Tänään Milanin taival jatkui voitokkaana Parman vieraana. Tulos 0-2. Mitään suurta jalkapallojuhlaa peli ei ollut, mutta tuloshan oli tärkein.
Rotaatio oli vienyt - ainakin 1. puoliajalla - terävyyden pelistä, mutta sen puuttumisen voi pistää vielä osaltaan alkukauden piikkiin.
Costacurta jaksoi vain vähän alusta ja jo 20. minuutin kohdalla tilalle tuli Kaladze, joka hoiti tilanteet tyydyttävästi. Simic oli aiheuttaa ensimmäisellä puoliajalla rankkarin vastustajille, mutta toisaalta pelasti Milanin takaiskulta toisella puoliajalla. Jankulovski pelasi vasemmalla suhteellisen hyvin puolustussuuntaan ja ei ollut yhtään hullumpi myöskään hyökätessä. Bonera pelasi Cafun paikalla ja on ainakin puolustussuuntaan luotettavampi. Hyökkäyksiin ei osallistunut yhtä hanakasti kuin Cafu, vaikka olikin ainakin kerran paitsiossa.
Keskikentällä oli myös ollut vaihtuvuutta:
Pirlo oli palannut omalle paikalleen, josta ruokki hyökkäyksiä mallikkaasti. Myös Gattuso oli palannut omalle pelipaikalleen (jonka Brocchi korvasi toisen puoliajan puolessa välin). Kaka oli jätetty vaihtopenkille ja hänen tilallaan 10-paikalla pelasi Seedorf, joka aloitti pelin hanakasti hakien maalia, joka syntyikin upeasta vapaapotkusta n. 30 metristä 26 peliminuutin jälkeen. Seedorfin normaalilla pelipaikalla pelasi Ambrosini, joka toimi kapteenina Costacurtan jättäessä kentän. Tämä hieman hämmästytti itseäni, odotin Gattuson jatkavan kapteeninnauha kädessä. Kertonee Ancelotin luotosta Ambrosiniin. Tai sitten hänet haluttiin vain pitää tyytyväisenä. ;D
Kärjessä Gilardinolla oli muutama maalipaikka, mutta korkki ei vieläkään auennut. Illan "kruunasi" Gilardinon pahannäköinen loukkaantuminen. Yhteentörmäys ja pää auki.

Tässä vaiheessa tuli Kaka sisään ja hyökkäysryhmitys muuttui hieman Oliveiran jäädessä yksin kärkeen. 0-1 tilanteessa hyvä vaihto, ottamatta Gilan loukkaantumista huomioon. Oliveira jatkoi maalien metsästystä, tosin tällä kertaa onnistumatta. OK peli, mutta ei ole vielä täysin sopeutunut italofutikseen, jota ei vielä tässä vaiheessa voi vaatiakaan. Hyvällä pohjalla kuitenkin.
Toisella puoliajalla peli jatkui jotakuinkin samoilla linjoilla ja lopullinen ratkaisu syntyi rankkarista, kun Kaka kaadettiin Parman maalivahdin toimesta. Itse maestro viimeisteli loppulukemat 0-2.
Parman pelistä voisi sen verran sanoa, että he pelasivat ryhmityksellä 451. Useampia vetoja/puskuja, jotka kaikki oli tosin helposti hoidettavissa. Yksi vaarallinen tilanne, jonka Simic pelasti liukumalla pallon eteen. Takaa-ajo katkesi Kakan rankkarimaaliin.
Pelin ulkopuolelta:
Eniten huolettaa puolustuksen pelaajien suuri vaihtuvuus. Tässä vaiheessa Milanilla on ollut jo yhdeksän eri pelaajaa puolustuksessa. Serie A:ta on kuitenkin pelattu vasta kaksi kierrosta. Myös Milanin iäkäs puolustus huolettaa, koska esim. Maldini ei pelannut tänään käsittääkseni ylirasituksen vuoksi (Sama Serginhon kohdalla). Huono homma jo tässä vaiheessa kautta. Uskoisinkin, että tämä on se kausi milloin Maldini siirretään hiljalleen syrjään ja tilalle nousee joko viime kaudella loistanut Kaladze tai uusi kasvo Bonera.
Näin ei voida kuitenkaan jatkaa kovin pitkään. Puolustus on kuitenkin se osa-alue, joka pitäisi pysyä illasta toiseen suurin piirtein samassa kuosissa.