FutisForum2 - JalkapalloFutisForum2 - Jalkapallo
23.09.2025 klo 14:14:45 *
Tervetuloa, Vieras. Haluatko rekisteröityä?
Aktivointiviesti saamatta? Unohtuiko salasana?

Kirjaudu käyttäjätunnuksen, salasanan ja istunnonpituuden mukaan
Uutiset: Foorumi aukeaa nopeasti osoitteella ff2.fi!
 
Yhteys ylläpitoon: [email protected]

Foorumilla päivitys 27.5.25 klo 23-24. Lisäämme GA4:n sivustolle

Sivuja: 1 [2] 3
 
Kirjoittaja Aihe: 02-05 syntyneet palloilijat Suomessa  (Luettu 9138 kertaa)
0 jäsentä ja 1 vieras katselee tätä aihetta.
mtontola

Poissa Poissa


Vastaus #25 : 04.09.2012 klo 13:54:42

-03 ikäluokan Miniliigan taulukosta saanee hyvän kuvan, että missä mennään 8-9-vuotiaden osalta.

https://sites.google.com/site/hjkp03/Etusivu/miniliiga-2012

Jazz on pelannut kaikki ottelunsa (10), HJK:lla ja TuNLlilla vielä pelit jäljellä taulukon häntäpään Ilveksen ja Hongan kanssa.

Sovittaisko, että katsellaan ensimmäisen kerran tämän ikäluokan kohdalla kun isolla kentällä on pelattu 11v11 yksi kokonainen vuosi missä mennään?
Jortsukka

Poissa Poissa


Vastaus #26 : 04.09.2012 klo 15:05:50

Jeps. Nautitaan lasten peleistä, mutta turha tuijotella tuloksia tai niistä puhua liiemmin.
nozick

Poissa Poissa


Vastaus #27 : 04.09.2012 klo 16:58:58

Sovittaisko, että katsellaan ensimmäisen kerran tämän ikäluokan kohdalla kun isolla kentällä on pelattu 11v11 yksi kokonainen vuosi missä mennään?
11v11 kait pelaa nykyisin vasta C15, eli ehdotat että alle 16-vuotiaista ei saisi keskustella lainkaan, vaikka osa pelaa jo 17-vuotiaana Veikkausliigaa. Ei ole minusta järkevä linjaus.

Sovitaan että alle 15-vuotiaista ei puhuta nimillä ja että nappulaikäisten joukkueiden toimintaa tai potentiaalia ei kannata pelkillä sarjataulukoilla tulkita.
mtontola

Poissa Poissa


Vastaus #28 : 04.09.2012 klo 18:48:38

11v11 kait pelaa nykyisin vasta C15, eli ehdotat että alle 16-vuotiaista ei saisi keskustella lainkaan, vaikka osa pelaa jo 17-vuotiaana Veikkausliigaa. Ei ole minusta järkevä linjaus.

Sovitaan että alle 15-vuotiaista ei puhuta nimillä ja että nappulaikäisten joukkueiden toimintaa tai potentiaalia ei kannata pelkillä sarjataulukoilla tulkita.

Vapaa maa, niin monista asioista saa kyllä keskustella, jos huvittaa. Toinen kysymys sitten mikä on kannatettavaa.

U13 alkaa monet edistyneemmät porukat pelaamaan 11v11 ja U14 ehtii arvioimaan kun on hetki pelattu eli siis 13-v. osa pelaajista.  Ihan sopiva aika 17-v. veikkausliiga aikataulua ajatellen. Sitä ennen ei kannata hirveästi höntyillä. Jos haluat ottaa jotain ohjesääntöjä esille milloin viimeiset alkaa pelata 11v11, että voi puhua siitä kämmenpohjia kihelmöivästä HJK-turnauksesta tai vastaavasta 03-ikäluokalla, niin ole hyvä vaan. Mutta en silti alkais pidättelemään hengitystä minkään asian suhteen. Lisäksi oma mielipiteeni on, että liika höntyily 8-9 vuotiaiden kanssa, kutsuttiin sitä sitten miksi tahansa on haitallista pitkässä juoksussa. Tämä ei siis todellakaan mikään kaikki pelaa kommentti.
nozick

Poissa Poissa


Vastaus #29 : 04.09.2012 klo 20:31:11

Vapaa maa, niin monista asioista saa kyllä keskustella, jos huvittaa. Toinen kysymys sitten mikä on kannatettavaa.

U13 alkaa monet edistyneemmät porukat pelaamaan 11v11 ja U14 ehtii arvioimaan kun on hetki pelattu eli siis 13-v. osa pelaajista.  Ihan sopiva aika 17-v. veikkausliiga aikataulua ajatellen. Sitä ennen ei kannata hirveästi höntyillä. Jos haluat ottaa jotain ohjesääntöjä esille milloin viimeiset alkaa pelata 11v11, että voi puhua siitä kämmenpohjia kihelmöivästä HJK-turnauksesta tai vastaavasta 03-ikäluokalla, niin ole hyvä vaan. Mutta en silti alkais pidättelemään hengitystä minkään asian suhteen. Lisäksi oma mielipiteeni on, että liika höntyily 8-9 vuotiaiden kanssa, kutsuttiin sitä sitten miksi tahansa on haitallista pitkässä juoksussa. Tämä ei siis todellakaan mikään kaikki pelaa kommentti.

Minun on pakko tunnustaa, että en ymmärrä tuosta yllä olevasta oikeastaan sanaakaan. En tajua miten se liittyy mihihnkään, että minkä ikäisenä aletaan pelata 11v11 pelejä. Enkä tajua miten höntyily mistään asiasta liittyy yhtään mihinkään.

Minun pointtini oli lähinnä se, että kyllä kait nappulafutiksestakin saa keskustella. Jalkapalloa sekin on.

Mtontola varmaan selventää mikä hänen pointtinsa on, mikäli kokee tarpeelliseksi.
eiks oo kauheet

Poissa Poissa


Vastaus #30 : 04.09.2012 klo 21:42:49

Mun mielestä on ilo katsoa 9 ja 10 vuotiaiden pelejä kun siellä se jalkapallon tulevaisuus kuitenkin on. Monissa seuroissa on valmentajina entisiä liigapelaajia ja tulokset on myös sen mukaisia. Moni hyvin kouluttautunut koutsi on myös valinnut pikkujunnut, mikä on hieno asia. Mitä tulee joukkueisiin niin 03 ikäluokassa ainakin Käpa, Hjk, Tunl on huikeita joukkueita. Menkää katsomaan niin näette mitä saadaan aikaan hyvällä valmennuksella.
Yourworstnightmare

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Ilves, Suomi, West Ham


Vastaus #31 : 04.09.2012 klo 22:33:14

Niin, kyllähän jo 12-13-vuotiaat pelaavat jo jonkun verran 11v11 pelejä...tai eikös D-junnut jo pelaa virallisestikin isolla kentällä?
mtontola

Poissa Poissa


Vastaus #32 : 05.09.2012 klo 00:14:24

Minun on pakko tunnustaa, että en ymmärrä tuosta yllä olevasta oikeastaan sanaakaan. En tajua miten se liittyy mihihnkään, että minkä ikäisenä aletaan pelata 11v11 pelejä. Enkä tajua miten höntyily mistään asiasta liittyy yhtään mihinkään.

Minun pointtini oli lähinnä se, että kyllä kait nappulafutiksestakin saa keskustella. Jalkapalloa sekin on.

Mtontola varmaan selventää mikä hänen pointtinsa on, mikäli kokee tarpeelliseksi.

Se, että saadaan aikaan yksi kivasti pienellä kentällä 7v7 (tai 8v8) pelaava joukkue on toki ihan kiva juttu. Tätähän eri paikoissa silloin tällöin näkee. Pitäisi kuitenkin saada aikaan yhtä seuraa ajatellen pari noita joukkueita eli parikymmentä poikaa pitäisi olla melko hyvällä tasolla melko nopeasti per seura. Jalkapallo on laji jota pelataan kentällä 11v11. Eri pelipaikoille tarvitaan erilaisia pelaajia. Tähtäin pitäisi olla juurikin siinä, että kun pojat ovat 13-vuotta pystytään pelaamaan jalkapalloa 11v11. Nyt tähtäin on siinä, että jossain seuroissa on hyvinkin ”kovia” pikkukentän porukoita. Kaikki kunnia sille, mutta pitkässä juoksussa se on se alku josta koko homma lähtee.

Puheet meillä alkaa olla monessa paikassa sellaiset, että jotain olisi ikään kuin saavutettu kun on näppärästi näpertävä ja sympaattinen pikkukentän porukka. Oikein huippuunsa kun hommaa viritetään, niin meillä päästään siihen, että paras suomalainen 7v7 joukkue, joka on tähdännyt hommansa nimenomaan tähän pärjää vähän alusta myös kv. tantereilla. Tätä tapahtuu ihan varmasti ja on tapahtanut koko ajan. Kukaan ei tunnu ottavan huomioon, että niillä eurooppalaisilla porukoilla on tässä vaiheessa vielä useampi kentällinen niitä 7v7 porukoita ja vaikka voitosta pelataan, niin silti tähtäin on jossain ihan muualla kuin siinä, että onpa nyt kovin saatu viriteltyä 7v7 hommaa. Selitys on se, että kun meillä Suomessa ei riitä massaa jne. Samalla nämä ns. kovat pikkukentän porukat ovat tulleet pumpanneeksi rahaa touhuun sen 100-200 euroa kuukaudessa yksityistäen sen ”kovan” porukan juuri sille pikkukentän piiripienipyörii porukalle. Syntyy illuusio jostain suuremmasta joka sitten kerta toisensa jälkeen romahtaa kun oikeasti jäädään saman tien jälkeen siitä mitä Euroopassa tehdään mitä toki tukee jatkossa se, että ollaan kuitenkin Suomen parhaita tai yksi niistä. 16-vuotiaana ei olla läheskään enää parhaiden tasolla mukana. Tämä on melkeinpä fakta. Sitä ei pystytä täysin koskaan Suomessa korjaamaan johtuen erinäisistä syistä, mutta väittäisin, että nyt tarvittaisiin pientä korjausliikettä siihen miten koko lajia meillä lähestytään.

Pitäisi ihan oikeasti pistää koko suomalainen junioritoiminta liiton johdalla kokonaan uusiksi. Turha kiire pois, vaatimustaso korkealla, todellisuus jatkuvasti näköpiirissä ja tähtäin siellä isolla kentällä. 9v9 pelaamista kannattaa ehkä laajemmin tukea, mutta ammattilaisuuteen tähtäävässä seuratoiminnassa taas ei, vaan fokus melko nopeasti se 11v11. Tähän liittyy oleellisesti se, että näissä nimenomaan ammattilaisuuteen tähtäävissä seuroissa pitäisi Palloliiton pakottaa siihen, että myös pienellä kentällä jokaisella seuralla olisi siinä akatemia- tai mikä edustustoiminta onkaan toiminnassa 16-20 pelaajaa, joita kaikkia KOHDELLAAN TASAPUOLISESTI siinä pienen kentän toiminnassa eli tässä vaiheessa höntyilyä siihen meidän paras pikkukentän joukkue joka pelaa koko ajan tai ainakin tärkeät matsit ei olisi. Se johtaa nimittäin kierteeseen jossa syntyy tuo illuusio jostain suuremmasta kun puhutaan pikkukentän hälläväliä peleistä. Se ei ole vielä jalkapalloa, vaan pikkukentän pelailua. Kiusaukset tehdä ratkaisuja sitä pikkukenttää varten sen ison kentän kustannuksella samalla kasvavat liian suuriksi. Keinot karsia tuota höntyilyä ja toiminnan viemistä vielä ammattimaisempaan suuntaan olisi, jos niitä yhteisesti haluttaisiin käyttää. Se kuitenkin vaatisi tahoa joka pystyisi tarjoamaan seuroille jotain, käyttämään auktoriteettia ja organisoimaan asioita.

Tämä ei siis ole kritiikkiä mitään erityistä porukkaa tai 03-ikäluokkaa kohtaan. Varmasti on totta, että muitakin kuin aladivari-jyriä on valmennuksessa mukana ja asioita tehdään tietyssä mielessä yksilön taidollisen kehityksen suhteen tietyssä mielessä modernilla tavalla. Kritiikki kohdistuu sitä kohtaan miten meillä jalkapalloa yleisesti lähestytään ja meillä korostutetusti on tullut esille tämä pikkukentän liiallinen hehkutus jota myös tuo 9v9 pelien alleviivaaminen valitettavasti tukee ja ehkä myös se fokuksen unohtuminen mistä lopulta on kyse. Turnauspelaamista pitäisi vähentää huomattavasti ja liiton pitäisi järjestää pitkät sarjat ammattilaisuuteen tähtääville seuroille vähintään puolessa Suomessa (etelä ja pohjoinen). Kierretään turnauksia joissa pelataan aivan liian pienillä kentillä aivan liian monta aivan liian lyhyttä peliä ja aivan liian usein. Pitäisi tulla selvät kriteerit ja säännöt miten toimitaan ts. sarjat. Samalla voisi pelata pitempiä otteluita joissa pelataan samaan aikaan pienen kentän pelit ja joukkueet vaihtavat päittäin vastustajia puolessa välissä. Sillä lailla ilmeisesti jossain pikkukentän akatemiasarjoissa toimitaan. Samalla myös varmistetaan se, että seuroissa on fokus kehittää niitä 16-20 pelaajaa mikä hyvin pian tarvitaan (vaikka niitä sitten vaihtaisi joka vuosi, akatemiatoiminnassa pitäisi pelaajia myös laittaa paljon rohkeammin pihalle ja ottaa uusia mikä toimisi jos seura olisi vastuussa). Ei syntyisi kiusausta muodostaa ykkös- ja kakkosjengejä jne. Kuinka moni suomalainen nappulavalmentaja jakaa pelipaidat ja numerot joka peliin uudestaan sen mukaan millä pelipaikalla poika siinä pelissä tulee pelaamaan? Tuskin kukaan. Kuinka monen meidän huippu-03 porukan hyvä peli perustuu siihen, että tehdään se parhaiten sitä pikkukentän peliä handlaava porukka ja sitten hiotaan sitä yhtä yhdistelmää sen pikkukentän ehdoilla? Aika moni.

Edustusjoukkueet: kyllä. Tasoryhmät sen edustusjoukkueen sisällä: vähemmän. Tämä pakottaa siihen, että sen koko edustusjoukkueen tulee olla riittävän hyvä. Jos ei ole (kuten tällä hetkellä suurimmassa osassa seuroista ei ole), niin sitten itseään kunnioittava ammattilaisuuteen tähtäävä seura skouttaa laajemmalta alueelta. Edustustoiminta edustustoimintana ja fokuksena jalkapallo.

Jotain tällaisia ajatuksia höntyilystä tuli mieleen.
burmis

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Jyväskylä


Vastaus #33 : 05.09.2012 klo 02:13:19


Hyvä puheenvuoro. Täysin samalla kannalla.
Kaiseri

Poissa Poissa


Vastaus #34 : 05.09.2012 klo 12:20:23

mtontolalta ihan monin tavoin hyvä puheenvuoro...Puheenvuoron sisältämää krittiikkiä en kuitenkaan allekirjoita moneltakaan osin omien tietojeni pohjalta.

Ensinnäkin, kun puhutaan vielä alle 10-vuotiaista lapsista, on erittäin perusteltua pelata pienellä kentällä, eikä ole mitään syytä vielä kiirehtiä isolle kentälle. Pienellä kentällä tulee väkisin paljon pallokosketuksia sekä pieni kenttä on myös lapsen helpompi hahmottaa (mukaan lukien vastustajat ja omat pelikaverit). Tämän ikäisissä yksilöiden kokonaisvaltainen kehitys on se ylivoimaisesti tärkein tehtävä.

En tiedä, mistä paikoista puhut, kun sanot, että usein alkavat "puheet siitä, että jotain olisi saavutettu, kun meillä on näppärästi näpertävä ja sympaattinen pikkukentän porukka". Itse en ole moiseen törmännyt, mutta toki uskon jos tunnet läheltä jonkun "leijuvan" seuran. Totta kai hyvistä joukkueista ja yksilöistä on syytä olla terveellä tavalla ylpeitä, mutta tietenkin katse on tulevassa (ja myös siinä tulevassa ison kentän pelaamisessa). En myöskään ymmärrä ollenkaan, kun puhut "pikkukentän hehkutuksesta", mutta ilmeisesti olet jossain tähän jotenkin negatiivisella tavalla törmännyt?

Kun puhut "näppärästi näpertelystä" pikkukentällä, särähtää se korvaani. Se, että yksilöt nimenomaan osaavat "näppärästi näperrellä" pienessä tilassa, on aivan elinehto sille, että jalkapallon taso tässä maassa tulee nousemaan. Kysy vaikka Iniestalta. On aivan turha tehdä tuosta pieni kenttä vs. iso kenttä keskustelusta jotenkin olennainen osa tätä juttua, sillä sitä se ei ole. Näitä "näppäriä näpertelijöitähän" Suomi-futis suorastaan huutaen kaipaa. 

Seurojen edustusjoukkueissa on tosiaan yleensä se noin 20 poikaa mukana. Se, että nämä on jaettu vielä ykkös- ja kakkosjengeihin on mielestäni vain ja ainoastaan järkevää--> siten kaikki saavat mahdollisimman tasavertaiset pelikaverit ja ennen muuta vastustajat. Näinhän toimitaan aina myös harrasteryhmissäkin, mikä on sielläkin fiksua. Useimmiten ryhmät eivät tietenkään ole kiveenhakattuja, vaan joukkueet vaihtelevat. Etenkin pojat, jotka ovat keskivaiheilla joukkueen sisällä pelaavat varmasti molemmissa ryhmissä.   

Kehitettävää siis varmasti löytyy, siitä olemme yhtä mieltä. Toisin kuin sinä, niin itse olen sitä mieltä, että näissä nuorimmissa junnuissa, joiden toiminnasta tiedän enemmän kuin vaikkapa 14-vuotiaiden, ns. iso kuva on ihan hyvä ja paljon on menty eteenpäin. Toistan vielä itseäni, että yksilöiden kokonaisvaltainen kehitys on se tärkein asia - ja sitä nykyinen systeemikin jo varsin hyvin palvelee.
nozick

Poissa Poissa


Vastaus #35 : 05.09.2012 klo 13:35:41

Olen mtontolan kanssa eri mieltä. Kun luen tuon tekstin, niin mielestäni siitä voi tiivistää kolme pointtia:
1. Olemme ihan paskoja
2. Pienen kentä pelit ei ole kehittäviä tai ainakin niitä ylikorostetaan
3. Edustusjoukkueissa ei pitäisi olla tasoryhmiä.

Näistä ensimmäisestä kohdasta olen samaa mieltä, mutta kahdesta jälkimmäisestä oikeastaan olen oikeastaan 180 astetta eri mieltä. Pienen kentän pelit on vasta tuotu suomalaiseen nappulajalkapalloon. Minusta suuntaus on täsmälleen oikea ja sitä pitäisi vain jatkaa. Tasoryhmillä pyritään saamaan tasaisia otteluita. Eikö edustusjoukkueet tarvitse tasaisia otteluita?
Pirskatti

Poissa Poissa


Vastaus #36 : 05.09.2012 klo 13:53:01

Ennenkuin minut täällä teilataan, niin sanon, että minä olen ehdottomasti pienpelien kannattaja!! Minä näen MTontolan kommentista "puheet siitä, että jotain olisi saavutettu, kun meillä on näppärästi näpertävä ja sympaattinen pikkukentän porukka" sen, että yleensä kun hyvä pikkukentän porukka pärjää (ainakin tuloksellisesti) kansainvälisissä turnauksissa, alkaa puheet jälleen kuinka asioita nyt tehdään oikein, kuinka tämä ikäluokka on se kultainen jne. Kuitenkaan paukut eivät enää riitä oikeastaan millään osa-alueella sitten isolla kentällä näitä kv-joukkueita vastaan.

"näppärästi näpertelystä" taas näen taas sen, mihinkä niin monet pikkukentän valmentajat sortuvat... Treenataan parin kolmen metrin syöttöjä, kivoja harhautuksia ja kieputuksia, mitkä tehoavat pikkukentällä mutteivat isolla kentällä.

Pikkukentän pelienhän pitäisi nimenomaan kehittää peliä sen lopulliseen muotoon eli 11v11 sitä ei pitäisi missään nimessä unohtaa.

PS. Emme ole paskoja, pienpelit kehittävät ja tasoryhmät pitää olla.
mtontola

Poissa Poissa


Vastaus #37 : 05.09.2012 klo 14:47:28

Eihän tässä nyt kukaan varmaan pienpelejä vastaan ole, eikä erityisesti sitä, että nappulaikäisten poikien tulee pelata pienellä kentällä. Kyse on siitä mihin tähdätään. Väittäisin, että nyt monet tähtää siihen pikkukentällä pärjäämiseen, joka on väärin. Otan esimerkin yhden kierroksen ratajuoksusta. Jos heikompi ja huonosti valmistautunut juoksija ottaa strategiakseen juosta täysiä niin kauan kuin pystyy ja vetääkin sen ensimmäisen 100 metriä hurjaa vauhtia ollen jopa 400 metrin juoksijaa tuossa vaiheessa edellä, niin sitten ei oikein kannata ihmetellä että 200 metrin kohdalla ei enää pysytäkään oikein mukana ja 400 metrin kohdalla ollaan jo yli 50 metriä jäljessä. Tasoryhmiä pitää tiettyyn pisteeseen asti käyttää, mutta jos ne johtavat siihen, että tehdään asioita sen pienen kentän menestystä hakien (ja usein myös tiettyjä poikia suosien) ja vedoten tasaisiin peleihin tai whatever, niin nakerretaan sitä omaa kykyä lisätä pökköä pesään kun oikeasti olisi sen aika.

Jos on paljon innokkaita nettikirjoittelijoita jotka eivät siirtymää pieneltä kentältä isolle ole päässeet ihmettelemään, niin kehottaisin miettimään asiaa muutaman vuoden jälkeen uudelleen. Tämä ei tarkoita etteikö pienpelejä pitäisi pelata ja edetä asteittain jne. Mutta samalla pitäisi ymmärtää se fokus ja mistä jalkapallosta on lopulta kyse. Nyt on aivan liian helppo olla mukana elämässä sitä ah niin ihanaa pikkukentän sankareiden huumaa ja jokaviikkoisen turnauksen autuutta ja sitten kun se laantuu siinä vaiheessa kun jalkapallo oikeasti alkaa parin vuoden päästä, niin on helppo sitten vain vetäytyä syrjään. Pienen kentän pelit totta kai palvelevat isolle kentälle siirtymistä, mutta pitäisi osata suhteuttaa minkälaisia asioita kannattaa kuinka paljon painottaa. Kun tähtäin on siinä pikkukentällä niin sitten ollaan pakon edessä mm. hyvin suppean ryhmän kanssa tyytyväisiä talvella kun saadaan harjoitella postiläntin kokoisella alueella sellaisia näpertelyjuttuja mitä siinä pystyy tekemään ja jotka sitten niitä minimaalisella kentällä pelattavia lyhyitä turnauspelejä palvelee. Tähtäin kun on siinä ensi kesän kivikovassa Hesa cupissa jossa on kilpasarja ja kaikki ja johon valmistaudutaan pelaamalla 100 muuta turnausta ennen sitä. Puheet toki muuta.

Tasoryhmiä ja erityisen näkyvää näiden käyttöä ei tarvita kun ammattilaisuuteen tähtäävät seurat ovat riittävän vahvoja ja niihin kaikki kyvykkäät pojat pyrkivät. Tarvittaisiin kuitenkin monta askelta siinä, että olisi tukea tällaisille seuroille ja nämä seurat riittävän vahvoja. Tarvittaisiin rahaa, että toimintaa ei pyörittäisi pelaajien vanhemmat. Jos halutaan ammattilaisia, niin tarvitaan ammattitoimintaa. Siihen ei maailmalla juuri missään kuulu, että rahoitus toiminnalle tulee vanhempien taskusta johtuen ennen kaikkea siitä, että tämä eriarvoistaa toiminnan niin, että pienestä populaatiosta ei yksinkertaisesti edes se paras massa valikoidu näihin pikkukentän sankarijoukkueisiin. Olen melko varma, että ero nähtäisiin muutamassa vuodessa heti, jos edes yksi seura saataisiin toimimaan ammattilaisseuran tavoin juniori(+tiettyyn pisteeseen myös nappula) puolella. Mutta kun ei haluta laittaa rahaa toimintaan kiinni tai ei pystytä, niin minkäs teet.
Pixie

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: TST, huono ajoitus


Vastaus #38 : 05.09.2012 klo 14:48:25

Itse tulkitsin mtontolan ansiokkaan kirjoituksen siten, että hän ei teilaa pienpelejä. Keskeisimmäksi hän nostaa sen, että yrittämällä pikavoittoja (esim supistamalla ryhmät liian tiiviiksi 7v7 iässä) pudotetaan pohja 11v11 toiminnalta, koska ei olla pystytty (haluttu?) tarjota laadukasta toimintaa kakkosketjulle, puhumattakaan haastajajoukkueista.

Yleisesti koko ketjusta sen verran, että topicin mukaisesti puhutaan palloilijoista, mutta keskustelussa on sorruttu vertailemaan jotain -03 edareita.

edit: mtontola oli nopeampi
« Viimeksi muokattu: 05.09.2012 klo 14:56:07 kirjoittanut Pixie »
Kaiseri

Poissa Poissa


Vastaus #39 : 05.09.2012 klo 15:35:09

Itse tulkitsin mtontolan ansiokkaan kirjoituksen siten, että hän ei teilaa pienpelejä. Keskeisimmäksi hän nostaa sen, että yrittämällä pikavoittoja (esim supistamalla ryhmät liian tiiviiksi 7v7 iässä) pudotetaan pohja 11v11 toiminnalta, koska ei olla pystytty (haluttu?) tarjota laadukasta toimintaa kakkosketjulle, puhumattakaan haastajajoukkueista.

Yleisesti koko ketjusta sen verran, että topicin mukaisesti puhutaan palloilijoista, mutta keskustelussa on sorruttu vertailemaan jotain -03 edareita.

edit: mtontola oli nopeampi

Niin, ketjussa juuri nyt on käytetty -03-ikäisiä esimerkkinä. Ketju on otsikkonsa mukaisesti -02-05-syntyneiden ketju, ja itse ainakin puhun kyllä koko ajan näistä tämän ikäisistä junnuista. Se, että tässä juuri -03:set ovat esimerkkeinä, niin mitä sitten? En nyt ihan ymmärtänyt pointtiasi...

Asiaan, en edelleenkään ole samaa mieltä mtontolan pääviestin kanssa. Omat kokemukseni/tietämykseni tietyistä pk-seudun seuroista yksinkertaisesti eivät tue mtontolan viestiä. En ole törmännyt tuon kaltaiseen näköalattomuuteen, josta mtontola kirjoittaa = siis että haetaan jotain pienkentän pikavoittoja ja että harjoittelussa ei nähtäisi isoa kuvaa, siis sitä, että jalkapalloa pelataan isolla kentällä vähänkin vanhempana.

Noin parinkymmenen pojan edustusryhmä (+ kaupunginosa/haastajajoukkueet) ei ole "toiminnan liiallista supistamista". Oman tietämykseni mukaan nuo edustusryhmät ovat juurikin tuon parinkymmenen pojan kokoisia, kertokaa toki mikäli jossain ne ovat liian pieniä. Se on kyllä varmasti totta, että näille haastaja-kaupunginosajoukkueille ei ihan aina ja joka seurassa pystytä tarjoamaan hyvin laadukasta toimintaa. Riippuu paljon seurasta, sen olosuhteista ja ennen kaikkea osaavasta valmennusporukasta.

Eli tosiaan, toistan näkemykseni, etten ole mtontolan mainitseman kaltaisiin merkittäviin epäkohtiin törmännyt. Mutta toki uskon mtontolan havaintoihin hänen osaltaan, ja noin toimivien seurojen tulisi tietysti muuttaa toimintaansa. Nämä ovat tietysti myös asioita, joihin meistä itse kukin voi vaikuttaa oli rooli sitten mikä hyvänsä. Jokaisessa fiksussa seurassa, kun keskustelu ja status quon haastaminenkin pitäisi olla positiivisia asioita. Ja jos eivät ole, niin en usko kyseisen seuran toiminnan olevan kovin pitkäjänteistä ja pitkässä juoksussa menestyksellistä millään mittarilla. 
nozick

Poissa Poissa


Vastaus #40 : 05.09.2012 klo 15:36:46

Tarvittaisiin rahaa, että toimintaa ei pyörittäisi pelaajien vanhemmat. Jos halutaan ammattilaisia, niin tarvitaan ammattitoimintaa. Siihen ei maailmalla juuri missään kuulu, että rahoitus toiminnalle tulee vanhempien taskusta johtuen ennen kaikkea siitä, että tämä eriarvoistaa toiminnan niin, että pienestä populaatiosta ei yksinkertaisesti edes se paras massa valikoidu näihin pikkukentän sankarijoukkueisiin.

Kun en tiedä niin kysyn: Mistä se raha nappula- ja junnutoimintaan muualla tulee? Eihän junnufutiksella ole maksavia katsojia missään päin maailmaa, joten ei kai muita maksajia oikein voi olla kuin vanhemmat? Vai sponssataanko muissa maissa junnufutista pääsarjajoukkueilta kerättävillä "veroilla".
Kaiseri

Poissa Poissa


Vastaus #41 : 05.09.2012 klo 16:01:57

Kun en tiedä niin kysyn: Mistä se raha nappula- ja junnutoimintaan muualla tulee? Eihän junnufutiksella ole maksavia katsojia missään päin maailmaa, joten ei kai muita maksajia oikein voi olla kuin vanhemmat? Vai sponssataanko muissa maissa junnufutista pääsarjajoukkueilta kerättävillä "veroilla".

No, en minäkään nyt asiantuntija ole, mutta vastaan silti;-)

Sanoisin, että yleisellä tasolla maksajia varmasti ovat vanhemmat myös muualla. Mutta eron tekevät sitten nämä junnujen edustusjoukkueet jo pienestä pitäen--> kun rahaa jalkapallossa on valtaosassa maista kymmeniä-satoja kertoja enemmän kuin Suomessa, riittää sitä myös kokonaisvaltaiseen junnutoiminnan pyörittämiseen. Eli vanhemmat eivät joudu maksamaan esimerkiksi päätoimisten junnuvalmentajien palkkoja tai kenttämaksuja, vaan ne maksaa seura. En nyt sanoisi, että pääsarjajoukkueilta mitään veroja kerätään. Toimiva junioriputki on viisas ja edullinen tapa tuottaa pelaajia edustusjoukkueen käyttöön. Jos seuran budjetti on vaikkapa 100 miljoonaa, niin siitä sitten muutama miljoona junioritoiminnan pyöritykseen on pienehkö investointi. Silti tuo isossa seurassa/futismaassa "pieni" investointi voi olla sama kuin jonkun Klubin koko edustuksen vuosibudjetti.
Josse

Poissa Poissa


Vastaus #42 : 06.09.2012 klo 10:56:19

Myönnän etten ole lukenut pidempiä kirjoituksia kuin vähän alusta jne. Mutta ihmettelen silti, miksi joillain on niin karmea hinku tunkea nuoria pelaajia mahdollisimman nopeasti isolle kentälle pelaamaan 11 vs. 11 peliä. Mielestäni yksilöiden, ja sitä kautta joukkueiden, osaaminen ja tekniikka kehittyvät paremmin pienen kentän peleissä. Oli kentällä sitten 7 tai 9 pelaajaa. Jos isolle kentälle siirryttäisiin jo aikaisemmin kuin nyt tehdään, tulisi pelistä todella surkeata. Tilaa olisi vain "liikaa", jolloin nopeudesta tulisi liian suuri valtti. Tekniikalla ei olisi niin väliä, koska pystyisi juoksemaan kivasti pallon perässä lentokentän kokoisella alueella. Tuskin enää pelattaisiin samantyylistä syöttöpeliin perustuvaa peliä, mitä parhaimmat/kehittyneimmät joukkueet nyt junnuissa pelaavat. Voimaan tulisi perinteinen sumujen saaren kiva "pitkä-ja-perään" palloilu.

Enkä ymmärrä myöskään sitä, miksi joukkueissa pitäisi olla mukana 20 pelaajaa, joita kierrätettäisiin. Kun kerran tehdään ns. kilpajoukkue, mihin halutaan vain kehittyneimpiä pelaajia, niin fakta vain on se, että ainakaan Stadin seudulla niitä pelaajia ei kaikkiin joukkueisiin tuota 20 mahdu. Noin isoon nippuun tulisi joka tapauksessa liian isoa tasoeroa, mistä kärsisi jo treenitkin. Tästä samasta syystä myös tasoryhmät joukkueiden sisällä ovat aivan ehdoton juttu. Jopa näiden kilpajoukkueiden sisällä, jos jengiin on kerätty paljon poikia. Näin on tehty ainakin Klubissa ja Hongassa. Käpa ilmeisesti vetää aika pienellä nipulla, mikä toisaalta on perusteltua, koska kentällä on joka tapauksessa vain se seitsemän poikaa kerrallaan. Eivätkä nämä joukkueet ole "suljettuja". Parhaillaan on jokaisessa joukkueessa varmaan try-outit menossa. Mutta jos oma Jani-Petteri ei joukkueeseen mahdu, niin saattaa se tietenkin kyrsiä.

Enkä ymmärrä kyllä sitäkään, mikseivät joukkueet saisi pelata paljon pelejä kauden aikana tai käydä useassa turnauksessa. Pelithän ne kehittävät ja ovat tämänikäisille pojille juhlapäivä kaikki. Tuskin syntyisi suurta motivaatiota jos pelattaisiin yksi peli muutaman kuukauden välein ja loppuaika treenattaisiin. Eivätkä tämän ikäluokan kilpajoukkueet kierrä mitään tusinaturnauksia. Nopealla vilkaisulla joukkueiden nettisivuille näkee, että turnaukset ovat järjestäin kutsuturnauksia, joissa on mukana aina maan parhaimmisto. Eli tarjolla on kovia ja kehittäviä pelejä. Tuskin on joukkueiden tai valmentajien etu, että ollaan mukana turnauksissa, missä kävelemällä ottelut läpi voitetaan kaikki 10-0. Otteluiden kestoista nyt voidaan olla montaa mieltä. Faktahan on vain se, että pitäisi olla monta kenttää käytössä jos turnausottelutkin pelattaisiin esim. 2 x 30 min. ajalla. Eikä tuon kestoisia pelejä voi (eikä kai saakaan) peluuttaa montaa päivässä. Joten on ihan perusteltua turnauksissa pelata noin puolen tunnin otteluita.

Mutta mitäpä näistä, antaa junnujen pelata. Tällä hetkellä mielestäni melko monen seuran junnutoiminta on todella hyvällä mallilla ja se varmasti tulee jossain vaiheessa näkymään myös koko suomalaisessa futiksessa. Tottakai se aiheuttaa joillain vatsanpuruja, mutta mitä siitä. Kova kilpailu vie kaikkea eteenpäin ja hyvä, että sitä on saatu myös nuoriin. Tietenkin on vaikea tässä vaiheessa sanoa kenestä näistä tämän ikäisistä tulee se huippupelaaja, ketä jää alasarjajyräksi ja ketä lopettaa kokonaan. Toivottavasti mahdollisimman moni pysyy mukana, myös valmennuspuolella. Ehkä parin vuoden päästä tämä toiminta alkaa kunnolla näkymään, koska ilmeisesti näiden "isojen" seurojen akatemiaputken läpikäyneet alkavat silloin olemaan siinä iässä, että ensimmäiset maajoukkuekarkelot alkavat.

Hyvää keskustelua kaikin puolin vaikkei itseä kilpatoiminta kamalan läheltä osukaan kun oma superjunnu pelaa lähinnä huvikseen ja kavereiden vuoksi. Silti odotan kyllä jo sekä tulevan viikonlopun että viikon päästä olevaa HJK Cupia, missä varmasti futis näyttäytyy siinä parhaassa valossa.
ZZlatan

Poissa Poissa


Vastaus #43 : 06.09.2012 klo 11:06:54

Myönnän etten ole lukenut pidempiä kirjoituksia kuin vähän alusta jne. Mutta ihmettelen silti, miksi joillain on niin karmea hinku tunkea nuoria pelaajia mahdollisimman nopeasti isolle kentälle pelaamaan 11 vs. 11 peliä. Mielestäni yksilöiden, ja sitä kautta joukkueiden, osaaminen ja tekniikka kehittyvät paremmin pienen kentän peleissä. Oli kentällä sitten 7 tai 9 pelaajaa. Jos isolle kentälle siirryttäisiin jo aikaisemmin kuin nyt tehdään, tulisi pelistä todella surkeata. Tilaa olisi vain "liikaa", jolloin nopeudesta tulisi liian suuri valtti. Tekniikalla ei olisi niin väliä, koska pystyisi juoksemaan kivasti pallon perässä lentokentän kokoisella alueella. Tuskin enää pelattaisiin samantyylistä syöttöpeliin perustuvaa peliä, mitä parhaimmat/kehittyneimmät joukkueet nyt junnuissa pelaavat. Voimaan tulisi perinteinen sumujen saaren kiva "pitkä-ja-perään" palloilu.

Ei ole hinkua työntää isolle kentälle, vaan tässä topicissa on muistettu faktoista. Pikkukentällä pelattava peli on vain esiaste oikealle jalkapallolle, johon kaikkien junnujen tie lopulta vie. Siksi on täyttä typeryyttä rankata joukkueita pikkukentän pelien perusteella. Pahimmassa tapauksessa tuudittaudutaan, että ollaan Suomen kärkeä - eikä osata viedä 20 pelaajaa tasapuolisesti, tasaisesti ja ennen kaikkea tavoitteellisen kunnianhimoisesti eteenpäin. Keskitytään vain muutamaan muita aiemmin kehittyneeseen superjunnuun, ja sitten ollaan suurissa motivaatio-ongelmissa, kun enää 11vs11 ei pärjätäkään.

Enkä ymmärrä myöskään sitä, miksi joukkueissa pitäisi olla mukana 20 pelaajaa, joita kierrätettäisiin. Kun kerran tehdään ns. kilpajoukkue, mihin halutaan vain kehittyneimpiä pelaajia, niin fakta vain on se, että ainakaan Stadin seudulla niitä pelaajia ei kaikkiin joukkueisiin tuota 20 mahdu. Noin isoon nippuun tulisi joka tapauksessa liian isoa tasoeroa, mistä kärsisi jo treenitkin. Tästä samasta syystä myös tasoryhmät joukkueiden sisällä ovat aivan ehdoton juttu. Jopa näiden kilpajoukkueiden sisällä, jos jengiin on kerätty paljon poikia. Näin on tehty ainakin Klubissa ja Hongassa. Käpa ilmeisesti vetää aika pienellä nipulla, mikä toisaalta on perusteltua, koska kentällä on joka tapauksessa vain se seitsemän poikaa kerrallaan. Eivätkä nämä joukkueet ole "suljettuja". Parhaillaan on jokaisessa joukkueessa varmaan try-outit menossa. Mutta jos oma Jani-Petteri ei joukkueeseen mahdu, niin saattaa se tietenkin kyrsiä.

Miten olisi kaksi kilpajoukkuetta per ikäryhmä? Tai yksi harjoitusryhmä, josta tehdään aina kaksi peliryhmää? Lopettamisia tulee, ja muut lajit vievät osansa, joten ongelmissa ollaan jo D-junnuissa, jos kilparyhmät ovat liian pieniä

Enkä ymmärrä kyllä sitäkään, mikseivät joukkueet saisi pelata paljon pelejä kauden aikana tai käydä useassa turnauksessa. Pelithän ne kehittävät ja ovat tämänikäisille pojille juhlapäivä kaikki. Tuskin syntyisi suurta motivaatiota jos pelattaisiin yksi peli muutaman kuukauden välein ja loppuaika treenattaisiin. Eivätkä tämän ikäluokan kilpajoukkueet kierrä mitään tusinaturnauksia. Nopealla vilkaisulla joukkueiden nettisivuille näkee, että turnaukset ovat järjestäin kutsuturnauksia, joissa on mukana aina maan parhaimmisto. Eli tarjolla on kovia ja kehittäviä pelejä. Tuskin on joukkueiden tai valmentajien etu, että ollaan mukana turnauksissa, missä kävelemällä ottelut läpi voitetaan kaikki 10-0. Otteluiden kestoista nyt voidaan olla montaa mieltä. Faktahan on vain se, että pitäisi olla monta kenttää käytössä jos turnausottelutkin pelattaisiin esim. 2 x 30 min. ajalla. Eikä tuon kestoisia pelejä voi (eikä kai saakaan) peluuttaa montaa päivässä. Joten on ihan perusteltua turnauksissa pelata noin puolen tunnin otteluita.

Yleisesti junnut pelaavat liian vähän kokonaisia otteluja, jotka ovat futispelin pituisia (peliaikaa väh. tunti). On järkevämpää pelata yksi kokonainen peli, kuin kaksi peliä puoliksi. Turnausten tasot ovat kirjavia, kuten myös rytmitys. Olisi järkevintä, että ikäluokissa on puolivaltakunnallisia sarjoja, jotka pelaavat tasaisesti kalenterivuoden ympäri 3 joukkueen miniturnauksia, niin että kaikki kohtaavat toisensa peleissä, joissa on riittävästi pituutta (futiskestävyys on suomalaisten heikkous!) Ja jos kaikilla joukkueille on kaksi kilparyhmää, on loistavaa, jos näitä kolmen joukkueen turnauksia pelataan kaksi rinnakkain. Eli käytännössä: Ilves A, Honka A, HJK A kohtaavat kaikki toisensa kentällä 1, ja Ilves B, Honka B ja HJK B kohtaavat kaikki toisensa kentällä 2. Ja peleissä on riittävästi pituutta.

Mutta mitäpä näistä, antaa junnujen pelata. Tällä hetkellä mielestäni melko monen seuran junnutoiminta on todella hyvällä mallilla ja se varmasti tulee jossain vaiheessa näkymään myös koko suomalaisessa futiksessa. Tottakai se aiheuttaa joillain vatsanpuruja, mutta mitä siitä. Kova kilpailu vie kaikkea eteenpäin ja hyvä, että sitä on saatu myös nuoriin. Tietenkin on vaikea tässä vaiheessa sanoa kenestä näistä tämän ikäisistä tulee se huippupelaaja, ketä jää alasarjajyräksi ja ketä lopettaa kokonaan. Toivottavasti mahdollisimman moni pysyy mukana, myös valmennuspuolella. Ehkä parin vuoden päästä tämä toiminta alkaa kunnolla näkymään, koska ilmeisesti näiden "isojen" seurojen akatemiaputken läpikäyneet alkavat silloin olemaan siinä iässä, että ensimmäiset maajoukkuekarkelot alkavat.

Hyvää keskustelua kaikin puolin vaikkei itseä kilpatoiminta kamalan läheltä osukaan kun oma superjunnu pelaa lähinnä huvikseen ja kavereiden vuoksi. Silti odotan kyllä jo sekä tulevan viikonlopun että viikon päästä olevaa HJK Cupia, missä varmasti futis näyttäytyy siinä parhaassa valossa.

Hauskaa turnausta!
« Viimeksi muokattu: 06.09.2012 klo 11:12:14 kirjoittanut ZZlatan »
ZZlatan

Poissa Poissa


Vastaus #44 : 06.09.2012 klo 11:22:28

Kun en tiedä niin kysyn: Mistä se raha nappula- ja junnutoimintaan muualla tulee? Eihän junnufutiksella ole maksavia katsojia missään päin maailmaa, joten ei kai muita maksajia oikein voi olla kuin vanhemmat? Vai sponssataanko muissa maissa junnufutista pääsarjajoukkueilta kerättävillä "veroilla".

Aika monessa Euroopan oikeassa urheilumaassa maksaa valtio lähes kaiken. Seurat saavat tasoluokituksensa mukaan rahaa valtiolta, maakunnalta ja kaupungilta, millä seuran toiminta pyörii, sillä tasolla, mikä niiltä vaaditaan.

Valtio ikään kuin ostaa palvelun kansalaisilleen, mikä tietysti näkyy sosiaali- ja terveyspuolen menoissa. Ja tietysti verotuloina. Futis on monessa maassa valtava viihdebisnes, mikä tuo isoja tulovirtoja myös valtiolle ja kunnille takaisin päin.

Esim. Ranskassa huippuakatemioiden budjetit tulevat 50-75 prosenttisesti valtiolta. Lopun, eron tekevän osuuden, sijoittaa sitten emoseura omista TV-rahoistaan ja pelaajamyynneistään. Pelaaminen ei näissä maksa mitään, 15-vuotiaana alkaa tulla taskurahaa.
« Viimeksi muokattu: 06.09.2012 klo 11:51:59 kirjoittanut ZZlatan »
Dino Zoff

Poissa Poissa


Vastaus #45 : 06.09.2012 klo 12:04:17

Niin...tämä keskustelu-osio todellakin käsittelee 02-05 syntyneitä palloilijoita Suomessa. Ja aiemmin keskustelussa oli viitattu elokuussa Tuusulassa pelattuun 03: sten turnaukseen ja tämän viitoittamana laitoin linkin 03: sten Miniliiga-taulukkoon. Se ei ole kannanotto siihen, että mikä joukkuen on ikäluokan "paras", eikä myöskään kannaotto sarjataulukoiden kaikkitietävyydestä. Mutta tämmöistä sarjaa nyt sattumoisin pelataan ja taulukoita päivitetään. Onko tämä sitten oikein väärin, niin siihen minulla ei ole yleispätevää näkemystä.

Jonkun verran näitä pelejä seuranneena tiedän, että ainakin nämä pienet jalkapallistien alut tosissaan MUTTA hyvin innoissaan (niinkuin kuuluukin) pelaavat näitä pelejä ja heillä kilpailullisuus on vahvasti kuvioissa mukana. Lähtökohtaisesti kyseessä on heille mieluinen harrastus, ja toivottavasti fudis ei ole ainoa sellainen.

Mutta minun puolestani voidaan sopia mitä tahansa 7 vs. 7 tai 9 vs. 9 pelien lopputuloksista ja sarjataulukoista tällä foorumilla. 
mtontola

Poissa Poissa


Vastaus #46 : 06.09.2012 klo 13:02:50

Samaa mieltä Zzlatanin ajatusten kanssa.

Jos ja kun seuroissa on 16-20 pelaajan edustusjoukkueet, voisivat nämä pienellä kentällä (8-11 vuotta) pelata joka viikonloppu keskenään sarjaa, jossa mukana vaikka 8-10 seuraa (vaikkapa kolmin- tai nelinkertainen sarja vuoden aikana). Pienen kentän pelit organisoitu niin, että ensin pelaa seuran X joukkue-A seuran Y joukkue-B:tä vastaan ja samaan aikaan toisella puolella isoa kenttää poikittain seuran X joukkue-B seuran Y joukkue-A:ta vastaan. Peliaika vaikka 2X20 min. Tämän jälkeen vaihdetaan vartin tauon jälkeen päittäin joukkueita joita vastaan pelataan. Toteutuu monta asiaa pelien kautta: tähdätään jalkapalloon, jossa pelataan lopulta 90 min pelejä. Pelataan oikeaa sarjaa ja pelejä on juurikin tasan yksi viikossa. Viikolla harjoitellaan, ei koskaan pelata. Pari kv. turnausta voi sitten jokainen oman harkintansa mukaan käydä myös pelaamassa. Pelipäivän merkitys korostuu. Seurat voivat samalla keskittyä kehittämään useampaa pelaajaa samalle pelipaikalle TASAPUOLISISTA LÄHTÖKOHDISTA pelaajien kannalta. Samalla ei voi laiskotella ja keskittyä kasailemaan yhden hyvä porukan, vaan pitää miettiä miten kehittää kaikkia pelaajia ja saada ryhmä tasapainoiseksi. Ts. oikeaa akatemiatoimintaa, jossa kehitetään koko ryhmää. Ja mikä tärkeintä, pitää skoutata kunnolla ja laajalta alueelta koska pitää olla kaksi tasaisen hyvää joukkuetta. Ryhmää ei voi koota niin, että tässä meillä on nyt ne tärkeät pelaajat jotka pelaavat tärkeät pelit ja tämän lisäksi sitten ihan sama ketä muita keskivertotyyppejä jotka ovat mukana rahoittamassa toimintaa. Homma ei tietenkään toimi jos tasoerot ovat suuria, mutta tämä on seuran ongelma. Pitäisi silloin toimia paremmin ettei näin kävisi ja edistyneimmät siirtyvät tietysti pelaamaan vanhempiin ikäluokkiin. Lisäksi, mikä on kaikista tärkeintä, muodostuisi Suomeen jonkinlainen rakenne näiden edustusporukoiden toimintaan tuon sarjan olemassaolon kautta jota nimenomaan Palloliitto hoitaisi. Näin ollen yksilöt eivät olisi riippuvaisia siitä mitä niiden vanhemmat keksivät heidän harrastuksen suhteen, vaan lupaavat pelaajat mistä päin tahansa Suomea saataisiin mukaan toimintaan. Siksipä myös kaksi näitä edustujoukkuesarjoja (etelä ja pohjoinen). Sarjat suljettuja sillä lailla, että vuosittain tarkistetaan ketkä seurat ovat mukana. Selvät laadulliset kriteerit myös mitä vaaditaan (mm. kenttäolosuhteista että pystyy järjestämään nuo pelit viikonloppuisin). Lisäksi myös seuralla pitäisi olla ikäluokat sarjoissa mukana 8-15 v. Eli ei siis mitään pikkukentän erityisseuroja mukana, vaan akatemiasarjaa pitää pelata läpi koko junnuputken. Toki myös miesten puoli ja vanhimmat junnut oltava kunnossa kohti ammattilaisuutta.

Lisähuomiona vielä, että on tosi fatalistista sanoa, että eihän meillä taso riitä edustusporukan kohdalla siihen, että parhaiden kannalta on pakko tehdä erilliset joukkueet tason mukaan edustusryhmän sisällä. Tämä on itseään toteuttava ennusta, siis se tiukkojen tasoryhmien tekeminen. Ei saisi olla laiska. Pitäisi skoutata entistä laajemmalta alueelta ja saada niistä edustusryhmistä niin houkuttelevia että kaikki niihin haluisivat. Sitä kautta nykyään TÄYSIN OLEMATON aito kilpailu paikoista kiristyisi ja tapahtuisi sitä kuuluisaa eteenpäin menoa. En näe mitään laadullista eroa minkään 03-ryhmän välillä siihen mitä on tapahtunut viimeisen 10 vuoden aikana edellisissä ikäluokissa koko rakenteen kannalta. Pienillä aste-eroilla ikäluokkien välillä ei ole mitään merkitystä, toiminnan kokonaisuus johtaa sinne minne vääjäämättä on koko ajan jämähdetty toiminnan laadun kohentuessa muissa maissa kovaa vauhtia (ts. fifa-ranking 70-100). Korjausliike tapahtuu vasta kun saadaan koko Suomeen ammattilaisuuteen tähtäävä juniorijalkapallojärjestelmä, jossa oleellisessa roolissa on toiminta seuroissa ja myös kilpatoiminta seurojen välillä sarjojen muodossa nappuloista aikuisiin jossa tähdätään oikeaan jalkapalloon, ei pienimuotoiseen turnauspelailuun liian pienillä kentillä ja panokset väärään suuntaan hukaten.

Kyse on loppujen lopuksi siitä mikä ihan oikeasti tukee pelaajien kehitystä kohti ammattijalkapalloa, koko yksilön kehitys mantra voidaan unohtaa, jos sitä tukemassa ei ole ammattimaista toimintaa useissa suomalaisissa seuroissa junioriaikana.
Josse

Poissa Poissa


Vastaus #47 : 06.09.2012 klo 13:25:40

Ei kai tässä kenelläkään mitään suuria näkemyseroja asioiden suhteen ole ja perusajatus on kaikilla sama, eli saataisiin laji Suomessa siihen pisteeseen missä se pitäisi jo olla. Off-topicina tähän, että pääsin Tshekin (viime)suuruuden aikoina juttelemaan heidän maajoukkueensa joukkueenjohtajan kanssa kun satuttiin sattumalta samaan paikkaan. Kysyin silloin, että mitä he ovat tehneet kun maajoukkue on niin perkeleen kova. Silloin Tshekki siis oli juuri ollut EM-finaalissa. Tämä herrasmies otti taskustaan Suomen maajoukkueen pelaajalistan, katsoi sitä hetken ja sanoi, että teidän pitäisi jo olla tällä tasolla jos katsoo MJ-pelaajien seurajoukkueita.

Sen verran huomioin tuota mtontolan viime kirjoitusta, että olen ymmärtänyt pk-seudun joukkueiden (HJK, Käpa, Honka) pelaavan myös talvella ns. miniliigaa, missä jokainen joukkue pelaa kolme ottelua saman päivän aikana. Mukana on siis ollut aina yksi "vierailija". Peliaika on ollut asiallinen (ehkä 2 x 25) ja otteluiden välillä ollut pieni tauko. Nyt kesällä käynnissä olevassa minisarjassa on aika harvassa yksittäiset ottelut vaan joukkueet pelaavat ainakin kaksi peliä / tapahtuma. Ja joillain ilmeisesti on ollut näissä myös mukana, jos voi sanoa, kakkosjoukkueet, mitkä ovat pelanneet myös vastakkain. Eli tuollaista toimintaa on jo nyt olemassa ja hyvä niin.

Ja kiitokset vielä zzlatanille turnaustoivotuksista, neutraalina katsojana noissa on kiva olla mukana.
Kaiseri

Poissa Poissa


Vastaus #48 : 06.09.2012 klo 15:19:51

mtontolan kirjoitusta kun luen, niin huomaan, että havaintomme ovat edelleen selvästi aika erilaisia tämän hetken nuorimpien junnujen toiminnasta. Vaikuttanet mtontola pk-seudun ulkopuolella, veikkaan? Tosiaan, kuten tuossa jo Josse kirjoittikin, niin ainakin pk-seudun joukkueet tosiaan pelaavat tuollaista miniliigaa, joka on oikein fiksusti järjestetty. Toki näiden kilpajoukkueiden sisälläkin on eri tasoisia ryhmiä, mikä on vain viisasta. Ryhmäthän eivät tietenkään ole kiveenhakattuja. Ja edustusryhmien "kakkosryhmäthän" ovat myös hyviä pelureita täynnä, jotka sitten pelaavat tasoisiaan toisia hyviä pelureita vastaan. Tasapuolista ja pelaajia kehittävää kaikin puolin. En ymmärrä yhtään mitä mtontola tarkoittaa "keskivertopelaajista, jotka ovat mukana rahoittamassa toimintaa" tai "tärkeitä pelejä pelaavista tärkeimmistä pelaajista". Tosiaan, kun puhutaan -02-05.-ikäisistä, niin jokainen pelihän on ihan tasan yhtä tärkeä. Ja tärkeää on, että pelit ovat kaikille mahdollisimman tasaväkisiä, ja siten kehittäviä. Tämä ymmärtääkseni pitkälti toteutuu.

Edelleen toistan, että uskon kyllä kun mtontola kertoo näitä isoja epäkohtia havainneensa. Itse en ole. Olisi ihan kiintoisaa tietää, missä päin Suomea havainnot on tehty? Ei tarvitse seuraa sanoa ja mustamaalata, mutta jokin ilmansuunta olisi kiva kuulla. On vain hieman hämmentävää, kun omat havaintoni ovat selkeässä ristiriidassa mtontolan kanssa.
mtontola

Poissa Poissa


Vastaus #49 : 06.09.2012 klo 17:33:55

Edelleen, kun ei sitten millään tunnu menevän perille: yritys olisi sanoa jotain miten uudistaa lähestymistä suomalaiseen jalkapalloon, niin että meille muodostuu verkosto koko maahan riittävän hyviä 11v11 joukkueita kun niitä tarvitaan (13-vuotta eteenpäin), niin että yksikään lahjakas pelaaja ei menisi hukkaan ja jota ne kaikista lahjakkaimmat myös tarvitsevat. Tai ehkä vieläkin enemmän, että saataisiin mahdollisimman paljon aikaan hakupainetta noihin edustusryhmiin. En ole sanonut yhtään mitään 8-vuotiaiden pikkukentällä pelattavien minisarjojen laadusta (montako? 5 pelikertaa per sarja?) yhden yksittäisen Petterin sen hetkiseen kehitykseen siinä yhdessä joukkueessa missä sattuu tahkoamaan sillä hetkellä. Kuitenkin kun Petteri vähän kasvaa ja jos mitään muutosta ei ole tapahtunut, tulee hän kärsimään siitä samasta mistä kaikki muutkin lahjakkaat pelaajat Suomessa aina. Jostain ihmeen ja kumman syytä, putoaa todennäköisesti myös hän kv. kelkasta vaikka mitä tekisi omalla ajalla ja pelasi sitten HJKssa tai missä tahansa muussa seurassa.


Asioita pitäisi tietysti tarkkailla koko universumin perspetiivistä. Kukaan on tuskin pyrkinyt kiistämään etteikö joku asia jostain näkökulmasta aina toimisi (tai ainakin jonkun yksittäisen pelaajan näkökulmasta). Mutta itse olen myös ihan tästä mainitusta pääkaupunkiseudun näkökulmasta sitä mieltä, että ison kuvan kannalta keskitytään edelleen epäollennaisiin asioihin liian varhain ja edustusryhmätoiminta pitkässä juoksussa häiriintyy tämän takia. Jos jaat kasteihin pelaajia 8-vuotiaana EDUSTUSRYHMÄN SISÄLLÄ (tietyllä tavalla tason mukaan tehtyihin kiinteämpiin joukkueisiin), niin sitten 10- ja vielä joskus jopa 12-vuotiaana pyörit samojen klikkien ympärillä välillä ilman varsinaista syytä ja samalla ihmetellään kun imua ulkopuolelta ei oikein ole, vaikka kuinka on avointa harkkaa jne. Tuloksia tuijotellaan ja etupainotteisesti saadaan niitäkin aikaan, mutta sitten se alkaa hiipumaan. Ajaudutaan usein tilanteisiin missä yhdistellään myöhemmin kahta, kolmea joukkuetta ja se edustusryhmän luonnollinen kehitys (johon kuuluu jatkuva pelaajien vaihtuvuus, mutta ei niinkään joukkueiden yhdistely) häiriintyy. Päädytään siihen lopputulokseen, että varmaan sitten ne parhaat ja kyvykkäimmät kaverit olivatkin sitten tässä. Tietysti jos katsoo toimintaa vain sen sisältä, niin mitään muuta vaihtoehtoa ei ehkä tunnu edes olevan. Ja tietysti aina on mukana niitä joiden mielestä kaikki on aivan mahtavasti niin kauan kuin itse nauttii tietyistä eduista. Muut ovat perinteisesti hiljaa ja hommat rullaa niin kuin ennenkin.

Tunnistat oikean edustusryhmätoiminnan universumin perspektiivistä 8-vuotiailla kun sinne jokaikinen pelaaja kaikista seuroista oikeasti haluaa ja tulijaa olisi niin paljon ettei mitään avoimia tilaisuuksia välttämättä pidetä, vaan joukkueeseen pääsee vähäksi aikaa kokeilemaan kutsusta. Tällaisten oikeiden ja tasaisesti laadukkaiden ryhmien kanssa voi sitten toimia vähän rauhallisemmin. Jos ei saada houkuteltua kaikista lahjakkaimpia ja parhaita pelaajia seuran alueelta niin että ollaan tilanteessa jossa on edustusjoukkueen näkökulmasta sillä lailla tasavahva ryhmä pelaajia kasassa ettei tarvitse tehdä ykkös- ja kakkosryhmää pikkukentälle, niin sitten on toiminnassa paljon parannettavaa; tai alue miltä skoutataan on edustusjoukkuetoimintaan liian pieni; tai sitten tavalliset rivijoukkueet eivät hoida tehtäväänsä viedä pelaajia eteenpäin.

Argumentti siis on, että 8-vuotiaana pitäisi muodostaa edustusryhmät ammattilaisuuteen tähtääviin seuroihin, mutta erityisesti sen tulosvertailun ja taulukoiden suhteen pitäisi edetä erittäin rauhassa katse siellä isolla kentällä koko ajan. Lisäksi toiminta pitäisi olla ammattimaista ja vanhempien rooli pitäisi saada minimiin. Tasapuolisesta toiminnasta hyötyy lopulta kaikki, seura, lahjakkaat, suomifutis jne.

 
Sivuja: 1 [2] 3
 
Siirry:  

Powered by SMF 1.1.21 | SMF © 2011, Simple Machines | Mainosvalinnat | Tietoa