Valitaanko tässä nyt vähiten paskinta vai onko tuolla oikeasti joku noteerattava?
Koita näistä nyt sitten johonkin kallistua.
No, jos et ole äänestämässä, niin ei kai sun tarvitse tästä mielipidettä muodostaa.
Mun mielestä tässä on valittavana monen hyvän ehdokkaan välillä enkä usko, että kenenkään valinta johtaa täyteen katastrofiin. (Ainoastaan Tihisen osalla on pienen pieni vaara siitä, että ison organisaation johtaminen ei onnistu ja hommat lähtevät käsistä.)
Oman maallikkonäkemykseni mukaan ehdokkaista tulisi kuitenkin hyvin erilaisia puheenjohtajia:
- Enckelman on jatkuvuuden ja pienten muutosten ehdokas. Järjestelmän sisältä tuleva asiantuntija, joka osaa varmasti kiinnittää huomiota joihinkin puutteisiin ja tuoda joitain uusia näkemyksiä, mutta joka ei ottane isoa roolia mielipidejohtajana. Hänen aikanaan muu organisaatio pääsee todennäköisesti vaikuttamaan runsaasti. Riskinä lähinnä kehityksen pysähtyminen.
- Tihinen tietää ammattipelaajan arjen, mutta kokemus jalkapallojohtamisesta onkin hyvin vähäistä. Tulisi muodotumaan todennäköisesti kaikkein eniten keulakuvajohtajaksi, joka keskittyy joihinkin yksittäisiin asioihin, muun organisaation tehdessä suuret päätökset. Riskinä se ettei pysty pitämään näin laajaa ja poliittista organisaatiota yhtenäisenä.
- Lehtinen on näistä se diplomaatti, joka saunottaisi ja syöttäisi päättäjiä, jotta Suomeen saataisiin tusina uutta stadionia. Hän myös on se, joka todennäköisesti johtamisessaan hakisi kaikkein eniten konsensusta eri eturyhmien välillä ottamatta itse voimakasta kantaa mihinkään. Haittapuolena kuitenkin aika suppeahko toiminnan eri osa-aluiden tunteminen.
- Lahti on selkeimmin muutosjohtaja, joka on nähnyt liigaseuran pyörittämisen arjen. Hänen johtamistyylinsä tulisi todennäköisesti olemaan liike-elämästä lainattua delegoitua tulosjohtamista, jossa yksittäisille henkilöille annetaan selkeät tavoitteet ja iso valta toteuttaa asioita. Riskinä se, että hänen ajamansa muutos - keskittyä enemmän huippujalkapalloon ja seurojen toimitaedellytysten parantamiseen - ei saa organisaatiossa täyttä hyväksyntää.
- Alaja lienee näistä ehdokkaista eniten "diktaattori", joka jatkaisi Hämäläisen toimintalinjalla. Hänellä on kiistatta kokemusta, mutta kaikki kokemus hänestä ei taida olla pelkästään positiviista. Organisaatio ei varmaan olisi kokonaisuudessa hänen takanaan. Suurin riski on kuitenkin mielestäni se, että kun kumartaa kaikkiin suuntiin, niin toiminnasta tulee tempoilevaa - kokeillaan paljon, mutta ei saada oikein mitään tehtyä täysillä.