Swansea 2013-2014 - Seven...Eight Spaniards

[swansea]

YLEINEN LUOTTAMUS

Viime kauden alussa asetelmat olivat epävarmat. Valmentaja oli lähtenyt kesken kesän, samoin neljä avauksen pelaajaa. Hankintoina oli kaksi parin miljoonan arvoista espanjalaista, joilta toivottiin onnistumista. Kauden kynnyksellä hankittiin viimein lupaaviksi tiedetyt Hernandez ja Ki. Lähes kaikissa veikkauksissa Swansea lähetettiin kirotun toisen kauden jälkeen alaspäin.

Tämän kauden alla asetelmat ovat huomattavasti lupaavammat. Lehdistön mukaan kesäkuussa oli riitoja toisaalta Jenkinsin ja Laudrupin, toisaalta Jenkinsin ja Laudrupin agentin kanssa. Saattoi tosiaan olla, että agentti suunnittelu Laudrupille työpaikkaa Pariisista, mutta sellaistahan agentin työ on. Lehdistön kannattaisi kuitenkin kysyä juttujen päähenkilöiltä, mitä mieltä he ovat. Joskus he saattavat tietää omista asioistaan jopa muita ihmisiä enemmän. Näiden ”suurten erimielisyyksien” jälkeen päädyttiin tilanteeseen, että Laudrup jatkaa ja hän saa täsmälleen niin paljon vahvistuksia kuin halusi viime kauden päätteeksi. Luultavasti hän sai myös varmuuden siitä, että Jenkins hoitaa asiat, kun hänen vain annetaan tehdä työnsä rauhassa.

Kesän hankinnat herättävät todellakin luottamusta. Jo ylipäätänsä ykköshyökkääjän saaminen vie toiveikkuuden jonnekin kauas linnunradan taakse. Lopuista kukaan ei voi olla varma aloituksen paikasta, mutta vastaavasti jokaisella on mahdollisuus päästä kentälle. Toisin sanoen edellisen vuoden runko pysyi pitkästä aikaa kasassa, ja siihen saatiin vielä melkoisesti vahvistuksia, jotta jokainen varmasti ymmärtää, että pelipaikan eteen pitää tehdä vahvasti töitä. Tämän kauden ennakkoveikkauksissa joukkuetta ei pistettäne enää putoajien joukkoon.

PUOLUSTUS AVAA HYÖKKÄYKSEN

Viimevuotiset maalivahdit jatkavat. Vormille sattui edellisellä kaudella loukkaantumisia. Jos tämä vuosi on onnekkaampi, hän lähtee tavoittelemaan MM-kisapaikkaa Hollannin oransseissa. Tremmel osoitti viime vuonna, että hän pystyy tarvittaessa hoitamaan tonttinsa. Puolustuslinja on pysynyt samana, mikä on erinomainen asia alkukautta ajatellen. Kun Tatelle ja Bartleylle (lainattiin) ilmoitettiin, etteivät he saa tällä kaudella peliaikaa, Laudrup selitti, mitä hän ensijaisesti vaatii toppareilta: nopeutta ja kykyä nousta puolustuslinjasta. Williams ja Chico täyttävät nämä kriteerit mainiosti, ja kolmanneksi toppariksi hankittiin espanjalainen Amat. Vasemmalla laidalla Taylor ja Davies taistelevat tasaisesti peliajasta. Taylor on nopeampi, joten hän pystyy nousemaan hyökkäyksiin tehokkaammin. Davies pystyy varsin kookkaana pelaajana pitämään hyökkääjänsä poissa pääpalloista. Oikealla Rangel jatkaa edelleen erittäin tärkeänä pelaajana. Häntä viime kaudella tuurannut Tiendalli (joka on noussut täysin yllättäen Hollannin maajoukkuerinkiin) halusi liikaa palkkaa, joten sopimusta ei jatkettu. Tuuraajana aloittaa siis Richards, jonka taitoihin en oikein luota.

Puolustuslinjasta pitää ottaa esille vielä Swansea-leganda Gary Monk. Hän oli joukkueen varakapteeni jo sillä kaudella, kun noustiin kakkosesta ykköseen. Sen jälkeen hän on ollutkin kapteenina. Nyt kesällä hän osoitti jälleen kerran henkisen merkityksensä. Williamsia oli huhuiltu moneen otteeseen Arsenaliin. Niinpä nähtiin harjoitusottelussa, että Williams piti kapteenin nauhaa, vaikka Monk oli samaan aikaan kentällä. Ottelun jälkeen Monk selitti, että kentän ulkopuolella hän pysyy kapteenina mutta kentällä Williams on kapteeni. Näin Williams on kiinnitetty entistä tiiviimmin joukkueeseen. Samaan hengenvetoon Monk vannoi taistelevansa pelipaikastaan. Legenda ( jonka maalin pelastanutta venytystä Wembleyllä ei unohdeta koskaan) ei anna periksi 34-vuotiaanakaan.

Puolustuksen ongelma on varmaankin edelleen pääpelivoiman puuttuminen. Kuitenkin tähän löytyy jonkin verran apua, kun Michu, Bony ja Shelvey ovat kentällä. Ja ehdoton vahvuus on pallollisen pelin rohkeus. Joissakin vieraspeleissä koko joukkue valuu pallon alapuolelle. Pääosin joukkueen puolustaminen on kuitenkin aktiivista.

KESKIKENTTÄ PITÄÄ PELIN TASAPAINOSSA

Vastoin yleistä käsitystä Swansean keskikenttä ei ole hyökkäävä. Ei se ole myöskään puolustava. Etenkin silloin kun pelataan kolmella keskimmäisellä keskikenttäpelaajalla, heidän tehtävänsä on pitää huolta siitä, että puolustukseen ei synny reikiä ja että hyökätessä pallollisella pelaajalla on syöttösuuntia. Ei siis ole ihme, että kesän aikana joukkueeseen hankittiin juuri näille pelipaikoille useita pelaajia. Jotta peli pysyisi jatkuvasti tasapainossa, keskikentän pelaajien pitää pystyä sekä hyökkäämään että puolustamaan, sekä taklaamaan että syöttelemään.

Swansea ei käytä keskikentän pohjalla rikkovaa pelaajaa. Toki Britton paikkaa puolustuslinjaa ja katkoo syöttöjä sen edessä, mutta ennen kaikkea hänet tunnetaan pallollisesta pelistä. Kauden alussa ei ole enää selvää, että Britton olisi ykkösvaihtoehto tuolle paikalle. Viime vuonna näkyi selvästi, ettei hän ollut täysin kotonaan Laudrupin taktiikassa, jossa hyökkäyksiin lähdettiin nopeammin kuin Rodgersin aikana. Lisäksi tälle paikalle hankittiin Canas. Veikkaan, että Canas aloittaa alkukaudesta. Kuitenkaan Britton ei anna periksi. Monesti aiemminkin uusi valmentaja on pitänyt häntä penkillä, kunnes hänen tärkeytensä joukkueelle on selvinnyt.

Välillä keskikentän pohjalla on kaksi pelaajaa, joista molemmat voivat nousta tukemaan hyökkäyksiä. Tällaisia pelaajia on nyt useita: De Guzman, Ki, Shelvey ja Pozuelo. De Guzman pystyy tekemään maaleja. Lisäksi hän on hyvä erikoistilanteiden antajana. Eniten kehitettävää oli viime kaudella puolustamisessa, vaikka sekin meni kyllä eteenpäin. Aika yllättäen hän taistelee paikasta Hollannin MM-kisajoukkueeseen. Ki on joukkueen lahjakkaimpia pelaajia. On taitoa ja pelikäsitystä, kokoa ja laukaisutaitoa. Jostain syystä viime kausi jäi pettymykseksi. Yhtään maalia ei tullut ja pelitempo oli hieman verkkaista. Puolustussuuntaan hän teki kyllä töitä, mutta ajoittain tuli kummallisia nukahduksia. Shelvey on yllättävin hankinta. Kohjolta vaikuttavan keskikenttäpelaajan ei heti ensimmäiseksi uskoisi soveltuvan Swansean pelisysteemiin. Muutamat seikat puoltavat silti hänen hankintaansa. Viime kaudellakin Swansea oli vaikeuksissa sellaista joukkueiden kanssa, jotka ottivat juoksuvoimallaan Swansean pelinrakentelun kiinni. Pienet keskikenttäpelaajat jäivät pystypainissa toiseksi. Jo Shelveyn olemus – vaikka ei aivan Karelinilta näytäkään – tuo uskottavuutta näitä joukkueita vastaan. Sitä paitsi ensimmäiset havainnot Swansean harjoituspeleistä ovat antaneet sellaisen vaikutelman, ettei hän ole ihan turha mies pallonkaan kanssa. Pozuelo on näistä neljästä pelaajasta selvästi hyökkäävin. Oikeastaan hänen paras paikkansa olisi hyökkääjän takana, mutta se on kyllä varattu Michulle. Jos Swansea aloittaa kauden ManU:a vastaan kolmella keskimmäisellä keskikenttäpelaajalla, veikkaukseni on, että nämä kolme paikkaa menevät herroille Canas, de Guzman ja Shelvey. Ki tulee vaihdosta jonkun heistä tilalle.

HYÖKKÄÄVÄT PELAAJAT VASTAAVAT MAALEISTA

Jos jättää hyökkäyspään pelaajat huomioimatta, viime kaudella ainoastaan de Guzman pystyi tekemään enemmän kuin yhden maalin. Hyökkäävillä pelaajilla tarkoitan laitureita, keskushyökkääjää ja mahdollisesti hänen takanaan pelaavaa pelaajaa. Eiköhän tälläkin kaudella mene niin, että juuri näiden paikkojen pelaajat vastaavat lähes täysin tehoista.

On tietysti mielipidekysymys, pitääkö Swansean laitureita hyökkääjinä vai keskikenttäpelaajina. Oikeastaan sekin on mielipidekysymys, ovatko he laitureita, sillä heidän tehtävänään on hakeutua hyökkäyksissä keskustaan ja jättää laitapakeille tilaa nousta. Viime kaudella tässä onnistui parhaiten Routledge. Hernandez väläytteli mutta läpimurto jäi tekemättä. Ja Dyerista en vain pysty uskomaan, että hän koskaan muuttuisi miksikään. Näyttävää suoritusta seuraa päätä särkevä ratkaisu. Hänellä on meneillään sopimuksen viimeinen vuosi, joten on ollut huhuja mahdollisesta siirrosta. En osaa sanoa, toivonko myyntiä, sillä kyllähän jalkapalloon kuuluu myös viihdepuoli, ja sitä Dyer on tarjonnut usean vuoden ajan. Neljäntenä laiturina on ainakin tällä hetkellä lainapelaaja Lamah. Viime kevät ei antanut lupauksia jatkosta, mutta kesän harjoituspeleissä hän on osoittanut kohentuneita otteita. Aika monet laitapelaajat on yhdistetty Swanseaan, joten yksi saatetaan vielä hankkia – ainakin jos Dyer tai Lamah lähtee.

Jäljellä on vielä valtakunnan kruunun esittely. Michun tuntevat viime kauden jälkeen kaikki. Mutta tulevalla kaudella katsojat saavat tottua ajatukseen, että kruunu on kaksipäinen – kai tuollainen vertaus on jollain tapaa mahdollinen (meinasin ensin laittaa otsikoksi nimenomaan tämän Kaksipäinen kruunu, mutta ehkä se olisi ollut hieman liian mahtipontinen). Nyt Michu pääsee pelaamaan pääosin hyökkääjän takana, joten esteitä toiselle hienolla kaudelle ei pitäisi olla. Hänen edessään maaleja sylkee rahahankinta Bony. Niillä reisillä tasapaino pysyy varmasti alhaalla. Hollannin maalikuninkuus lupaa paljon. Kuitenkin maalinteko on sen verran mystistä puuhaa, ettei kannata etukäteen arvailla hänen onnistumisensa tasoa. Jotkut ovat luonnehtineet hänen muistuttavan Scotlandia; kuitenkin sillä erotuksella, että Scotland oli kova maalintekijä yhtä tasoa alempana. Nämä arviot antavat uskoa siihen, että Bony sopii joukkueen pelitapaan. Siitä on hyvä lähteä liikkeelle. Tanner alkaa tömistä.

MINKÄ SUURUINEN SEURA OLEMME?  

Kymmenen vuotta sitten Swansea osti Paul Connor –nimisen hyökkääjän 35 000 punnalla. Silloin kyseessä oli merkittävä hankinta. Nyt hankitun Bonyn viikkopalkka taitaa olla tuota ostohintaa suurempi. Pitkälle on tultu. Mutta mihin kohtaan me seura-asteikossa oikein asetumme? Historian tuntien olemme hyvin pieni seura, niin pieni ettei meillä pitäisi olla tänne ylös mitään asiaa. Joskus historia kuitenkin estää näkemästä nykyhetkeä. Juuri sen vuoksi Swansea tuomittiin viime kauden alussa Swansea putoajaksi.

Edelleen on selvää, ettei Swansea voi kuin satunnaisesti taistella seitsemää suurinta vastaan. Hyvin kuvailevaa oli tilanne kesäkuun puolella. Liverpoolilla oli 5-6 hyökkääjää, joista jokainen olisi ollut Swansean ykköshyökkääjä. Muutama huippusatsaus voidaan tehdä, mutta muuten aukot pitää täyttää harkitusti. Tämän vuoksi ei voi odottaa, että Swansea säilyisi vuodesta toiseen kymmenen parhaan joukossa. Edessä häämöttää myös aika, jolloin Swansea väistämättä putoaa sarjasta. Mutta romahdusta ei ole odotettavissa, koska joukkueen tekemät päätökset ovat olleet kauaskatseisia. Tämän vuoden joukkue on mielenkiintoinen yhdistelmä realistisuutta ja kunnianhimoisuutta. Tiedetään, että nyt on oikea hetki yrittää täysillä niin ylös kuin vain mahdollista. Kuitenkaan sitä ei tehdä kaikki tai ei mitään –tavalla. Tämä kausi ei saa maksaa niin paljoa että tulevaisuus olisi uhattuna.

Tietenkin tästä hetkestä tulee osata nauttia. Siitä että viime kaudella saavutettiin historian toiseksi paras sarjasijoitus. Siitä että tällä kaudella pelataan Euroopassa (Halsti vastaan Michu – kuinka käy?). Ja myös siitä että monet ihmiset ovat antaneet myönteistä palautetta joukkueen pelitavasta. Ehkä olemme kyläseura – mutta maailman paras sellainen.

[Lilywhite]

Upea ja hyvin mielenkiintoinen sekä myös informatiivinen avaus.

Hyvältä näyttää Joutsenten tilanne, oikeastaan ainoana tummana pilvenä Walesin taivaalla leijuvat Williamsiin kohdistuvat huhut.

On myös erittäin mielenkiintoista nähdä Walesin-derbyt pääsarjatasolla nyt, kun myös Cardiff pelaa Valioliigassa. Ylipäätään pääkaupunkilaisten nousu tietänee Swansealle Walesin suunnalla hieman vähemmän huomiota jatkossa, mutta toisaalta valkopaidat ovat tällä hetkellä vielä aivan eri kaliiberin joukkue kuin Cardiff. Derbyt ovat joka tapauksessa upea asia Walesin jalkapallolle.

[BigSimon]

Upea avausviesti!

Swansean Eurooppaliigan karsintapeli Malmöä vastaan päättyi äsken 4-0. (Michu, Bony x2, Pozuelo) Seuraava kohtaaminen 8.8.

Kokoonpano:

Bony - Michu
Routledge - Shelvey - Britton - Dyer
Davies - Amat - Williams - Rangel
Vorm

Vaihdot:
Michu -> de Guzman
Dyer -> Pozuelo
Britton -> Canas

Michu pelasi siis kuten odotettua kärken takana. Tuli jonkin verran hakemaan alhaalta palloja ja osallistui pelinrakenteluun. Teki juoksuja, liikkui väleihin ja aiheutti hämmennystä vastustajalle uudella roolillaan.

Shelvey jäi mieleen tästä pelistä. Miehen potkutekniikka ja laaja liikkuminen. Toisella puoliajalla vaihtojen jälkeen Shelvey oli ikäänkuin Michun paikalla. Tuolloin mies liikkuin uskomattoman laajalla säteellä ja sinnikkyyttä riitti. Myös pientä flegmaattisuutta havaittavissa hetkittäin. Pitää välillä palloa turhankin kauan Swansean pelityyli ottaen huomioon. Mutta mutta...mielenkiintonen kaveri seurata. Tekee yllättäviä ratkaisuja. Voi osoittautua hyväksi hankinnaksi. Tuolla hevosenpotkulla tulee tällä kaudella maaleja jos pääsee pelaamaan tuota vähänkin ylempää keskikenttää.

Laidat Dyer ja Routledge olivat pirteitä. Williams oli suht hyvä tänään, jos ei omasta mielestä niin ainakin selostajat leijutti kaveria kokoajan.

Bony hoiti hommansa. Toimi seinänä, laitteli syötöt ihan hyvin omille ja kyttäili piikissä. Pari maalia riittää debyyttiin.

En sitte tiedä miten Swansea aikoo pelata sarjakaudella, kun tällä kokoonpanolla puolustussuuntaan pelaaminen ei vaikuta pelaajavahvuuksien osalta kovinkaan vahvalta. Tuo minimies-Britton ikäänkuin ainut alempi keskikenttä. Ymmärtääkseni Canas on alempi keskikenttä? (korjatkaa jos olen väärässä) Kovia joukkueita vastaan tulee ongelmia jos tällä formationilla pelataan. Liian hyökkäysvoittoinen. Tuleeko Ki/Canas sitten tuonne tontille tasapainottamaan pakettia.

Kivahan tuota peliä oli katsella kun peli pääasiassa pyöri vastustajan kenttäpuoliskolla, on sitten eri juttu miten Swansea pystyy laittamaan kampoihin isoja seuroja vastaan tulevalla kaudella. Näen kuitenkin puolustuksen joukkueen heikkoutena.

Todella mielenkiintonen joukkue tämä Swansea tulevalla kaudella. t. Arsenalin mies

[swansea]

Ensimmäisen kymmenen minuutin jälkeen jäi vaikutelma, että Swansea on aivan eri tasoa kuin Malmö. Hyvä aloitus ei kuitenkaan johtanut maalipaikkoihn. Se johtui pitkälti siitä, että Swansea pyrki pelaamaa liiankin hienosti. Lukuisilla yhden kosketuksen syötöillä haettiin vauhdissa olevia pelaajia. Lisäksi hyökättiin koko ajan keskeltä, missä oli 5-6 pelaajaa ohitettavana. Lopulta ensimmäinen maali tuli hieman onnekkaasti, kun vastustajan puolustaja liukastui ja Michu pääsi läpi. Michun kylmänviileässä viimeistelyssä ei ollut sitten enää kyse onnesta: taitava maalintekijä osa pistää pallon maaliin tolpankin kautta.

Toisen puoliajan alkupuolella tapahtui otteluparin ratkaissut tapahtumasarja. Amat kaatoi rankkarin arvoisesti Malmön hyökkääjän, mutta tuomari ei tätä noteerannut. Amatilla oli varoitus alla, joten peli olisi voinut olla tasan ja Amat katsomossa. Toki Amatin ei kannata menettää tilanteen takia yöuniaan, sillä valtaosa Valioliigan tuomareista ei olisi viheltänyt tilanteesta pilkkua; osa olisi antanut hyökkääjälle varoituksen sukeltamisesta. Muutama minuuttia tästä tapahtumasta ja Swansea siirtyi kahden maalin johtoon. Routledge antoi päätyrajalta kiilapaterin, johon Bony hyppäsi oikea-aikaisesti. Yhden miehen torjunta oli voimaton tarkan takakulmasijoituksen edessä. Sitten Michu pääsi jälleen läpi. Tällä kertaa hän päätti syöttää tolpan kautta Bonylle. Loppunumerot taituroi vaihdosta tullut Pozuelo.

Puolustuksessa Williams ja Davies olivat erinomaisia. Amat teki muutaman rohkean mutta onnistuneen taklauksen. Toki voi ajatella niinkin, että paremmalla sijoittumisella ei olisi joutunut tällaisiin ratkaisuihin. Punainen kortti oli siis varsin lähellä. Mieleen palautui Chicon alkukauden kungfu-potku ja siitä seurannut pelikielto. Uskoisin, että Amatinkin turhat höntyilyt tästä vähentyvät. Sitä paitsi pidän lupaavana piirteenä sitä, että pelaajalla on rohkeutta.

Keskikentällä Britton oli oma itsensä. Shelvey toi joukkueen peliin ulottuvuuden, jota on kaivattu sitten Bodden loukkaantumisten jälkeen. Tarkat pitkät syötöt etenkin Routledgelle aiheuttavat sen, ettei vastustaja pysty varautumaan siihen, että Swansea hyökkäisi pelkästään lyhyillä syötöillä maata pitkin. Toki Shelveylle tuli helppoja pallonmenetyksiä ja tyhmiä ratkaisuja, mutta kokonaisuudessa esitys oli lupaava. Eihän Shelvey sille mitään mahda, että hän ei ole espanjalainen. Siinä missä lyhyet syötöt tulevat espanjalaisille luonnostaan, Shelveyn on keskityttävä niihin täydellisesti. Keskikenttäpelaajista on vielä mainittava Pozuelo. Vaikka hän on selvästi keskustan pelaaja, hänet vaihdettiin laidalle Dyerin paikalle. Se ei tietenkään Swansean joukkueessa ole mikään ongelma, koska laiturit hakeutuvat hanakasti keskelle. Toki Pozuelon teki päinvastoin, eli hakeutui välillä laidalle, mutta pääasia on että puolustaessa hän sentään muisti pysytellä laidalla. Pozuelon peliä katsellessa tuli mieleen, että kuinkahan monta tällaista pelaajaa on La Ligassa. Vai onko Swansea hankkinut taas halvalla helmen? Nimittäin esitys oli sitä luokkaa, että hän voi hyvinkin tehdä tällä kaudella kymmenen maalia.

Jos Pozuelo tekee kymmenen maalia, Michu lähes kaksikymmentä ja Bony jotain siltä väliltä, Swansea alkaa olla aika korkealla, vaikka muut eivät tekisi yhtään. Bonysta voi kertoa tässä vaiheessa ainoastaan sen, että hyvin sopii Swansean pelisysteemiin ja että maaleja tulee tekemään pelkästään hirmuisen pomppunsa ansiosta.

Edellä oli Arsenalin kannattajan mietteitä siitä, että tämä ryhmittymä saattaa olla liian hyökkäävä. Totta on ettei Swansea pelaa näin esimerkiksi Arsenalin kotikentällä. Silloin todennäköisesti Bony tai Michu on vaihtopenkillä. Keskustassa pelaa kolme keskikenttäpelaajaa: Britton/Canas, Shelvey/Ki ja De Guzman/Pozuelo. Laudrupin aikana Swansea ei ole enää yhden systeemin joukkue kuten Rodgersin kaudella.

Kamera etsi kolmannen maalin jälkeen katsomosta Moyesin (huolestuneen ilmeen?). Jos Moyes alkaa peluuttaa joukkuettaan vähänkään Evertonin tavalla, kauden avauspelissä ManU:n pelisysteemin ykköstavoite on rikkkoa Swansean keskikenttäpeli. Everton siihen pystyi. Saa nähdä riittääkö mestareilla siihen tarpeeksi nöyryyttä ja kärsivällisyyttä.

Ottelutulos ratkaisi sen, ettei tarvitse lähteä laivalla Ruotsiin. Vaikka toisenlaisella tuurilla tämän yksittäisen ottelun lopputulos olisi voinut olla huolestuttava, joukkueiden todellinen tasoero on niin selvä, että oikea joukkue menee jatkoon. Halsti saattaa ajatella, että olipa paskamainen arpa.

[Chingón]

Äärimmäisen mielenkiiintoinen joukkue seurantaan. Isot pojot swansealle topikin avaamisesta jälleen kerran.

[swansea]

Työ tuli tehtyä, homma hoidettua. Malmö ei saanut aikaiseksi yhtään laukausta maalia kohti, joten ei ollut juuri epäselvyyttä, riittääkö kotona saavutettu johto. Swansean oma peli kulki ainoastaan ajoittain. Etenkin nopeissa vastahyökkäyksissä, joita kaiketi harjoiteltiin, näkyi selvä huolimattomuus. Yksi maali hylättiin väärin perustein paitsiona ja rankkari jäi viheltämättä, mutta oikeastaan maaliton tasapeli oli ottelulle oikeudenmukainen lopputulos. Oli oikeastaan yllätys, miten paljon parempi joukkue Swansea oli. Arvioisin, että jos joukkueet kohtaisivat kymmenen kertaa kaksiosaisessa ottelussa, Swansea menisi jatkoon yhdeksästä. Eivät Swansean esitykset olleet ylivoimaisia, mutta kokonaisilme oli vain niin paljon vakuuttavampi. Usein tuntui, että esimerkiksi Williams vei hyökkääjältä pallon pelkällä itsevarmuudella. On oikeastaan epäreilua, miten paljon jalkapallossa vaikuttaa se, kuinka koviin otteluihin joukkueet ovat tottuneet. Käyn katsomassa säännöllisesti Veikkausliigaa, ja mielestäni ottelut ovat kiinnostavia ja kyllin tasokkaita, kun joukkueet saavat pelata omantasoisia vastustajia vastaan. Mutta auta armias miten toivottomalta peli näyttäisi, jos vastaan tulisi Swansea parhaalla kokoonpanolla ja täydellä innolla.

Näiden Malmö-otteluiden jälkeen katseet kääntyvät liiga-avaukseen mestareita vastaan. Miltä kokoonpano näyttää?

Maalilla aloittaa luonnollisesti Vorm. Vasempana laitapakkina on Davies, sillä eilen Taylor oli yllättävän saamaton ylöspäin. Oikealla on ehdottomasti ja aina Rangel. Richardsin syöttöpeli oli eilen luokantonta, joten kehitystä ei ole tapahtunut tarpeeksi. Keskellä Willimas ja Chico ovat yhtä varmoja kuin viime keväänä. Eilisen pelin parasta antia oli se, että Chico on toipunut pelikuntoon. Penkillä saattaa olla Amatin sijasta Monk.

Britton aloittaa keskikentän pohjalla. Canas on luultavasti penkillä. Eilinen osoitti, että hän pystyy ehkä Brittonia paremmin pistämään pallon nopeasti ylös (antoi muun muassa pitkän läpisyötön), mutta muilta osin hän on vielä Brittonin jäljessä. Toisen keskustan paikan ottaa Shelvey. De Guzman ei osoittanut sellaisia otteita, että hän menisi viime kauden meriittien avulla ohitse. Ja Ki on vasta toipumassa pelikuntoon, joten hän mahtuu enintään penkille. Vasemmalla aloittaa Routledge, vaikka eilen hän tuhri monta hyvää vastaiskua.

Seuraavat kolme paikkaa aiheuttavat Laudrupille eniten mietittävää. Bony olisi ehdottomasti hyökkääjän paikalla, mutta hän on palaa Norsunluunrannikon maajoukkuereissulta vasta hieman ennen peliä. Lisäksi vastassa on tosiaan mestarijoukkue, joten Swansea saattaa lähteä liikkeelle ilman ykköshyökkääjäänsä. Toisin sanoen Michu pelaisi puolittaisena piikkinä, ja hänen takanaan avaa joko De Guzman tai Pozuelo (luultavasti nokkimisjärjestys on tämä). Oikealla aloittaisi kesän otteiden perusteella Hernandez, mutta hänellä on takana parin viikon mittainen loukkaantuminen. Niinpä oikealla aloittaa joko Dyer tai Pozuelo. Eilen Pozuelo ei oikein onnistunut laiturina. Hän hääräsi kaikkialla, oli paljon pallossa ja onnistui enintään kohtuullisesti. Luultavasti Laudrup laskee avauspelissä varman päälle, eli Dyer aloittaa.

Eli jos loukkaantumia ei tule, arvaukseni kauden avauksesta on tämä (vasemmalta alkaen):
Vorm - Davies, Williams, Chico, Rangel - Britton, Shelvey, De Guzman - Dyer, Routledge - Michu
Vaihdossa: Tremmel, Taylor, Monk, Ki, Pozuelo, Hernandez, Bony

Ja toivon, ettei Moyes ole ostanut avauspeliin mennessä Fellainia.
 

[swansea]

Pikakorjaus vaihtopenkkiin: Canas Kin tilalle.

[PoPa Fani]

Hyvä avaus!

[kookerhondje]

SWANS: Michel Vorm, Angel Rangel, Chico Flores, Ashley Williams (capt), Ben Davies, Leon Britton, Jose Canas, Jonjo Shelvey, Nathan Dyer, Wayne Routledge, Michu.
SUBS: Gerhard Tremmel, Jordi Amat, Neil Taylor, Ki Sung-Yueng, Alejandro Pozuelo, Pablo Hernandez, Wilfried Bony.


Bony siis ainakin minulle hieman yllätäen penkillä kun Swansea sai vieraakseen manun. Ottelu alkoi heti kuumasti uuden hankinnan Canaksen tullessa keskialueella rumasti sukille. Tämän jälkeen joutui itse muutaman kerran rumien taklausten kohteeksi. Alle 30 minuutin kohdalla Giggs-Welbeck oli jo sössinyt kaksi hyvää maalipaikkaa. Canas  myös väläytteli muutaman kerran syöttövalikoimaansa. Swansean paras maalipaikka oli juuri ennen 20:nta minuuttia kun Michu levitti laidalle ja Routledge laukoi hyvin kohti oikeaa alakulmaa. De Gea sai kuitenkin näppinsä väliin, vedon jäädessä hieman liian hiljaiseksi. Maalile syntyi hässäkä mikä vihelletiin lopulta paitsioksi minkä jälkeen Michu kävi vielä potkimassa pallon maaliin. Michu ja Shelvey pelanneet toistaiseksi pirteästi. 30 minuutin jälkeen Manu teki alle viidessä minuutissa kaksi maalia. Huolimatonta puolustusta ensimmäisessä maalissa minkä jälkeen Van persie rankaisi hienolla laukauksella boksin sisältä. Toisessa maalissa tuli keskitys toiselle puolelle mikä jatkettiin liki maaliviivalle mistä Welbeck pisti sisään. Manu otti hallinan heti maalejensa jälkeen. Siinäpä ensimmäisen puoliajan anti.

e:Bonylta heti vahvaa suorittamista ja maali

[lepa]

Bony siis ainakin minulle hieman yllätäen penkillä

Ei ollut maaottelun jäljiltä 90-minuutin kunnossa ja siksi aloitti penkiltä.

[swansea]

Swansea lähti ottelun ensimmäisellä puoliajalla hieman varovaisesti katsomaan, miten kausi lähtee käyntiin. Toisen puoliajan alussa peli olikin sitten katseltu.

Valitettavasti täytyy myöntää, että Moyes voitti taktiikassaan Laudrupin. Moyes lähti otteluun juuri pelkäämälläni tavalla eli pelaamaan Evertonia. Keskikentällä oli viisi pelaajaa, jotka puolustivat pyyteettömästi. Laudrup taisi odottaa Kawagaa kymppipaikalle, koska kokoonpanossa oli kaksi puolustavaa keskikenttäpelaajaa. Britton ja Canas eivät olleet pelanneet preseasonilla kertaakaan samaan aikaan, mikä taisi heijastua koko puolustuspelaamiseen. Alusta lähtien puolustus vaikutti haavoittuneelta. Hyökkäyksien avaaminen onnistui kaksikolta kohtuullisen hyvin, mutta koska Shelvey ei osannut pelata heidän yläpuolellaan ja Michu pysyi kokeneen toppariparin puristuksessa, maalipaikoille ei päästy. Peli näytti olevan näennäisesti hallussa, mutta koko ajan oli katsoessakin epävarma olo.

Lopullisesti ottelu ratkesi puolustuslinjan pettämiseen. Ensimmäisessä maalissa Rangel jäi selvästi paitsiolinjan alapuolelle. Toisessa maalissa Davies höntyili samaan keskitykseen Williamsin kanssa ja jätti oman pelaajansa vapaaksi. Tietysti maalit oli taidokkaasti tehtyjä, mutta nämä maalipaikat olisivat olleet varsin helposti estettävissä. Oikeastaan kukaan puolustajista ei onnistunut. Pahiten tuuliajolla oli Davies, jonka paikalle seuraavassa ottelussa tullee Taylor. Lievää huolta aiheutti myös Arsenalin tappio. Koska rahaa siellä on ja puolustajia tippui melkoisesti, ei ole mahdotonta, että Williamsista esitettäisiin vaadittu 12 miljoonan tarjous. Pystyttäisiinkö siitä kieltäytymään, etenkin kun Williams oli kesällä kaiketi ilmaissut halunsa siirtyä Arsenaliin? Laudrup on sanonut selväsanaisesti, ettei halua joutua tilanteeseen, jossa tärkeä pelaaja menetetään siinä vaiheessa, kun tilalle ei ehdi hankkia kunnon korvaajaa. Tällaiset tilanteet luovat joukkueeseen lisää epävarmuutta.

Se pelistä ainakin ilmeni, ettei Shelvey ole kymppipaikan pelaaja. Siinä joutuu pelaamaan pienessä tilassa, eikä tuonkokoinen laiva käänny hetkessä. Toisella puoliajalla Shelvey oli huomattavasti parempi, kun hän pääsi pelaamaan alempana. Tämä taas tarkoittaa sitä, etteivät Britton ja Canas voi aloittaa samaan aikaan. Kaikki vaihtopelaajat onnistuivat varsin hyvin, mikä on tietenkin kilpailutilanteen kannalta lupaavaa. Bony teki maalin, joten apinaa ei pääse syntymään. Hernandezin liike oli pirteää, kuten kesän aikana oli käynyt ilmi. Ki syötteli erittäin varmasti. Valitettavasti ottelu oli jo ennen vaihtoja ratkaistu, sillä ei menestymään tottunut joukkue menetä kahden maalin johtoa.

Hieman erikoista Swansean pelissä oli se, että vaikka avausryhmittymä oli varovainen, joukkue kuitenkin pyrki pelaamaan melko rohkeasti. Ajoittain prässi vei palloja vastustajan rangaistusalueen tuntumassa. Näitä paikkoja ei kuitenkaan päästy hyödyntämään, koska ratkaisuihin kykeneviä pelaajia ei ollut kentällä tarpeeksi. Useaan kertaan pelaajat pyrkivät pelaamaan taitoihinsa nähden liian vaikeita syöttökompinaatioita. Liukkaalla kentällä ei välttämättä kannata yrittää puolustuksen keskellä viittä peräkkäistä yhden kosketuksen syöttöä. Tietysti vastustajan puolustus oli Vidicin johdolla hyvä, mutta keskikenttä olisi kyllä antanut tarpeeksi tilaa tehokkaimpiin ratkaisuihin.

Se oli kuitenkin ensimmäinen ottelu, eikä siten merkitse paljoa. Viime kauden avausottelu oli poikkeus Swansean historiassa. Yleensä avaukset on hävitty, joten siinä mielessä palattiin omalle tasolle. Seuraavakin sarjaottelu tulee olemaan vaikea, eikä romanialainenkaan vastustaja ole viikolla mikään helppo suupala, joten joukkueelta kaivataan kohennusta otteisiin.   

[swansea]

Hauska seurata, miten eri tavalla Euroopassa pelataan. Ensivaikutelma Petroluista oli, että se selvästi parempi joukkue kuin Malmö ja että se saattaa aiheuttaa Swansealle ongelmia. Ja viisitoista minuuttia myöhemmin Swansea johti 3-0.

Vastustaja lähti todellakin liikkeelle aktiivisesti ja liikkuvuudellaan näytti jopa vaaralliselta. Kuitenkin peli ratkesi siihen, että vastustaja ei ollut hereillä Swansea vapaapotkussa ja Routledge teki avausmaalin. Sen jälkeen maaleja tekivät Michu, Routledge, Bony ja Pozuelo. Ja enemmänkin olisi voitu tehdä. Lopulta vastustajan vaarallisuus näkyi ainoastaan yhdessä hienossa saksipotkussa, josta he saivat maalin kavennuksen.

Kiinnostavin maali oli Swansean kolmas. Siinä Michu venytti keskialueella pallon pois vastustajan jalasta (teki saman ainakin viisi kertaa ottelun aikana). Britton avasi saman tien vastahyökkäyksen laitaan. Hernandez keskitti takatolpalle Routledgelle, joka pääsi puskemaan täysin vapaasti. Jäi sellainen tunne, että vastaavia maaleja nähdään vielä lisää tällä kaudella. Swansean laiturit ovat niin halukkaita hyökkäämään, että tällaiset vastaiskut sopivat heille täydellisesti. Lisäksi Bony ja Michu pystyvät päättämään näitä hyökkäyksiä.

Swansealla oli paras avaus, minkä tällä hetkellä voi kotikentälle laittaa. Sarja-avaukseen nähden muutokset olivat seuraavat: Hernandez Dyerin tilalle, Bony piikkiin, Michu laskeutui hänen taakseen, Shelvey laskeutui Michun paikalta alemmaksi keskelle ja Taylor Daviesin tilalle. Toimi kyllä näyttävästi. Eri asia on, voiko tuolla ryhmityksellä pelata esimerkiksi sunnuntaina Tottenhamia vastaan. Joka tapauksessa on selvää, että jos Tottenhamilla on ne kolme keskikentän pelaajaa kuten eilisessä ottelussa, keskeltä on vaikea päästä läpi. Sanoisin, että kannattaa pyrkiä nopeisiin hyökkäyksiin laidoilta. Hernandez ja Routledge ovat tällä hetkellä iskussa. Jos sattuu hyvä päivä, he aiheuttavat puolustukselle ongelmia. Hernandez liikkuu välillä laidalla ja välillä keskellä, joten pelkkä laitapakin onnistuminen ei riitä. Ja Routledge puolestaan juoksee hanakasti laitapakin ja topparin välistä kohti maalia.

Selvässä voitossa oli sekin hyvä puoli, että ensi torstain ottelussa voidaan antaa peliaikaa niille, jotka eivät tänään ja sunnuntaina pelanneet. Huhujen mukaan ainakin Ki ei olisi tällä hetkellä tyytyväinen peliaikaansa. Siinä pelissä olisi mahdollisuus näyttää taitonsa, tai sitten siirto alkaa olla ajankohtaista. Toivottavasti hän päättää jäädä taistelemaan peliajasta.

[swansea]

Taisi olla vastassa liigan fyysisin joukkue. Tunnetusti Swansea on ollut aina vaikeuksia tällaisia joukkueita. Ja kun Tottenhamin pelaajat kykenevät myös pelaamaan, tappio oli täysin oikeutettu tulos.

Alku oli varsin tasaista, eikä kumpikaan joukkue saanut maalipaikkoja. Kuitenkin pelin henki alkoi pian selvitä. Tottenhamin keskikentällä oli kolme fyysistä pelaajaa, jotka ottivat pallot haltuun työntämällä Swansean pelaajat sivuun. Kun vielä puolustuslinja oli ylhäällä, Swansea ei saanut tilaa syöttöpelilleen. Tilanne olisi vaatinut sitä, että olisi pystytty luomaan maalitilanteita laidoilta käsin. Hernandez yritti mutta ei saanut muilta tarpeeksi apuja. Toisella puolen Routledgen ase eli nopeus jäi hyödyntämättä, koska Walker oli yhtä nopea ja vielä selvästi vahvempi.

Swansean keskikentän keskustassa pelasivat tällä kertaa Canas, Shelvey ja De Guzman. Eli jokaisessa viidessä kunnon pelissä on melkoisesti vaihdeltu pelaajia. Sillä haetaan tietenkin sitä, etteivät pelaajat pala loppuun. Toisaalta vakioryhmittymää ei pääse syntymään. Aika näyttää, onko Laudrupin valinta oikea.

Kovin moni Swansean pelaaja ei onnistunut. Vorm oli ykkönen ja näytti venytyksillään palanneensa toissa vuoden tasolle. Chico oli hyvä, Williams ok. Hernandez väläytteli, hieman myös Palazuelos vaihdosta tultuaan. Michu alkoi turhautua, mutta ainakin hän yritti.

Pahiten epäonnistui Davies. Toinen heikko peli häneltä putkeensa. Rangelilla oli vaikeuksia pysyä juoksunopeudessa mukana. Canas ei pystynyt samanlaiseen varmaan syöttötyöskentelyyn kuin Britton. De Guzman hakee kuntoaan. Routledge ei päässyt millään irti Walkerista. Ja sitten Shelvey. Nyt olisi tarvittu tarkkoja pitkiä syöttöjä laitaan. Sen sijaan tuli epätarkkoja syöttöjä ties minne. Ja kun juuri mikään ei onnistunut, onnikin käänsi selkänsä. Ensimmäisellä jaksolla hän kaatoi Townsendin rangaistualueella, mutta siitä annettiin vain vapaapotku rajan takaa. Sen sijaan toisen puoliajan rangaistuspotku oli varsin selvä vääryys. Townsend kadotti pallon jalastaan (itse asiassa eri suuntaan minne oli itse matkalla) mutta hän jatkoi juoksuaan ja törmäsi Shelveyhin. Eli Tottenham sai lopulta voittomaalin lahjaksi. Olisi ollut paljon reilumpaan, jos maali olisi tullut yhdestä heidän oikeasta paikastaan.

Seuraavan sunnuntain ottelu WBA:ta vastaan on tärkeä. Joko silloin nähtäisiin Swansean pelaavan ykköskokoonpanolla? Eli toivottavasti torstain Romanian-reissuun lähdetään puhtaasti vaihtopelaajilla: Tremmel, Richards, Monk, Amat, Davies, Lamah, Canas, Pozuelo, De Guzman (tai Shelvey) ja Donnelly. Eikä yksikään heistä ole sitten sunnuntaina avauksessa.

[swansea]

Toisesta ottelusta Petroluita vastaan ei ole syytä kovin pitkään kirjoittaa. Mentiin jatkoon.

Ehkä voisi silti kommentoida niitä pelaajia, jotka eivät yleensä saa paljon peliaikaa:
Tremmel hoiti tehtävänsä. Maaleille hän ei mahtanut mitään.
Amat ei vakuuttanut. Kaksi kertaa hän kadotti keskityspallossa täysin vartioitavansa. Toisesta tuli voittomaali.
Pozuelo oli periaatteessa pirteä, mutta ei silti saanut tarpeeksi aikaan. Tosin jos koko joukkue löysäilee, ei myöskään yksittäinen pelaaja voi osoittaa parastaan.
Ki tuli valitettavasti kentälle vasta vaihdosta. Saattaa merkitä lainapestiä. Ja niin todellakin lähti Sunderlandiin.
Donnelly oli koulupoikatasoa. Liikkeessä oli jotain hyvää, koska pääsi maalipaikkoihin. Ei silti taida olla mitään asiaa ykkösjoukkueeseen, koskaan.
Lamah teki maalin varsin taidokkaasti.

Päivän uutinen oli tietenkin arvontatulos: Valencia, Kuban ja St Gallen. Kiinnostavia pelajä. Valenciaa vastaa voi jännätä sitä, kummalla on enemmän espanjalaisia kentällä. Kuban lienee se vastustaja, jonka kanssa taistellaan jatkopaikasta. Sveitsiläiset ovat kaiketi sitä tasoa mitä aiemmat vastustajat. Kun ensin katsoin lohkoa, ajattelin, että kohtuullisen hyvä arpa. Kun katsoin tarkemmin muita lohkoja, huomasin, että taisi tulla yksi pahimmista lohkoista. Ei Euroopan taso kovin laaja ole.

WBA:ta vastaan vaadin kentälle heti alusta lähtien ykköskokoonpanon. Eli Bony-Michu -parilla lähdetään.

[swansea]

Kolme pistettä kolmesta ensimmäisestä ottelusta on riittävän hyvä saavutus. Itse odotin kahta, toivoin neljää.

Avauskokoonpanojen mielenkiintoisimmat huomiot kohdistuivat hyökkäyspäähän. WBA:lla oli Anelka ja meidän Wembley-sankarimme Sinclair. Swansea peluutti ensimmäistä kertaa yhdessä Bonya ja Michua. Molemmat joukkueet lähtivät siis hakemaan voittoa, ja sehän Swansealle sopi. Kun vielä tuomari antoi repimisistä varoituksia, kentällä oli tilaa pelata. Tämän Swansea todellakin käytti vastustajaansa paremmin hyväksi. Kun WBA joutui hyökkäämään lähes koko Swansean pelaajistoa vastaan, Swansea sai aikaiseksi hyökkäyksiä, joissa edessä oli enää neljä tai viisi pelaajaa. Tämä johtui siitä, että Swansea pystyi varsin helposti pelaamaan prässäävien pelaajien ohi. Lisäksi WBA:n linja oli aika alhaalla, joten hyökkäävien ja puolustavien pelaajien väliin jäi suuri aukko. Vieraiden paras pelaaja Yacob olisi saattanut vielä selvitä Michusta, mutta kun Swansean pelisysteemin mukaisesti myös Hernandez liikkui usein keskustassa, ei yhdellä miehellä voinut saada keskustaa tukituksi.

Swansea sai jo alkuvaiheessa kolme hyvää laukausupaikkaa rangaistusalueen läheltä. WBA:n parhaat hyökkäykset ja paras paikka syntyi Anelkan pystyjuoksuista. Lopulta Swansea sai kaipaamansa johtomaalin. Hernandez pääsi kaksi kertaa keskittämään vaarallisesta paikasta ja toisella yrittämällä Davies pääsi vetämään volleystä ylänurkkaan. Daviesille tuntuu sopivan se, että Taylor on loukkaantuneena. Ehkäpä alkukauden kilpailutilanne oli nuorelle miehelle vielä liikaa. Maalin syöttänyt Hernandez pääsi ottelun loppupuolella tekemään itsekin maalin, kun Michu järjesti hänelle avopaikan. Näiden maalien välissä Hernendez ampui vielä ylärimaan ja Routledge tuhri kaksi läpiajoa, eikä WBA:lla ollut mainittavia maalipaikkoja, vaikka erikoistilanteissa heillä olikin pääylivoima. Niinpä lopputulos oli täysin oikeutettu.

Vaikka Bony ei pelannut mitenkään erikoisesti, on Swansea etu, että Michun edessä on joku hyökkääjä. Tällä pelipaikalla Michu tekee valtavasti arvokasta töitä. Toki kortteja tulee samalla aika hanakasti, mutta se vain on hyväksyttävä. Yhdessä asiassa kuitenkin toivoisin Michun saavan Laudrupilta viisaita ohjeita. Ei aina ole pakko peleta yhdellä kosketuksella. Tässäkin pelissä Michu olisi saattanut olla tehokkaampi, jos hän olisi ottanut pallon haltuun ja laukonut itse.

Vaikka ottelu oli Swansean hallussa, otteissa näkyi se, ettei alla ollut yhtään voittoa. Vapautuneella pelillä Swansea olisi takonut maaleja. Mutta ehkä tämä voitto auttaa seuraavassa kotiottelussa Liverpoolia vastaan.     

[Jennings]

Mikähän pointti on panna pallonhallinnasta elävän joukkueen keskikentän pohjalle pelaaja, joka on hölmömpi ja puujalkaisempi versio Stiivi Tsiistä? Näytti kirjaimellisesti kaverilta, joka on voittanut elämysillan arpajaisissa.

[swansea]

Shelveyn otteista eilisessä pelissä voisi kirjoittaa pienen runokirjan, jossa kirotaan karkeasti ja halataan lempeästi. Annetaan kuitenkin olla.

Nyt kun värikkäästä ottelusta on kulunut tarpeeksi aikaa, mielessä soi jatkuvasti sana luottamus. Miten tärkeä ominaisuus se onkaan joukkuepelaajalle. Jos maalivahti menettää joukkuekavereiden luottamuksen, puolustamisesta ei tule mitään. Vaikka maalivahti ottaisi kiinni rankkarin, se ei auta mitään, jos puolustuslinja ei tiedä koskaan, milloin hän tulee maaliltaan ulos vai tuleeko ollenkaan. Kenttäpelaajillekin toisten pelaajien luottamus on tärkeää, mutta ei sentään niin kohtalokasta kuin maalivahdeille.

Kun Shelvey oli syöttänyt molemmat Liverpoolin maalit, hetken ajan kävi mielessä ajatus, että siinä olivat Shelveyn pelit Swanseassa. Sama epäilys heräsi, kun toisen puoliajan alussa kamerat oli kohdistettu kaljupäätään pyörittelevään pelaajaan. Voiko tuolle pelaajalle antaa palloa oman rangaistualueen lähettyvillä? Uskaltaako hän edes ottaa syöttöä vastaan? Ja mitä tulee joukkueen pelistä, jos kentällä on pelaaja, jonka syöttö saattaa arvaamatta johtaa vastustajan maaliin?

Kaikki Swansean fanit tietävät, ettei Britton syyllisty koskaan yhtä harkitsemattomiin tekoihin. Hänelle voi syöttää hankalissakin paikoissa, koska tiedetään, että hän valitsee riskittömän ratkaisun. Joidenkin mielestä se voi olla sitä hyödytöntä taaksepäin pallottelua, mutta sitä jokainen tasapainoinen joukkue tarvitsee. Missään nimessä kaikki eivät saa pelata niin, mutta yhden täytyy. Joukkue kaipaa pelaajia, joiden seuraavan syötön voi arvata; ehkä vastustajatkin tietävät syöttösuunnan mutta eivät silti pääse siitä hyötymään. Brittonin kaltaiset pelaajat ovat kasvattaneet ympärilleen laajan luottamuksen kehän.

Toisaalta Britton ei olisi noussut Shelveyn tapaan hyökkäykseen ja nikannut päällään syöttöä tasoitusmaaliin. Ei toki olisi yltänytkään, mutta se ei tässä ole oleellista; ei sekään että juuri Britton syötti Shelveylle. Oleellisinta on se, että Shelvey oli kyllin arvaamaton, jotta Liverpoolin puolustukseen syntyi aukko. Kun Shelvey juoksi tasoituksen jälkeen kohti kulmalippua ja huusi kannattajille, hän vaikutti luonnonlapselta, suurelta kaljupäiseltä vauvalta. Voiko pienelle vauvalle oikeasti suuttua, vaikka tämä olisi paskonut housuunsa?

Luottamus luo peliin tasapainoa, joka johdattaa kohti menestystä. Jos lasketaan tilastoja, joissa pelaajat syöttävät lähes 90 prosentin varmuudella omille, joukkuetta on vaikea voittaa. Pääosa maaleista syntyy jonkinasteisista virheistä, eivätkä nämä 90 prosentin miehet niitä periaatteessa tee. Kuitenkin luottamus ja varmuus saattavat viedä pelin liian kauaksi siitä, mitä se on ollut kuraisilla hiekkakentillä. Onko peli loppujen lopuksi enää hauskaa, jos siitä karsitaan virheiden mahdollisuudet minimiin? Näytelmä, jonka jokaisen vaiheen tietää etukäteen, voi olla tyylikäs, mutta yllättäväksi sitä ei voi kehua. Rooli on tylsä, jos henkilöhahmo on yksioikoinen.

Monen muun lailla ihmettelin itsekin, minkä takia Swansea hankki kesällä Shelveyn. Miten tuollainen kolho voi sopia Swansean pelaavaan tyyliin? Olin alkanut luoda mielessäni muottia, johon jokaisen Swansean pelaajan tulee kuulua. Ja kun Liverpool oli mennyt johtoon, tunsin puhdasta vihaa Shelveytä kohtaan. Mene pois joukkueestani! Olet menettänyt ikuisesti luottamukseni! Ehkä luottamus todellakin meni, mutta tilalle tuli kihelmöivä arvaamattomuus. Liberty Stadiumilla nähtiin eilen huikea esitys, pääosassa Jojo Shelvey, epävarma pikkkupoika, kiihkeä päällikkö, muotopuoli hirviö, jokaiselle jotain oman tulkintansa mukaan.  

[travis bickle]

Ja kun Liverpool oli mennyt johtoon, tunsin puhdasta vihaa Shelveytä kohtaan. Mene pois joukkueestani! Olet menettänyt ikuisesti luottamukseni! Ehkä luottamus todellakin meni, mutta tilalle tuli kihelmöivä arvaamattomuus. Liberty Stadiumilla nähtiin eilen huikea esitys, pääosassa Jojo Shelvey, epävarma pikkkupoika, kiihkeä päällikkö, muotopuoli hirviö, jokaiselle jotain oman tulkintansa mukaan.  

Sinä olet nainen ja Shelvey on renttu poikaystävä, joka pettää ja sikailee. Sitten välillä tekee jotain ihanaa ja pyytelee anteeksi ja olet taas myyty. Eihän tämäkään saa olla liian turvallista ja perusvarmaa. Kyllä se Jonjo vielä pettää, siitä voit olla täysin varma.

[kookerhondje]

Shelvey2-2-Shelvey

Oikeasti mitä vittua kaveri oikein tekee? Loistavien esitysten vastapainoksi aivan käsittämättömiä mokia..

[swansea]

Valencian avauksessa oli neljä espanjalaista, Swansealla kuusi. Ei siis epäilystä, kumpi voittaa.

Bony ratkaisi ottelun vartissa. Ensin hän rynni puolustuslinjan läpi ja aiheutti punaisen kortin. Sitten hän pamautti voimalla avausmaalin. Sen jälkeen voittajasta ei ollut epäselvyyttä. Michu teki toisen maalin Pozuelon hienosta syötöstä ja viimeisen iski De Guzman suoraan vaparista yläkulmaan. Valencialla oli laukauksetkin vähissä.

Pozuelo hakeutui vapaisiin paikkoihin. Tehokkuuss puuttui, mutta muuten hän osoitti jälleen lahjakkuuttaan. Hänen osaltaan suurin ongelma on siinä, ettei hänellä ole oikeastaan kunnollista pelipaikkaa. Ei hän ole laituri, mutta toisaalta ei hän voi viedä Michunkaan paikkaa. Siksi hän aloittaa useimmiten vaihdossa.

De Guzman jatkoi siitä, mihin Liverpool-ottelun toisella puoliajalla jäi. Kahdesta hienosta ottelusta huolimatta avauspaikka Crystal Palacea vastaan ei ole läheskään varma. Canas voisi olla avauksessa siinä missä Brittonkin. Ylipäätänsä keskikentän otteet ovat varmoja, pistipä sinne kenet tahansa (uskotaan näin Shelveystäkin).

Bonyn fyysisyys taitaa päästä paremmin esille Euroopassa. Tosin maaleja alkaa varmasti syntyä Valioliigassakin, kun vastustajat ovat muuta kuin TOP-6 -sarjaa. Amat hoiti puolustuslinjassa Williamsin paikan. Kuitenkin Chico on tällä hetkellä puolustuksen paras. Erittäin hyvä peli jälleen. Tiendallia en kovasti arvosta, mutta siinä hän meni taas muiden mukana.

Voiko yhden ottelun perusteella väittää, että Swansea menee lohkosta jatkoon? Kyllä.

[swansea]

Holloway kertoi ennen peliä, että Swansea on saanut hänen ajattelemaan jalkapalloa ja valmentamista uudella tavalla. Niinpä hän asettuikin istumaan katsomoon hyvälle paikalla ihailemaan peliämme.

Olipa ylimielinen aloitus. Muistan kyllä tarpeeksi hyvin ajan, jolloin olisi ollut suuri tapahtuma, jos Swansea olisi päässyt pelaamaan cup-ottellua Crystal Palacea vastaan. Eli nöyryyttä, kiitos. Nimittäin Swansean asenteessa oli lieviä merkkejä siitä, ettei vastustajaa otetta aivan tosissaan. Tähän tietenkin vaikutti aikainen maali ja sitä seurannut tolppalaukaus. Hyökkäämisessä ei ollut enää huolellisuutta ja päättäväisyyttä. Räikein esimerkki tästä oli se, kun Michu pääsi kaksi maalivahtia vastaan eikä saanut edes laukausta aikaiseksi. Kunnollisella keskittymisellä Swansea olisi voittanut 0-5.

Hyökkäyksessä nähtiin ensimmäistä kertaa Vazquez. Vaikka esitys ei ollut mitenkään lupaava, hän pääsi kaksi kertaa hyvää maalipaikkaan, joista toinen päättyi lopulta Dyerin maaliin. Pozuelon ensimmäisestä pelistä näki heti, että siinä on kunnon pelimies. Sen sijaan Vazquez ei näyttänyt millään osa-alueella lupaavalta. Tosin hän on hyökkääjä. On monia hyökkääjiä, joiden ainoa taito perustuu siihen, että sattuvat olemaan oikeassa paikassa oikeaan aikaa. Ja se, että Vazquez pääsi kaksi kertaa maalipaikkaan, on jo enemmän mitä Shechterin tilastot osoittivat koko viime kaudella.

Seitsemän pistettä viidestä pelistä on yhtä paljon kuin viime kaudella, ja nyt ottelu-ohjelma on ollut selvästi pahempi. Olisiko niin, että Swansea olisi seuraavalla kierroksella valmis haastamaan Arsenalin? Ramsey kohdellaan varmaankin kuten entiselle Cardiffin pelaajalle kuuluu. Özil saa huomata, että kaksi ottelua huilannut Britton on koko ajan hänen syöttöjensä tiellä. Michu saa Wengerin harmittelemaan, että olisi sittenkin pitänyt ostaa yksi puolustava keksikenttäpelaaja (muu kuin Flamini). Ja olisiko Williamsista pitänyt maksaa ne 12 miljoonaa?

[swansea]

Joskus pelkkä avauskokoonpanojen vilkaisu aiheuttaa pahoja aavistuksia. Eilen niitä oli kolme.

Ylivoimaisesti pahin takaisku oli se, ettei Rangel voinut pelata ja hänen tilallaan oli Tiendalli. Tiendallin kanssa ei tehty viime keväänä uutta sopimusta. Mutta koska hän ei saanut kesän aikana muualtakaan sopimusta ja Richards osoittautui liian heikoksi Veikkausliigaan, Tiendalli palasi. Valitettavasti. Mitä Tiendalli sitten eilen teki? Ensimmäisellä puoliajalla Arsenal jätti hänelle paljon tilaa hyökätä. Niinpä hän sitten seisoi laidalla ja odotteli syöttöjä. Ja koska hän tosiaan oli niin vapaana, pakko hänelle oli syöttää. Tuloksena oli hirvittäviä keskityksiä ja ylipäätänsä Swansean hyökkäyspelin sekoaminen. Vaikutti melkein siltä, että Wenger tiesi Tiendallin ja Dyerin viimeisten syöttöjen tason, joten heille sai antaa vapaasti tilaa. Tiendalli pilasi siis pääosan Swansea hyökkäyksistä; toisella puoliajalla Swansea pääsi nopeaan hyökkäykseen, jossa pallo pelattattiin Tiendallille; yleisön huokaisu kuuuli tänne asti. Ja jotta Tiendallin ilta olisi ollut täydellinen, toisella puoliajalla hän epäonnistui myös puolustussuuntaan. Voittomaalissa hän oli jättänyt laitansa täysin auki ja siirtynyt jostain käsittämättömästä syystä topparin paikalle. Jo sitä ennen Özil oli saanut hänen tontiltaan täysin vapaan maalipaikan, mutta siitä ei vielä ratkaisua tullut. Hidastuksessa näkyi, miten Tiendalli hölkkäili tilanteessa viisi metriä Özilin takana. Tietysti voisi puolustustella, että tämä oli ensimmäinen peli avauksessa ja ettei hän ole vielä täydessä pelikunnossa. Silloin ainakin pitäisi itse ymmärtää, ettei laitapuolustaja ole laitahyökkääjä. Rangel osaa nousta tukemaan hyökkäyksiä, kun taas Tiendalli seisoi valmiiksi hyökkäyksessä. Jo yksin siinä on valtava ero näiden kahden välillä. Koska Tiendalli ei osaa syöttää edes paremmalla jalallaan, mieluummiin näkisin oikealla vasenjalkaisen Taylorin.

Toinen pettymys avauksessa oli se, että Bony oli penkillä ja Michu piikissä. Varovainen lähestymistapa teki ensimmäisestä puoliajasta tylsän. Yhtään kunnollista paikkaa Swansea ei saanut aikaan. Ei Arsenalillakaan ollut kuin yksi todella vaarallinen paikka (Tiendallin puolelta), mutta mitä siitä: Swansea oli kotijoukkue. Vasta kun Bony tuli kentälle, alkoi näyttää, että Swansea voisi tehdä maalin. Ja teki myös. Mutta siinä vaiheessa oli ajauduttu tilanteeseen, josta ei enää noustu. Aivan sama, mikä joukkue on vastassa, kotona pitää pelata Bonylla ja Michulla, jos molemmat ovat pelikuntoisia.

Kolmas, selvästi vähäisin vaikutus ottelutulokseen oli sillä, että Canas pelasi Brittonin sijasta. Britton on erinomainen pelaaja juuri sellaisissa tilanteissa, joista Arsenal teki molemmat maalit. Hän osaa paikata puolustajien jättämiä aukkoja. Kyllä Canaskin oli molemmissa maaleissa paikalla, mutta kummallakin kerralla sijoittuminen oli hieman väärä, eikä hän pystynyt estämään maalia. Sinällään Canas ei palannut huonosti, eikä tietenkään ole varmuutta, olisiko Britton pystynyt pelastamaan maalit, mutta toiveikkaampi olisin ollut, jos pieni mies olisi ollut omalla paikallaan.

Viimeistään tämä ottelu osoitti, ettei Swansea ole valmis haastamaan suurempiaan. Ei Arsenal ollut selvästi parempi mutta tarpeeksi. Swansealta puuttui rohkeus kuten avausottelussa ManU:a vastaan.

Ja koska tuli tappio, on syytä marista tuomareista. Sinällään eilinen tuomari oli ok, mutta yleisessä linjassa on outo piirre, jota en ymmärrä. Miksi linja ei ole sama ensimmäisen ja toisen puoliajan välillä? Ensimmäisellä puoliajalla varoitusta ei tule kuin totaalisesta sikailusta. Ottelun viimeisellä vartilla annetaan sitten vähintään kolme varoitusta. Eikö asian pitäisi olla päinvastoin, jotta pelistä tulisi avoimempaa ja hyökkäysvoimaisempaa? Mitä lopun varoitukset enää auttavat? Tässäkin pelissä tällaisesta linjasta seurasi se, että Ramsey ja Wilshere selvisivät ensimmäisellä puoliajalla sellaisista tilanteista, joista toisella puoliajalla Flamini, Canas ja Chico saivat varoituksen.   

[swansea]

Eilinen ottelu St Gallenia vastaan olin kauden värikkäin. Etenkin ensimmäinen puoliaika tarjosi monesta syystä sydämen sykintään. Vastustajana St Gallen oli positiivinen yllätys. Joukkue juoksi paljon ja taklasi intohimoisesti. Maalipaikoillekin he pääsivät mutta eivät onneksi onnistuneet maalinteossa.

Ensimmäisellä puoliajalla oli molemmilla maalipaikkoja tolppalaukauksia myöten. Kuitenkin kaksi tapahtumaa erottui muista. Ensimmäinen huomiota herättänyt herra oli jälleen Tiendalli. Hän oli vielä surkeampi kuin Arsenalia vastaan. Hän oli niin huono, että aloin epäillä itseäni, katselenko häntä pirun silmin. Mutta ei, hän vain pelaa surkeasti. Jos vain vastustaja olisi pelannut hyökkäyksensä jatkuvasti hänen laidaltaan, väistämättä jossain vaiheessa olisi tullut maali. Ja lähellä se toki oli. Taas kerran Tiendalli juoksi nopeassa hyökkäyksessä viisi metriä oman pelaajansa jäljessä. Onneksi hyökkääjän haltuunotto epäionnistui, eikä hän päässyt etenemään suoraan kohti maalia. Mitä teki Tiendalli? Hän lönkytteli miehen lähelle niin että tämä pääsi rauhassa keskittämään, minkä jälkeen Tiendalli nosti molemmat kätensä päänsä tasolle. Selvä rankkari. St Gallenin pelaaja pysäytti rankkarissa vauhtinsa, katsoi mitä Tremmell tekee, ja koska Tremmel pysyi viileästi paikoillaan, laukoja hätääntyi ja potkaisi heikon laukauksen suoraan Tremmelin syliin.

Toinen kiivas tapahtuma koettiin melko pian tämän jälkeen. Michu lähti puskemaan keskitystä. Puolustaja nostaa jalkansa ilmaan ja potkaisee Michua jalkapohjalla päälakeen. Tuomari viittoilee jatkamaan peliä. Michu jää makaamaan kasvot veressä, kun St Gallen hyökkää Swansean päätyyn. Tuomari keskeyttää ottelun vasta, kun pallo menee rajojen ulkopuolelle. Michu viedään kentän laidalle paikattavaksi. Ainakaan viiteen minuuttiin hän ei pääse huitomisista huolimatta kentälle (kaiketi siksi että paidassa oli verta). Lopulta tuomari juoksee ärjyvän Michun luokse. Hän ottaa keltaisen kortin esille. Yleisö pauhaa luullessaan, että tuomari antoi hänelle keltaisen kortin, mutta kaiketi hän kirjoitti sinne jotain muuta. Joka tapauksessa tuomarin toiminta saa kotiyleisön jokseenkin eläytymään otteluun. Ah, se oli puhdasta munukkamaisuutta!

Pelissä molemmilla oli paikkansa, eikä Swansean voitto ollut missään nimessä selvä. Keskikentällä Britton onnistui parhaiten ärhäkän vastujana puristuksessa. Tremmel oli maalilla hyvä. Bony suojasi tehokkaasti palloa. Tiettyä kiihkeyttä joukkue yhä kaipaa silloin, kun vastassa on tuollainen taisteleva vastustaja. Chicolla ja Michulla sitä on eniten.

[swansea]

Sarjasijoitus on huono. Pisteitä on liian vähän. Kriisi. No ei.

Eilisillä otteilla olisi kaatunut useimmat Valioliiga-joukkueet. Olisi kaatunut Southamptonkin, jos Swansea olisi pistänyt paikoistaan pallon maaliin. Nyt vain sattui maalivahti onnistumaan eikä Swansean hyökkääjillä ollut paras iltansa maalinteossa. Osui pallo tolpan sisäreunaankin, joten ei ollut onnikaan mukana. Tällaista sattuu yksittäisissä otteluissa. Melkein olisin huolestuneempi Southamptonin kannattajana. Jos joukkueen pelitapa on muuttunut noin radikaalisesti iloisesta hyökkäyspelistä, ylivarovaiseen puolustamiseen, jossa maalitilanteet syntyvät erikoistilanteista, taskussa voi olla pian kasa tylsähköjä tasapelejä. Tosin olihan se Southamptoninkin osalta pelkästään yksi ottelu.

Jo yksistään Dyerin vuoksi oli harmi, ettei mukaan tullut edes yhtä pistettä. Etenkin esimmäisellä puoliajalla Dyer oli koko ajan vastustajan harmina. Potku sentin vasemmalle ja olisi tullut tasoistusmaali. Keskityksetkin osuivat kohdilleen. Valitettavasti hänen potkutekniikkansa on vain niin huono, että hyökkääjät joutuvat todellakin puskemaan palloa; pelkkä ohjaus ei vie palloa minnekään. Tämä taas johtaa siihen, että puskijalla pitää olla aikaa puskuun. Ainakin Bonyn puskun maalivahti sai niukin naukin torjuttua, koska Bony ei saanut löysään keskitykseen tarpeeksi voimaa. Mutta tosiaankin Dyer pelasi yhden parhaista peleistään Valioliigassa.

Samalla laidalla Rangel näytti taas kerran, että hänen ansiostaan oikea laita pysyy tasapainossa, vaikka hän ei esittäisi mitään ihmeellistä. Seuraavaksi pitäisi saada Williams takaisin kentälle. Huolimatta siitä että Amat pelasi yksilönä varsin hyvin, jotain puolustuslinjasta puuttuu, jos Williamas ei ole siellä. Kai kyse on tosiaan siitä kuuluisasta ja vaikeasti todistettavasta johtajuudesta. Ainakin Chico olisi kaivannut eilen Williamsia rinnalleen. Nyt molemmat maalit aiheutuivat hänen virheistään.

Kolmas kentällä kaivattava pelaaja on Britton. Ei Canasin pelissä mitään varsinaista vikaa ole, mutta hän ei vain ole legendaarinen pikku-Leon. Ensimmäisessä maalissa mieleen tuli heti, että olisiko Britton ollut ensimmäisenä korjaamassa Chicon hieman liian heikkoa purkua. Jotenkin tuntuu, että Laudrup on huomannut itsekin, että Britton on puolustuslinjan edessä paras mies, mutta jotta joukkueeseen saadaan leveyttä - muistaen Brittonin monivuotiset selkävaivat - hän on peluuttanut alkukaudella enemmän Canasia, jotta tämä pääsisi mahdollisimman nopeasti sisälle joukkueen pelitapaan. 

Ainahan on pelaajia, joiden todellisen merkityksen huomaa vasta sitten, kun he ovat poissa. Swansean pelin ytimen taitavat muodostaa Williams, Rangel, Britton ja Michu. Muiden pelipaikoista voi käydä keskustelua, mutta näitä neljää ei pitäisi ainakaan tällä hetkellä jättää pois avauksesta ilman järkisyytä.

Hienoa että Michu pääsi viimein maajoukkueeseen. Espanjan kannalta on eduksi, että mukana on keskikenttäpelaaja, joka pystyy nousemaan taustalta maalitekoon ja jopa puskemaan maaleja. Ja Michulle valinta antaa varmasti lisämotivaatiota. Ehkä nyt turhat temppusyötöt ja muut vaikeat ratkaisut jäävät vähemmälle, kun hän tietää, että maalimäärät kiirivät parhaiten maajoukkuevalmentajan korviin.     

[swansea]

Ennen ottelua oli usieta epävarmuustekijöitä. Kotivoittoja ei ole pahemmin tullut. Sunderlandilla oli uusia valmentaja. Williamsin poissa ollessa puolustus ei ole toiminut.

Ja kieltämättä hermostuneisuus näkyi. Ensimmäisellä puoliajalla ei saatu yhtään kunnollista maalitilannetta. Ei vastustajakaan pahemmin hyökännyt, mutta koko ajan oli sellainen tunne, että mistä tahansa rangaistusalueellemme lähetetystä pallosta saattaa tulla maali. Ehkä olin vain hermostunut. Joka tapauksessa näytti siltä, että tarvitaan ripaus onnea, jos Swansea aikoo tämän ottelun voittaa.

Toisen puoliajan alussa lähikuvassa näytettiin Michua, joka nosti kasvonsa taivaalle ja hengitti syvään. Hän tuntui puhkuvan kuin härkä. Ei Swansea sentään villieläiminä painanut päälle, mutta piristymisen elkeitä oli ilmassa. Ja kun on yritystä, kaivattu onni astui esiin. Sunderladin puolustaja pisti kulmapotkusta pallon omaan maaliin. Taivas aukeni. Minuutin päästä De Guzman laukoi komeasti yläkulmaan. Ensimmäisellä puoliajalla hänellä oli täsmälleen samanlainen paikka. Silloin hän syötti pallon laitaan edes ajattelematta laukausta. Pieniin asioihin peli voi ratketa.

Kolmannen maalin järjesti ottelun paras pelaaja, Leon Britton. Ensimmäisellä puoliajalla kukaan ei onnistunut, mutta Britton hoiti silti hommansa. Ja kolmas maali syntyi siis siten, että hän juoksi rangaistusalueelle, jossa Sunderlandin pelaaja kaatoi hänet vailla pienintäkään järkeä. Rangaistuspotku Swansealle! Tosin tätä kummallista tuomiota selittää se, että tuomarina oli untuvikko, joka ei ole oppinut vielä Valioliigan lainalaisuuksia. Eli eiköhän seuraavaa rangaistupotkua saa odottaa taas se pari vuotta. Maalin laukoi Bony.

Kummallisuudet jatkuivat. Swansea teki toisen maalin kulmapotkusta, Chico ensimmäisen Valioliigassa. Siis rangaistuspotku ja kaksi maalia kulmista - enemmän kuin koko viime kaudella.

Tuli rauhoittava voitto. Kohta Williams palaa pelikentille, toivottavasti myös Hernandez, joka ei vastoin odotuksia ollut vieläkään edes penkillä. Saisi pian tulla, sillä eivät Dyerin ja Routledgen esitykset vieläkään paljon kehuja kaipaa. Mutta Chico kaipaa Williamsia rauhoittamaan puokustusta. Ei ollut kovin kaukana, että hän olisi lentänyt 0-0 -tilanteessa toisen keltaisen kortin mukana kentältä.
 
Seuraavaksi vastassa on West Ham, joka on näemmä ottanut käyttöön Barcelonan pelisysteemin. Tosin valmentajan tuntien mitään muuta barcelonaa heidän osaltaan ei nähdä. Eli mielenkiitoinen peli taas edessä. Niin ja sitä ennen on vielä matkapeli Venäjällä.