A.S. Roma 12/13 – Il giorno dopo

[Ticorexx]

Jalkapallon seuraaminen ja joukkueen kannattaminen on nykyään niin kovin hankalaa.

[sacrecoeur]

kerätään --- vastapuolen pahimman kilpailijan aplodit?

Saattaa kuulostaa hämmentävältä, mutta uskoisin suurimmalla osalla kannattajista – seuraorganisaatiosta nyt puhumattakaan – olevan pitkällä juoksulla tähdellisempääkin mietittävää. Mitä uusittuun ilmeeseen tulee, muutos totuttuun herättää alussa lähes aina vastustusta. Onnistumista suuntaan tai toiseen voidaan arvioida vasta ajan tuoman perspektiivin turvin. Symbolit ja merkitykset elävät, tunne pysyy.

Siinä suhteessa olen samaa mieltä, että vaikka jalkapalloa voi halutessaan katsoa niin kontekstivapaista lähtökohdista, kuin se ylipäätään on mahdollista (vrt. Er Pupone edellä), eikä se mitenkään estä nauttimista, juuri "tarina" ympärillä on ainakin itselleni lajin suola ja pippuri. Yksi hieno esimerkki historiasta ja jatkumosta on jo aiemmin postattu, mutta hyvin toiston kestävä kuvajono.





Mihin en sen sijaan yhdy on seuraava kommentti.

Erityisen naurunalaiseksi as albanian amerikkalaisjohdon on tehnyt vuoden 1927 ottaminen noin voimakkaasti esille. Eivätkö he tajua; se on aina ollut romanistojen arin paikka?

Tässä tai muussakaan yhteydessä en ole koskaan ymmärtänyt tarvetta kieltää tai vääristellä historiaa. Päin vastoin: menneisyys on tärkeää pitää niin läpinäkyvänä ja tavoitettavana kuin mahdollista. Sen pohjalta itse kukin saa yksilöllisesti päättää mikä muodostuu kynnyskysymykseksi. AS Roman ja SS Lazion potentiaalinen kannattajakunta osuu niin ratkaisevasti eri segmentteihin, että tilaa löytyy molemmille. Toisen olemassa olo on objektivisesti ottaen toisen etu. Sen ulkopuolella planeetan vähiten sympaattisen seurajoukkueen tittelistä kilpailevan paikallis(?)vastustajan voi hyvällä omallatunnolla valtaosan vuotta jättää ansaitsemalleen huomiolle.

Loppukaneettina todettakoon, että vaikka "amerikanisaatiolla" on kiistatta ollut etenkin viestinnän avoimuuden kannalta paljon annettavaa, kehityksessä on myös lukuisia tulevaisuuden kannalta huolestuttavia piirteitä, joita listattaessa uusi seuralogo ei nouse prioriteeteissa kovinkaan korkealle.

[Er Pupone]

Jalkapallon seuraaminen ja joukkueen kannattaminen on nykyään niin kovin hankalaa.

Etenkin kun nämä kaksi ovat monen mielestä toisistaan irrallisia asioita. Mutta miulle ihan sama, "me ollaan parhaita" ja larppaajat - hienoja ihmisiä kaik tyynni.

[Signori]

Saattaa kuulostaa hämmentävältä, mutta uskoisin suurimmalla osalla kannattajista – seuraorganisaatiosta nyt puhumattakaan – olevan pitkällä juoksulla tähdellisempääkin mietittävää. Mitä uusittuun ilmeeseen tulee, muutos totuttuun herättää alussa lähes aina vastustusta. Onnistumista suuntaan tai toiseen voidaan arvioida vasta ajan tuoman perspektiivin turvin. Symbolit ja merkitykset elävät, tunne pysyy.

Siinä suhteessa olen samaa mieltä, että vaikka jalkapalloa voi halutessaan katsoa niin kontekstivapaista lähtökohdista, kuin se ylipäätään on mahdollista (vrt. Er Pupone edellä), eikä se mitenkään estä nauttimista, juuri "tarina" ympärillä on ainakin itselleni lajin suola ja pippuri. Yksi hieno esimerkki historiasta ja jatkumosta on jo aiemmin postattu, mutta hyvin toiston kestävä kuvajono.





Mihin en sen sijaan yhdy on seuraava kommentti.

Tässä tai muussakaan yhteydessä en ole koskaan ymmärtänyt tarvetta kieltää tai vääristellä historiaa. Päin vastoin: menneisyys on tärkeää pitää niin läpinäkyvänä ja tavoitettavana kuin mahdollista. Sen pohjalta itse kukin saa yksilöllisesti päättää mikä muodostuu kynnyskysymykseksi. AS Roman ja SS Lazion potentiaalinen kannattajakunta osuu niin ratkaisevasti eri segmentteihin, että tilaa löytyy molemmille. Toisen olemassa olo on objektivisesti ottaen toisen etu. Sen ulkopuolella planeetan vähiten sympaattisen seurajoukkueen tittelistä kilpailevan paikallis(?)vastustajan voi hyvällä omallatunnolla valtaosan vuotta jättää ansaitsemalleen huomiolle.

Loppukaneettina todettakoon, että vaikka "amerikanisaatiolla" on kiistatta ollut etenkin viestinnän avoimuuden kannalta paljon annettavaa, kehityksessä on myös lukuisia tulevaisuuden kannalta huolestuttavia piirteitä, joita listattaessa uusi seuralogo ei nouse prioriteeteissa kovinkaan korkealle.

Järjen ääniä. Eihän tämä logogate ole millään mittarilla suuri valtakunnan uutinen. Ehkä se silti kertoo siitä, että Roman kannattajien ydin ja seurajohto eivät pidä yllä kovinkaan hedelmällistä dialogia. Amerikkalaiset ovat näyttäytyneet näin lazialelle linjattomina (kuka tuota joukkuetta todella rakentaa? Sabatini ollut ainakin melkoinen floppi) ja helppojen irtopisteiden (esim. Zemanin alusta lähtien tuhoon tuomittu palkkaaminen) kerääjinä. Nyt alkavat olla käsillä kohtalon hetket. Heti sunnuntaista lähtien.

[La Magica Roma]

Isoveli-pikkuveli-asetelmasta sanon vaan, että 27 vuoden ikäero Lazion eduksi taitaa sittenkin tehdä taivaansinisistä roomalaisen jalkapalloilun äitihahmon, jonka helmoissa on riittänyt lapsia ja myöhemmin myös valitettavasti punakeltaisia äpärälapsia.

Korkeintaan ikäero tekee laziosta maakunnan jalkapallon persaukisen ja ikivanhan sekä saatanan ruman äitipuolihahmon, jolla on tapana majailla kellarissa vuosia huoraamassa. Kaupungistahan on turha puhua jonkinlaisena taivaansinisenä kehtona, mutta pointtisi on silti validi, roomalaisuutta ja juuria ei saa ikinä unohtaa, eikä sielua myydä markkinavoimille. Ultrat ovat ja tulevat aina olemaan Roman sielu, sydän ja ääni. Heitä tulee pelätä, ja heitä tulee kunnioittaa - myös Härmässä.

Jokaisella on oikeus että kannattaa seuraa tuntematta sen historiaa, tutkimatta sen sielua ja rakastumatta sen sisäiseen kauneuteen, mutta kannattaa kunnioittaa myös Signorin ja Lambrusco e Popcornin kaltaisia ihmisiä, joilla aika ja halu oppia on syventänyt intohimon syväksi rakkaudeksi lajia ja omaa seuraa kohtaan - sellaiseksi rakkaudeksi, joista moni meistä voi vaan koko elämänsä haaveilla.

[Anjovis-Muna]

"Historia on voittajien käsialaa" voisi joku voisi tokaista lazion lyhytsanaisesta menneisyydestä. Fuusioitumisen aikana lazion kieltäytyessä allekirjoittamasta liitossopimusta ei jalkapallollisten, vaan voimistelutaustaisen ja kenties maakuntakeskeisen idetiteettisuojan kontrolloimisen takia, kasvoi esivanhempien kautta Rooman kaupungin värejä, symboleita ja kansaa edustava AS Roma.

Jos historiasta pitää poimia jotain merkittävää on Roma ollut aina edellä näyttämässä esimerkkiä. Ensimmäinen maajoukkuepelaaja, ensimmäinen mestaruus, maailmanmestareita ja merkittävä liuta kotikasvatettuja pelaajia, joista osaa näistä lampaan vaatteisiin päättyneistä susista lazialet palvoo kuin rakastettuaan.

Kiperä totuus on toki se, että lazio on toiminut vahvana kehityksen jarruna ja kapulana vankkureissa. Ja myös tällä viikolla sillä on mahdollisuus vetää, kuten lähi- ja etähistoriassa aikasemminkin mukanaan tasolleen ja jakaa kansaa ja valtakuntaa, kuten se on historiassa aina tottunut erillistämään.

[Tarasenko]

Seitsemäs tunnus jo vuorossa ja tällä kertaa tuli eittämättä tehtailtua kokonaisuudessaan rumin versio geneerisine vuosilukuineen sekä vielä karhun ja koiraeläimen (?) risteytyksellä höystettynä, mutta missään ei saisi tuntua, kun sydän pakahtuu jo muutoinkin yhdysvaltalaisseuran pelatessa sijoista ynnämuut... 'ASR' oli komea yksityiskohta osoittamaan muille roomalaisille (väriin katsomatta) sitä rakkautta, jota joku saattaa seuraa kohtaan tunteakin. "Roma" sitten menee varmaan turistikojuilla paremmin matkamuistona kaupaksi niille, joille muotoilu, historia ja seura eivät ole ikuisia, puolustettavia arvoja vaan pikemminkin ostettavissa, kunhan hinnasta sovitaan.

Roma die uno non aedificata est, mutta sikäläiseen elämänmenoon suhteutettuna ei tässä jenkkileluseurassa ole ihan samanlaista draivia havaittavissa verrattuna kadonneeseen valtakuntaan kuin korkeintaan kaupalliselle puolella yli Rooman rajojen haettavan laajentumisen suhteen, mikä on tietysti paikalliskilpailun kannalta ikävää, jos Laziolle ei löytyisi tulevina vuosina haastajaa. Rooman tulisi olla maailman mahtavin kaupunki ja sen jalkapalloseuran yli valtakunnan rajojen häikäisevä esimerkki seuratyöstä muille. Tässä kaivataan vielä kiriä sekä kirittäjää.

[Signori]

"Historia on voittajien käsialaa" voisi joku voisi tokaista lazion lyhytsanaisesta menneisyydestä.

"Historiassa ja perinteissä emme ota teiltä yhtään oppituntia!" Paremmin sitä ei voikaan sanoa.

Fuusioitumisen aikana lazion kieltäytyessä allekirjoittamasta liitossopimusta ei jalkapallollisten, vaan voimistelutaustaisen ja kenties maakuntakeskeisen idetiteettisuojan kontrolloimisen takia, kasvoi esivanhempien kautta Rooman kaupungin värejä, symboleita ja kansaa edustava AS Roma.

Nämä on käyty foorumillakin varsin monessa topicissa läpi, mutta ehkä historian kertaus ei ole sitten pahitteeksi:

S.S Laziossa ollaan vain ylpeitä menneisyydestä Italian ensimmäisenä polisportivana. Poikkeukselliseen urheiluperheeseen kuuluu miekkailijoita, soutajia, voimistelijoita, koripalloilijoita ja monia muita. Tämä on normaali seuraus siitä, että Societa perustettiin urheilullisin syin edustamaan olympialaisperinteen parhaita puolia. Samalla S.S Lazio pelasi ensimmäisessä Rooman jalkapalloderbyssä C.S Virtusta vastaan jo vuonna 1902, voittaen sen numeroin 3-0. Perustettiin Rooman paikallinen sarja, jota taivaansiniset dominoivat vuosikausia. Kultaa tuli 1907, 1910, 1911, 1912. Nämä eivät ole urheilullisin mittarein ehkä spagettijalkapallon suurimpia pokaaleita, mutta kertovat siitä minkä lainattu kirjoittaja yrittää piilottaa: Lazio oli jo tuolloin nimenomaan jalkapalloilullisesti Rooman selkeä ykkösseura.

1927 sitten fasistien hallintomiesten (ei kansan) halusta rysäytettiin yhteen kaikki roomalaisseurat. Vain Lazio vastusti (se vastusti sekä kabineteissa että kaduilla, mistä on edelleen jäljellä tunnettu "No alla fusione"-kuva). Miksi? Juuri siksi, että sillä oli jo selväpiirteinen roomalainen identiteetti. Se oli perustettu Rooman sydämessä Piazza della Libertalla 27 vuotta aiemmin, sillä oli takanaan merkittävä kannattajakunta erityisesti kaupungin pohjoisosissa ja urheilullisesti seura oli muita edellä. Onnistuneen vastarinnan symboli Giorgio Vaccaro totesikin heti Roman pakkosynnytyksen jälkeen Lazion olevan jotain aivan muuta historiallisista syistä, jotka tultaisiin vielä useasti muistamaan ("La Lazio e altro!"). Kuitenkin näistä vuosista jäi suuri vääristymä kaupunkiin. Koska AS Roman alttarille uhrattiin kasa seuroja lähti sen kelkkaan absoluuttisesti mitaten suurempi määrä seuraajia kuin mihin itsenäinen Lazio kykeni.

Hallinto halusi tehdä Romasta "kaupungin" edustajan vasta perustettuun Serie A:han. Tähän käsikirjoitukseen Lazio sopi erittäin huonosti. Taivaansinisten kuihtumista odottaneet olivat kuitenkin väärässä. Se nousi perinteitä vaalivien, toisin valitsevien ja monipuolisten urheiluihmisten seuraksi.

Jos historiasta pitää poimia jotain merkittävää on Roma ollut aina edellä näyttämässä esimerkkiä. Ensimmäinen maajoukkuepelaaja, ensimmäinen mestaruus, maailmanmestareita

Ensimmäinen suuri (ehkä se historian suurin italialainen hyökkääjä) campione, joka Roomasta lähti maajoukkueeseen oli kuitenkin Lazion Silvio Piola. Roman ensimmäinen mestaruus taas tuli sota- ja poikkeusoloissa, joissa muutamia seuroja valmensivat natsit, ihan oikeat sellaiset. Maata pommitettiin, mutta hyvä jos romanistat riemuitsivat kummajaisscudettostaan. Näiden hirveiden aikojen jälkeen Coppan voitti ensimmäisenä Lazio, jatkaen kohti ensimmäistä scudettoaan hyvin kilpaillussa Serie A:ssa 1970-luvulla. Cragnottin Lazio voittikin sitten 10 vuodessa suurinpiirtein yhtä paljon pokaaleja kuin Roma koko historiansa aikana, valloittaen mm. Euroopan (asia, johon Roma ei ole koskaan kyennyt).

merkittävä liuta kotikasvatettuja pelaajia, joista osaa näistä lampaan vaatteisiin päättyneistä susista lazialet palvoo kuin rakastettuaan.

Onpa Trigoriassakin omat luigidibiagionsa olleet. Ja eikö Roman junioreita valmenna tälläkin hetkellä Roberto Muzzi? Mies joka on läpi uransa julistanut rakkauttaan Lazioon! Onneksi Roomassa raja-aidat ovat kuitenkin jonkinlaiset, eikä milanolaista toi sulle, toi mulle-pelaajarulettia tunneta. Saa nähdä muuttaako amerikanisaatio tätäkin asetelemaa.

[La Magica Roma]

Cragnottin Lazio voittikin sitten 10 vuodessa suurinpiirtein yhtä paljon pokaaleja kuin Roma koko historiansa aikana, valloittaen mm. Euroopan (asia, johon Roma ei ole koskaan kyennyt).

No tuohan on nyt melkoista historian uudelleen kirjoitusta jo omanaan

Scudetot Roma 3 lazio 2
Coppa Italia Roma 10 lazio 5
Supercoppa Italiana Roma 3 lazio 3

Romalla yksi Uefa Cupin (edeltäjän) voitto
laziolla yksi cup-voittajien cupin voitto + siihen päälle Uefan Super Cupin voitto

Ja tietysti lazion historian suurin saavutus on 11 anni di Serie B.

[Er Pupone]

Munsta on hienoa, että Signori osaa kirjoittaa seurojen nimet isolla alkukirjaimella. Suosittelen tätä muillekin.

[iivu]

Munsta on hienoa, että Signori osaa kirjoittaa seurojen nimet isolla alkukirjaimella. Suosittelen tätä muillekin.

.. Signori saattaa olla sen verran nuoria foorumisteja. Nk. Tukeem -sukupolvea. Syyllinen: http://suomifutisnet.adv1.nebula.fi/phpBB2/profile.php?mode=viewprofile&u=283.

[Warming up]

Eikö tälle Roma vs Lazio -väännölle ole sopivampaa topicia?

[Auts]

Eikö tälle Roma vs Lazio -väännölle ole sopivampaa topicia?

Onhan tuolla derbylle jo oma ketjunsa...

[tottendaali37]

No nyt voidaan lopettaa logo- ja vertaukset lazioon keskustelut. Tänään kauden ylivoimaisesti tärkein ottelu, Coppa Italian finaali.
Minä ainakin puhun pakkovoitosta. Mielestäni Lazio on pieni ennakkosuosikki, mutta se sopii aina Romalle. Vieläpä Romalla oli onnistunut kenraali toisinkuin Laziolla. Romalla ei myöskään ole loukkaantumisia, Laziosta en tiedä. Tässä ottelussa pitää saada maaleja, eikä saa kauheasti tuhlailla niitä. Romalle 2-1.

[Er Pupone]

Ansaittu ja odotettu päätös kaudelle, sekä tappio että tapa jolla se tuli. Ensi kaudelle kiitos sellainen käskyttäjä joka uskaltaa sanoa Tottille EI, ja joka laittaa mussuttajat kotiin. Saatana kun tota samaa itkemistä ja naukumista saa sietää vuodesta toiseen. Seuraavaksi sitten varmaan Andreazzolille jatkot.

[merdalazio]

Täysin hengetöntä paskaa 90 minuuttia ja koko kentän täydeltä. Ei asiaa Eurooppaan eikä mitään muutakaan hurrattavaa. Nyt sitten jännäämään siirtomarkkinoita; sieltäkin on luvassa pelkkää paskaa. Uusikaa vähän lisää logoja, mjötöööhhh....

[Il Re Leone]

Onnittelut maalais-serkuille.. Halu voittaa oli kovempi. Vaarallisimmat paikat meni Laziolle 4-1.

Onnittelut toki myös Andreazzolille. Saavutus sinänsä, että joukkueesta joka pursuaa noin paljon lahjakkuutta saa noinkin haluttoman, vaarattoman ja ennalta arvattavan joukkueen. Roma olisi tuolla pelillä hävinnyt monelle Serie B:n joukkueelle. Peli oli 0-1 ja äijä seisoo kentän laidalla peukalo suussa eikä näytä elettäkään siihen, että jotain tartteis ehkä tehdä!

Paikka euroopassa toki hävittiin jo alkukaudesta, että jonkinlainen kunniakirja menköön myös Zemanille. Lohdutuspalkinnot joukkueen kasaajille, Sabatinille ja Baldinille.

Huomisen uutisia odotellessa... Baldini todennäköisesti sai tarpeekseen tästä sirkuksesta, pakkaa laukkunsa ja ottaa ensimmäisen lennon Heathrowlle.

Itsellä ainakin lyö täysin tyhjää, kun miettii tulevaa valmentajaa! Kuka helvetti tuon lammaslauman saa pelaamaan joukkueena?! Ja kuka tuonne Trigoriaan ylipäätään saadaan huijattua? Kukaan täysijärkinen ei lähde mukaan tuohon paskaan...

[Warming up]

Ja kuka tuonne Trigoriaan ylipäätään saadaan huijattua? Kukaan täysijärkinen ei lähde mukaan tuohon paskaan...

Loco Bielsa?

Eilen oli kyllä niin masentava esitys ettei mitään järkeä. Ainoastaan se, että vastustaja oli lähes yhtä saamaton säilytti teoreettisen mahdollisuuden kääntää peli loppuun asti. Huoh.

[punta]

Jotenkin on helppo ajatella pelaajien puolustautuvan epäinhimillisiä paineita vastaan keinotekoisella kuplalla, jossa kehon stressitilaa pyritään laskemaan kaverivalmentajiin tukeutumisella, ja suorituskyvyn ja -valmiuden alitajuisella laskemisella etenkin yleisön edessä, jotta jonkinlainen mielenrauhan saavuttaminen olisi mahdollista. Toisin sanoen suoritusympäristö ei missään tapauksessa tuo etua, vaan ainoastaan vääristää joukkueen koherenssia. Tähän lisättynä joukkueen sisäiset asetelmat, jossa vanha puolijumala reissaa pelimatkoilla todennäköisesti omalla penkkirivillään, nuorten etsiessä paikkaansa ja vastuutaan hämmentyneenä siitä, kenenkä varpaille saa astua edes joukkueen edun nimissä, saadaan tilanteesta todella perverssi. Lisätään soppaan vielä seniili selkääntaputtelija, joka laittaa harhoissaan cup-finaaliin kymppipaikalle 36-vuotiaan, jonka jalat siihen viimeksi riittivät 2005 (Zeman sentään tajusi laittaa Tottin laitaan, pois ensisijaisen vektorin tieltä), niin ei tästä sekasorrosta (ottelun tai koko pelillisen ilmeen) voi olla kovinkaan yllättynyt.  

Enpä äkkiseltään saa mieleen joukkuetta, jonka menestyksen odotusarvo on niin epätasapainoisessa suhteessa saavutettuihin titteleihin. Saa paikata, tekisi hyvää.

edit: sekasorto heijastelee ilmeisesti myös kirjoittajan ulosantiin.

[Ticorexx]

Kauden lopetus nitoi kyllä tämän hetkisen tilanteen kasaan. Ja pelillisesti finaali oli melkoinen pettymys, vaikka Laziolla oli ainakin vähän halua voittaa koko paska.

Tuintui, että Andreazzolin ohjeistukset oikein kaikuivat peliesityksestä. Taas kerran. "Yksinkertaistakaa peli, toivotaan että yksi pitkistä roiskaisuista johtaa maalipaikkaan. Boxissa ei syötetä, vaan pyritään roiskaisemaan mahdollisimman nopeasti. Näin ehkä vältetään vastahyökkäykset. Älkää ajatelko vaan katsokaa omiin kengänkärkiin."
Andreazzolin taktiikka on hyvin ennalta arvattava ja yksinkertainen, joka kertonee miksi mies ei ole päävalmentaja. Mies ei juurikaan reagoi peliin, ei tee ratkaisuja, välttää riskejä. Varmasti ihan pätetvä assari, mutta ei toistaiseksi ainakaan muuta. Ei missään nimessä jatkoon. Tuntui, että pelaajat ovat yhtä kyllästyneitä valmennukseen ja ovat päättäneet, että mennään sitten vaan tuosta ja toivotaan? Esimerkkinä toimii mielestäni Destron ratkaisu roiskaista huonosta asennosta löysä kuti maalivahdin läheisyyteen, vaikka toisesta aallosta oli nousemassa kaveri boxiin ja Tottikin kuikuili vapaana rangaistusalueen sisällä. Tai siltä ainakin näytti...

De Rossin tilanne vaikuttaa ilmiselvältä. Kaveri on turvoksissa, silmäpussit kasvaa ja nestekertymät kasvoissa ei peity edes parran alle. Jos syyt eivät ole aineenvaihduntasairaudesta johtuvia, niin melko helposti voi tehdä asiasta johtopäätöksiä. Peliesityksen eivät Roman paidassa ole olleet käytännössä aikoihin sitä mitä häneltä odotetaan. Keskikenttä kaipaa johtajaa. Vaikka DDR saattaa olla hyvä heikkoinakin päivinä verrattuna Roman keskikentän muuhun tason. Ei sen ympärille voi tällä hetkellä CL:n pyrkivän joukkueen pelinrakentelua rakentaa. Valitettavasti muutostakaan ei ole havaittavissa Danielen tilanteessa. Tällä perusteella voidaan Capitan Futuro laittaa kiertoon, jos hänestä joku järkevä hinta vielä saadaan? Keskikentän rakentaminen saadaan oikeasti näin käyntiin. Vaikka Pjanic ei De Rossin roolia korvaakaan olisi tässä mahdollisuus harkita Pjanicin pitämistä ringissä ja ehkä jopa pohtia mitä hänen ympärille voi kasata?
Näin se mieli muuttuu.

Ehkä DDR saa uransa uuteen nousuun vaikka Englannissa? Tosin jos Roman organisaatio pitää Danielen ympärillä tarpeeksi hyviä suojamuureja, voi niiden hävitessä käsillä olla skandaaleja jotka johtavat uran väistämättömään hajoamiseen? Danielen tiedostaessa tämän itse, on houkutus pysyä Romassa varmasti suuri seurauksista piittaamatta.

Mercato tuskin tuo nyt mitään suuria pelaajia, mutta perusrunko voidaan silti rakentaa. Tämä vaatii tosin myös onnistumisia ja muutoksia myös seuran jokaisella taholla. Niitä asioita en osaa spekuloida.
Osvaldon, Destron, Lamelan ja Marcosin pitäminen lienee tärkeää. Pjanic voisi lukeutua samaan ryhmään?
Tottin lopettaminen nyt tai kauppaaminen on liian iso myllerrys tähän saumaan (varsinkin jos DDR myydään). Totti pitää vaan roolittaa oikein, kohdella oikein ja pelimiinutit saada sopivaksi. AS Romakaan "brändinä" ei tule kestämään liikaa muutoksia tällä erää.
Lamelaa verrattiin jossain jo Meneziin joka vaan kuljetteli kunnes menetti. Ja harmittaa myöntää, mutta onhan tuo karikko jo havaittavissa. Luotto silti Lamelaan on valtava.

Hieman sekavaa, niin kuin kaikki muukin AS Roman ympärillä. Toisaalta, jos väkisin jotain hyvää finaalitappiosta hakee, niin voitto olisi saattanut vääristää liikaa sekasortoisen tilan kokonaiskuvaa, jolloin ne olisi liian helpoa peittää pinnalliseen gloriaan. Syksyllä olisi jatkettu samojen ongelmien hätäistä peittelyä. Nyt tähän on kuitenkin jotenkin pakko reagoida. Lohtu se on pienikin lohtu.

ps. Adidaksen mainos tuossa yllä on nyt jotenkin irvokkaan ironista.

[Er Pupone]

De Rossin tilannen vaikuttaa ilmiselvältä. Kaveri on turvoksissa, silmäpussit kasvaa ja nestekertymät kasvoissa ei peity edes parran alle. Jos syyt eivät ole aineenvaihduntasairaudesta johtuvia, niin melko helposti voi tehdä asiasta johtopäätöksiä.

Nyt täytyy sanoa että tämä ei ole itselleni lainkaan ilmiselvää, siis onko kyse dokaamisesta vai mistä? Itsekin sattumalta kiinnitin ihan samaan huomiota, kaveri näyttää ihan siltä kuin olisi jatkuvasti krapulassa. Valaiskaapa tietämätöntä, toki peliesitykset ovat olleet parhaimmillaankin flegmaattisia. Luulin että kyse olisi ollut alkukaudesta vain siitä ettei kemiat oikein natsaa tms. paskaa Zemanin kanssa, mutta kyllä nyt näyttää olevan kyse jostain aivan muusta. Harmi että tällainen tiputtaa tuota hintalappua aika oleellisesti.

[punta]

Asiallista hulinaa: Osvaldo kehoitti Andreazzollia ottelun jälkeen menemään juhlimaan Lazion kanssa voittoa, kun taas Andreazzoli kertoi aamulla Osvaldon tekevän mediatemppujansa, ja olevan kasvotusten pelkkä valittaja ja purnaaja. Osvaldo iskee twitterissä () takaisin, ja kehoittaa Andreazzollia ottamaan vastuunsa ja myöntämään epäpätevyytensä tehtävään.

Parasta tässä on, että molemmat ovat oikeassa, ja pahinta, miten ihmeessä seura antaa tällaisen puimisen tapahtua julkisuudessa. Franco Baldini, olet täysi rotsi.

Huhut kertovat myös, että logo on negatiivisen vastaanoton jälkeen siirretty takaisin suunnittelupöydällä. Aikamoista puuhastelua, mikäli totta.

[ackaz]

Asiallista hulinaa: Osvaldo kehoitti Andreazzollia ottelun jälkeen menemään juhlimaan Lazion kanssa voittoa, kun taas Andreazzoli kertoi aamulla Osvaldon tekevän mediatemppujansa, ja olevan kasvotusten pelkkä valittaja ja purnaaja. Osvaldo iskee twitterissä () takaisin, ja kehoittaa Andreazzollia ottamaan vastuunsa ja myöntämään epäpätevyytensä tehtävään.

Huhut kertovat myös, että logo on negatiivisen vastaanoton jälkeen siirretty takaisin suunnittelupöydällä. Aikamoista puuhastelua, mikäli totta.

Osvaldo.

Vanha (tai no nyt viime vuodet käytössä ollut) logo palautettava.

[ASR]

Edit: poistetaan liian lyhyt viesti. Voitte jatkaa vapaasti Osvaldon ylistämistä, hieno mies ja fantastinen persoona!

[Anjovis-Muna]

Mielestäni kaikenlainen kritiikki ja mielipide on sallittua, jos sen osaa ilmaista ja perustella oikein. Kahden virkkeen kirjoittajilla ei siihen ole mielestäni nokan koputtamista.