• FutisForum2 - JalkapalloFutisForum2 - Jalkapallo
Päävalikko

Ehdotuksia Veikkausliigan kehittämiseksi?

Aloittaja Simpsuli-Sampsuli, 19.11.2012 klo 19:24:59

0 Jäsenet ja 2 Vieraat katselee tätä aihetta.

ranoki

En pidä nykyisestä 12 + 10 järjestelmästä, mutta en ole aivan varma siitä että olisiko siirtyminen 16+14 tai 16+16 kovinkaan hyvä idea. Kuten Tiksakin tuossa jo mainitsi, voi eteen tulla tilanne jossa keskitason pikkubudjetilla pyörivä ykkösen jengi saattaisi joutua ylimmälle sarjatasolle noustuaan douppaamaan budjettiaan kestämättömästi joka johtaisi taas uusien kriisiseurojen syntymiseen.

Itse kuitenkin suosisin 10+10+10 systeemiä. Joukkuemäärä olisi suunnilleen sama kuin 16+16 tai 16+14 sarjoissa, mutta joukkueet pelaisivat a) enemmän oman tasoisia seuroja vastaan -> kilpailullisesti tasokkaammat ja tasaisemmat sarjat b) omalle budjetilleen sopivassa sarjassa. 3. korkeimmalla tasolla kärkipään joukkue ei noustessaan joutuisi tekemään samanlaisia satsauksia, mitä se joutuisi jos nousu 16 joukkeen divarista korkeimmalle sarjatasolle aiheuttaisi.

Seurojen talouden saaminen kestävälle tasolle ja taloudellisten "piikkien" minimointi pitäisi minusta olla sarjajärjestelmää rukatessa prioriteettilistalla korkeimmalla. Tähän tarkoitukseen 10+10+10 sopisi huomattavasti paremmin kuin 16+16.

Rikkiviisas

Nykyistä järjestelmää suunniteltaessa taloudella meni vielä hyvin ja Veikkausliigan budjetit olivat kasvussa. Näytti siltä, että kansallisia sponsoreita olisi saatavilla ja euromenestys on nurkan takana kunhan vain kotoisessa liigassa saadaan pelata kovia pelejä. Tulikin lama, budjetteja karsittiin, kansallisista sponsoreista on turha haaveilla ja kesällä 2013 hävittiin kaikille niille, joille ei pitänyt.

Urheilullisesti kolminkertainen sarja on perseestä ja liigassa jää pakostikin kartalla ihan liikaa liigattomia läikkiä. Sponsorit ovat korostetusti paikallisia ja kunnalliset toimet liikuntapaikkojen eteen tuntuvat edellyttävän liigajoukkuetta. Samaten kovien pelien puute ei vaikuta olevan ongelma vaan se, että ei voiteta liian paskoja joukkueita.

Veikkausliigan kehittäminen ei ole kiinni joukkuemäärästä tai sarjajärjestelmästä vaan taloudesta, niin Suomen kuin yksittäisten seurojen. Liigan kattavuuden ja näin jalkapalloromantikon silmin kuitenkin 16 joukkuetta olisi se mukavin, Ykkösessä voisi sitten olla 14 joukkuetta. Kuudentoista joukkueen sarjassa olisi ihan eri juttu lähteä uusiin paikkoihin vieraspelireissulle ja se kotimatsikin olisi ainutlaatuinen. Tasohan tietysti vaihtelisi, mutta siihen auttavat muut lääkkeet kuin joukkuemäärän vähentäminen, no kahden joukkueen sarjalla HJK voisi aina pelata sitä vastaan, joka sillä kertaa sattuu olemaan se kovin haastaja... Taloudellisesti isompi sarja kuitenkin vaikuttaisi siltä, että liigan kokonaistalous olisi parempi, yleisömäärät kasvaisivat ja kokonaisuutena kyseessä olisi koko Suomen sarja.

Tiksa

#377
Lainaus käyttäjältä: Bob Maali - 30.08.2013 klo 00:28:22
Jos olisin ottanut vähän vähemmän punssia, voisin ehdottaa sellaista että:


Veikkaus/Sonera/Fortum  -Liiga:


1. taso 10 joukkuetta
2. taso 10 joukkuetta

- kumpikin taso pelaa oman 3-kertaisen sarjan ja lisäksi kierroksina 10-18 pelataan 1-kertainen sarja ristiin tasojen välillä (=Vakioveikkauskierros/4G-kierros/Energiakierros tms.)
- kaikille toki 18 kotipeliä (oman tason kaikki joukkueet kerran eli 9, 5-4 omasta tasosta toisen kerran, 4-5 toisesta tasosta kerran)
- kummallekin tasolle oma sarjataulukko, johon lasketaan myös tasojen välisistä otteluista pisteet
- 1. tason 2 viimeistä putoaa, 2. tason 2 ensimmäistä nousee
- 2. tason viimeinen putoaa ykköseen, toiseksi viimeinen karsii ykkösen toiseksi sijoittuneen kanssa

Koko liigalla yhdet olosuhdevaatimukset, yksi sponsorisetti, yksi tuomarinippu, yksi visuaalinen ilme, yksi tv-sopimus ja yksi yhteisten tulojen/kulujen jakomalli kaikille 20 seuralle. Pääasialliset pelipäivät peräkkäiset niin että esim jos 1. taso pelaa sunnuntaina niin 2. taso lauantaina

Ykkönen

12 joukkueen valtakunnallinen kolminkertainen sarja TAI 14 joukkueen kaksinkertainen jos halutaan matkustuskuluja alas.

Kakkonen

Kuten nykyään


Itse asiassa mitä enemmän mietin tuota, niin sitä paremmalta tuo tuntuu. Tuossa kaksitasoinen liiga ei olisi pelkkää markkinointia vaan todellisuutta, Kakkosliigan jengitkin saisivat oikeasti näkyvyyttä, sponsorituloja ja kohtaamisia HJK:n kanssa.

Tekisin kuitenkin pikkuisen viilausta.
Ykkösliigaan 12 joukkuetta, Kakkosliigaan 10 joukkuetta.

Ykkösliigassa kevätkierros 11 peliä oman sarjatason joukkueita vastaan, kesäkierros Kakkosliigan 10 joukkuetta (viisi kotona, viisi vieraissa), syyskierros taas 11 peliä Ykkösliigan joukkueita vastaan. Yhteensä 32 peliä.
Kakkosliigassa kevätkierros 9 peliä oman sarjatason joukkueita vastaan, kesäkierros Ykkösliigan 12 joukkuetta (kuusi kotona ja kuusi vieraissa), syyskierros taas 9 peliä Kakkosliiga joukkueita vastaan. Yhteensä 30 peliä.

Näin saadaan myös "romantikkojen" kaipaama kaksinkertainen sarja oman tason joukkueita vastaan sekä pelimäärä kohtuulliseksi ja jokaiselle yhtä paljon kotipelejä. Keväällä ja syksyllä on siis joka kierroksella 11 peliä (6 Ykkösliigassa ja 5 Kakkosliigassa), kesällä joka kierroksella 10 peliä. Eli kesäll kaksi Ykkösliigan joukkuetta huilaa joka viikko antaen näin mm. valmistautumisaikaa europeleihin.

Thalian

Lainaus käyttäjältä: Rikkiviisas - 30.08.2013 klo 11:04:30Taloudellisesti isompi sarja kuitenkin vaikuttaisi siltä, että liigan kokonaistalous olisi parempi, yleisömäärät kasvaisivat ja kokonaisuutena kyseessä olisi koko Suomen sarja.

Nämä ovat kyllä aivan liian hätäisiä johtopäätöksiä. Varsinkin yleisömäärän kasvu on sellainen asia, että sitä ei voi millään sanoa varmaski, jos joukkuemäärää nostetaan. Toki on olemassa saturaatiopiste sille, montako kertaa katsoja jaksaa/haluaa nähdä jonkun tietyn joukkueen kotijoukkueen vieraana, mutta varmasti todella harvalle tuo saturaatio tulee jo ensimmäisen pelin kohdalla täyteen. Ainutkertaisuus siis tuskin nostaa katsojamäärää mitenkään oleellisesti, joka muutenkin riippuu huomattavasti enemmän ulkopelillisistä asioista kuin siitä itse pelistä tai vastustajasta.

Turilas

Ruotsissa ja Norjassa on 16 joukkueen pääsarja - jotka ovat kuitenkin lähimpänä olosuhteiltaan Suomea (vaikka kuitenkin niin kaukana, AM, olosuhteet, euromenestys, jne). Tanskassa pelataan 10 joukkueen kolminkertainen sarja, mutta eurooppalaisessa aikataulussa eli talvella.

Suomessa kautta rajoittaa kevään kylmyys, jolloin kentät eivät ole vielä pelikunnossa. Matsit voisi viedä silloin halleihin, mutta kuinka monelta paikkakunnalta niitä löytyy - saati riittävällä, parin tuhannen penkin yleisökapasiteetilla? Realistisesti ajatellen pelikelpoisia kuukausia täällä on maksimissaan seitsemän (huhti-marras), viikoissa noin 30-34 kappaletta. Kaksinkertainen 16 joukkueen sarja istuisi tähän mainiosti.

Tärkeintä olisi vakiinnuttaa jokin pelisysteemi. Kolminkertainen sarja on epäreilu, kotipelien määrän ja tason muuttuessa epätasaiseksi, mutta ottelumääränsä puolesta juuri ja juuri toteutuskelpoinen, mikäli kausi päästään aloittamaan ajoissa. Kaksinkertainen 16 joukkueen sarja veisi ensi alkuun Ykkösen parhaat jengit Liigaan, mutta ajan kanssa hissijoukkueiden taso löytäisi jälleen paikkansa. Kuten sanoin, olennaisinta olisi nyt lopettaa tämä tempoilu ja puuhastelu sarjajärjestelmän osalta.

Venire

#380
Lainaus käyttäjältä: Tiksa - 30.08.2013 klo 10:44:43
Tulee kyllä mielenkiintoista jos tulevaisuudessa Ykkönen koostuu näistä 50k:n pelaajabudjeteilla operoivista jipoista ja viikkareista, joista tulevaisuudessa nostetaan joka vuosi pari kappaletta liigaan, jossa niiden pitäisikin yht'äkkiä hankkia rahaa kymmenkertaiseen budjettiin.

Niin joo, liigapaikkahan ei sytytä sponsseja tai kasvata yleisömäärää, eli siis tuo lisää rahaa sisään. Mutta hei, parempi jäädä mieluummin nauttimaan ykkösen pienemmistä tulovirroista ja kieltäytyä liigapaikasta jos joskus URHEILULLISIN PERUSTEIN, URHEILULLISIN PERUSTEIN, URHEILULLISIN PERUSTEIN on nousun liigaan saavuttanut koska budjetti ykkösessä on ollut niin nolon pieni ettei kehtaa tulla liigaviheriöille sellaisella historialla. Matkatkin on liigassa vain pidempiä kun pitää kulkea sipsisaarelle, Joulupukin maahan ja melkein susirajalle! Et ei oo herkkua tää liigassa pelaaminen, budjettiakin on IHAN PAKKO NOSTAA kun nousu velvoittaa.

Lainaus käyttäjältä: Tiksa - 30.08.2013 klo 10:44:43
Yksi nykyisen systeemin onnistuineita puolia on nimenomaan siinä, että ero Liigan pohjan ja Ykkösen kärjen välillä on kaikissa suhteiss hyvin pieni. Liigasta tippuvalle seuralle Ykkönen ei ole enää samanlainen katastrofi ja syöksykierre kuin mitä se pahimmillaan oli: vai mitä, Lahti, Haka ja JJK. Samaten Ykkösen kärkiseurat ovat jo Ykkösessä virittäneet koneistonsa jo liigakuntoon, joten liiganousun tapahtuessa ei tarvitse pistää aivan kaikkea täysin uusiksi.

Kuinka moni ykkösestä noussut joukkue on nousunsa saavuttanut ilman liigassa rutinoituneita pelaajia? Katso SJK:n ja Hakan pelaajalistoja, liigakokemusta löytyy vaikka millä mitalla. Totta helvetissä tommoset jengit ovat muita parempia. Samaa trendiä noudattelevat edelliset nousijat. Mutta niin, eihän se ole mikään katastrofi kun ei kauaa tarvitse maisemissa lahota kun on kovemmassa sarjassa rutinoitunut jengi.

Niin ja koskas toi JJK on tippunut takaisin ykköseen?

Tiksa

Lainaus käyttäjältä: Venire - 30.08.2013 klo 11:26:51
Niin joo, liigapaikkahan ei sytytä sponsseja tai kasvata yleisömäärää, eli siis tuo lisää rahaa sisään. Mutta hei, parempi jäädä mieluummin nauttimaan ykkösen pienemmistä tulovirroista ja kieltäytyä liigapaikasta jos joskus URHEILULLISIN PERUSTEIN, URHEILULLISIN PERUSTEIN, URHEILULLISIN PERUSTEIN on nousun liigaan saavuttanut koska budjetti ykkösessä on ollut niin nolon pieni ettei kehtaa tulla liigaviheriöille sellaisella historialla. Matkatkin on liigassa vain pidempiä kun pitää kulkea sipsisaarelle, Joulupukin maahan ja melkein susirajalle! Et ei oo herkkua tää liigassa pelaaminen, budjettiakin on IHAN PAKKO NOSTAA kun nousu velvoittaa.

Kuinka moni ykkösestä noussut joukkue on nousunsa saavuttanut ilman liigassa rutinoituneita pelaajia? Katso SJK:n ja Hakan pelaajalistoja, liigakokemusta löytyy vaikka millä mitalla. Totta helvetissä tommoset jengit ovat muita parempia. Samaa trendiä noudattelevat edelliset nousijat. Mutta niin, eihän se ole mikään katastrofi kun ei kauaa tarvitse maisemissa lahota kun on kovemmassa sarjassa rutinoitunut jengi.

Miten nuo liittyvät mitenkään mihinkään kirjoittamaani?

Rikkiviisas

Lainaus käyttäjältä: Thalian - 30.08.2013 klo 11:19:19Nämä ovat kyllä aivan liian hätäisiä johtopäätöksiä. Varsinkin yleisömäärän kasvu on sellainen asia, että sitä ei voi millään sanoa varmaski, jos joukkuemäärää nostetaan. Toki on olemassa saturaatiopiste sille, montako kertaa katsoja jaksaa/haluaa nähdä jonkun tietyn joukkueen kotijoukkueen vieraana, mutta varmasti todella harvalle tuo saturaatio tulee jo ensimmäisen pelin kohdalla täyteen. Ainutkertaisuus siis tuskin nostaa katsojamäärää mitenkään oleellisesti, joka muutenkin riippuu huomattavasti enemmän ulkopelillisistä asioista kuin siitä itse pelistä tai vastustajasta.

Tarkoitin tuossa(kin) liigaa kokonaisuutena.
Yksittäisten seurojen yleisömäärien arviointi vaikuttaa sen luokan salatieteeltä, että siihen on turha syventyä ja tosiaan riippuu todella paljon kaikista muista tekijöistä kuin yksittäisistä vastustajista.

Kratos

Mitä väliä? Kohta vaihdetaan sitten taas.

straiter

Lainaus käyttäjältä: Tiksa - 30.08.2013 klo 10:44:43
Liigasta tippuvalle seuralle Ykkönen ei ole enää samanlainen katastrofi ja syöksykierre kuin mitä se pahimmillaan oli: vai mitä, Lahti, Haka ja JJK.

Lahella tippui divarikaudella tulopuolelta hieman yli 100 k€ (n. 17%) edelliseen ja täysin päin helvettiä menneeseen liigakauteen verrattuna vaikka yleisötulot olivat tietääkseni divarissa suuremmat.

Jos aikataulullisesti ajatellaan, niin täällä voidaan järkevästi pelata liigaa kalenteriviikkojen 14-45 välillä, kun maalis- ja marraskuun maaottelutauot otetaan huomioon. Käytännössä kesän maaottelutauot ja juhannus tuosta poistamalla saadaan peliviikkojen määräksi 28. Jotta otteluohjelma olisi edes jollain tavoin järkevä, olisi mielestäni tuohon väliin soveltuva maksimiottelumäärä 30 matsia, kun cupin viisi kierrosta ja €uropelit otetaan huomioon. Toki tämä aikataulu tekee sen, että liigakarsintoja ei pelata edelleenkään, koska niiden pelaaminen marras-joulukuun vaihteessa eri nykyisillä Ykkösen olosuhdekriteereiilä tule onnistumaan.

Thalian

Lainaus käyttäjältä: Rikkiviisas - 30.08.2013 klo 11:35:48
Tarkoitin tuossa(kin) liigaa kokonaisuutena.
Yksittäisten seurojen yleisömäärien arviointi vaikuttaa sen luokan salatieteeltä, että siihen on turha syventyä ja tosiaan riippuu todella paljon kaikista muista tekijöistä kuin yksittäisistä vastustajista.

En näe, että koko sarjan katsojamäärällä olisi juurikaan väliä yhdellekään seuralle. Nimittäin yhtäkään seuraa ei kiinnosta pätkääkään se, montako katsojaa liigalla on, vaan heitä kiinnostaa lähinnä se, montako katsojaa heidän omissa peleissää on. Niinpä on älyllistä epärehellisyyttä puhua katsojamäärien kasvusta positiiviseen sävyyn, jos kuitenkin oikeasti nykyisten liigajoukkueiden katsojamäärät tippuvat. Tämä tippunut katsojamäärä kun tarkoittaa suoraan sitä, että näillä joukkueilla on vähemmän sitä rahaa eli myös heikommat joukkueet. Tätä voidaan havainnollistaa sillä, että "kokonaistaso" nousee esimerkiksi 110 yksikköön (vanha 100), mutta keskimääräinen taso sitten tippuu 6.875 yksikköön (vanha 10). Keskimääräinen joukkue on siis huonompi, vaikka tuo abstrakti kokonaistaso nouseekin. On sitten jossain määrin mielipidekysymys, kumpi on parempi, mutta itse olen taipuvainen kääntymään pienemmän sarjan puolelle.

pyry

Lainaus käyttäjältä: Thalian - 30.08.2013 klo 11:59:44
Nimittäin yhtäkään seuraa ei kiinnosta pätkääkään se, montako katsojaa liigalla on, vaan heitä kiinnostaa lähinnä se, montako katsojaa heidän omissa peleissää on.

Vielä katsojamääriäkin enemmän seuroja kiinnostavat omien kotipeliensä ottelutuotot, jotka eivät ole sama asia kuin katsojamäärät, vaikka lähelle osuukin. Useimmille (kaikille?) seuroille sopisi parin kotipelin vähentäminen nykyisestä, jos sillä pääsisi eroon kevättalven/loppusyksyn heikosti tuottavista peleistä. Ja käänteisesti: kauden pidentämiseen ei varmaan mikään seura ole valmis, vaikka kaikki ympärillä ovat sitä koko kauden huudelleetkin.

Rikkiviisas

Lainaus käyttäjältä: Thalian - 30.08.2013 klo 11:59:44En näe, että koko sarjan katsojamäärällä olisi juurikaan väliä yhdellekään seuralle.

Myöskään muilla luettelemillani asioilla ei ole väliä yhdellekään yksittäiselle seuralle.
Sarjan kokonaiskatsojamäärä kyllä vaikuttaa sponsoreihin kun lasketaan sponsoroinnin (tai siis nykyään muodikkaan yhteistyön) tuottamia kontakteja.

LainaaNiinpä on älyllistä epärehellisyyttä puhua katsojamäärien kasvusta positiiviseen sävyyn, jos kuitenkin oikeasti nykyisten liigajoukkueiden katsojamäärät tippuvat.

Onko tälle joku perustekin olemassa?

Katsojamäärään kun vaikuttavat enemmän seurojen markkinointi, säätila, auringonpilkut, pelipäivät, muut tapahtumat, Kassiopeian suhde Jousimiehen kuvioon ja muut aika satunnaiset seikat. Toisekseen nykyisetkin katsojamäärät ovat jokaisella joukkueella mikkihiiriä, koska ottelutuotto per katsoja on aika onnettomalla tasolla. Osa otteluista tuottaa nollatuloksen, pahimmillaan tulee tappiota.

werner

#388
Lainaus käyttäjältä: Tiksa - 30.08.2013 klo 10:44:43
Tulee kyllä mielenkiintoista jos tulevaisuudessa Ykkönen koostuu näistä 50k:n pelaajabudjeteilla operoivista jipoista ja viikkareista, joista tulevaisuudessa nostetaan joka vuosi pari kappaletta liigaan, jossa niiden pitäisikin yht'äkkiä hankkia rahaa kymmenkertaiseen budjettiin.
.
.
.
Tällä hetkellä Kakkosessa itseään kovasti Ykköstä varten ja ylemmäksi valmistuvat mm. isolla brändillä operoiva HIFK, paluuta huipulle tekevä Jazz, namusetien YPA, yleisösuosion uudestaan löytynyt MP, kovan jalkapallokulttuurin Raaseporin seurat.

Eli 16 joukkueen liigasta huolimatta Ykköseen riittää tulevaisuudessa muitakin kuin 50k-budjetin seuroja. Kun suomalaisen jalkapallon kokonaisliikevaihto kasvaa suuremman liigan myötä, myös ykkösen jengit saavat tästä ennen pitkää vähintäänkin rippeitä.

Pienen liigan myötä suomalaisen jalkapallon kokonaisliikevaihto jää pienemmäksi, ja Ykkönen tulee väkisin ennen pitkää joka tapauksessa koostumaan seuroista, jotka pyörivät pienellä budjetilla, minkä seurauksena organisaatiot eivät ammattimaistu. Suomalainen futiskulttuuri ei ole niin syvä ja hieno, että ykkönen olisi mitään muuta kuin väliporras liigaan niille, jotka sinne pääsevät. Ja kun nykyään vain yksi pääsee, yhä useampi seura joutuu jatkossa pienentämään panostuksiaan. Ykkösen itsensä takia kukaan ei panosta seuroihin, eli ennen pitkää meillä on tässä maassa se 12-13 elinkelpoista edustusseuraa, ellei muutosta tehdä.

Lainaus käyttäjältä: Tiksa - 30.08.2013 klo 10:44:43
Yksi nykyisen systeemin onnistuineita puolia on nimenomaan siinä, että ero Liigan pohjan ja Ykkösen kärjen välillä on kaikissa suhteiss hyvin pieni. Liigasta tippuvalle seuralle Ykkönen ei ole enää samanlainen katastrofi ja syöksykierre kuin mitä se pahimmillaan oli: vai mitä, Lahti, Haka ja JJK. Samaten Ykkösen kärkiseurat ovat jo Ykkösessä virittäneet koneistonsa jo liigakuntoon, joten liiganousun tapahtuessa ei tarvitse pistää aivan kaikkea täysin uusiksi.

14 joukkueen liigan aikana ykkösestä nousivat liigaan:

  • 2003: TP-47, RoPS, KooTeePee - yksikään näistä ei pudonnut seuraavalla liigakaudella
  • 2004: KuPS, IFK Mariehamn - kumpikaan ei pudonnut seuraavalla liigakaudella
  • 2005: Honka, VPS  - kumpikaan ei pudonnut seuraavalla liigakaudella
  • 2006: Viikingit, AC Oulu - molemmat putosivat seuraavalla liigakaudella
  • 2007: KuPS, RoPS - kumpikaan ei pudonnut seuraavalla liigakaudella
  • 2008: JJK - ei pudonnut seuraavalla liigakaudella
  • 2009: AC Oulu - ei pudonnut seuraavalla liigakaudella (toki myöhemmin kabinetissa)
  • 2010: RoPS - putosi seuraavalla liigakaudella (joukkue tosin meni kauden alla uusiksi perumal-casen myötä

Eli 14 joukkueen liigan aikana 14 joukkuetta nousi liigaan. Näistä 11 eli peräti 79 % onnistui seuraavalla kaudella pitämään liigapaikkansa. Ja noiden kolmen putoajan joukosta yksi oli vedonlyönti-casen ryvettämä RoPS. Eli ykkösen ja liigan välinen ero ei ole koskaan ollut kovin merkittävä. Veikkaan faktoja tutkimatta, että Euroopasta ei löydy yhtäkään toista liigaa, jossa sarjanousivat olisivat ensimmäisellä liigakaudella pitäneet sarjapaikkansa yhtä usein kuin Suomen 14 joukkueen liigassa 2003-2010 välillä. Eikä tuo kovin merkittävästi muuttuisi 16 joukkueen sarjassakaan. Liigastatuksen myötä sarjanousijat pystyvät lähes aina vahvistamaan joukkuettaan ja lisäämään liikevaihtoaan reippaasti.

Lainaus käyttäjältä: ranoki - 30.08.2013 klo 10:55:33
Seurojen talouden saaminen kestävälle tasolle ja taloudellisten "piikkien" minimointi pitäisi minusta olla sarjajärjestelmää rukatessa prioriteettilistalla korkeimmalla. Tähän tarkoitukseen 10+10+10 sopisi huomattavasti paremmin kuin 16+16.

16+16 -mallissa on 16 liigaseuraa, jotka pystyvät Suomen tasolla hyvään liikevaihtoon. 10+10+10 -mallissa vain 10. Mun mielestä 16 on aika paljon enemmän kuin 10. Mestis on Suomen ainoa ei-mestaruussarja, jossa pari seuraa pystyy operoimaan siedettävällä liikevaihdolla. Futiksen ykkönen ei tässä futiskulttuurimaassa pääse tuohon samaan vielä pitkiin aikoihin.

vlainen

Topicin avaaja voisi pistää äänestyksen pystyyn, olisi mielenkiintoista nähdä onko 16 joukkueen liigalla suurikin kannattajajoukko vai onko se vain äänekäs vähemmistö joka tätä kannattaa.

werner

Lainaus käyttäjältä: Tiksa - 30.08.2013 klo 11:18:19
Itse asiassa mitä enemmän mietin tuota, niin sitä paremmalta tuo tuntuu. Tuossa kaksitasoinen liiga ei olisi pelkkää markkinointia vaan todellisuutta, Kakkosliigan jengitkin saisivat oikeasti näkyvyyttä, sponsorituloja ja kohtaamisia HJK:n kanssa.

Ja ennen kaikkea liigajengit sais sarjataulukkoon pisteitä ottelusta oman farmijengin tai joskus jopa kakkosjoukkueen kanssa :ylos:

werner

#391
Lainaus käyttäjältä: Thalian - 30.08.2013 klo 11:19:19
Nämä ovat kyllä aivan liian hätäisiä johtopäätöksiä. Varsinkin yleisömäärän kasvu on sellainen asia, että sitä ei voi millään sanoa varmaski, jos joukkuemäärää nostetaan.

16 joukkueen 2-kertaisessa liigassa on yhteensä 240 ottelua
12 joukkueen 3-kertaisessa liigassa on yhteensä 198 ottelua (18 % vähemmän)
10 joukkueen 4-kertaisessa liigassa on yhteensä 180 liigaottelua (25 % vähemmän)
HJK:n Haapiaisen ja Hongan Masalinin ajamassa 10 joukkueen 3-kertaisessa liigassa on yhteensä 135 ottelua (44 % vähemmän)

Tuskin yleisömäärä ainakaan laskisi...

Lainaus käyttäjältä: Thalian - 30.08.2013 klo 11:59:44
En näe, että koko sarjan katsojamäärällä olisi juurikaan väliä yhdellekään seuralle. Nimittäin yhtäkään seuraa ei kiinnosta pätkääkään se, montako katsojaa liigalla on, vaan heitä kiinnostaa lähinnä se, montako katsojaa heidän omissa peleissää on. Niinpä on älyllistä epärehellisyyttä puhua katsojamäärien kasvusta positiiviseen sävyyn, jos kuitenkin oikeasti nykyisten liigajoukkueiden katsojamäärät tippuvat.

Futiksen katsojamäärän kasvu Suomessa -> enemmän rahaa suomalaiselle futikselle -> nopeampi kehitys suomalaiselle futikselle

Se kuinka paljon liigaseurojen kokonaisyleisömäärä eroaa nykyisen 16/17 kotiottelun, 16 joukkueen sarjan 15 kotiottelun tai HJK:n ja Hongan ajaman 13/14 kotiottelun vaihtoehdoissa, on toki hieman vaikeampi arvioida. Ja ennen kaikkea on vaikea arvioida, kuinka paljon tuo vaikuttaisi seurojen liikevaihtoihin. Ainakaan kotiottelujen määrä huima lisääntyminen 14-joukkueisesta sarjasta 12-joukkueiseen vaihdettaessa ei nostanut liikevaihtoja.

Jonatan

Lainaus käyttäjältä: Nuutti Lintamo - 30.08.2013 klo 13:32:58
HJK:n Haapiaisen ja Hongan Masalinin ajamassa 10 joukkueen 3-kertaisessa liigassa on yhteensä 135 ottelua (44 % vähemmän)

Tuskin yleisömäärä ainakaan laskisi...
[uutinen]Jos sarjajärjestelmää pitää muuttaa, HJK kannattaa joukkuemäärän vähentämistä eli kymmenen joukkueen kolminkertaista sarjaa. Silloin pelejä tulisi 27.[/uutinen]hs.fi

Mistään ajamisesta tuskin on kyse Haapiaisen kohdalla.

werner

Lainaus käyttäjältä: Jonatan - 30.08.2013 klo 13:37:50
[uutinen]Jos sarjajärjestelmää pitää muuttaa, HJK kannattaa joukkuemäärän vähentämistä eli kymmenen joukkueen kolminkertaista sarjaa. Silloin pelejä tulisi 27.[/uutinen]hs.fi

Mistään ajamisesta tuskin on kyse Haapiaisen kohdalla.

Et sitten lainannut seuraavia kappaleita uutisesta:
[uutinen]Jos sarjajärjestelmää pitää muuttaa, HJK kannattaa joukkuemäärän vähentämistä eli kymmenen joukkueen kolminkertaista sarjaa. Silloin pelejä tulisi 27.

"Kun Veikkausliigaa pelattiin viimeksi kymmenen joukkueen sarjana, pärjättiin Euroopassakin", HJK:n toimitusjohtaja Kari Haapiainen perustelee vaatimusta joukkuemäärän pienentämisestä.

"Kyse on siitä, että tarvitaan laadukkaita urheilullisia suorituksia. Levon, pelien ja harjoittelun suhde on oltava oikea", hän toteaa.

Koko keskustelu sai alkunsa, kun Veikkausliigan hallituksessa oli tarkoitus pohtia ensi kauden sarjaohjelmaa. Keskiöön nousi kuitenkin joukkueiden määrä.

Noin puolet nykyisistä liigaseuroista oli keskustelussa kannattanut sarjan laajentamista.

FC Hongan toimitusjohtaja Ari Masalin kannattaa Haapiaisen tavoin Veikkausliigan pienentämistä laajentamisen sijaan.

HS[/uutinen]

Tuo eka "jos"-sana taisi olla toimittajan lipsautus. Tai ei siis ainakaan uutisen perusteella suora lainaus.

Jonatan

Uutisen otsikko on kuitenkin HJK vastustaa Veikkausliigan laajentamista eikä esimerkiksi HJK haluaa supistaa liigan joukkuemäärää.

Bob Maali

#395
Lainaus käyttäjältä: Nuutti Lintamo - 30.08.2013 klo 13:25:59
Ja ennen kaikkea liigajengit sais sarjataulukkoon pisteitä ottelusta oman farmijengin tai joskus jopa kakkosjoukkueen kanssa :ylos:

Farmisopparit 2-tasoisen liigan sisällä olisivat tietenkin kiellettyjä, kuuluisi liigalisenssiehtoihin.

Bonuksena 2-tasoisessa 20 (tai Tiksan modaamassa 22) joukkueen liigassa olisi se, että noissa tasojen välisissä matseissa olisi toki muutama La Ligan tapainen tasoeroantikiimaneppailu, mutta melkein väkisin jotain helmiä:

- Mypa/Lahti - Kooteepee
- Lupi/Honak - Viikkarit/PK-35

Sitten kun ajan kanssa tulee nousuja ja putoamisia, todennäköisyys sille että seuraavat parit säilyvät ainakin yhden kiimaisen kohtaamisen verran kaudessa on kovempi kuin muissa malleissa:

- Oulun Derby
- Turun Derby
- Haka - Ilves
- VPS - Jaro

Ja siis pointtina koko ideassa oli, että parikymmentä joukkuetta liigastatuksen alle ja kynnys pudota/nousta varsinkin siellä 20 joukkueen sisällä pieneksi. Ja kun pelejä olisi ristiinkin, niin status ei olisi ihan sanahelinää, kuten se vähän on jos nyky-ykkönen vaan nykäistään jonnekin huikean liigaorganisaation alle ja vaihdetaan sen nimeksi kakkosliiga.




TeukkaS

Lainaus käyttäjältä: Bob Maali - 30.08.2013 klo 00:28:22
Jos olisin ottanut vähän vähemmän punssia, voisin

Ja siitä katki. En tiedä, voitko sekavampaa sotkua kehitellä, vaikka joisit vielä enemmän.

Bob Maali

Lainaus käyttäjältä: TeukkaS - 30.08.2013 klo 14:13:08
Ja siitä katki. En tiedä, voitko sekavampaa sotkua kehitellä, vaikka joisit vielä enemmän.

Päin vastoin, ideahan oli loistava! Ja jos ja kun otan tänä iltana vielä lisää, saa nähdä tuleeko vielä muitakin asioita kuntoon eikä vain tämä :tuoppi:

Gesert

Siis tämä 10(12)+10 liigahan on aivan loistava idea. Veikkausliiga ei voi kuvitella saavamme sm-liigan asemaa, jossa jotain seuraa kannatetaan laajasti ympärisuomea vaan jalkapallossa seurat ovat paikallisia vai oletteko törmänneet paljon Lahden tai Hongan kannattajiin, jotka eivät ikinä ole asunut lahdessa tai espoossa?

Tästä syystä hyvätasoista jalkapalloa pitää pelata mahdollisimman laajalla ja se onnistuu vain lisäämällä joukkuemäärää. Tämä idea antaa loistavan mahdollisuuden päästää monta uutta joukkuetta pelaamaan näitä "suomen huippujoukkueita" vastaan, joilla kuitenkin on tietty sympoolinen asema kovana joukkueena pienissä seuroissa.

En ymmärrä minkä näette tässä sekavana ja ei tämä voi tasoakaan kovinpaljon huonontaa. Varmasti sinne mahtuu se muutama huonotasoinen ottelu, mutta niitä tulee olemaan koko kaudella joukaisella joukkueella vain 2-3, koska tasojen välinen ero ei varmasti tule olemaan suuri.

Nyt on lobbauksen arvoinen idea :ylos: :tuoppi:


durban

Lainaus käyttäjältä: Jonatan - 30.08.2013 klo 13:50:42
Uutisen otsikko on kuitenkin HJK vastustaa Veikkausliigan laajentamista eikä esimerkiksi HJK haluaa supistaa liigan joukkuemäärää.

Palloliiton suurin ongelma lienee päättää halutaanko nostaa suomalaisen jalkapallon tasoa( liiga14-16+ divari samoin) vai parantaa HJK:n taloutta.( suljettu liiga 8-10 ja muille aivan sama)