Loistavaa keskustelua! Nostoja melkein liikaa kommentoitavaksi, etenkin kun tarkoitus oli tällä kertaa vain päivitellä nopeasti varmistunut ohjelma. Se jääköön odottamaan hieman myöhempään.
Aiemmilla kausilla (2011-), hankinnat ovat olleet vähintäänkin "innovatiivisia" ... Joukkueen rakentajilla on ollut kova usko siihen, että ruusu puhkeaa kukkaan roomassa.
Vaikka huteja kiistatta joukkoon mahtuu – kuten aina & kaikkialla – osumaprosentti on kokonaisuutena vähintäänkin kohtuullinen. Marquinhos kuittaa sekä urheilullisesti että taloudellisesti paljon, Lamelan arvon voi hyvin hoidettuna olettaa lähitulevaisuudessa nousevan vielä asteen korkeammalle. Monet luetelluista irtosivat pienellä panostuksella ja tekivät kentällä siihen nähden riittävän tuloksen (mm. Heinze 33 v., jota ei pitkän tähtäimen rakennuspalikaksi koskaan kaavailtukaan, ainostaan tasapainottamaan vapaana agenttina nuorta joukkuetta kokemuksellaan). Haasteellisempi tehtävä on ollut mainittu talentin ulosmittaaminen, muidenkin kuin Pjanićin kohdalla. Gagon, Kjaerin, Nico Lopezin, hypetyksen lannistaman Bojanin – ja kyllä, jopa Mauro Goicoechean – olisin katsonut mielellään oikeissa ohjissa hitusen pidemmälle.
On silti totta, ja toiveita herättävää, että kuluvana kesänä on pyritty maltilla täsmähankintoihin. Toisaalta tällaiseksi oli tarkoitettu mm. Maarten Stekelenburg, jota kukaan tuskin jää toteutuneiden näyttöjen perusteella kaipaamaan. (myönnettäköön, etten syystä tai toisesta koskaan jaksanut hollantilaisesta suuremmin innostua, mikä ehkä värittää mielipidettä..)
Eikös se niin mennyt, että Zenitillä riittää kiinnostus, mutta Osvaldolla ei?
Daniel Osvaldo on täysi kysymysmerkki (?).. Onko miehen mieli jo jossain muualla, vai näyttääkö tilanne vain ulkopuoliselle siltä? Jos Ossi on täysin sitoutunut joukkeelle ja mitään sisäisiä ristiriitoja ei ole, niin ehdottomasti kyseessä on käyttökelpoinen pelaaja myös ensi kaudelle.
Zenitiä on tosiaan huhuttu jo viikkoja, mutta pelaaja samoissa lähteissä jarrutellut siirtoa parhaansa mukaan. Kesäinen Pietari taatusti iskisi, räntäsateessa saattaisi tehdä tiukempaa. Etenkin kun haluaa tykittää saksareitaan Cesare Prandellin näkökentässä. Mitä sitoutumiseen tulee – mieli muualla jne? – on OZ:in ongelma mutulla osittain päinvastainen. Mistään "
romanista syntymästä saakka" kuviosta ei tietenkään ole kyse, minkä myös auliisti myöntänyt. Ylilyöntejä sattuu kuitenkin ennen kaikkea siksi, että elää ympäristöään tunteella. (Klikkasi välittömästi mm. De Rossin kanssa, koska tarve voittaa on valtava, ja sekä tekninen että taktinen kapasiteetti joukkueen parhaita.)
Vaihtoehtoisetkin näkemykset asiasta täysin valideja, mutta jopa case Andreazzoli tukee hypoteesia. Destro – jonka kunto nykyisellään täysi mysteeri: ei pysty arvioista riippuen osallistumaan täysipainoisesti sen enempää P-Am reissuun, kuin sarja-avaukseen, eikä silloinkaan vielä puhuta pahimmasta mahdollisesta skenaariosta – oli toukokuussa polvestaan huolimatta ansainnut paikkansa avaukseen
Coppan finaalissa. Sen sijaan puntit olivat surullisella tavalla kääntyneet, kun nyky
rosan ainoaa hyökkääjää, jolla on fysiikkaa, kanttia ja tahtotilaa yksilötason ratkaisuihin – syteen tai saveen, sydänverellä – pantattiin tuskaisena kentän ulkopuolella. Vihellyksen jälkeen pää ei kestänyt kummallakaan.
Opetus? Ideaalimaailmassa valmentajan päätöstä ei kyseenalaisteta, mutta tuona iltana seuraukset kärsi selkänahassaan koko Rooma. Destron tilanteen selvittyä ne voivat osoittautua vielä paljon luultua kauskantoisemmiksi.
***
Risconessa tänään ohjelmassa elämysurheilua.
Sikariportaassa toivottavasti panostusta maalivahtikysymykseen.
