muutenkaan tarvitse tuijottaa liian paljoa yksittäisen harjoitteen syketasoja, kunhan koko treeni on sopivalla rasitustasolla. Jos vedetään vaikka tunnin verran pallollista treeniä niin, että keskisyke on aerobisen kynnyksen tietämillä, niin ei siinä yksittäinen vähän kovempisykkeinen harjoitus mielestäni juurikaan haittaa peruskestävyystreenin kannalta ajateltuna, kunhan ei liikaa hapoille vedetä. Siihen kun laittaa alku- ja loppuveryttelyt päälle, niin tulee helposti se 1,5h pk-treeniä ilman minkäänlaista lenkkeilyä. Ja päivän toisessa harjoituksessa voi sitten tehdä voimatreeniä tai jotain ihan muuta.

Eihän se lenkkeilykään toki mahdoton ajatus ole peruskuntokaudella, varsinkaan jos peruskestävyyden selvä parantaminen nähdään kovin tarpeelliseksi. Mutta lähtökohtaisesti kaksi kertaa päivässä treenaavalla ammattifutaajalla on peruskestävyys kohtuullisen hyvällä tasolla, koska jonkinlaista pk-treeniä tulee kuitenkin tuntimääräisesti varsin paljon viikkotasolla. Jos halutaan tehdä spesiaalia pk-treeniä, niin siihen pitäisi kyllä sitten varata aika monta viikkoa aikaa, että ehditään saada kunnollisia tuloksia aikaan. Ja tuntimääräinen panostus on melko suuri, mikä tietysti on muusta treenistä pois. Jos tuota vertaa voimatreeniin, jossa 2-3h viikkopanostuksella saadaan jo merkittäviä tuloksia aikaan, niin hyötysuhde on aika heikko.

[Messi]

Ei koska tasoryhmät . Toki valmentajalla on valta vaikuttaa siihen muutenkin. Vaikka vaihtamalla höynää...

Totta. Mikään ei saa olla kiveen hakattu vaan aina pitää olla valmis muuttamaan suunnitelmaa. Itsehän pysyn aina reunamiehenä. Joten peruskestävyysalueella mennään, oli höynän säännöt mitkä hyvänsä

[Ricardo Leite]

Höynän syketasot toki riippuu monesta asiasta. Joka tapauksessa tuo on aika lailla intervallityyppinenharjoitus, eli ei ehkä välttämättä ihan peruskestävyystreeniä. Tai kai tuo on mahdollista suunnitella niinkin, että sykkeet ei nouse liian korkealle.

Ei siitä oikein intervallityyppistä saa millään, ellei sitten kuvittele, että rondossa / höynässä vain höynät liikkuvat ja nekin suin päin ryntäillen. Alueen kokoa, pelaajamäärää ja -suhteita muokkaamalla sekä työjaksoja kontrolloimalla sen nimen omaan saa pidettyä hyvänä peruskestävyystreeninä. Höynässähän sykkeet pysyvät sitä alhaisempina mitä enemmän neliöitä on käytössä ja mitä suurempi ylivoima pallollisella jengillä on.

Toki jos et rajaa aluetta ja heität vain pallon keskelle, siitä voi tulla ihan mitä vaan seisontaharjoituksen ja nopeustreenin väliltä.

[Messi]

Harmi, että meni tietokoneen myötä viime talviset sykemittaukset bittiavaruuteen. Olisi nimittäin ollut kulmapelin syketasoista faktaa lyödä pöytään. Näppituntumalta kuitenkin Sportacuksen kanssa samoilla linjoilla.

[Sportacus]

Ei siitä oikein intervallityyppistä saa millään, ellei sitten kuvittele, että rondossa / höynässä vain höynät liikkuvat ja nekin suin päin ryntäillen. Alueen kokoa, pelaajamäärää ja -suhteita muokkaamalla sekä työjaksoja kontrolloimalla sen nimen omaan saa pidettyä hyvänä peruskestävyystreeninä. Höynässähän sykkeet pysyvät sitä alhaisempina mitä enemmän neliöitä on käytössä ja mitä suurempi ylivoima pallollisella jengillä on.

No toki riippuu täysin siitä millä intensiteetillä liikutaan. Itse lähdin siitä, että höynät liikkuu kovemmalla intensiteetillä ja syöttelijät taas matalalla sykkeellä ja keskimäärin siellä höynänä ollaan 1/2-1/4 osaa harjoitusajasta. Ei mulla ole kovinkaan hyvää kuvaa siitä millaisella sykkeellä ammattifutaajat höynää yleensä vetää. Mutta kyllähän sen tosiaan varmaan pystyy pk-treeniksikin muokkaamaan.

Tuo olisi muuten jollekin ihan mielenkiintoinen tutkimusaihe, eli miten höynän harjoitusvaikutus muuttuu alueen kokoa ja pelaajien määriä muuttamalla. Siitä vaan joku liikuntatieteilijä tutkimusta/gradua vääntämään, saa käyttää mut ei oo pakko hei. Kuinka paljon ulkomailla mahdetaan tehdä tämäntyyppistä nimenomaan jalkapalloon erikoistuvaa tutkimusta?

[Ricardo Leite]

Tuo olisi muuten jollekin ihan mielenkiintoinen tutkimusaihe, eli miten höynän harjoitusvaikutus muuttuu alueen kokoa ja pelaajien määriä muuttamalla. Siitä vaan joku liikuntatieteilijä tutkimusta/gradua vääntämään, saa käyttää mut ei oo pakko hei. Kuinka paljon ulkomailla mahdetaan tehdä tämäntyyppistä nimenomaan jalkapalloon erikoistuvaa tutkimusta?

Ottaen huomioon, että esimerkiksi Saksassa ja Italiassa yliopistoissa on oma linja jalkapallolle, niin sanotaan että aika paljon varmasti.

[Ricardo Leite]

Tuo olisi muuten jollekin ihan mielenkiintoinen tutkimusaihe, eli miten höynän harjoitusvaikutus muuttuu alueen kokoa ja pelaajien määriä muuttamalla. Siitä vaan joku liikuntatieteilijä tutkimusta/gradua vääntämään, saa käyttää mut ei oo pakko hei. Kuinka paljon ulkomailla mahdetaan tehdä tämäntyyppistä nimenomaan jalkapalloon erikoistuvaa tutkimusta?

Harmi, että meni tietokoneen myötä viime talviset sykemittaukset bittiavaruuteen. Olisi nimittäin ollut kulmapelin syketasoista faktaa lyödä pöytään. Näppituntumalta kuitenkin Sportacuksen kanssa samoilla linjoilla.

Olisi kieltämättä ihan hauskaa saada dataa pöytään. Mutta sen verran uskallan tietotaitooni luottaa, että suurella alueella ja suurella ylivoimalla pelatessa ns. reunapelaajien ei tarvitse tehdä repiviä liikkeitä tehdäkseen itseään pelattavaksi ja höynät ymmärtävät, ettei päätön ryntäily tuota toivottua riistoa. Liikkuminen on rauhallisempaa, suhteellisen tasavauhtista ja pidempikestoista. Peruskestävyyttä siis.

Pienemmällä alueella ja ylivoimalla höynien aggressiivinen liikkuminen palkitaan helpommin nopeammalla riistolla ja reunapelaajat joutuvat liikkumaan paljon ja terävästi syöttösuuntia luodakseen ja pallonhallintaa edesauttaakseen. Pallo on useammin poissa pelistä ja taukoja tulee enemmän. Intervallia.

[Messi]

Olisi kieltämättä ihan hauskaa saada dataa pöytään. Mutta sen verran uskallan tietotaitooni luottaa, että suurella alueella ja suurella ylivoimalla pelatessa ns. reunapelaajien ei tarvitse tehdä repiviä liikkeitä tehdäkseen itseään pelattavaksi ja höynät ymmärtävät, ettei päätön ryntäily tuota toivottua riistoa. Liikkuminen on rauhallisempaa, suhteellisen tasavauhtista ja pidempikestoista. Peruskestävyyttä siis.

Pienemmällä alueella ja ylivoimalla höynien aggressiivinen liikkuminen palkitaan helpommin nopeammalla riistolla ja reunapelaajat joutuvat liikkumaan paljon ja terävästi syöttösuuntia luodakseen ja pallonhallintaa edesauttaakseen. Pallo on useammin poissa pelistä ja taukoja tulee enemmän. Intervallia.

1. Meillä yleisimmin vedetty 5 vs 2  12 askeleen (8-9m sivu) lienee tukevan tuota intervallia? = vauhtikestävyys?
2. Sama alue 3 puolustavaa pelaajaa 4 reunapelaajaa alueen ulkopuolella ja yksi / kaksi keskipelaajaa lähempänä peruskestävyyttä?

[Ricardo Leite]

1. Meillä yleisimmin vedetty 5 vs 2  12 askeleen (8-9m sivu) lienee tukevan tuota intervallia? = vauhtikestävyys?
2. Sama alue 3 puolustavaa pelaajaa 4 reunapelaajaa alueen ulkopuolella ja yksi / kaksi keskipelaajaa lähempänä peruskestävyyttä?

Mutulla visualisoituna sanoisin, että kyllä. Valistuneen arvion voisin antaa vasta kun pelit näkisin. Timanttirondo on kuitenkin hieman erilainen peli kuin höynä huolimatta läheisestä sukulaisuudestaan. Höynät eivät voi konkreettisesti ja fyysisesti iskeä kiinni pallolliseen, joten repivät juoksut ovat vähäisempiä kuin höynässä.

[Mersault]

@Murdock: Kerro esimerkki lajinomaisesta peruskestävyysharjoituksesta.

Nykyään kuulemma käyttävät pelisysteemiä tukevia kiertoharjoituksia peruskestävyysharjoituksena. Onpa tullu tuota todistettua erään valmentajan vetäessä ko. mallilla peruskestävyyttä. Jens Bangsbo on myös kehittänyt lajinomaisia peruskestävyysharjoitteita. Esimerkkinä jalkapallogolf ja timantinmuodossa oleva rata jossa on portteja joiden läpi pitää mennä. Tätä tehdään esimerkiksi 5 minuuttia välissä minuutin tauko neljä kertaa. Kolmantena esimerkkinä pelaaja kuljettaa palloa alueella jossa on kartioita ja pelaajan pitää kuljettaa palloa ja syöttämällä yrittää kaataa tötsiä. Tätä taas tehdään 4 minuuttia minuutin palautuksella 5 kertaa. Bangsbon ohjelmassa näitä juttuja tehdään 6 viikkoa 3 kertaa viikossa. Siitä miten tuo toimii, en taas osaa sanoa. Tuo Bangsbon ohjelma löytyy eräästä maksullisesta palvelusta lisämaksusta.

[Ricardo Leite]

Noissa piilee se ongelma, jonka Pussikalja ja Siperia jo asiantuntevasti totesivatkin: pallolliset suoritukset tulisi aina tehdä pelinomaisella intensiteetillä. Muuten hermotuksessa tulee ongelmia. Sitä en tiedä kuinka vakavaa tuo hermotusongelma olisi peruskuntokaudella tehtynä. Luulisin, että hermotus palautuu kohtuullisen helposti pelikautta lähestyessä. Mutta pelikauden aikana tehtäviksi peruskuntoharjoitteiksi noista ei oikein ole. Tosin eipä silloin toki peruskuntoon pitäisi hirvittävästi tarvita keskittyäkään.

[erno]

Cooper-tulos ja hapenottokyky korreloivat ilmeisesti niin vahvasti, ettei ole mahdollista, että pelaajan fysiikka olisi hyvällä/erinomaisella tasolla, mutta cooper-tulos ei, kun aivan jossain poikkeustapauksissa. Reillyn kirjassakaan ei tosin cooperin testiä pidetä sopivana testausmuotona futaajille, vaikka hapenottokyvyn tärkeyttä korostetaan.

Joo, en siis minäkään tarkoittanut että pitäisin tuota hyvänä testausmuotona, mutta joka tapauksessa hyväkuntoisen futarin pitäisi saada hyvät tulokset jos tuota testiä (tai vastaavaa) lähdetään juoksemaan. Syy miksi käytin tuota vertauskohtana oli se, että tällä kertaa vastaavantyyppinen testi oli se josta tuloksia vuodettiin fysion toimesta ulos.

Noissa piilee se ongelma, jonka Pussikalja ja Siperia jo asiantuntevasti totesivatkin: pallolliset suoritukset tulisi aina tehdä pelinomaisella intensiteetillä. Muuten hermotuksessa tulee ongelmia. Sitä en tiedä kuinka vakavaa tuo hermotusongelma olisi peruskuntokaudella tehtynä. Luulisin, että hermotus palautuu kohtuullisen helposti pelikautta lähestyessä. Mutta pelikauden aikana tehtäviksi peruskuntoharjoitteiksi noista ei oikein ole. Tosin eipä silloin toki peruskuntoon pitäisi hirvittävästi tarvita keskittyäkään.

Muutama vuosi sitten taisin kirjoitella siitä että Suomen olosuhteissa peruskuntokauden ajoittaminen pitäisi olla suhteellisen helppoa kauden päätteeksi (marraskuun alusta joulukuun alkupuolelle). Oman ymmärrykseni mukaan tuota ei tarvitsisi pitää välttämättä alta 16-vuotiaille eikä se treeniaika suinkaan ole puhtaasti pois jalkapallosta, vaan samanaikaisesti voisi käydä hyvin läpi tekniikkaa, taktiikkaa, erikoistilanteita jne. Muutaman ulkomailla pelaavan ammattilaisen kanssa juteltua on ilmeisen normaalia että ainakin keskisessä euroopassa vastaavaa suositellaan käytännössä jokaiselle pelaajalle lomakaudella.

[Mersault]

Noissa piilee se ongelma, jonka Pussikalja ja Siperia jo asiantuntevasti totesivatkin: pallolliset suoritukset tulisi aina tehdä pelinomaisella intensiteetillä. Muuten hermotuksessa tulee ongelmia. Sitä en tiedä kuinka vakavaa tuo hermotusongelma olisi peruskuntokaudella tehtynä. Luulisin, että hermotus palautuu kohtuullisen helposti pelikautta lähestyessä. Mutta pelikauden aikana tehtäviksi peruskuntoharjoitteiksi noista ei oikein ole. Tosin eipä silloin toki peruskuntoon pitäisi hirvittävästi tarvita keskittyäkään.

Mitä taas on pelinomainen intensiteetti? Välillä mennään lujaa ja välillä ei. Ja jos pelaaja koskee palloon pelin aikana keskimäärin minuutin verran, suurin osa ajasta ei mennä pallon kanssa. Jos kyseessä on kovatempoinen peli eli mennään vauhdilla päästä päähän, tuolla Pussikaljan ja Siperian logiikalla, jotta hermotus pysyy pelinomaisessa intensiteetissä, silloin pitää peruskuntokaudella juosta ja lujaa, ilman palloa, jotta hermotus pysyy kunnossa.