Helppohan näitä on tänne heittää ja liittyä muiden öykkäreitten joukkoon. Lainopillisen koulutuksen saaneen henkilön uskoisi myös kykenevän perustelemaan kannanottonsa. Mikä on HG säännön tulkinta esim. Norjassa, Saksassa ja Espanjassa? Uskon tämän väittämän, jos pystyt esittämään mielipiteellesi selkeän perustelun.
Laitetaanpa pidempi sepustus:
SJK:n väite 1: Sääntö ei ole rikottu:
15 § Suomessa kasvatettu pelaaja (SK-Pelaaja)
1. Tämä pykälä koskee seuraavia sarjoja: Naisten Liiga, Naisten Ykkönen, Veikkausliiga, Miesten Ykkönen ja Miesten Kakkonen. Sääntö on voimassa myös näiden sarjojen joukkueiden Suomen Cupin otteluissa.
2. Ottelupöytäkirjaan merkityistä pelaajista vähintään puolet on oltava SK-pelaajia, joista vähintään neljän on pelattava ottelussa. Kaikkien ottelupöytäkirjaan merkittyjen pelaajien on oltava pelipaikalla joko kentällä tai vaihtopenkillä.
3. Mikäli kohdan 2 ehdot eivät täyty, joukkueen katsotaan käyttäneen pelioikeudettomia pelaajia. Tällaisessa tapauksessa asia käsitellään kilpailumääräysten 24 §:n mukaisesti.
4. Erittäin painavista syistä liittohallitus voi myöntää seuran anomuksesta poikkeusluvan tähän pykälään.
Eli kaikista pelaajista pöytäkirjassa min. 50 % on oltava SK-pelaajia. Mitään poikkeusta siitä, kuinka vanhoja pelaajat ovat, ei ole.
v) Suomessa kasvatettu pelaaja (SK-Pelaaja):
Pelaaja, joka on ollut rekisteröityneenä suomalaiseen seuraan vähintään kolmen vuoden ajan ikävuosien 12 – 21 välillä.
Eli 18v ulkomailta tuleva junnu voi toki myöhemmin muuttua Suomessa SK-pelaajaksi, mutta 18-vuotiaana hän ei sitä ole. Eli kun lasketaan onko pöytäkirjan nimistä 50 % SK-pelaajia, niin nämä nuoret ulkomailta tulleet junnut ovat ei-SK-pelaajia.
Johtopäätös: On ilmeistä, että sääntöä on rikottu.
SJK:n väite 2: On lieventäviä seikkoja.
SJK listasi kai enemmänkin, mutta tässä yhteydessä oikeasti lieventävät seikat jakautuvat kahteen ryhmään:
A. 'Palloliiton mahdolliset sekoilut, eli väärät neuvot.'
Tähän on vaikeata ottaa kantaa, kun ei tiedä tarkkaan mitä kysytty ja mitä vastattu. Lienee tosin täysin mahdollista, että SJK:lle on annettu virheellistä tietoa ENNEN peliä. Vastuu tässä on kuitenkin katsottava olevan SJK:lla, koska sääntö on kielellisesti selkeä. Eli virheelliset neuvot eivät yksistään kelpaa perusteeksi, mutta voivat tukea lievempää rangaistusta, joka seuraisi alla olevista seikoista.
B. 'SJK:n peluutus oli paremmin sopusoinnussa HG-säännön tarkoituksen kanssa, kuin mitä itse säännön kielellinen muoto on.'
SJK olisi täyttänyt HG-säännön jos se olisi roudannut pari junnua mukaan täysin turhaan penkille vain istumaan. Kun niitä ei roudattu mukaan, heitä pystyttiin peluuttamaan toisessa pelissä. Säännön tarkoituksena on nimenomaan ollut nuorten pelaajien kehitysympäristön suojeleminen. Jos seurat joutuvat roudaamaan turhaan mukaan täytejunnuja, niin se on pois tästä nuorten pelaajien kehitystyöstä.
Tähän liittyy myös se, ettei SJK saanut urheilullista hyötyä Kajaani-pelissä jättämällä pari junnua pois bussista, olkoonkin että tietty taloudellinen hyöty tuosta saattoi tulla.
Johtopäätös: - Perusteet löytyvät alhaiseen rangaistukseen.
- 3 SK-pelaajaa avauksessa ja neljännenkin pitää käydä kentällä on ihan toimiva sääntö, eikä SJK sitä rikkonut.
- Käytännössä tapaus osoittaa, että SK-säännön toinen osa, se '50% SK-pelaajia kokoonpanossa', ei ole toimiva. Parempi muoto säännölle olisi:Kokoonpanossa saa olla korkeintaan 9 ei-SK-pelaajaa.
Erillinen huomatus:
- Valitusvaliokunta voi vielä hyväksyä lieventäviä seikkoja, mutta jossei se sitä tee, niin on hyvinkin tulkinnanvaraista voisiko enää urheilun oikeusturvalautakunta alentaa rangaistusta lieventävien seikkojen perusteella. Sanoisin, ettei voisi. Syy tähän on se, että oikeusturvalautakuntaan voi valittaa vain siitä, että liitto on rikkonut omia sääntöjään. Lieventävien seikkoja merkityksen arvionti on harkintaa, joka ei suoranaisesti voi johtaa siihen, että liitto rikkoisi jotain omia sääntöjään. Ainoa poikkeus tähän, olisi jos voitaisiin osoittaa että liitto aiemmassa ratkaisukäytännössään on katsonut että nyt olevat perusteet ovat olleet lieventäviä tekijöitä. Eli toisin sanoen, liiton harkintapunninta voi olla sääntörike josta voi valittaa, vain siinä tapauksessa jos harkintapunninta on epäjohdonmukainen aiemman vastaavan harkintapunninan kanssa. Tämä ei kuitenkaan ole täysin selvää, vaan osin spekulaatiota.
Väite 3: EU-normiston vastainen
Tämä vaatisi pidempää argumentaatiota, jota en nyt tähän spämmää. Lyhykäisyydessään mielenkiintoiset pointit:
- HG-sääntö on komission ja UEFA:n kompromissi. Loppukädessä sen laillisuutta perustamissopimuksen valossa tarkastelee EUCJ.
SJK:n viedessä asian oikeuteen Suomessa, ennakkoratkaisun saaminen kestää jokusen vuoden. Viive toki riippuu paljolti myös siitä, pyytäisikö heti ensimmäinen instanssi ennakkoratkaisua.
- HG-sääntö saattaa hyvinkin olla vapaan liikkuvuuden normiston vastainen.
- Rikkooko liitto vapaan liikkuvuuden normeja jo rankaisemalla SJK:ta? (ei?) Vai pitäisikö SJK:n oikeudessa vedota myös siihen, että se palkkaisi enemmänkin ulkomailla kasvatettuja ilman HG-sääntöä? (kyllä?) Vai pitäisikö olla jopa joku konkreettinen pelaaja mukana SJK:n kanteessa, joka väittäisi että hänen sopparinsa SJK:n kanssa jää nyt syntymättä HG-säännön takia? (ei?).
- Voiko HG-säännön rikkomisesta rankaisemisessa kyse olla määräävän markkina-aseman väärinkäytöstä?
Mihin laitan laskun?
