Tottenham Hotspur Football ClubLempinimi: Spurs, The Lilywhites
Perustettu: 1882
Kotistadion: White Hart Lane (36,310)
Liigamestaruuksia: 2 (1950-51, 1960-61)
FA Cupin mestaruuksia: 8 (1901, 1921, 1961, 1962, 1967, 1981, 1982, 1991)
Liigacupin mestaruuksia: 4 (1971, 1973, 1999, 2008)
Cup-voittajien Cupin voittoja: 1 (1963)
UEFA Cupin voittoja: 2 (1972, 1984)
Valioliiga 2012–13: 5.
Kausi 2012-13Kaikki tietävät miten mennyt kausi päättyi. Valioliigan neljäs tila jäi kahden pisteen päähän ja näin ollen tavoitetta ei saavutettu ja Eurooppa Liigan pelitkin tyssäsivät puolivälierissä Baselia vastaan. Tästä linkistä voi lukea kertauksen kauden tapahtumista:
KAUSI 2012-13Tällä kertaa on kuitenkin mahdoton puhua mistään kevätkauden sulamisesta, sillä tuo neljäs tila hävittiin kauden alkupuoliskolla. Kolmen ensimmäisen ottelun jälkeen pistesarake näytti lukemaa 1. Sitä seurasi neljä voittoa ja niiden sekaan mahtui muunmuassa Old Traffordin kirouksen murtaminen, kun Spurs kellisti Punaiset Paholaiset Old Traffordilla ensimmäisen kerran 23-vuoteen. Tuota voittoputkea seurasi sitten viiden pelin jakso, joista tuli neljä tappiota ja näin ollen 12 ensimmäisen kierroksen aikana maksettua kovaa hintaa maksettiin yhä kauden viimeisessä pelissä, kun tuomari vihelsi pillillään ja päätti Tottenhamin kauden karvaaseen pettymykseen…
Kausi 2013-14:…Uusi kausi antaa mahdollisuuden uuteen yritykseen. Tällä kertaa ei tarvitse maksaa kovaa hintaa managerin vaihdoksen jäljiltä, vaan joukkueen pitäisi olla alusta asti valmiina tuleviin koitoksiin. Moni ennakoi CL-pelien puuttumisen ratkaisevan Gareth Balen lähdön kohti Madridia, mutta ainakin toistaiseksi merkit viittaavat siihen, että Walesin Velho nähdään myös tulevalla kaudella terrorisoimassa Valioliigan joukkueiden puolustuksia.
Seuraan on jo ehtinyt saapua kesän aikana Brasilian maajoukkueessa Confederations Cupin voiton takuumiehenä häärinyt Paulinho. Näin ollen voidaan sanoa tässä vaiheessa Tottenhamin vahvistuneen. Lisäksi omista riveistä löytyy Caulkerin, Holtbyn sekä Gylfin kaltaisia pelaajia, joilla on kaikilla realistinen mahdollisuus murtautua vahvistamaan joukkueen avauskokoonpanoa.
Edellisen kauden epäonnistuneen aloituksen jälkeen on myös nyt sarjaohjelma melko kinkkinen. Alkuun vierailu Selhurst Parkille Crystal Palacen nousukiimaisen kotiyleisön eteen. Sen jälkeen kotiottelu Swanseaa vastaan, jota seuraakin sitten vihollisen etulinjojen takana käytävä Pohjois-Lontoon sisällissota, joka myös derbynä tunnetaan.
Tuon jälkeen vastaan lentää Kanarialintuparvi suoraan Norwichistä. Sitä seuraa vaikea vierailu Walesin maalle sarjanousija Cardiffin vieraaksi, minkä jälkeen White Hart Lanella pelataan kaksi Lontoon paikalisottelua. Ensin vierailulle saapuu Jose Mourinhon johtama orkesteri ja sen jälkeen West Ham pääsee pelaamaan oman kautensa Cup-finaalin Spursin vieraana. Seitsemään ensimmäiseen otteluun mahtuu siis neljä paikalliskamppailua ja kaksi vierailua sarjanousijoiden luokse.
(Alla olevaa kuvaa klikkaamalla näet koko kauden otteluohjelman)
Seuran johtohahmot:
André Villas-Boas (2015)
Ensimmäinen kolmannes nuoren managerin sopimuskaudesta toi tullessaan pettymyksiä sekä myös suurta toivoa. Alun vaikeuksien jälkeen homma lähti rullaamaan ja varsinkin AVB:n taktinen valmius keräsi laajalti kiitosta. Lisäksi joukkueesta näytti huokuvan todella hyvä yhteishenki läpi kauden.
Manageria kuitenkin kiusasivat avainpelaajien kuten Adebayorin huono kunto, sekä ykköstopparipariin kuuluneen Kaboulin ja keksikentän runkomiehen Sandron loukkaantumiset. Nyt AVB joutuukin todelliseen puntariin, sillä kasvukivut on kärsitty, pelaajat ovat valmiina, sekä joukkueeseen on satsattu ja näin ollen menestystä on tultava. Portugalilainen tuntuu luonnollisesti uskovan projektiinsa, sillä häntä huhuttiin kesän aikana niin Madridin kuin Pariisinkin suuntaan, mutta tiettävästi ainakin jälkimmäisestä pestistä tuo kieltäytyi.
Daniel Levy (siirtomarkkinat)
Levy on tainnut lukea seuran tilanteen sekä päivän lehtiä, sillä seuran siirtoennätys laitettiin heti siirtoikkunan alkajaisiksi tuhannen nuuskaksi. Paulinhon siirto oli selvä signaali niin Balen kuin AVB:n suuntaan. Lisäksi on ollut huhuja siitä miten Paulinholle olisi annettu vastaavasti takuut tuon kaksikon pysymisestä seurassa.
Lehdet rummuttavat yhä kärkipelaajan hankintaa ja kovan kaliiberin vahvistus olisi toki yhä toivottavissa. David Villan kintereillä oltiin ihan tosissaan, mutta mies tahtoi jäädä köllöttelemään aurinkoisemmille seuduille.
Hankinnat lisäävätkin sitten painetta päästä tarpeettomiksi jäävistä pelaajista eroon, jottei rinki sekä kulurakenne karkaa käsistä. Paulinhon ohella toinen merkittävä värväys oli Roomasta Pohjois-Lontooseen saapuneen Franco Baldinin hankinta. PSG yritti raporttien mukaan viime metreillä vetää Baldinin välistä, mutta mies tahtoi itse Tottenhamin palkkalistoille ja antoi kielteisen vastauksen pariisilaisille. Nähtäväksi jää minkälainen vaikutus Baldinilla on kulissien takana tapahtuviin toimiin.
Maalivahdit:
1.Heurelho Gomes (2014) 32-vuotias maalivahti pelasi lainalla Hoffenheimin riveissä ja esiintyikin siellä edukseen päästäen yhdeksän maalia yhtä monessa ottelussa. Nollapelejä ehti karttua vyötäisille kolme kappaletta, mutta sitten miehen vasen käsi meni hajalle, sai neljä ruuvia ja kausi oli paketissa. Gomesin sopimus jatkuu vielä vuoden ja nähtäväksi jää päästäänkö hänestä eroon ennen sen loppumista.
24. Brad Friedel (2014) Moni oletti vanhan herran tippuvan viime kaudella automaattisesti penkille Hugon saapuessa seuraan. Toisin kävi ja Friedel piti ykkösveskan valtikkaa hallussaan ensimmäisen 11 kierroksen ajan, tosin Lloris kävi pelaamassa siinä yhden pelin välissä, mikä tarkoitti Teräsvaarin 310 peräkkäisen Valioliigastartin putken päättymistä. Noiden 11 kierroksen jälkeen kokenut kassari pääsi pelaamaan enää yhden ottelun Valioliigassa, mutta sai hoidella torjuntavastuun EL-peleissä aina niin pitkään kun niitä riitti. Jatkaa vielä tulevan kauden kakkosena ja vastuun voi olettaa vähenevän entisestään.
25. Hugo Lloris (2016) Ajettiin viime kaudella hiljalleen sisään Spursin systeemeihin ja pelasi hyvän kauden. Ensimmäinen kausi oli kuitenkin osaltaan vielä kokonaisuudessaan sisään ajamista, mistä näkyikin muutamaan otteeseen merkkejä kentälläkin. Alkavalla kaudella Ranskan maajoukkueen kapteeni on Spursin kiistaton ykkönen joka myös johtaa koko pulustuslinjaa ja on kykeneväinen osallistumaan itsekin peliin.
Conclusion: Tilanne on optimaalinen. Päivän selvä ykkösmaailvahti suoraan maailman huipulta ja varalle on tarjolla kokenut sekä varma Friedel, josta Lloris on antanut kiittäviä kommentteja oman sopeutumisensa suhteen. Gomes vaihtanee maisemaa kesän aikana.
Pulustajat:3. Danny Rose (2016), Viime kesänä Britanniaa Olympia-viheriöllä edustanut Rose teki päättyneellä kaudella oikein onnistuneen lainastintin Koillis-Englantiin. Vastuuta ja sitä myöten myös onnistumisia kertyi 23-vuotiaan nuorukaisen vyölle sen verran, että tuo tuplasi markkina-arvonsa ja mitä luultavammin myös ansaitsi paikkansa Spursin rosterissa tälle kaudelle. Lainalta paluu tosin tapahtui suoraan kirurgin veitsen alle, kiitos rannevamman.
4.Younes Kaboul (2014), Suuri mysteeri, kaikki ovat odottaneet Kaboulin nousevan Spursin avauksen toppariksi, mutta koko uran vaivanneet polviongelmat sallivat vain yhden täyden ysikymppisen viime kaudella. Kolmena edellisenä kautena mies on polvensa ansiosta ollut sivussa ja viime huhtikuussa tuo yritti paluuta nuortenpeleissä pelikentille tuoreimman vammansa jälkeen, mutta paikat eivät sitä kestäneet. Tuoreimmat tiedot kertovat miehen kykenevän ottamaan osaa pre-seasonille, mutta nuo polvivaivat taitavat jyskyttää myös seurajohdon takaraivossa, sillä Kaboomilla starttaa sopimuksensa viimeinen vuosi.
5. Jan Vertonghen (2016+2), Pulustuksen selkäranka joka valittiin ensin Valioliigan maaliskuun parhaaksi pelaajaksi ja sitten vielä vuoden joukkueeseenkin. Joukkueen tärkein pulustuspään pelaaja joka kykenee pulustuspään dominoinnin lisäksi myös maalintekoon, josta osoituksena viime kauden viisi liigamaalia. Täytyy olla enemmän kuin tyytyväinen siitä kun mies valitsi kahdesta Pohjois-Lontoolaisesta seurasta joukkueekseen nimenomaan Spursin.
16. Kyle Naughton (2016), Onnistuneelta lainakomennukseltaan palannut Naughton kärsi koko edelliskauden säännöllisen peliajan puutteesta sekä pelipaikan vaihtelusta. Toisaalta nuo näkyivät miehen otteissa, mutta kolikon toisena puolena täytyy todeta hänen pärjänneen myös lähtökohtiin peilaten hyvin. 24-vuoden ikä tuo vähitellen painetta lopulliselle läpimurrolle, mutta sitä tuskin Spursin riveissä tullaan näkemään. Silti Kyle on joukkueelle tärkeä vaihtomies monipuolisuutensa ansiosta ja jatkanee samassa roolissa tälläkin kaudella, kellottaen minuutteja pääsääntöisesti EL-peleissä. Naughtonia muuten pidettiin Walkeria lahjakkaampana nuorukaisena kun miehet aikanaan Sheffield Unitedista hankittiin.
20. Michael Dawson (2015), kapteeni joka on kyennyt korvaamaan puutteensa taistelullaan, ainakin tähän asti. Taisteli myös vuosi sitten tiensä myyntilistalta avauskokoonpanoon. Jotenkin on silti hieman sellainen tunne, että vaikka kyseessä onkin upea pelaaja, niin ihan avauskokoonpanon tasoa Awesome ei Spursille ole, mutta penkiltä löytyvään rooliin oikein mainio.
28. Kyle Walker (2017), Pulustuksen tukipilareita. Keräsi eniten startteja Valioliigassa ja toiseksi eniten EL-peleissä. Pienen suvantovaiheen jälkeen Walker näyttää kulkevan jälleen oikeaan suuntaan ja hän muodostaa oikein toimivan tandemin oikealle laidalle yhdessä piskuisen Aaron Lennonin kanssa. 23-vuotiaalla laitapakilla on silti vielä potentiaalia nostaa tasoaan pykälän tai parin verran, varsinkin pulustuspään pelaamisessa.
32.Benoît Assou-Ekotto (2015), Disco Bennyä eivät huolet paina, eikä hänellä ole mitään hajua mitä futismaailmassa tapahtuu. Ikävä kyllä viime kaudella välillä todella näytti siltä, ettei miestä kiinnostanut mitä siellä kentälläkään tapahtui. Todella aaltoilevia esityksiä, välillä vanhaa kunnon Bennyä ja sitten taas välillä katastrofaalista koomailua. Pitkään BAE tuntui olevan tämän kesän varmimpia lähtijöitä, mutta eipä miehellä ainakaan itsellään tunnu mikään kiire pois Spursin paidasta olevan. Toivotaan miehen jäädessä hyvän pre-seasonin siivittävän tämän taatulle Cool-tasolleen.
33.Steven Caulker (2016), Urallaan vahvassa nosteessa oleva, vasta 21-vuotias toppari, kellotti Swansea lainansa jälkeen Spursin riveihin palattuaan liljanvalkoisessa nutussaan 26 ysikymppistä. Hieman haparoivan alun jälkeen mies näytti kasvavan vastuun myötä jatkuvasti ja hänelle saattaakin olla tiedossa alkavalla kaudella suurempi rooli kuin moni odottaakaan. Positiivisena seikkana nuorukainen toimii hyökkäyspään erikoistilanteissa varteenotettavana maaliuhkana hyvän pääpelinsä ansiosta.
Conclusion: Toppariosasto näyttää siltä, että Vertonghenin nimi piirretään ensimmäisenä kokoonpanoon ja sitten vierelle arvotaan joku kaveriksi. Nokkimisjärjestystä on vielä mahdotonta arvioida, sillä Kingin paikan polvivaivojensa suhteen perinyt Kaboul on suuri arvoitus, Caulkerilta odotellaan läpimurtoa ja Dawson on parhaimmillaan loistava, muttei aina.
Rosen paluun myötä vasemmalle laidalle löytyy nyt luonnollinen vaihtoehto ja se tarkoittanee Vertonghenin pelaavan entistä enemmän haluamallaan topparin tontilla, se onkin pelkästään positiivinen asia tuon topparitilanteen takia. Toki tilanne muuttuu jos BAE vaihtaa maisemaa, mutta siinä vaiheessa vasemmalle saattaa tulla uusikin nimi. Mikäli BAE taas jää seuraan ja palaa pysyvästi tasolleen, niin sitten avauskokoonpanoon löytyy kolme selkeää valintaa. AVB tosin tykkää myös roolittaa sekä peluuttaa pulustuslinjaansa tilanteen vaativan tarpeen mukaisesti.
Keskikenttä:
6. Tom Huddlestone (2015), Tompalta nähdään silloin tällöin täydellistä dominointia, mutta sen vastapainoksi aivan liikaa luokatonta suorittamista. Kolhut kiusaavat miestä ja onkin vaikea sanoa paljonko ne johtuvat miehen fysiikasta joka ei tunnu menevän ainakaan parempaan suuntaan. Huddlen ollessa kentällä Spurs joutuu uhraamaan keskikentälleen yhden ylimääräisen pelikaverin joka jeesaa Tomppaa, jotta hän pystyy kääntymään akselinsa ympäri pelikentän asettamissa puitteissa. Tom löytäneekin uuden kodin kesän aikana. Hieno mies, muttei Spursin edellyttämää tasoa.
7. Aaron Lennon (2016), Edelleen aliarvostettu ravaaja, joka hoitelee Walkerin kanssa oikean laidan. Aaron voisi olla hyökkäyspäässä hieman tehokkaampi, mutta mies myös kärsii tehojen suhteen joukkueen pelisysteemistä ja hoitaakin kiitettävällä tasolla myös pulustusvelvollisuutensa. Tasoa voisi kuitenkin vielä pykälän verran nostaa.
8. Scott Parker (2015), Taistelija hoitaisi edelleen kiitettävästi oman vahvimman roolinsa, mutta sellaista roolia ei enää ole tarjolla. Pelaavassa systeemissä Parker on pallollisena yhtä tarpeellinen, kuin Huddlestone telinevoimistelutunnilla. Lisäksi Scotty on vaihtomieheksi liian kallis ja joukkueen palkkabudjetin turvotessa, toiminee keskikentän työmyyrä tässä tapauksessa lähtiessään jääpussina tuolle turvotukselle.
11. Gareth Bale (2016), Paras, eikai voi muuta sanoa. Tällä hetkellä Bale näyttäisi jäävän Spursin riveihin, jollei ihmeitä tapahdu. Mies dominoi hyökkäyspäässä mielensä mukaan, mutta syö myös samalla joiltain muilta pelaajilta (Adebayor & Gylfi) mahdollisuuksia pelata heidän vahvuuksillaan. Bale putsasi viime kauden päätteeksi pöydän kaikista henkilökohtaisista palkinnoista.
19.Moussa Dembele (2017), Takana hyvä kausi, oli joukkueensa parhaimmistoa, vaikkakin liika hautominen välillä tuskastuttikin faneja. Paulinhon tulon myötä kilpailutilanne muuttuu, eikä Dembele välttämättä ole enää aina kaikkia vastaan se kiveen hakattu avauksenpelaaja. Uskon taitavan pallon suojaajan kuitenkin nostavan edelleen tasoaan. Tosin historiansa ansiosta Dembele saattaa ajoittain löytää itsensä aiempaa hyökkäävämmästä roolista, ellei hädän tullen jopa laidalta. Itse hän kuitenkin on sanonut viihtyvänsä parhaiten keskikentän alemmassa roolissa.
22. Gylfi Sigurdsson (2016), Islantilaisen ensimmäinen kausi Liljanvalkoisissa oli vielä hakemista, mutta usein vaihdosta sisään tultuaan hän väläytteli potentiaaliaan. Peliminuutteihin suhteutettuna hän teki tai syötti maalin kuitenkin joka 162. minuutti. Peliaika on edelleen tiukassa, mutta Dempseyn päädyttyä huhujen mukaan myyntilistalle, noussee Gylfi askeleen lähemmäs avausta ja hyvä niin.
23.Lewis Holtby (2018), Piti tulla kesällä, tulikin talvella ja oli siihen saakka Schalken ehdottomasti parhaita pelaajia. Kenties sana ”innokas” kuvasi miehen kauden jälkimmäistä puoliskoa Spursin paidassa parhaiten. 22-vuotias saksalainen joutui Pohjois-Lontoossa enemmän rikkovampaan rooliin kuin aiemmin. Nyt on kesä aikaa päästä systeemeihin sisälle ja tässä saattaa olla yksi todella potentiaalinen jokeri-kortti tulevalle kaudelle. Arvoa nostaa myös pelaajan monipuolisuus, sillä hän ei ujostele oikealla, vasemmalla, saatika sitten keskellä. Todella aktiivinen Facebookkaaja ja muutenkin sosiaalinen kaveri.
29. Jake Livermore (2016), Nauttii Saarilla suurempaa arvostusta kuin täällä Liljanvalkeassa Pohjolassa. Alkukaudesta mies sai maajoukkueessakin tehtyä debyytin ja pelasi kolmessa ensimmäisessä ottelussa täydet 90min, Spurs ei voittanut noista peleistä yhtäkään ja koko loppukauden aikana Valioliigassa minuutteja kertyikin enää 151. Kauden mittainen laina tekisi todella gutaa, mutta näinköhän mies pidetään edelleen varmuuden vuoksi rosterissa, varsinkin jos Parker vaihtaa maisemaa.
30. Sandro (2016), Pelasi suoraan sanottuna aivan loistavan kauden aina siihen saakka kunnes loukkaantui. Pidän Sandron loukkaantumista yhtenä suurimmista syistä neljännen ja viidennen sijan välillä. Tarkkaa tietoa miehen paluusta ei ole, mutta sitä odotetaan jo yhtä malttamattomana kuin kynttilän sytyttämistä hanukan aikaan. Muodostanee yhdessä Paulinhon kanssa toimivan parivaljakon myös Pohjois-Lontoossa. BEAST!!
31. Andros Townsend (2016), Uhkapelien erikoismies pelasi Spursin paidassa reilut puoli tuntia Valioliigaa siihen mennessä kun siirtyi siirtoikkunan lopulla lainalle Harry-sedän hoteisiin Ärrien paitaan. Sen jälkeen mies ei avauskokoonpanon paikastaan luopunut ja hänen on todettu olleen loppukauden ajan lainaseuransa paras pelaaja. Todella onnistunut laina, joka nosti nuorukaisen markkina-arvon uusiin lukemiin ja jonka ansiosta mies saattaa jatkossa saada hieman enemmän vastuuta Pohjois-Lontoossakin. Mielenkiintoinen tapaus.
46. Tom Carroll (2016), Nuori lupaus jonka tulisi ehdottomasti seurata nuorten edeltäjiensä esimerkkiä ja päästä lainalle jonnekin jossa ysikymppisiä kertyy vyölle rajusti. Takana debyytti ykkösjoukkueessa, niin Valioliigassa jossa kertyi hajaminuutteja, kuin myös EL-peleissä, joissa pääsi kahdesti avaukseen saakka sekä Liiga Cupissa jossa avasi kerran. Ei jännittänyt avauskokoonpanon käskyä, vaan suoriutui hienosti. Vastuuta ei tulevalla kaudellakaan ole Spursin riveissä kuitenkaan tulossa.
Paulinho (2018), Kaapattiin Lontooseen, mutta tällä kertaa kaappaaja maksoi myös lunnaat. Seuran siirtoennätys siinä sivussa meni, mutta toivon mukaan Pauli osoittautuu jokaisen punnan arvoiseksi myös pelikentällä. Tähän asti mies on jo nostanut Tottenhamin statusta. Brasilian maajoukkueen avainpelaajia ei ole ihan joka kesä lapannut White Hart Lanen ovista sisään, mutta nyt niitä palloillee Pohjois-Lontoon sambayhteisössä kaksin kappalein. Sandro auttaa Paulin sopeutumista arkeen ja jossain vaiheessa keskikentän kaverukset pääsevät yhdessä myös operoimaan Valioliigassa. Vanha ja toimiva tandemihan tuo parivaljakko on jo Brasilian maajoukkueista.
Conclusion: Keskikentän keskustaan löytyy vaihtoehtoja ja Brazilgium-triosta kasvaa toivon mukaan jotain todella kaunista. Oikeaa laitaa pitää hallussaan Lennon ja vasemmalle löytyy nyt valmiimpana pelaajana Townsend. Hyökkääviin rooleihin on tunkua rajusti ja kilpailutilanne on terve. Pienenä pelkona takaraivossa jyskyttää edelleen luovuuden puute. Pysyvästi sekä lainalle lähteviä pelaajia löytyy joukosta Parker, Huddlestone, Townsend, Livermore sekä Carroll.
Hyökkääjät:
2. Clint Dempsey (2015), Deuce seilasi käytännössä koko kauden varjojen rajamailla, mutta iski sieltä kuitenkin kaikissa peleissä ihan runsaat tehot 12+7. Turhauttava, mutta toisaalta tehokaskin tapaus. Tuoreeltaan on raportoitu miehen joutuneen myyntilistalle, eikä se yllätys olisikaan. On aivan sama kumman olan yli jenkki räppäri vilkuilee, niin takana vaanii nuorta ja nälkäistä potentiaalia.
10. Emmanuel Adebayor (2015), Takan vaikea, raskas sekä rikkonainen kausi. Pitkän huiskea togolainen ei päässyt aivan kauden loppua lukuun ottamatta oikein missään vaiheessa täyteen iskuunsa, mutta kauden loppu toikin sitten oikein vakuuttavan lupauksen paremmasta huomisesta. En näe tilannetta mitenkään katastrofaalisena vaikka Ademayor aloittaisikin kauden hyvin valmistautuneena Liljanvalkean seksijunan ykkösveturina.
18. Jermain Defoe (2015), Seuraikoniksikin kutsuttu Valioliigan ikioma Falcao. Ensimmäiseen 19 sarjapeliin mies takoi kymmenen reppua ja sitten seuraaviin 16 matsiin yhden. Syyskauden miehiä voisi joku sanoa. Alkukauden iskussa mies varmasti olisi hyvä lisä joukkueeseen, mutta loppukauden iskussa taas lähinnä rasite. Jotain hyökkäysosastolle pitäisi tehdä ja sitä ravistellessa Defoe saattaa olla se osa joka putoaa pois.
Defoe tarvitsisi vielä kuusi virallista maalia Spursin riveissä noustakseen seuran kaikkien aikojen maalitilastossa viidennelle sijalle.
Conclusion: Hyökkäysosasto on murheenkryyninä vuodesta toiseen. Dempsey on liipaisimella ensimmäisenä. Adebayor on potentiaalinen huippukärki omasta takaa ja Defoe tekee maaleja tai ei. Melkeinpä Dempseyn sekä porukan vanhimman hyökkääjän, eli Defoen soisi lähtevän, sillä epätasaisuuden varaan on vaikea laskea ja sen lisäksi kumpikaan ei mikään ilmainen kaveri ole. Kaksi ulos, kaksi sisään saattaisi toimia oivasti ja nuorempaa, nälkäistä sekä urallaan eteenpäin menevää ukkoa kaivattaisiin rivistöihin.
Kokonaisuudessaan pulustuksesta sekä keskikentältä löytyy sellaisia pelaajia terävimmän kärjen takaa, jotka saattavat nostaa vielä pykälän tai pari tasoaan ja nousta tällä tavoin vahvistamaan joukkueen avauskokoonpanoa. Rose, Townsend sekä varsinkin Caulker, Gylfi ja Holtby. Siinä on sitä potentiaalia mikä saattaa konkretisoitua alkavalla kaudella.
Oikein hyvää kauden alun odotusta, sekä itse kautta kaikille Spurs faneille sekä muillekin tämän topikin lukijoille!!
COYS!!Merkittävimmät siirrot 
topikin avauksen jälkeen:Sisään:
Nacer Chadli, Belgian maajoukkueen vakiokasvo, joka tuo vaihtoehtoja hyökkäspäähän.
Roberto Soldado, vihdoin Pohjois-Lontooseen rantautui kärkipelaaja joka on sitä niin sanottua
pure classia. Vuosien ajan Spurs on riutunut kärkipelaajiin kohdistuneessa kriisissä, mutta nyt se on toivon mukaan loppu. Huikeaa jälkeä Valencian riveissä tehnyt "Soldier" on täysiverinen taistelija joka saa omalla esimerkillään revittyä myös joukkuekavereistaan enemmän irti.
Ulos:Steven Caulker, oma kasvatti jonka lähtö kirpaisi monia. Luultavasti Caulker tahtoi saada vakioavaajan paikan itselleen, eikä sellaisesta ollut Spursin riveissä takuuta. Toivottavasti huhuttu takaisinostopykälä pitää kutinsa.
