Piippu-Virtanen
Poissa
|
 |
Vastaus #525 : 02.11.2025 klo 10:15:56 |
|
Jalkapallon 4. Divisioonan/4-divisioonan joukkuetilanteita Helsingin alueelta ja Uudenmaan alueelta löytyi, mutta laitan ne tähän yhteyteen kuitenkin selkeyden vuoksi Helsingin alueelle nimeltään.
Vuoden 1989 tilanteesta lopullisesti on kyse ja lisäksi Lohkoon 1 kun Lohkon 2 tilanteen suhteen kerron vielä muun loppusuhteen tilanteille kun tuo jo viime viestiin kerrottuna ei täysin päättänyt sarjaa!
Tässä ne tiedot tulevat:
Jalkapallon 4. Divisioona/4-divisioona 1989 Helsinki Lohko 1
FC Akilles Porvoo
FC Canon
PPV
KUV Käpylä
MauPa
KU (Varmaankin Kerkkoon Urheilijat.)
HaRi/HakRi/Hakunilan Riento
LPS Laajasalo
FC Zenith
PoV/PoW Porvoo
Rowdies
R-Yritys Rajakylä
Porvoon FC Akilles nousi suorastaan käsittämättömän ylivoimaisena murskajoukkueena sarjasta puhuen koskaan häviämättä millekään joukkueelle ja vain kaksi tasapeliä täpärästi koko vuoteen 1989 yleensäkään pelanneena Jalkapallon 3. Divisioonaan/3-divisioonaan vuodeksi 1990 heittämällä varmistaen sarjanousunsa jo pitkälle aiemmin loppukevättä ja kesää 1989 ja FC Canon pääsi karsintapaikkaan kiinni Jalkapallon 4. Divisioonan/4-divisioonan Nousuotteluihin koskien nousemista Jalkapallon 3. Divisioonaan/3-divisioonaan vuodeksi 1990.
Rowdies ja Rajakylän Yritys putosivat Jalkapallon 5. Divisioonaan/5-divisioonaan vuodeksi 1990 ja varsinkin Rajakylän Yrityksen hommat olivat todella murheellista katsottavaa tiettävästi läpi kauden.
Etenkin kun harvakseltaan yleensä tuli maaleja peleissä, yksi ainoa hikinen tuurivoitto koko vuonna ja päältä 100 päästetyn maalin verran joukkue herätti ajoittain pahaakin noloutta ja häpeää vuoden 1989 peleissä ikään kuin sarjatasollaan ja lohkossaan vaikka kotimaisen surkeimmaksi mahdolliseksi joukkueeksi sanominen olisi varmasti ollut silti liikaa tilanteeseen nähden. Lisäksi niin surkeaksi moitituksi joukkueeksi Yritys Rajakylästä tosiaan jaksoi yleensä yrittää ja ainakin pelasi usein niin hävinneeksi joukkueeksi melko paljon tasapelejä.
Lohkon 2 tilanne tuleekin seuraavaan viestiin päivitettynä lopputilanteeltaan jo kerrottuihin joukkueisiin nähden ja tässä yhteydessä mainitaan lisätietoa loppuun enemmän.
|
|
|
|
|
Piippu-Virtanen
Poissa
|
 |
Vastaus #526 : 02.11.2025 klo 10:31:18 |
|
Jalkapallon 4. Divisioonan/4-divisioonan joukkuetilanteita Helsingin alueelta ja Uudenmaan alueelta löytyi ja selkeyden syyt onkin tähän jo aiemmin kerrottu.
Vuoden 1989 lopputilanne olisi kyseessä ja nyt Lohkoon 2.
Loppuun tulee vielä lisätietoa muusta lopputilanteesta, mutta tässä lopputiedot:
Jalkapallon 4. Divisioona/4-divisioona 1989 Helsinki Lohko 2
HyPS
TuPS
KonTU-72
PK-50 Kamppi
MaPa
Helsingin Kullervo/H-Kullervo Helsinki
Helsingin Arsenal
FC Team Helsinki (Erikoinen nimi onkin jo mainittu joten ei siitä tämän enempää...)
KelA/Kellokosken Alku
ToTe Toukola
FC Töölön Vesa
HyPS oli jälleen melkein yhtä mielipuolisen ylivoimaiselta tuntunut murskajoukkue kuten Lohkon 1 FC Akilles Porvoosta. Se hallitsi sarjansa lohkoa mielin määrin, mutta toisin kuin FC Akilles niin HyPS onnistui kuitenkin tuottamaan pienen tahran itselleen ja häviämään kertaalleen vuonna 1989 peleissään ja myös pelaamaan yhden ainoan tasapelin siinä missä tosiaan FC Akilles ei hävinnyt kertaakaan ja pelasi kaksi tasapeliä.
HyPS noudatti oikein Porvoon menoa ja oli äärimmäisen hyvissä ajoin varmistunut jo nousijaksi Jalkapallon 3. Divisioonaan/3-divisioonaan vuodeksi 1990 ja TuPS pääsi karsintapaikkaan kiinni Jalkapallon 4. Divisioonan/4-divisioonan Nousuotteluihin koskien nousemista Jalkapallon 3. Divisioonaan/3-divisioonaan vuodeksi 1990.
ToTe Toukolasta ja FC Töölön Vesa putosivat molemmat Jalkapallon 5. Divisioonaan/5-divisioonaan vuodeksi 1990 ja näistä puhuen myös FC Töölön Vesan tappiot sarjassaan olivat verraten erittäin rumia.
Rajakylän Yrityksen surkeuteen nähden FC Töölön Vesa ei tosin päästänyt niin paljon maaleja taakseen vaikkakin päälle sen yli 50 maalia ja vähän alle 60 maalia kaikkiaan seura päästi kauden peleissä selkänsä taakse maalivahtipelillään.
Niin paljon hävinneeksi joukkueeksi FC Töölön Vesa pystyi myös hämmentävänkin usein voittamaan kauden pelejään, mutta murheellista oli joukkueen melkein täydellinen tasapelikyvyttömyys ja mielipuolisen typerät riskinotot sitä selvästikin parempia joukkueita vastaan useita kertoja vuoden peleissä mitkä enemmän johtivat tappioon kuin tasapelin pitämiseen tai voittamiseen!
Se sitten maksoi sarjapaikan kun kai osin vähän vähemmin riskein ja ihan kaiken onnistuessa muuten nappiin sarjapaikka olisi voinut hyvinkin säilyä. Ei vain voinut sarjapaikka sitten lopussa säilyä mitättömän tuntuisella parilla tasapelillä koko vuoteen!
Lokakuussa 1989 siis suurin piirtein 4.10.1989-5.10.1989 mennessä ainakin Lohkoihin 1 ja 2 oli tällä alueella Helsingissä pelit ohi, mutta ihan kaikki ei ollut vielä ohi:
Jalkapallon 4. Divisioonan/4-divisioonan 1989 Nousuotteluja vielä pelattiin tuolloin ja niitä pidettiin johtuen kai vain enää yhden paikan nousun suhteen ollessa järkevästi vapaana ja ellei peruutuksia tullut niin 7.10.1989-14.10.1989 kuitenkin mahdollisien kolmansien ottelujen varalta pelivuotta pidentäen enää 21.10.1989 asti korkeintaan.
Nousuotteluihin oikeutetut joukkueet ihmeittä olivat FC Canon ja FC Kirkkonummi eli myös FCK ja tietenkin vielä TuPS Tuusulasta ja FC HP-47 Heinolasta.
|
|
|
|
« Viimeksi muokattu: 02.11.2025 klo 10:34:31 kirjoittanut Piippu-Virtanen »
|
|
|
|
|
Piippu-Virtanen
Poissa
|
 |
Vastaus #527 : 17.12.2025 klo 04:15:42 |
|
Vuoden 1993 aloittaneiden seurojen piiriin löytyi aiemmin mainitsematon uusi seura eli Kajaanin FC Riski.
Tulen päivittämään sen tuonne tuon vuoden aloittaneiden seurojen puolelle ja kertomaan tietysti sen vuoden 1993 pelivuodesta sitten seuraavaan viestiin kun näillä näkymin uusi seura aloitti niin alhaalta kuin sillä hetkellä mahdollista eli Kajaanin omalla alueella pelatusta Jalkapallon 5. Divisioonasta/5-divisioonasta.
Siitä lisää seuraavassa viestissä päivityksen jälkeen.
|
|
|
|
|
Piippu-Virtanen
Poissa
|
 |
Vastaus #528 : 17.12.2025 klo 04:27:46 |
|
Kajaanin FC Riskiä koskenut päivitys onkin nyt saatu tehtyä vuoden 1993 aloittaneiden seurojen joukkoon tällä aihealueella kun viimeksi puhuin tuon vuoden aloittaneista tai lopettaneista seuroista 28.2.2020 eli nk. Korona-ajalla.
Siitä sen enempää mainitsematta FC Riskillä Kajaanissa olikin omanlaisensa vuosi tämä vuosi 1993:
Jalkapallon 5. Divisioonaa/5-divisioonaa FC Riski tosiaan pelasi uutena seurana näillä näkymin niin alhaalla kuin tuolloin oli mahdollista pelata. Ja kun näillä näkymin ei alueellaan ollut tai oli jo lakkautettu vastaava Jalkapallon 6. Divisioona/6-divisioona ennen siis kotimaisen jalkapallon divisioona-ajan päätösvuotta.
FC Riskillä Kajaanista olikin siitä puhuen ja joukkueen todennäköisesti hyvinkin pienestä tai enimmilläänkin aika pienestä yleisbudjetista huolimatta melko kotikutoiselta tuntunut pelilohko Jalkapallon 5. Divisioonassa/5-divisioonassa vuodeksi 1993.
FC Riski Kajaanista oli osa viime hetkellä kaikkien vaiheiden jälkeen 12 joukkueen lohkoa kun mikäli FC Riski olisi joutunut vuodeksi 1994 odottamaan niin omaa lohkoa olisi pelattu vain 11 joukkueella.
FC Riski Kajaanista kohtasi enimmäkseen käytännössä siis kotiseutunsa joukkueita. FC Riski jo mukana tätä kaikkea tai sen jälkeen joutui siis kohtaamaan 7 kappaletta muita joukkueita juurikin Kajaanista puhuen.
Paljon siis Kajaanin seudun joukkueita oli ja FC Riskin poistaenkin laskuista tai sen ollessa mukana niitä olisi ollut kuusi joukkuetta Kajaanista päin käsittäen. Muuten siis jo alkuun 7 kappaletta ja FC Riskin laskien mukaan jo 8 kappalettakin Kajaanista päin kotoisin olevina!
Toki muitakin oli.
Harmittavasti lisätietoa ei pahemmin näistä muista vastustajista Kajaanista tai ilman ei löytynyt, mutta ainakin Paltaniemen Sarastus pelasi samassa lohkossa FC Riskiä vastaan vuonna 1993 yhtä samaa sarjaa.
Mahdollisesti FC Riskin 'päävastustajana' tai sitten ei pelivuotta nousua koskien.
FC Riskillä ei vielä toukokuussa 1993 olisi rahat riittäneet vuotta 1994 koskevaa nousua koskien, mutta sittemmin voitettuaan ehkä nuorekkaan joukkueen ja mahdollisesti paremman harjoittelutasonsa myötä sarjansa nousujuhlan tai talven aikana kohti vuotta 1994 ja kotimaisen jalkapallon nk. Numerosarjoja mennen rahat riitti ja voitiin päästä Jalkapallon Neloseen vuodeksi 1994.
Toki vain tippumista varten sitten vuodeksi 1995 takaisin vuoden 1993 lähtösarjaan nähden sen muututtua sillä välin Jalkapallon Vitoseksi/Viitoseksi.
|
|
|
|
|
Piippu-Virtanen
Poissa
|
 |
Vastaus #529 : 17.12.2025 klo 06:18:36 |
|
Vuoden 1990 kotimaisen jalkapallon tilanteeseen mitä tuolloin eli 27.2.2020 tietenkin silloin ikävästi nk. Korona-aikaan koetin selvitellä niin on hieman tulossa valoa!
Ei toki paljon tai jos on niin se on kovin epäselvää.
Helpotusta olisi tulossa erinäisten sarjojen osalta puhuen 35 vuoden takaiseen tilanteeseen kyllä, mutta vain Pohjois-Suomessa pelanneiden sen hetken seurojen osalta.
35 vuotta sitten vuodeksi 1990 puhuin tietenkin 27.2.2020 kilpailutoimintapiireistä näin:
''Lapin Piiri: 57 seuraa joista 44 kappaletta kilpailutoiminnallisia''
''Oulun Piiri: 63 seuraa joista 43 kappaletta kilpailutoiminnallisia''
Tämä siis nyt kysymyksen piireistä puhuen Palloliiton tilanteeseen.
Tämä voisi kuulostaa hyvältä. Ikävä kyllä ongelma on siinä, että miten näitä eri Pohjois-Suomen asiaan kuuluvia seuroja voidaan laskea joko Lappiin ja varsinkin Ouluun kuuluvaksi?
Nuohan muodostavat oletuksin vuoden 1990 tilanteeseen tuolloin vähän nk. Korona-aikanakin niitä miettineenä 120 seuraa joista siis 87 kappaletta uskalsivat pelata vastaavan vuoden sarjatilanteissa!
Vuoden 1990 päivittyneessä tilanteessa mitä näihin uusiin tietoihin tulee Pohjois-Suomesta puhuen niin jako kävisi kolmeen eli Lappiin, Kainuun ja Kuusamoon ja Pohjois-Pohjanmaalla pelanneisiin seuroihin alueittain.
Ongelmia tuottaa kuitenkin se, että vuodeksi 1990 tai vähän myöhemminkään ja hetkeen ainakaan aiemmin Pohjois-Pohjanmaalla ei ollut omaa Piiriä siinä missä Keski-Pohjanmaalla oli.
Ja mikäli siis oli niin Pohjois-Pohjanmaan vastaavaa ei ainakaan löytynyt.
Tuskin oli, mutta Keski-Pohjanmaalla tilanne vuonna 1990 oli seuraava:
''Keski-Pohjanmaan Piiri: 63 seuraa joista 61 kappaletta kilpailutoiminnallisia''
Noin siis siellä tuolloin, mutta ei noin hyvä tilanne Pohjois-Pohjanmaalla ollut!
Lappiin laskettavat seurat ehkä olisi hyvä vähentää tuosta vuoden 1990 tilanteesta, mutta mihin sitten Oulussa pelanneet seurat laskettiin?
Kainuuseen, Kuusamoon vai yksinkertaisesti Pohjois-Pohjanmaalle pohjoisimpana mahdollisena sellaisena, mutta tietenkin samalla myös eteläisimpänä mahdollisena osana Lappia?
Kun sellaiseen luokitteluun ilmastollisesti, alueittain tai muutenkin puhuen Suomen historiassa Oulu on laskettu!
Vuodeksi 1990 en ole varma, että oliko näille Pohjois-Suomen jalkapalloseuroille vielä olemassa Jalkapallon 6. Divisioonaa/6-divisioonaa enää vai oliko se jo lakkautettu kenties vuosiakin aiemmin?
Ainakin Jalkapallon 3. Divisioonasta/3-divisioonasta alaspäin aina Jalkapallon 5. Divisioonaan/5-divisioonaan asti sarjoja oli Pohjois-Suomessa vuonna 1990 olemassa.
Osassa näitä sarjoja oli myös useita lohkoja ja Jalkapallon 4. Divisioonassa/4-divisioonassa mahdollisesti oli kaksikin lohkoa joista toinen suuri ja toinen olisi ollut vain enää pienlohko.
Ellei papereissa ole sitten sotkettu valitettavasti Jalkapallon 5. Divisioonassa/5-divisioonassa pelanneita seuroja sarjaa ylemmäksi.
Niin tai näin niin jako ehkä uusien vuotta 1990 koskevien tietojen perusteella jaottelut menisivät seuraavasti mikäli näin oli:
- 77 seuraa Jalkapallon Divisioonissa 3-5
- 39 seuraa oletuksella Lapista kotoisin olevina
- 10 seuraa oletuksella Kainuusta ja Kuusamosta kotoisin olevina
- 28 seuraa oletuksella Pohjois-Pohjanmaalta kotoisin olevina
Näistä Jalkapallon 3. Divisioonaan/3-divisioonaan vuodeksi 1990 olisi ollut 12 joukkuetta mistä 8 kappaletta oletuksella Lappiin, yksi kappale oletuksella Kainuuseen/Kuusamoon ja kolme kappaletta oletuksella Pohjois-Pohjanmaalle.
Näistä seuroista ylemmän sarjan jälkeen Jalkapallon 4. Divisioonaan/4-divisioonaan vuodeksi 1990 olisi ollut 28 joukkuetta mistä 16 kappaletta oletuksella Lappiin, neljä kappaletta oletuksella Kainuuseen ja Kuusamoon ja kolme kappaletta oletuksella Pohjois-Pohjanmaalle.
Jalkapallon 4. Divisioonassa/4-divisioonassa olisi ollut yksi täysi lohko ja sarja, mutta ongelmia tuotti mahdollisesti vielä toisen paljon pienemmän lohkon oleminen pelattavana joko Lapissa tai Oulussa silloin jolloin siis kahteen lohkoon olisi ollut pelejä tai tavallaan kolmeen kahden ollessa suurempia ja yhden enää vain pienlohkon mittainen.
Pahinta on se, että tämän epäselvyyden nimissä siihen on voinut sekaantua alemman sarjan eli Jalkapallon 5. Divisioonan/5-divisioonan joukkueita.
Loppuun siis vielä Jalkapallon 5. Divisioonan/5-divisioonan tilanne:
Näistä seuroista alimpaan sarjaan oletetusti ilman Jalkapallon 6. Divisioonaa/6-divisioonaa tietenkin vuodeksi 1990 olisi ollut 37 joukkuetta mistä 15 kappaletta oletuksella Lappiin, viisi kappaletta Kainuuseen ja Kuusamoon ja 17 joukkuetta oletuksella Pohjois-Pohjanmaalle.
Mikä sitten oikein oli Oulun tilanne ja miten ne laskettiin?
Sitäkin olen miettinyt paljon. Lohkoja ainakin Jalkapallon 5. Divisioonaan/5-divisioonaan oli kahteen ylempään vastaavaan sarjaan verrattuna useita lohkoja eli varmaankin kolme ja ehkä neljäkin lohkoa.
Hienona juttuna olen kyllä saanut alustavan Pohjois-Suomen vuoden 1990 joukkuelistan hankituksi minkä tavallaan voisin julkaista joko onnistuneessa tai oletetussa vuoden 1990 arvojärjestyksessä tietenkin silloisin sarjasijoituksin.
Ikävä kyllä osalla joukkueista on voinut olla toinen sarja kyseessä ja tuo vuoden 1990 Oulun tilanne pitäisi selvyydeltään saada tietoon selväksi asti.
Mikäli ei niin voin kyllä odottaa tai pyynnöstä julkaista tuon alustavan vuoden 1990 joukkuelistan kun nehän siis olivat hajautuneet noihin mainittuihin divisiooniin Suomessa silloin.
Ongelmana toki se, että seuroja oli muualtakin kuin vain esimerkiksi Oulusta, Kajaanista tai Lapista puhuen.
Ja erikoisuuksiakin oli kuten esimerkiksi FC Loa Lobos eräänkin seuran nimenä!
Niistä lisää sitten kunhan ehtii tai mikäli joku haluaisi jo nähdä alustavasta listasta noita joukkueita.
PS. Lisätty mietteitä Jalkapallon 5. Divisioonan/5-divisioonan vuoden 1990 lohkotilanteesta kuvailulla alueella.
|
|
|
|
« Viimeksi muokattu: 17.12.2025 klo 06:41:10 kirjoittanut Piippu-Virtanen »
|
|
|
|
|
Piippu-Virtanen
Poissa
|
 |
Vastaus #530 : 15.01.2026 klo 21:08:32 |
|
Jalkapallon Kalottiliiga kehittämään pohjoista jalkapalloa on aiemminkin mainitusti ollut tavoitteena ennenkin.
Jalkapallon Kalottiliigasta oli aikanaan puhetta muutamaan otteeseen ja joitakin kertoja aihetta sivuttiin Futari-lehdessä ajan mittaan etenkin 1980-luvulla ja 1990-luvulla.
Olipa myös verraten erittäinkin vanhoina aikoina siitä puhetta muun muassa 1960-luvulla.
22.11.2019 eli aikana ennen nk. Korona-aikaa tästä kirjoitin ja tällä kertaa vähän tuon 1960-luvun jutun pohjalta puhuisin Norjan Lapin vastaavasta tilanteesta suhteessa siis Suomeen.
22.11.2019 muun muassa mitä tuolloin puhuinkaan eräistä seuroista?
No muun muassa näin:
''Utsjoen Kuohun ja muutaman muun Enontekiön tai Inarin alueen jalkapallon seuran sanottiin haluavan päästä kotimaiseen Kalottiliigaan tai muutoin mennä pelaamaan Norjassa ja ennen kaikkea juurikin Norjan Lapissa sijaitsevaan hieman Kalottiliigan hanketta vastanneeseen samanlaiseen sarjaan.
Kalottiliigan osalta suomalaisista seuroista myöhemmin halunsa ovat ilmaisseet myöhemmän ajan sellaisen osalta KiPS, Kontio ja SoPa miesten puolella ja Merilappi United naisten puolella. Kittilän pohjoispuoleltakin joukkuetta on haluttu Kalottiliigaan.
Norjan Lapin puolelta ainakin FC Pyssyjoki, FC Kautokeino, Kirkkoniemen alueen seurat ja IL Nordlys Karasjok ovat myös olleet jossakin vaiheessa kiinnostuneita niin Kalottiliigassa kuin myös Suomen puolella pelaamisesta muutenkin.''
1960-luvulla tilanne tosiaan Norjan Lapissa oli aika mielenkiintoinen tai osin Pohjois-Norjassa muutenkin:
Tuolloin viimeistä kertaa tai kun oli vasta aivan hiljattain viimein löytynyt näitä nykypäiväisiä Norjan historian ainakin taloudellisesti mullistaneita öljylöytöjä, mutta joiden hyödyntäminen oli vielä aivan aluillaan niin Norja oli kuin Suomen kilpailija:
Eli toisin kertoen molemmat kilpaili välillä siitä kumpi oli sitten niin olevinaan toista köyhempi molempien maiden tosiaan kärsittyä sodista kerran ja siihen päälle vielä Norjan oltua nk. Miehitetty Norjakin siinä missä Suomen ja Norjan harmiksi Ruotsi oli isompi kansaltaan ja varakkuudeltaan porskuttaen silloisissa näkymissä perin paljonkin eteenpäin ansaitsemattoman tuntuisestikin!
Kateutta ei puuttunut siis tuolloin Suomessa ja Norjassa asioista.
Sen enempää poliittisesti puhumatta takaisin Norjan Lappiin ja Pohjois-Norjaan:
Norjan jalkapallo tuolloin oli tunnustettua, mutta kehittyneisyydestä välillä joko pysähtyneisyyden tilassa tai vähän huonossakin tilanteessa. Joskus kyllä paljon mainettaan paremmassakin. Ehkä brittijalkapallon ihannointisyistä johtuen tai muusta, mutta mielenkiintoista oli eräs seikka:
Trondheimista yhtään pohjoisemmaksi päin Norjassa eri seuroilla kustannusten tai varakkuuksien syistä johtuen aina tuolle vuosikymmenelle asti ja lopullisesti siihen asti kunnes myöhemmät tunnetut öljyvarat alkoivat vaikuttaa niin Norjan Palloliitto silloin tällöin ja välillä säännöllisestikin esti siis Pohjois-Norjan ja varsinkin Norjan Lapin alueiden eri seurojen sarjanousut tai mahdollisuudet pelata eräitä tiettyjä sarjoja huolimatta siis kokonaan!
Pitkälti peläten kustannusongelmia tai mahdollisten pohjoisten seurojen talousvaikeuksia ja konkursseja.
Tästä tietysti suivaantuneina osa riittävän pohjoisista norjalaisista seuroista olisi ollut valmis loikkaamaan pelaamaan Ruotsin Lapin puolelle, ehdotti yhteistä Pohjoismaiden Kalottiliigaa ja oli valmis pelaamaan myös Suomen Lapissakin tarpeen mukaan!
Muutenkin harvoin kun riittävän pohjoisen Norjan silloinen seura halusi nousta niin nousuehtoja tarkasteltiin paljon tiukemmin kuin muun Norjan vastaavia seuroja samassa asiassa.
Vaihtoehtoisesti käytännössä edes toivoa siis nousta lisäsi lähinnä enintään jos sekään niin Pohjois-Norjan oma paikallinen mestaruudesta pelattava sarja. Vähän samalla tapaa kerran kuin miten siis Pohjois-Suomessa oli riittävän vanhaan aikaan seuroilla oma sarjansa ja sitä kautta sitten tarkasteltiin ehtoja valtakunnallisiin sarjoihin.
Sitten oli vielä oma mielenkiintonsa:
Mahdollisesti Jalkapallon Kalottiliigahankkeessa tai eniten kiinnostusta Suomen Lapin puolelle ilmoittautuneita seuroja oli peräti kuusikin kappaletta.
Vaikka lopulta mitään erityistä ei tullut tai viime hetkellä muita edellytyksiä siirtymiseen Suomen sarjoihin ei aikakauden jutut laskien ehtinyt täyttyä puhumattakaan sitten öljyrahojen myötä vähitellen Norjan parantuneesta taloustilanteesta niin oli siinä mielenkiintonsa. Etenkin kun tämä kuusikko oli useimmiten kiellettyjen seurojen listalla siis Norjassa silloisia sarjanousuja kohtaan koskeneissa asioissa mitä nämä pitivät siis silloisesti välillä kovanakin vääryytenä.
'Loikkarit' Suomen Lapin puolelle tai Pohjois-Suomen sarjoihin tarpeen tullen pelaamaan olisivat olleet ainakin 1960-luvulle tultaessa vähän vuodesta ja milloin kuumana käyvästä keskustelusta johtuen Norjasta paikkakunniltaan siis puhuen Narvik, Svöllvar, Boro tai myös kirjoitusasusta riippuen Borö, Harstad ja Mo-i-Ranan alueen kaksikin eri joukkuetta!
Vastaavasti Suomen puolelta ei paljonkaan siirtymisintoa välttämättä tuolloin Norjan Lappiin tai Pohjois-Norjan sarjoihin ei ollut, mutta sattumanvaraisesti joillekin pohjoisimmille seuroille homma olisi nähty kelpaavaksi ja samoin sitä satunnaisemmin etelässäkin.
Vuodeksi 1963 hieman mielenkiintoisesti eteläisempikin joukkue ihan Suomessa silti toki aina aika pohjoiseksi laskettavana sellainen eli KaPa Kajaanista oli ollut kenttäongelmissa ja olosuhdeongelmissa jolloin välillä oli puhekiukkua ja ärtymystä siirtyä kuulemma mahdollisten olosuhteiden luokattomuuden takia sitten Norjaan pelaamaan paikallisia sarjoja ellei parannusta tulisi oloihin!
Sittemmin tuli toki, mutta ei välittömästi. Lisäksi vaikka parannusta ei olisi tullutkaan pahemmin niin ehkä kajaanilaisten mielenpahoittaminen loppui siihen, että tuon vuoden 1963 aikana mahdollista sarjavaihtotunnustelua varten pelattu ottelu Norjassa Harstadissa karsi pahimpia kapinamielialoja nopeasti:
Harstadissa kun oli tuolloin Norjan Palloliitonkin mielestä ala-arvoinen hiekkakenttä ja sitäkin ajatellen arveltiin, että parempi oli ehkä sittenkin miettiä tilannetta uudelleen!
Toisaalta tilanne saattoi olla myös Norjan Palloliiton omaa sisäistä herjailua sillä ajoittain ja varsinkin tunnettujen suomalaisiin jalkapallo-olojen arvostelijoiden mielipiteen mukaan mennen ehkä sekin olisi joihinkin vastaaviin suomalaisiin nähden saattanut silti olla parempi.
Kun eihän se tietenkään 'liian korkeisiin sarjoihin' olisi riittänyt oloiltaan, mutta olisi riittänyt muuten kyllä tasolleen!
Vähitellen Pohjois-Norjaan ja Norjan Lappiakin lähenteleviin alueisiin mahtuivat olosuhdeparantumiset.
Ehkä sekin vaikutti siihen, että miksi 1960-luvun lopussa tai hyvin 1970-luvun alussa alkoivat puheena ajatellen vähitellen Norjassa tulla enemmän kieltäytymisiä mennä enää Suomen Lappiin tai Suomen puolelle pelaamaan niin paljon ja harvoissa lähtötapauksissakin mentiin sitten aina Ruotsin Lapin puolelle pelaamaan vastaavia sarjoja.
Harstadin osaltakin puhuen hiekkakenttä muuttui soran ja mudan läjäksi, mutta tilalle nousi tunturijään tuottamasta routapelkovaikeudesta huolimatta kaunis, hyväkuntoinen ja normaalimittainen ruohokenttä.
Suomen Lapin, Pohjois-Suomen ja ehkä muun silloisen ja miksei vaikka tulevien aikojen Suomen jalkapallosukupolvien harmiksi.
Kalottiliigahankkeet jäivät toki elämään tämän jälkeenkin.
Valitettavasti hanke on jäänyt enemminkin muun muassa Revontuli Cupien ja vastaavien pienturnausten jalkoihin.
|
|
|
|
|
|
|
|