Englanti - Ave Roy!

[Callit]

Kommenttien perusteella ei ole kovin vaikea päätellä ettet ole kovin paljon esimerkiksi Scholesin otteita nähnyt, etkä ilmeisesti Smallingin tai Jonesinkaan, kun pelaavat samassa seurassa.

Scholesin osalta voimme siis todeta jälleen kerran, että väärin tiedetty. Smallingin ja Jonesin osalta viestini koski asiaa, josta voi lausua mielipiteensä, vaikkei olisi ikinä nähnyt kaverilta peliäkään. Selvensin sen jo.

Pelaako mielestäsi kaikki huippumaat samalla pelityylillä? Mielestäni Englannin ei kannata yrittää imitoida maajoukkueessa muita, vaan luoda oma identiteetti. Tuskin se ainakaan heikompaa tulosta tuottaa.

Kaikki huippumaat pelaavat samantyyppistä futista. Taktiikoissa on hivenen eroja. Itse en usko siihen, että Roy onnistuu keksimään pyörän uudestaan, siis paremman pyörän. Mikään Royn pitkässä valmentajahistoriassa ei anna viitteitä sellaisesta osaamisesta. Mutta katsotaan.

Hodgsonin saldo Englannin peräsimessä on 4-2-0 + rankkaritappio kuukauden manageroinnilla vähintään keskitason maajoukkueita vastaan.

Lasisi on siis puoliksi täynnä. Itse lähtisin siitä, että Englannin kokoisen maan pitää pystyä pitämään ukranoita ja ruotseja niskalenkissä alusta loppuun. Ja tuo kuukauden valmistautumisaikaan vetoaminen on taasen sellaista iltapäivälehtihömppää. Svenniksen paras peli Englannin puikoissa oli kuukauden valmentamisen jälkeen, eikä siihen sisältynyt edes vastaavaa leiriä.

Sillä ei ole mitään väliä mitä joku vinkuu foorumilla pelillisestä identiteetistä jos tulosta tulee.

Tuliko tulosta? Jos puolivälierä paikka tyydyttää, niin sitten. Eihän siinä mitään.

[Josef K.]

Englannin nykyjoukkue pystyy kyllä myös "modernimpaan" peliin, ongelmaksi kovia maita vastaan tulee se, että laatuero on niin selvästi näiden hyväksi - jos halutaan haastaa suurmaat pallonhallintapelissä, pitää satsata nyt viisivuotiaisiin junnuihin. Heikompia vastustajia vastaan juttu on eri, eikä Hodari varmasti palloa anna joillekin Puolalle tai Ukrainalle suosiolla ainakaan Wembleyllä, pienemmistä maista nyt puhumattakaan. Italia-jatkoajan yksipuolisuus ei kuitenkaan nähdäkseni johtunut taktiikasta, laadukas vastustaja vain pakotti peliä enemmän ja enemmän Englannin päähän.

Englannin materiaali kuitenkin sopii kuin nenä päähän Hodgsonin luovutetaan-pallonhallinta-peliin. Puolustuksen kokeneet pelaajat (Terry, A. Cole, Parker jne.) hallitsevat makaamisen ja lähellä omaa maalia puolustamisen, eivätkä myöskään panikoi jatkuvassakaan paineessa. Hyökkäyspäässä taas on vastaiskuihin ja erikoistilanteisiin erityisen hyvin sopivia pelaajia (esim. Walcott, Carroll, Gerrard). Mikäli Roy saa vähän lihaa hyökkäyspelikonseptin luiden ympärille, Englanti voi olla vaarallinenkin vastus huippumaille. Näillä eväillä päästäneen kuitenkin korkeintaan ehkä yhteen kovaan pudotuspelivoittoon, mestaruudesta Hodarin Englanti ei pelaa.

e:

Ja mieluiten myös kolmen miehen keskikentän keskusta.

Hodari pohdiskeli jossain vaiheessa, että kakkoshyökkääjä on parhaan pelaajan eli Rooneyn omin pelipaikka, joten hän pelaa siinä, eli 4-4-2 (tai -1-1) mentäisiin jatkossakin.

e2: Milnerin rooli tulee muuten melko varmasti olemaan karsinnoissa pienempi, kuin mitä se oli nyt kisoissa.

[Eiccu]

voi lausua mielipiteensä, vaikkei olisi ikinä nähnyt kaverilta peliäkään.

Tämä nyt on tässä topicissa todistettu jo vähän liiankin monta kertaa.

[Wanha futaaja]

Englannin nykyjoukkue pystyy kyllä myös "modernimpaan" peliin, ongelmaksi kovia maita vastaan tulee se, että laatuero on niin selvästi näiden hyväksi - jos halutaan haastaa suurmaat pallonhallintapelissä, pitää satsata nyt viisivuotiaisiin junnuihin. Heikompia vastustajia vastaan juttu on eri, eikä Hodari varmasti palloa anna joillekin Puolalle tai Ukrainalle suosiolla ainakaan Wembleyllä, pienemmistä maista nyt puhumattakaan. Italia-jatkoajan yksipuolisuus ei kuitenkaan nähdäkseni johtunut taktiikasta, laadukas vastustaja vain pakotti peliä enemmän ja enemmän Englannin päähän.

Englannin materiaali kuitenkin sopii kuin nenä päähän Hodgsonin luovutetaan-pallonhallinta-peliin. Puolustuksen kokeneet pelaajat (Terry, A. Cole, Parker jne.) hallitsevat makaamisen ja lähellä omaa maalia puolustamisen, eivätkä myöskään panikoi jatkuvassakaan paineessa. Hyökkäyspäässä taas on vastaiskuihin ja erikoistilanteisiin erityisen hyvin sopivia pelaajia (esim. Walcott, Carroll, Gerrard). Mikäli Roy saa vähän lihaa hyökkäyspelikonseptin luiden ympärille, Englanti voi olla vaarallinenkin vastus huippumaille. Näillä eväillä päästäneen kuitenkin korkeintaan ehkä yhteen kovaan pudotuspelivoittoon, mestaruudesta Hodarin Englanti ei pelaa.

e:

Hodari pohdiskeli jossain vaiheessa, että kakkoshyökkääjä on parhaan pelaajan eli Rooneyn omin pelipaikka, joten hän pelaa siinä, eli 4-4-2 (tai -1-1) mentäisiin jatkossakin.

e2: Milnerin rooli tulee muuten melko varmasti olemaan karsinnoissa pienempi, kuin mitä se oli nyt kisoissa.

Hyvin pitkälle samaa mieltä Kolmen Leijonan nykymiehistöstä. Se pelaajien yksipuolisuus ja puutteet henkilökohtaisessa taidossa näkyi erinomaisesti mm. Italiaa vastaan Carrollin saadessa pallon keskikentällä. Jo pallon kuolettaminen kesti niin kauan, että Pirlo tuli useasti ja ohijuostessaan nappasi pallon mukaansa, välillä kantapäällä, välillä kevyellä kärkkärituikkauksella ja Andyn havaitessa tilanteen oli Pirlo jo edennyt muutaman metrin ja syöttänyt pallon eteenpäin. Vähän samanlainen fiilis tuli, kun aikanaan takapihan taitavin vastaan kömpelöin. Andy C on sinällään sympaattinen pitkä mies, joka hallitsee pääpelin erinomaisesti. Mutta se ei pelkästään tällä tasolla riitä. 

Katselin Englannin karsintapelejä ja treenimaaotteluita ennen kisoja ja siihen nähden kyllä kisoihin sentään saatiin eri ilme. Tosiasia kuitenkin on, että tuolla porukalla ei mitaleita voiteta, pelattiinpa millä taktiikalla tahansa. Ultrapuolustuksella saadaan tasaisia lopputuloksia, mutta siihen se jää. Rooneykään ei ole saanut itsestään irti käytännössä mitään pelaamissaan 4 arvokisoissa. Tästä ei voi kuitenkaan ihan pelkästään syyttää miestä itseään. Ongelma on vähän sama kuin Jari Litmasesta puhuttaessa aikanaan. ihmeteltiin miksei Litti ole yhtä tehokas maajoukkueessa kuin seurassaan. Vastaus oli sama kuin Rooneyn suhteenkin: kanssapelaajat seurassa ovat huomattavasti laadukkaampia ja pelisysteemikin tutumpi ja paremmin soveltuva. Jos Wäinö R:n tasoinen kärkimies tekee neljissä arvokisoissa yhteensä vain muutaman maalin (onko niitä nyt 3-4 kaikkiaan?), on tarjoilussa jotain pahasti vialla. Rooneyn asema maajoukkueessa ei ole helppo. Saa usein yksinään ja ilman mitään tukea yrittää päästä läpi maailman kovimmista puolustuksista. Yritä siinä nyt sitten maaleja tehdä.   

[Jugurttibiti]

e2: Milnerin rooli tulee muuten melko varmasti olemaan karsinnoissa pienempi, kuin mitä se oli nyt kisoissa.

Todennäköisesti näin ja Milnerin syrjäyttänee toinen kaksikosta Walcott/Oxlade-Chamberlain, vaikka jälkimmäisen paikka lienee tulevaisuudessa enemmän keskellä. Jos Wilshere pääsee vielä pelikuntoon ja edes samalle tasolle kuin toissakaudella, vie tämä myös yhden paikan keskikentän keskustasta. Rooney-Welbeck on varmaan Hodgsonin kaavailuissa ykköskärkipari, kenties Sturridge nousee myös tulevaisuudessa mukaan kärkimiesspekulaatioihin. Carroll sitten jonkinlainen jokerikortti.

Näiden lisäksi tulevissa karsinnoissa voidaan odottaa Walkerin nousevan jopa avaukseen ja uskon myös ainakin toisen kaksikosta Smalling-Jones lyövän itsensä läpi seurajoukkueessa. Todennäköisesti juuri Jones näin tekee. Olympialaisissa saadaan lisäksi osviittaa ainakin Cleverleyn tasosta maajoukkuepeleissä, vaikka olympiafutiksen tasosta voidaan olla montaa mieltä. Pidemmällä tähtäimellä nähdään myös jälleen jotain ns. puskista maajoukkueen mukaan nousevia nuoria pelaajia, kuten Chamberlain viimeisin esimerkki.

[Wanha futaaja]

Todennäköisesti näin ja Milnerin syrjäyttänee toinen kaksikosta Walcott/Oxlade-Chamberlain, vaikka jälkimmäisen paikka lienee tulevaisuudessa enemmän keskellä. Jos Wilshere pääsee vielä pelikuntoon ja edes samalle tasolle kuin toissakaudella, vie tämä myös yhden paikan keskikentän keskustasta. Rooney-Welbeck on varmaan Hodgsonin kaavailuissa ykköskärkipari, kenties Sturridge nousee myös tulevaisuudessa mukaan kärkimiesspekulaatioihin. Carroll sitten jonkinlainen jokerikortti.

Näiden lisäksi tulevissa karsinnoissa voidaan odottaa Walkerin nousevan jopa avaukseen ja uskon myös ainakin toisen kaksikosta Smalling-Jones lyövän itsensä läpi seurajoukkueessa. Todennäköisesti juuri Jones näin tekee. Olympialaisissa saadaan lisäksi osviittaa ainakin Cleverleyn tasosta maajoukkuepeleissä, vaikka olympiafutiksen tasosta voidaan olla montaa mieltä. Pidemmällä tähtäimellä nähdään myös jälleen jotain ns. puskista maajoukkueen mukaan nousevia nuoria pelaajia, kuten Chamberlain viimeisin esimerkki.

Näen kyllä, että Englannin toivo on nimenomaan niissä nuorissa parrasvaloihin nousemassa olevissa pelaajissa. Oxlade-Champerlainin näytöt tosin jäivät menneissä kisoissa niin vähäisiksi, ettei niiden perusteella voi sanoa juuri mitään. Uskon kuitenkin, että hänessä on potentiaalia. U-19 kisoissakin esiintyi muutama ihan lupaava pelaaja, vaikka menestystä ei lopulta tullutkaan. Näihin pelaajiin pitäisi kiinnittää ensiarvoinen huomio, pikemmin kuin jo rajalliset kykynsä osoittaneisiin mediassa ylihypetettyihin sotaratsuihin. Tietenkään ei kokoonpanoa voi liian radikaalisti heti muuttaa, mutta sieltä nuorista se nousu lähtee, jos jostakin. 

[Josef K.]

Alkaa muuten pikkuhiljaa kyllästyttää tämä Rooneyn paapominen - kun kaveri kerran ei arvokisoissa osaa, niin sitten ei osaa, mitä sitä selittelemään. Wäinö pelasi muksuna hyvät ensikisat, sen jälkeen ei mitään, vaikka aina on ollut jonkin sortin messiasodotuksia. Oikeat huiput eivät ole joukkuekaverien keskinkertaisuudesta välittäneet, silloin on lyöty palloa itse alanurkkiin tai syötelty nappipaikkoihin caniggioille sun muille. Rooney on ollut "vähän" vaisumpi kuin oikeat "teki yksilönä kaikkensa, mutta joukkue ei riittänyt" -legendat, kuten Maradona, Baggio ja Stoitshkov. Toki Wayne on seuratasolla "kiistatta maailmanhuippu", mutta se on eri juttu, onhan hänellä toki jopa yksi CL-finaali ilman C. Ronaldoakin, tosin tuliaisina lähinnä jo tavaksi tullut eli Iniestan ja kumppanien nimmarit. Toki tästäkin joku alkaa vänkäämään, mutta todellisuudessa otanta arvokisoista on jo tarpeeksi pitkä, Brasiliasta on turha sen kummempaa odottaa.

[Callit]

Näen kyllä, että Englannin toivo on nimenomaan niissä nuorissa parrasvaloihin nousemassa olevissa pelaajissa. Oxlade-Champerlainin näytöt tosin jäivät menneissä kisoissa niin vähäisiksi, ettei niiden perusteella voi sanoa juuri mitään.

Tuo Zämperleini vaikutti oikeinkin osaavalta ikäisekseen, ja varmasti tulee muitakin. Ja on kai se jonkinlainen looginen totuus, että jos edellinen sukupolvi on osoittautunut riittämättömäksi, niin toiveet on lykättävä seuraavan sukupolven harteille. Ei kai kukaan tosissaan kuvittele, että Milner ja Parker yli kolmekymppisinä kasvavat huipputasolle? 

Toistaiseksi nuorten kanssa kyse on kuitenkin melkoisesta toiveajattelusta. Nuorten arvoturnauksissa on tullut aika paljonkin semifinaalitasoisia menestyksiä ja jopa yksi voitto. Mutta kun on katsottu isompaa kokonaisuutta eli sitä, mistä kisojen parhaat pelaajat ovat tulleet, on Englanti kerta toisensa jälkeen loistanut poissaolollaan. 93-ikäluokka poikkeuksena. Yksinkertaisesti sanottuna, on kasvatettu hyviä urheilijoita, mutta vaatimattomia jalkapalloilijoita. Eli sikäli ei ole mikään ihme, ettei pallonhallintapeli tahdo luonata vähän vanhemmiltakaan. Jaarlin johdolla on täällä joskus puhuttu englantilaisen junnukasvatuksen reilusta parantumisesta, millä kai on tarkoitettu posketonta rahankäyttöä, mutta sikäläistä mediaa ja eri ikäluokkia kun on seurannut, niin melko olematonta on kehitys ollut. Tämän eilen Kreikalle hävinneen porukan(1993 synt.) piti U17-voiton myötä kai olla uuden dominanssin alku, mutta kaksi seuraavaa ikäluokkaa ovat olleet hyvin vaatimattomia.

Jos paremman huomisen uskolle on asiaperusteita, niin luen mielelläni tietoja esim. seuraavista asioista:
- ressuliigan kehittäminen
- ulkomaalaisten määrän kehitys sekä valjussa että akatemioissa
- akatemioitten värväämien junnujen etäisyysmääräyksen poistaminen
- koulutettujen valmentajien määrän kehitys

[Josef K.]

Milner on hieno jalkapalloilija, ja jos joku ei ymmärrä tämän arvoa, se kertoo lähinnä puutteellisesta lajiymmärryksestä.

[Callit]

Milner on hieno jalkapalloilija, ja jos joku ei ymmärrä tämän arvoa, se kertoo lähinnä puutteellisesta lajiymmärryksestä.

Hienopa hyvinnii, ei vaan tunnu riittävän parhaita vastaan. On kyllä aina ollut siitä positiivinen mielikuva. Teki komean maalin 17-vuotiaana Njuuukastlen paidassa.

[Josef K.]

Milner on "roolipelaaja", mikä asiantuntijapiireissä kyllä ymmärretään - väitän jopa, että jokainen valmentaja maailmassa ottaisi Milnerin joukkueeseensa. Ongelma onkin se, että ne muut eivät riitä, James riittäisi kyllä, omassa roolissaan ja hyvinkin.

[Kaihlamo]

Teki komean maalin 17-vuotiaana Njuuukastlen paidassa.

Yritä edes

[Callit]

Milner on "roolipelaaja", mikä asiantuntijapiireissä kyllä ymmärretään - väitän jopa, että jokainen valmentaja maailmassa ottaisi Milnerin joukkueeseensa.

Älä hassuttele liikaa, jos haluat provoilla.

[Eiccu]

Älä hassuttele liikaa, jos haluat provoilla.

On tuossa sikäli totuuden siementä, että Milnerin kaltaiset monipuoliset duunarit ovat valmentajille varsin mieluisia pelaajia, vaikka suuri yleisö ei yleensä osaakaan arvostaa. Vakioavaaja Milnerin ei kuitenkaan mielestäni pitäisi maajoukkueessa olla, mutta ilman muuta mukana.

[ilmapallo]

Zämperleini

Njuuukastlen

:

[Josef K.]

Milner oli Hodgsonille arvokas pelaaja tasapainomielessä, sillä hän toi kentälle yhden puolustusorientoituneen pelaajan lisää, tai ehkä oikeammin puolustavan ja hyökkäävän pelaajan välimuodon. Vaikka Hodarin kohdalla aina puhutaan puolustusvoittoisuudesta, roolitushan oli hyökkäävimpiä koko kisoissa: vain yksi luontainen keskikentän pohjan pelaaja, varsin puhdas hyökkäävä keskikenttäpelaaja kahden keskustassa (liki kaikki valmentajat ovat pitkään karsastaneet Gerrardin peluuttamista näin, Roy myös Liverpoolissa) ja kaksi hyökkääjää. Olikin varsin turhaa verrata yksyhteen Milner vs. Walcott, kun ensin mainittu oli nimenomaan osa kokonaisuutta, varsin tärkeäkin sellainen. Mutta kuten todettu, karsinnoissa, kun vastus on kevyempää, uskon Hodgsonin käyttävän pääasiassa kahta hyökkäävämpää laituria, itse lopputurnauksessa kaivetaan sitten taas Milner naftaliinista peleihin kovempia maita vastaan.

[Callit]

Milnerillä EM-kisoissa:
- 4 peliä, otettiin 3 krt vaihtoon
- 78 syöttöä, joista 64 omille (>80%)
- 141 pallokontaktia
- 41,5% voitettuja kaksinkamppailuja
- 3 maalipaikkaa

[Blanchflower]

Ei kai kukaan tosissaan kuvittele, että Milner ja Parker yli kolmekymppisinä kasvavat huipputasolle?  

Sinä se olet aina yhtä vekkuli kaveri, Persesackerin ja usean muun kohdalla kikkelin pisteet ja huippuotteet puistobundeksessa riittivät tekemään kaverista maailmanluokkaa, mutta vuoden pelaajan titteli valjussa ei paina kupissa mitään - mulle on jeesuksen sama minne sinä sen huipputason piirrät, mutta jos olisit edes auttavasti johdonmukainen niin en näyttäytyisi jatkuvasti ihan noin callitina kanssafoorumistien silmissä.

[Wanha futaaja]

Sinä se olet aina yhtä vekkuli kaveri, Persesackerin ja usean muun kohdalla kikkelin pisteet ja huippuotteet puistobundeksessa riittivät tekemään kaverista maailmanluokkaa, mutta vuoden pelaajan titteli valjussa ei paina kupissa mitään - mulle on jeesuksen sama minne sinä sen huipputason piirrät, mutta jos olisit edes auttavasti johdonmukainen niin en näyttäytyisi jatkuvasti ihan noin callitina kanssafoorumistien silmissä.

No, tähän väliin vähän puolueetonta näkökulmaa:-)) Aluksi lyhyt kommentti Milneristä. Siitä loistavasta ja äärimmäisen lupaavasta nuoresta pelaajasta aikanaan ei koskaan ihan kasvanut sellaista dominoijaa, joka hänestä olisi voinut tulla. Miehessä olisi minun papereissani ollut ainesta jopa maailmanluokan pelaajaksi, mutta ihan sinne asti hän ei valitettavasti kuitenkaan päässyt. Jatkuuhan ura toki vielä, mutta vaikea kuvitella, että hän vielä sen yhden pykälän pystyisi nousemaan. Eihän mies toki huono ole nytkään.

Selvähän se, että liigassaan "vuoden pelaajaksi" valittu äijä ei pelkän sattuman avulla ko. titteliä saavuta. Ei toki silti aina ja ehdottomasti merkitse sitä, että tämä pelaaja faktisesti olisi liigan paras. Jos semmoista arvottamista edes voi tehdä. Vertailut esim. eri pelipaikkojen välillä ovat vaikeita, jopa mahdottomia.

Kyllä varmaan Valioliigassa tai Bundesligassa menestyminen pitkälti edellyttää pelaajalta samoja ominaisuuksia, toki hiukan pelipaikasta riippuen. Erona näen kuitenkin sen, että Valioliigassa käytetään enemmän selkeitä roolipelaajia, kun taas Bundesligassa tämän tyyppinen pelaaja ei yleensä pärjää, vaan siellä vaaditaan enemmän ns. yleisominaisuuksia, kuten molempijalkaisuutta ja perushyviä kykyjä kaikilla osa-alueilla. Osittain tämän sanelee pelaajien taktinen kierrättäminen eri pelipaikoilla, jota Bundesligassa tehdään enemmän kuin Valioliigassa. Molempia liigoja jo reilut 40 vuotta seuranneena voisin lisäksi todeta, että Saksassa pelaajiin kohdistuneet perusvaatimukset ovat pitkälti pysyneet samoina, vaikka toki kilpailu on koko ajan kovempaa ja pelaajat nykyään monipuolisempia ja tasokkaampia kuin ennen. Englannissa muutos on ollut valtava, johtuen pääasiassa suuresta ulkomaalaispelaajien ja -valmentajien määrästä. Valioliigassa on tätänykyä vain n. 30% englantilaispelaajia, joka on selkeästi vähiten "oman maan pelkaajia" vertailussa mihin tahansa muuhun liigaan.

Näin ollen nykyään Britanniassa ns. perusbrittiläistä futista pelataan lähinnä vain alemmilla sarjatasoilla. Mutta osalla Valioliigankin valmentajista on edelleen lukkarinrakkautta vanhan ajan keskityispalloihin, target- ja laitapeliin ja tästä syystä tarvitaan myös pelaajia, jotka tällaiseen pelityyliin sopivat. Siis roolipelaajia.

Mielenkiintoista nähdä miten Valioliigan kehitys vaikuttaa Kolmen Leijonan joukkueeseen tulevaisuudessa. Nuoriin pitäisi minusta ehdottomasti nyt satsata, mutta ei se ihan helppoa ole, kun näillä uusilla lupauksilla on usein vaikeata saada peliaikaa liigassa, kun seurat mielummin ostavat ulkomaalaisia "valmiita" pelaajia. Eikä toisaalta englantilaispelaajia ole paljoa muissa liigoissa näkynyt myöskään.

[Josef K.]

Eihän Milner mikään superpelaaja ole, saati tältä odoteta jotain hyökkäyspään sankaritekoja, joten en edes ymmärrä, miksi pitäisi vaatia jotain "seuraavalle tasolle" eli ilmeisesti joksikin ratkaisupelaajaksi nousemista. Milner on laadukas peruspelaaja, monipuolisena ja vahvana kahden suunnan miehenä erittäin käyttökelpoinen sellainen. Pointti on siinä, että Milner on nimenomaan yhtenä ringin 20:sta kenttäpelaajasta erinomainen, tässä roolissa jopa sitten sitä "maailmanluokkaa", ne johtavat pelaajat ovat sitten joukkueessa erikseen. Milner on myös perusfiksu pelaaja, jonka valmentaja voi luottavaisin mielin heittää aina kentälle, koska tietää, mitä saa - kuten Eiccu jo viittasikin, ylläripylläri Mancinin, Capellon ja Hodgsonin kaltaiset hahmot ovat kovastikin miestä arvostaneet.

[Wanha futaaja]

Eihän Milner mikään superpelaaja ole, saati tältä odoteta jotain hyökkäyspään sankaritekoja, joten en edes ymmärrä, miksi pitäisi vaatia jotain "seuraavalle tasolle" eli ilmeisesti joksikin ratkaisupelaajaksi nousemista. Milner on laadukas peruspelaaja, monipuolisena ja vahvana kahden suunnan miehenä erittäin käyttökelpoinen sellainen. Pointti on siinä, että Milner on nimenomaan yhtenä ringin 20:sta kenttäpelaajasta erinomainen, tässä roolissa jopa sitten sitä "maailmanluokkaa", ne johtavat pelaajat ovat sitten joukkueessa erikseen. Milner on myös perusfiksu pelaaja, jonka valmentaja voi luottavaisin mielin heittää aina kentälle, koska tietää, mitä saa - kuten Eiccu jo viittasikin, ylläripylläri Mancinin, Capellon ja Hodgsonin kaltaiset hahmot ovat kovastikin miestä arvostaneet.

Ehkä kaikki johtuu siitä, että Milnerin suhteen minulla oli aikanaan ihan superodotukset, sen verran lupaava hän nuorempana oli. Näin hänessä aineksia jopa superpelaajaksi. Hyvä hänestä silti tuli ja kyllä hän paikkansa täyttää, ei siinä mitään.

[Josef K.]

Onhan se ihan ymmärrettävää, että pelaajaan kohdistuu suuriakin odotuksia, jos tämä alkaa 16-vuotiaana vetää täysiverisesti Valioliigaa. Ei se silti sitä tarkoita, että Milnerillä olisi ikinä ollut ominaisuuksia Messin, Iniestan, Rooneyn sun muiden kategoriaan, tämän vahvuudet ovat muissa asioissa.

[Callit]

Sinä se olet aina yhtä vekkuli kaveri, Persesackerin ja usean muun kohdalla kikkelin pisteet ja huippuotteet puistobundeksessa riittivät tekemään kaverista maailmanluokkaa, mutta vuoden pelaajan titteli valjussa ei paina kupissa mitään - mulle on jeesuksen sama minne sinä sen huipputason piirrät, mutta jos olisit edes auttavasti johdonmukainen niin en näyttäytyisi jatkuvasti ihan noin callitina kanssafoorumistien silmissä.

Kukas tässä mahtaa olla vekkuli? Ensinnäkin on äärimmäisen typerää ylenkatsoa bundesliiganäyttöjä jonain puistobundeksena. Siellä esitettyjen otteitten ns. riittävyydestä on viimekin vuosilta niin helvetisti näyttöjä, että tuollaisella argumentilla vain nolaa itsensä. Mertesackerista olen vuosien varrella todennut, että oli MM2006:ssa ihan parhaita toppareita ja bundeksessa vuosia huipulla. En usko, että yksi Valjun parhaista managereista olisi hankkinut sitä, jos näin ei olisi. Viimeisin, mitä olen miehestä sanonut, on se, ettei missään nimessä kuulu maajengin avaukseen.

En nyt ihan tarkkaan tiedä mistä olet Parkerin osalta eri ja mistä samaa mieltä. Et taida itsekään uskoa, että mies vielä joskus nousisi huutomerkkipelaajaksi arvoturnauksissa tai esim. zämppärissä. Kokonaisuutena ajtellen ura ei muutoinkaan ole mikään esim. Paul Scholesin vastaavaan verrattavissa oleva, vaikka tuo vuoden pelaaja titteli komea onkin. Uralle mahtuu kuitenkin vaatimattomaksi jäänyt Chelsea-aika ja melko olematon maajoukkueura. Ihan äkkiseltään arvioituna valinta vuoden pelaajaksi vaatimattomilla tehoilla putoajajengissä kuulostaa suorastaan oudolta kaikkien muitten saavutusten joukossa. Grafite valittiin bundeksessa vuoden pelaajaksi 2009, ja vieläpä kovilla tehoilla. Ei tainnut kuitenkaan kukaan uskoa senkään nousevan ratkaisijaksi maajoukkuetasolla. Mutta tiedä noista sitten.  Pysyn kuitenkin kannassani, kypsässä iässä olevan kaverin tähän astinen ura ei anna viitteitä siitä, että mies nousisi vielä suurpelaajaksi maajoukkuetasolla. Oletko tästä eri mieltä?

[Blanchflower]

En nyt ihan tarkkaan tiedä mistä olet Parkerin osalta eri ja mistä samaa mieltä. Et taida itsekään uskoa, että mies vielä joskus nousisi huutomerkkipelaajaksi arvoturnauksissa tai esim. zämppärissä.

Se nyt on vain perkeleenmoinen plussa jos ei nouse huutomerkkipelaajaksi arvoturnauksissa - eräskin paljon voittanut ja nähnyt valmentaja välttää arvokisaonnistujia kuin ruttoa, nuohan ovat parhaimmillaan ihan väärässä kohdassa vuotta.

[Callit]

Se nyt on vain perkeleenmoinen plussa jos ei nouse huutomerkkipelaajaksi arvoturnauksissa - eräskin paljon voittanut ja nähnyt valmentaja välttää arvokisaonnistujia kuin ruttoa, nuohan ovat parhaimmillaan ihan väärässä kohdassa vuotta.

Ihan mielenkiintoinen pointti. Aika moni valkku arvokisaonnistujia kuitenkin suosii. Enimmäkseenhän kyse on kuitenkin samoista pelaajista. Parkerin kohdalla tämä kesäaikaan loistamattomuus ei kuitenkaan ole auttanut sitä sen paremmin Selssissä kuin zämppärissä. Siis toistaiseksi.