TPS ei yhteispeliltään ollut paljoakaan Mypaa edellä, mutta hyökkäyspäässä riitti laatua kurittaa virheistä, toisin kuin vierailla. Sikäli tuo 4-0 oli aika tylyä. Toisaalta paikkoja oli tosiaan useampaankin lisämaaliin. Mukavaa vielä kun maalit jakautuvat monelle miehelle.
Toisessa päässä Jukka näytti koko ajan siltä, että sen taakse ei mene mitään. Itselle jäi kuitenkin erityisesti mieleen Santeri Mäkinen, jota on tuolla asenteella hienoa seurata alkavalla kaudella. Virheitäkin tuli, mutta myös paljon laadukkaita kovia syöttöjä, haastoja ja riistoja.
Kolehmainen pelasi suurimman osan pelistä ehkä liiankin pohjalla, josta ei tuntunut löytyvän hyviä vaihtoehtoja syöttää kun ylemmät ukot oli turhan kaukana. Tai sitten vika oli juuri niiden ylempänä olevien sijoittumisessa...joka tapauksessa meni turhan roiskimiseksi välillä.
En ihan vielä anna itseni innostua vaikka hyvin meneekin, mut ehkä tästä kaudesta tulee melko kiva
