Bayern München, Dortmund, Juventus, Real Madrid, PSG, Málaga ja Galatasaray... Parhaimmillaan Barcelona tietysti pystyy etenemään jatkoon ketä joukkuetta vastaan tahansa, mutta ainakin viittä (jopa kuutta) ensiksi mainittua vastaan kaiken pitäisi onnistua nappiin, jotta jatkopaikka irtoaa. Pienistä marginaaleista, yksityiskohdista ja päivän kunnosta se on kiinni kahden huippujoukkueen kohdatessa. Milan-otteluparin kaltaista taktisesti ja mentaalisesti surkeaa ensimmäistä osaottelua ei ole näitä kovimpia vastaan varaa pelata.
Bayern tykkää pitää palloa, kuten Barcelonakin, mutta Blaugrana on siinä kenties asteen verran parempi ja nojaa pelifilosofiaansa (ainakin vielä) vahvemmin kuin Bayern. Bayern on monipuolisempi joukkue kuin Barcelona niin hyökkäämisen kuin puolustamisenkin osalta. Bayern osaa puolustaa pitkiäkin aikoja omalla alueellaan, Barcelona karkeasti sanottuna ei. Sekä Bayern että Barcelona ovat molemmat olleet ylivoimaisia joukkueita kansallisissa sarjoissaan, joten sen osalta molemmat pystyvät harrastamaan voimakasta rotaatiota UCL-jatkopelejä varten. Bayernilta puuttuu ehkäpä ne kaikkein kovimmat ratkaisijat, kun Robben ei ole näyttänyt olevan ihan menneiden vuosien veroisessa iskussaan. Bayernin ja Barcelonan kohtaamisesta tulisi varmasti todella mielenkiintoinen ja jännittävä, mutta en ehkä toivo näiden kahden ainakaan vielä kohtaavan...
Toinen jatkossa oleva saksalaisjoukkue ja UCL-kauden kovin sensaatio (Málagan kanssa!), Borussia Dortmund, tuntuisi ainakin näin etukäteen ajateltuna olevan todella paha rasti Blaugranalle juurikin joukkueiden harjoittamien päinvastaisten pelifilosofioiden, pelityylien, vuoksi. Oikein kohdistetut, suunnatut ja ajoitetut vastahyökkäykset ovat myrkkyä Barcelonaa vastaan ihan samaan tapaan kuin Real Madridiakin vastaan. Niissä Dortmund on loistava. Näin culéna haluaisin Blaugranan kohtaavan mieluummin Bayernin kuin Dortmundin, jos saksalaisjoukkueista pitäisi jompikumpi kohdata.
Italian hallitsija, Juventus, olisi niin ikään todella mielenkiintoinen ja kova vastus. Juve ei ole mikään toivevastustaja, päinvastoin. Milanin tapaan Juve osaa syvällä puolustamisen ja keskustan tukkimisen italialaiseen tapaan, mikä on pahimmillaan myrkkyä Blaugranaa vastaan. Vanhalla Rouvalla on jopa Milania kovempi ja tiiviimpi puolustus eikä se pelkää puolustaa pitkiä aikoja syvällä omassa päässään. Juve on taktisesti erinomainen joukkue, jolla on kyky kontrolloida otteluita sekä pallottomana että pallollisena eikä se ole myöskään huono vastahyökkäyksissä. Keskialueen sota Juventusta vastaan tulisi olemaan vähintään yhtä kova kuin Milania vastaan San Sirolla. Juventuksen joukkueen mahdollinen kompastuskivi voisi olla ratkaisijoiden puute hyökkäyspäässä.
Los Blancos ja Barcelona tuntevat toisensa kuin omat taskunsa. Omissa papereissani Real Madrid on tämän kevään suurin suosikki voittamaan koko kilpailu nyt, kun sillä ei ole liigassa enää mahdollisuuksia mestaruuteen. El Clásicoita on nähty viime kausina ja kuukausina runsaasti, jopa kyllästymiseen saakka. En haluaisi joukkueiden kohtaavan ainakaan vielä tässä vaiheessa (enkä mieluusti ollenkaan). Real Madridilla on kyky voittaa Barcelona, se nähtiin helmikuussa. Mutta huhtikuu on eri kuukausi. Barcelona tulee huhtikuussa olemaan lähellä huippukuntoaan (toisin kuin helmikuussa viimeiseen viiteen kauteen), josta saatiin jo maistiaisia Milania vastaan. Lisäksi Tito tulee olemaan penkin päässä huhtikuussa, joten mahdollisiin Klassikkoihin lähtisin positiivisemmin mielin kuin mitä viimeisimpien Klassikoiden tuloksista voisi kuvitella. Mieluummin haluaisin kuitenkin Valkoisten kohtaavan vielä ainakin Juventuksen tai jommankumman saksalaisista kuin Barcelonan.
Pariisin nousukas, PSG, on mielenkiintoinen ja tuore nippu kovia nimiä kokeneen ja menestyneen valmentajan lisäksi. PSG osaa elää sen kanssa, että vastustaja pitää sitä enemmän palloa, se on jo UCL-peleissä tällä kaudella nähty. PSG puolustaa todella kapealla, mikä tekee keskeltä hyökkäämisen vastustajalle vaikeaksi. Valencia kompastui tähän. Zlatan, Lavezzi, Pastore ja Lucas Moura ovat kovia nimiä (joo, Zlatan puuttuu ekasta osasta) ja ainakin ennen pudotuspelien alkua PSG oli kilpailun eniten vastahyökkäysosumia tehnyt joukkue. Pelin pitäminen riittävän leveällä olisi avain PSG:tä vastaan samaan tapaan kuin se oli Milaniakin vastaan. PSG on sivullekirjoittaneen papereissa hivenen jo mainittuja joukkueita heikompi nippu, mutta mikään toivevastustaja se ei ole, ei tosin mikään epätoivotuinkaan.
Málaga olisi tuttu vastustaja. Kansallisissa kilpailuissa Blaugrana ja Málaga ovat pelanneet kolmesti vastakkain kuluvalla kaudella: La Rosaledalla Barcelona voitti liigakohtaamisen 1-3, Copa del Reyn ensimmäinen osaottelu päättyi Camp Noulla 2-2 ja jälkimmäinen pakkovoiton paikka Málagassa 2-4. Parhaimmillaan Málaga pystyisi Barcelonaa kiusaamaan, mutta vaikea olisi uskoa, että se todella etenisi jatkoon kahden osaottelun jälkeen. Minulle kelpaisi Málaga vastustajaksi varsin hyvin, sillä näen Málagan jäljellä olevista joukkueista sopivimpana juuri Barcelonalle, mutta Málagan hienon UCL-taipaleen myötä toivoisin heidän kohtaavan mieluummin jonkun muun joukkueen. Tämä ei ole kuitenkaan mitään jokavuotista herkkua Málagalle. Muutenkaan en juurikaan perusta saman maan joukkueiden kohtaamisista europeleissä, koska europelit on ennemminkin tehty juurikin tällaisia ManU-Real Madrid & Milan-Barcelona tapaisia harvemmin nähtäviä kohtaamisia varten, joiden perusteella voidaan sitten tehdä ah-niin-ihania vertailuja eri liigojen isojen (ja vähän pienempien) joukkueiden välillä.
Galatasaray on varmaan salaa tai vähemmän salaa jokaisen joukkueen toivevastustaja tässä vaiheessa. Kyllä minullekin turkkilaiset kelpaisivat mieluiten, mutta saa nähdä, suosiiko arpaonni. Telekom Areenan noidankattilassa ei varmasti olisi Barcelonallakaan helppoa. Galatasaray on ottelukoosteiden perusteella kykeneväinen iskemään vastahyökkäysten kautta, joten niissä Barcelona saisi olla tarkkana, kuten jokaisen vastustajan kohdalla. Löytyyhän joukkueesta kaksi vanhaa Blaugranan tappajaa, Wesley Sneijder ja Didier Drogba, jotka aiheuttaisivat varmasti omat vaikeutensa Barcelonalle. Yılmaz on maalipörssin kärkinimi, joten pistäkää nimi ylös, jos ei vielä ole.
Perustelujen ja analyysien jälkeen, jos vielä lapsettaisi sen verran, että laittaisin nämä jonkinlaiseen järjestykseen (toivotuin - ei-toivotuin):
Galatasaray, Málaga, PSG, Bayern München, Juventus, Dortmund, Real Madrid.
Eli Barcelona - Real Madrid sieltä on tulossa...
Mainitsemasi "Real tykkää pitää palloa" on se epäkohta. Joitain vastustajia vastaan RMA JOUTUU pitämään enemmän palloa, ja heti tulee ongelmia, tuskin he siitä tykkäävät.
Boldattuun sen verran että voin sanoa satavarmana ettei näin ole. Voit vaikka googletella...Rayot, Ajaxit sun muut jne...
Tässä sopassa on pakko olla el_capitanin puolella. Jos José Mourinho saisi päättää, hänelle sopisi varmasti vallan mainiosti se, että jokainen vastustaja pyrkisi aina pitämään Los Blancosia vastaan pallokontrollin itsellään. Tällöin Real Madrid pääsisi hyödyntämään jokaisessa pelissään parasta asettaan, eli nopeita vastahyökkäyksiään, ja näin Real Madrid voittaisi lähes poikkeuksetta jokaisen pelin helpon näköisesti.
Ajax on kuin Barcelonan hollantilainen (pikku)veli, jonka peli perustuu pallokontrolliin lähes yhtä vahvasti kuin Barcelonan. Ajaxilla ei vain pelaajamateriaali ja pelaajien taito riitä samalla tavalla kuin Barcelonalla. Siten Ajax on täydellisen sopiva vastustaja nykyiselle vastaiskuillaan joukkueita tuhoavalle Real Madridille. Ajaxin ja Real Madridin viime vuosien kohtaamisissa tulokset ja pelien kulku puhuvat tämän puolesta.
Toinen hyvä esimerkki on Valencia, jonka valmentajan, Valverden, filosofiaan kuuluu pallokontrolli ja siten Valencia oli helisemässä Real Madridia vastaan tammikuussa. Real Madrid on taitava joukkue, joka pystyisi halutessaan todennäköisesti hallitsemaan palloa lähes jokaista vastustajaansa vastaan (pois lukien Barcelona ja Bayern). Pointti on se, ettei Real Madrid halua tai sen ei kannata hallita palloa enempää kuin vastustaja, jos vastustaja on kerran valmis ottamaan pallokontrollin ja samalla ottamaan sen jatkuvan riskin, että Valkoiset pääsevät käyttämään parasta asettaan. ManU luovutti suosiolla pallokontrollin Real Madridille ja pelasi siten taktisesti viisaasti, kuten teki myös Dortmund. Joillain joukkueilla tai valmentajilla vain on pelifilosofia, josta ei luovuta, ei edes Real Madridia vastaan. Erityisesti näitä joukkueita varten ja vastaan José-setä on rakentanut joukkueelleen kyvyn hyökätä vastaan niin helvetillisen nopeasti ja tehokkaasti.
Jos jatketaan off-topikkia vielä sen verran, että Real Madridille pelityyliltään sopivin vastustaja näistä jatkossa olevista isoista joukkueista olisi Bayern ja sitten Barcelona. Juventus voisi olla paha, samoin Dortmund, kuten jo nähtiin. PSG on vähän kysymysmerkki, mutta heilläkin on periaatteessa valmiudet haastaa Real Madrid. Galatasarayn ja Málagan mahdollisuuksiin Valkoisia vastaan haluaisin uskoa, koska juuri näiden tyyppisiä joukkueita vastaan Mourinhon Real Madrid on tällä kaudella ollut vaikeuksissa. Mutta toisaalta Real Madridin kyky voittaa pallokontrollin kautta pelejään on parantunut viime aikoina (1-2 voitot Deportivosta, ManU:sta ja Celtasta) ja kun motivaatiostakaan homman ei pitäisi UCL:ssa olla kiinni, niin vaikea on uskoa, että turkkilaiset tai Málaga pystyisivät tosissaan haastamaan Real Madridin. Siispä omat toivevastustajat Real Madridille ovat Juventus ja Dortmund. (Eli Real Madrid - Galatasaray sieltä on tulossa...)
