Swansea 2013-2014 - Seven...Eight Spaniards

[swansea]

Pitkään näytti siltä, että Swansea menee rutiinilla lohkosta jatkoon. Nöyryys kuitenkin unohtui, joten jatkon eteen pitää tehdä edelleen paljon töitä.

Swansea aloitti kotipelin Kubania vastaan taktiikalla, joka ei toiminut. Pelattiin paljon oikean kautta, missä Tiendalli ja Dyer olivat lähinnä toistensa tiellä tai sitten he puskivat päin kolmea vastustajaa. Vasemmalta Pozuelo kavensi niin paljon keskustaan että vei Michulta pelitilan. Vasemmalle jäi runsaasti tilaa, mutta sitä ei nykykuntoinen Taylor pystynyt hyödyntämään. Sekavasta ryhmittymästä huolimatta Swansea sai kohtuullisesti maalipaikkoja. Tosin niin sai myös Kuban. Ensimmäisen jakson merkittävin tapahtuma oli se, ettei Tiendalli saanut ansaitsemaansa punaista korttia.

Toisella puoliajalla Rangel tuli Tiendallin paikalle ja Pozuelo pysytteli enemmän laidallaan. Ottelu kääntyi yhä selvemmin Swansean haltuun. Lopulta Pozuelo syötti ja Michu viimeisteli tahdolla ja taidolla. Näytti siltä, että pari vuotta Valioliigassa on tehnyt Swanseasta joukkueen, joka hoitaa tällaisen vastustajat heikollakin peliesityksellä. Sitten koitti lisäajan viimeinen minuutti. Shelvey päätti yrittää kuljettaa kolmen puolustustajan läpi. Puolustaja nappasi pallon ja lähetti pitkän syötön. Sekä Tremmel että puolustuslinja nukkuivat ja hyökkääjä pääsi läpi. Tremmel kaatoi hänet, ja tasoitusmaali rankkarista. Swansean kannattajat käyttivät Shelveyn suorituksesta sanaa "brainrush", joka tuntuu hieman sivistyneemmältä kuin suomalainen vastine "aivopieru".

Lopun hölmöilystään huolimatta Shelvey oli paras niistä pelaajista, jotka eivät pelanneet viikonlopun Sunderland-voitossa. Hänen ja De Guzmanin välillä ei ole merkittävää eroa. Toki Cardiffia vastaan yhtään brainrushia ei suvaita. Pozuelo ei valitettavasti ole viime aikoina esittänyt sellaisia otteita, että hänet kannattaisi pistää avaukseen. Ei vaikka Dyer on mitä on. Canas ei ole samanlainen linkki puolustuksen ja keskikentän välillä mitä Britton. Amat on parantanut otteitaan topparina, mutta hänessä paistaa lievä keskinkertaisuus.

Seuraavassa lohkopelissä kohdataan Kuban vieraissa. Voitto siinä lähes varmistaisi jatkopaikan, tappio antaisi Kubanille tai St Gallenille täydet mahdollisuudet. Veikataan siis tasapeliä.

[swansea]

Eilen vastakkain olivat varsin erityyliset joukkueet. Tässä yksittäisessä ottelussa West Hamin taktiikka voitti (eli saivat tasapelinsä), mutta olen varsin luottavainen, että pitkällä aikavälillä Swansean pelitapa osoittautuu paremmaksi ratkaisuksi.

West Hamin taktiikka oli hieman kärjistetysti tällainen: puolustaessa kaikki pelaajat pallon alle; hyökkäyksessä pyritään nopeisiin vastaiskuihin, mutta todelliset maalipaikat luodaan ainoastaan erikoistilanteista. Vaikka en voi väittää arvostavani tällaista pelitapaa, tuo se jonkinlaista lisäjännitettä. Kaikkein mieluiten haluaisin Swansean voittavan juuri tällaiset joukkueet. Onhan kyseessä ideologisesta taistelusta.

Miten Swansean olisi sitten pitänyt pelata voittaakseen? Pitkälti juuri siten kuin toisella puoliajalla pelattiin. Kuitenkin nopeammin, huolellisemmin, paremmin. Juuri siten kuin Hernandez yhdessä tilanteessa teki. Hän harhautti puolustajan huonoon asentoon, harhautti vielä uudelleen, jolloin puolustaja oli täysin solmussa, ja keskitti sen jälkeen nätin pallon takatolpalle. Minkä sille mahtoi, että puolustaja onnistui pitämään Michun selkänsä takana eikä maalia syntynyt. Mutta tällaisiin yksilösuorituksiin täytyy pyrkiä, jos syöttelemällä ei päästä ihmismuurin läpi. Kaukolaukauksetkin saattaisivat toimia, mutta niitä Swansea ei usein viljele.

Puolustuksessa Swansealla ei ollut mitään ongelmia muuten kuin erikoistilanteissa. Etenkin Vorm oli vaikeuksissa pitkien ja vahvojen pääpelaajien kanssa. Toisaalta tilanteet eivät olleet niin vaarallisia kuin monesti näyttivät. Vaikka West Hamin pelaajat pääsivät pääpalloihin, eivät he oikeastaan osanneet suunnata puskuja minnekään; he vain pistivät päänsä väliin. Puolustuksen rauhallisuuteen vaikutti selvästi se, että Williams palasi ohjaamaan linjaa. Chico oli hänen rinnallaan hyvä ja olisi ansainnut voittomaalin, mutta Jääskeläinen oli onnekas ja lähipusku osui suoraan hänen olkapäähänsä.

Parasta Swansea pelissä oli Williamsin ja Hernandezin paluut. Lisäksi toisen puoliajan otteet osoittivat, että joukkue pystyy sekä henkisesti että fyysisesti saalistamaan voittoa loppuun asti. Huolestuttavinta oli se, että jälleen kerran kotipeli alkoi nihkeästi. Ehkäpä ensimmäistä maalia ei lähdetä hakemaan kyllin tarmokkaasti.

Ensi sunnuntaina on sitten edessä suuri peli. On kumma, jos Cardiffia vastaan ei sytytä pelaamaan heti ensi vihellyksestä asti. 

[swansea]

Cardiffissa pelattiin eilen kuin World Cup -finaalia. Kumpikin joukkue lähti siitä lähtökohdasta, että virheitä pitää välttää. Tällöin nousevat erikoistilanteet entistä suurempaan arvoon. Eikä se ollut Swansean etu.

Laudrupilla on opittavaa. Tällaiset ottelut voitetaan tunteella. Varmasti pelaajilla oli tunnetta mukana, mutta varovaisuuden vuoksi se ei päässyt missään vaiheessa näkyviin. Ensimmäisen vartin jälkeen uskoin vahvasti, että ottelu tulee olemaan Swansean. Swansea hallitsi kenttää ja pystyi luomaan kaksi maalitilannetta. Cardiff oli odotuksiin nähden yllättävän passiivinen. Kuitenkaan Michu ei noussut sankariksi, ja vähitellen Swansean peli jähmettyi.

Jo West Ham -ottelu osoitti, ettei Swansea pysty tällä hetkellä murtamaan alas valunutta puolustusta. Ehkä Michu ja Bony olisivat tähän pystyneet, mutta sitä ei päästy eilen kokeilemaan. Laudrup painotti avauskokoonpanossa keskikentän hallintaan. Se kyllä saatiin haltuun, mutta maalitilanteisiin se ei johtanut. Toisella puoliajalla Bony tuli hyökkäykseen, mutta valitettavasti sitä ennen Michu loukkaantui. Lopulta Swansean tasoitus ei ollut edes lähellä.

Ehkä Laudrupin pääajatus oli, ettei ottelua hävitä. Periaatteessa se onnistui. Cardiff ei pystynyt luomaan yhtään maalipaikkaa ennen maalia, eikä suoranaisia paikkoja tullut senkään jälkeen lukuun ottamatta lopun ulosajoon johtanutta tilannetta. Erikoistilanteetkin pystyttiin hoitamaan, paitsi sitä yhtä. Chicoa ei voi syyttää. Hän oli hyvin mukana pääpallossa mutta lyhyempänä hävisi sen. Ehkä se kohta, johon kulmapotku tuli, olisi pitänyt miehittää useammmalla pelaajalla. Enemmän tilanteessa epäonnistui Shelvey. Hän seurasi liian innokkaasti palloa eikä huomannut, että hänen ja etutolpan välissä oli metrin rako. Siitä pallo sujahti maalin. Cardiff sai hakemansa.

Tuloksen tuomaa pettymystä ei ole tarpeen kuvailla. En siihen edes pystyisi. Sen lisäksi pettymyksen aihetta oli myös pelin tasossa. Toki voi sanoa, että molemmat onnistuivat puolustuspelissä ja että se oli jopa tasokasta. Mutta hyökkäyspeli oli molemmilla vaatimatonta. Jännityksestä huolimatta ottelu oli jopa tylsä. Tai ehkä juuri sen takia. Voi syynä olla myös se, että peleja on vain ollut tänä syksynä liikaa. Mahdollisesti on hyväksyttävä, että jos Swansea aikoo mennä lohkostaan jatkoon, se aiheuttaa monia tappioita Valioliigassa. Ei ole helppoa Laudrupilla juuri nyt. Michu ja Hernandez loukkaantuneina. Vorm pelikiellossa. Peli Kubania vastaan torstaina ja Stokea vastaan sunnuntaina. Raskas syksy painaa jaloissa.

Tästä on noustava. On lähdettävä apuun. Lippu on jo taskussa. Ensi sunnuntaina Swansea-Stoke.

[swansea]

Jo toisen kerran Kuban tasoitti lisäajalla. Laudrup ei lähtenyt syyttämään ketään. Hän sanoi suoraan, että kotiottelussa tasoitus syntyi virheistä mutta tällä kertaa maali johtui hyvästä syötöstä ja hyvästä viimeistelystä. Näin Laudrup kykeni analysoimaan heti ottelun jälkeen, vaikka varmasti tasoitus harmitti ja päässä kihisi. Hieno mies.

Etenkin ensimmäisellä puoliajalla Swansean parhaat pelaajat olivat Lamah ja Pozuelo. Pozuelo pääsi pelaamaan Michun paikalla Bonyn takana. Toki hän on aiemminkin pelannut samalla paikalla, vaikka pelipaikka olisi pitänyt olla laidalla. Niinpä hän on vienyt liikkumisellaan tilaa Michulta. Toisin sanoen hänen ainoa oikea paikkansa on kokonaisuuden kannalta keskusta. Siinä hän osaa liikkua koloihin puolustajien ja keskikenttäpelaajien välissä. Lamah osoitti todellakin yllättävän hyvin otteita. Juoksussa oli terävyyttä ja pallokosketus oli kunnossa. Lisäksi hän teki järkeviä ratkaisuja. Swansean johtomaali syntyi juuri näiden kahden pelaajan esityöstä. Bonylla oli varsin helppo työ pistää pallo maalin edestä verkkoon.

Jos Cardiff-ottelussa ei juuri maalitilanteita ollut, tämä peli olisi voinut olla jo puolen tunnin jälkeen 2-2. Mitään selvää syytä en nähnyt, miksi Swansean puolustus aukesi niin monta kertaa. Ehkä Lamah ei puolustanut, ehkä Canas ei vain löydä paikkaansa Swansean systeemissä. Vaikka näkyviä virheitä ei tullut, Kuban sai monta hyvää maalipaikkaa. Onneksi heidän ratkaisunsa olivat poikkeuksetta surkeita. Swansea oli myös monta kertaa lähellä toista maalia, mutta maalivahti pelasti tai sitten viimeinen syöttö ei ollut tarpeeksi tasokas.

Toisella puoliajalla Swansean olisi pitänyt ratkaista ottelu viimeistään siinä vaiheessa, kun Kubanin pelaajat sai toisen varoituksen. Joukkue kuitenkin tyytyi pelailemaan ja odottamaan, ettei vastustaja kuitenkaan saa maalia. Osasyy hyökkäysvoiman hiipumisesta oli vaihdoissa. Kun Lamah, Dyer ja Bony vaihdettiin, ainoastaan Pozuelo olisi saattanut saada jotain aikaan. Voi tietenkin sanoa, että syy oli Laudrupin, mutta hänen on ajateltava koko kautta. Vaihtoja on tehtävä pelkästään lepuuttamisen takia, ja siksi niissä on otettava riskejä.

Viime ajat eivät ole menneet hyvin, mutta sunnuntaina siihen tulee muutos. Olen nähnyt paikan päältä kuusi Swansean ottelua. Saldona on viisi voittoa ja yksi tasapeli. Todennäköisyys osoittaa, ettei Stokella ole mitään mahdollisuutta maanisen katseeni alla.   

[swansea]

Swansea-Stoke  11.11.2013: Järki ja tunteet

Järki…

Kun astelin Liberty Stadiumille, muistelin sitä, millaista oli kävellä kymmenen vuotta sitten Vetch Fieldin kentälle. Todellakin kävelin pelikentällä. Vastaan tuli silloin vanha herrasmies, joka kysyi ystävällisesti, olinko heidän uusi topparinsa. Hän esitteli koko stadionin valmentajan (Flynn) toimistoa myöten. Se oli pienen seuran vieraanvaraisuutta.  Nyt minut vastaanotti vaatekauppa. Sen sijaan että vanha herrasmies olisi tarjonnut ilmaiseksi vanhoja peliohjelmia, minua houkuteltiin ostamaan erilaisia paitoja, huppareita, sukkia ja kaulaliinoja. Valitsin pelipaidan, jossa oli suuria kiinalaisia kirjaimia uuden sponsorisopimuksen merkkinä. Nykyisin Swansean markkina-arvo tunnetaan Aasiassa asti. Tuskin enää kirjoitettaisiin Evening Postissa, että suomalainen fani harkitsee matkaa Swanseaan.

Istuin paikalle G 81. Taas muistelin Vetch Fieldiä. Maalin edustoilla oli Jaska Jokusen syöttökummut. Aina kun maalivahti hyppäsi ottamaan keskitystä, pelkäsin, että hän taittaa laskeutuessaan nilkkansa. Nyt nurmi oli virheettömän tasainen.  Suurta screeniä ei sentään näkynyt, mutta kai sellainenkin joskus hankitaan, jos Swansea jatkaa matkaansa ylimmällä tasolla. On ollut jo puhetta, että stadionia laajennettaisiin viidellä tuhannella istuinpaikalla. Olisimme Hullia suurempia.

Ottelun alkaessa huomasin ilahtuneena, että yksi asia ei ole muuttunut. Edellä oleva mies jäi seisomaan, joten niin oli minunkin. Kaikki takanani ja sivuillani seisoivat. Eivätkä he istuneet koko ottelun aikana. Kummalla tavalla ajattelin, että tällä tavoin sain rahoilleni entistä enemmän vastinetta. Sain olla osana perinnettä, jossa kannattajat seisovat kirjaimellisesti joukkueensa takana. Sitä paitsi seistessä ei ollut niin kylmä kuin istuessa.

Pelin kuluessa tein joitakin huomioita, joita ei television tai netin perustella voi havaita. Oli helppo huomata, ketä pelaajia katsojat kunnioittivat ja ketä arvostelivat. Leon Britton oli suurimpia suosikkeja, mistä oli erittäin tyytyväinen. Paikan päältä nähtynä hänen merkityksensä tuli entistä selvemmin esille. Hän tuntuu liikkuvan aina sinne, missä on aukko. Siksi hänelle on helppo syöttää ja siksi hän pystyy tukemaan puolustusta. Eniten negatiivista huutelua sai osakseen De Guzman. Edes Swanseassa ei pidetä siitä, jos syötetään turhaan alaspäin. Ja vielä vähemmän pidetään siitä, jos mennään aristellen kaksinkamppailuun.  Toinen huomio liittyi pelinopeuteen. Televisiosta ei pysty aina näkemään, miten vauhdikasta peliä myös Swansea esittää. Pallonsiirtelyllä on jatkuvasti selkeä tarkoitus johtaa maalintekoyrityksiin, vaikka pienestä ruudusta katsottuna se saattaisi vaikuttaa tarkoituksettomalta pelihallinnalta.

Tulosta ajatellen moni asia oli Swanseaa vastaan. Ensinnäkin joukkue oli lentänyt pari päivää aikaisemmin Venäjältä. Toiseksi poissa olivat Michu, Hernandez ja Vorm. Vormin poissaolo näkyi pahiten. Vaikka voi ajatella, ettei Tremmel voinut mitään kahdella läpiajolle ja yhdelle rankkarille, väitän, että Vorm olisi ottanut yhden niistä kiinni, jolloin Swansea olisi voittanut. Etenkin ensimmäisessä maalissa Tremmel teki maalinteon turhan helpoksi jäämällä seisomaan paikoilleen. Eikä se ole maalivahdille kovin mairittelevaa, että Stoke sai kolme vetoa maalia päin ja jokainen meni maaliin.

Lopulta ottelu päättyi 3-3 –tasapeliin. Silti on helppo sanoa, että Swansealla on asiat huomattavasti paremmin kuin Stokella. Stoke pelasi parhaalla kokoonpanollaan, eikä se silti pystynyt juuri muuta kuin varjelemaan omaa maaliaan, eikä sekään sujunut kummoisesti. Swansean nousu 0-2 –tilanteesta johtoasemaan oli hieno osoitus joukkueen kyvyistä. Bony näytti, että hän pystyy olemaan vaarallinen rangaistusalueen sisällä. Vaihdosta tulleet Dyer ja Shelvey osoittivat, että Swansean peliringistä löytyy sittenkin leveyttä. Ylipäätänsä Swansea oli etenkin toisella puoliajalla niin paljon parempi joukkue, että ilman karkeaa tuomarivirhettä Sokella ei olisi ollut mitään mahdollisuutta. Heille saattoi huoletta jopa antaa kahden maalin karkumatkan.

Tietysti tasatulos oli pettymys, mutta järkevästi ajatellen ei Swansean esityksessä ollut mitään hävettävää. Oli miellyttävää päättää aurinkoinen sunnuntaipäivä kävelyyn Swansean pimeässä ja viileydessä. Tunnin jälkeen olin majapaikan luona, jossa pauhasivat Atlantin aallot.   

ja tunteet:

Jalkapalloelämys ei olisi mitään ilman tunteita. Ja sitä Swansea tosiaan tarjosi kotiottelussa Stokea vastaan. Tosin tätä en vielä tiennyt ennen pelin alkua. Jostain kumman suusta oloni oli erittäin tyyni, kun istahdin paikalleni. Olinhan ollut stadionilla ennenkin, joten ensi viehätys oli ohi. Silti luulisi edes joltain tuntuvan.

Ehkä mukana oli yksi tunne, eikä se ollut sieltä miellyttävämmästä päästä. Mielessä oli epäilys siitä, ettei ottelussa kävisi hyvin. Stoken pelaajat näyttivät suurilta ja pelottavilta. Miten Brittonin käy?

Epäilykseen liittyy aina toivo. Epäilystä ei edes olisi olemassa, jos samalla ei todella toivoisi, että kaikki kääntyy lopulta parhain päin. Tätä toivoa koeteltiin pian. Williams loukkasi hieman nilkkaansa, ja hän joutui kentän laidalle paikattavaksi. Davies kaatuu samalla, kun Stoke heittää pitkän pallon puolustukseen. Puolustus on hetken epäjärjestyksessä, ja se riittää onnekkaalle vastustajalle. Epäonnea! Mutta kun Stoke teki pian varsin komean toisen maalin, mieleen hiipi epäilys, että ehkä kyse ei ole epäonnesta vaan että tappio olisi ansaittua. Tappio? Ehkä se on väistämätöntä. Olin lamaantunut.

Ennen toisen puoliajan alkua hoin itselleni, etten ole matkannut tänne asti todistamaan joukkueeni häviötä. En ole koskaan ollut paikalla tappion aikaan. Niin ei tapahdu nytkään! Ja pelaajat todella uskovat siihen. Peli kääntyy väkisin Stoken maalille. Vastustaja on niin pahasti altavastaajana, ettei edes vastahyökkäyksistä tule mitään. Ja sitten tulee viimein maali. Ei tarvitse nousta seisomaan, koska kaikki seisovat valmiiksi. Uskomaton vahva toivon tunne nousee pintaan. Ja sitten tulee tasoitus. Huomaan huutavani jotain suomeksi. Kukaan ei sitä tunnu huomaavan, koska jokainen huutaa jotain.

Alkaa uskomaton laulun ja huudon pauhu. Stoke ei mahda mitään sille, että Swansea siirtyy johtoon. Sisältäni pääsee alkuperäistä huutoa, joka ei koostu minkään kielen sanoista. Se on puhdasta huutoa. Jos iloon voi liittyä raivoa, olen sen nyt saavuttanut.  Laulu on katkeamatonta. Taputukset ja huudot seuraavat jokaista syöttöä ja taklausta. Tälle yleiselle tunteelle on helppo löytää oikea sana. Se on hurmio. Ja se kestää. Stokella ei ole mitään mahdollisuutta tasoitukseen, vaikka he saavat kulmapotkun, johon heidän typerät torninsa ponnistavat. Pallo menee Brittonin rinnasta yli päätyrajan. Uusi kulma, ei haittaa, Stoke ei maalaa koskaan. Sitten koettaa tyrmistyksen hetki. Erotuomari osoittaa pilkulle. Runkkari! Kukaan Stoken pelaajista ei ole vaatinut pilkkua. Kukaan ei ole nähnyt rikettä. Mutta tuo Runkkari väittää, että pallo on osunut Swansean pelaajan käteen. Ihmettelen, miksi kukaan pelaajista ei ota kiinni runkkarin rinnuksista ja vaadi tuomion purkamista. Lopulta kaikkien on hyväksyttävä vääryys. Vannon mielessäni, että pallo ei mene maaliin. Menee se.

Ottelun päätyttyä toivon Runkkarille jotain pahaa. Lisäksi toivon Stoken tippumista Valioliigasta. Ja vasta Swansean pimeillä ja viileillä kaduilla myönnän, että näin ottelun kuuluikin päättyä. Tällä tavoin elämys oli täydellinen. Juuri näiden hetkien tähden olen valinnut joukkueeni.     

[Zukkis]

Ottelun päätyttyä toivon Runkkarille jotain pahaa. Lisäksi toivon Stoken tippumista Valioliigasta. Ja vasta Swansean pimeillä ja viileillä kaduilla myönnän, että näin ottelun kuuluikin päättyä. Tällä tavoin elämys oli täydellinen. Juuri näiden hetkien tähden olen valinnut joukkueeni. 

Nyt on kyllä mainittava, että olipahan hieno matkakertomus. Erittäin mukava lukea tälläistä yksityiskohtaista ja syväluotaavaa tarinaa, jossa tulee esille niin jalkapallo kuin taustat, jotka väistämättömästi muuttuvat kun Swansean kaltainen seura nousee nykyiselle tasolle. Muutenkin hienoa raportointia olet swansea tehnyt tässä ketjussa.

Swansealle on muuten nyt mahdollisuus korjata kurssiaan Fulhamia vastaan. Fulham on tällä kaudella ollut koko valjun lempivastustaja. Ei ainakaan pitäisi tulla Stoken torneja vastaan ja Swansean pelurit voivat pelata ilman riskiä, että vastaan tulisi ärhäkkä ja fyysinen joukkue.

[huttix]

Sama kuin yllä, todella hyvä raportti. Hyviä raportteja toki ollut aiemminkin tässä ketjussa. Mahtaa olla outoa Swansean kannattajille katsoa kun Merseysiden derbyssä vastakkain kaksi ex-manageria.

Swansealle ja swansealle

[pökkelö]

Kiitos swansealle asiantuntevasta ja miellyttävästä tavasta tuoda esiin pientä ja hienoa jalkapallo seuraa.
Näitä on ollut ilo lukea. 1 kirjoittajakin saattaa tuottaa mielenkiintoisempaa tekstiä kuin monissa muissa, missä määrä korvaa laadun. Täällä toisinpäin.

[swansea]

Vierasottelussa Fulhamia vastaan molemmat joukkueet lähtivät tavoittelemaan voittoa. Niinpä ottelusta muodostui varsin värikäs ja etenkin jännittävä.

Swansea tiesi, että nyt olisi oikea aika ottaa kolme pistettä. Aiemmista kolmesta ottelusta oli tullut ainoastaan kaksi pistettä, vaikka odotettu saldo olisi ollut ainakin kuusi. Etenkin tappio Cardiffille (huonolla pelillä) ja kotitasapeli Stokea vastaan (hyvällä pelillä) tuntuivat pahalta. Fulhamilla on ollut omia ongelmia, joten heitä vastaan suunta pitäisi saada käännetyksi, etenkin kun kahtena edelliskautena on käyty hakemassa täältä täydet pisteet.

Fulham taas varmasti ajatteli, että nyt kun Swansean parhaasta kokoonpanosta puuttui pelaajia (Michu, Hernandez, Britton ja Routledge), heillä olisi mahdollisuus iskeä. Painetta kolmeen pisteeseen toi vielä penkille tuotu valmentajan valmentaja.

Ensimmäisellä puoliajalla molemmat pyrkivät hyökkäämään, joten kentällä oli miellyttävästi tilaa. Avaukseen päässyt Lamah sai puolittaisia tilanteita, mutta hän ei pystynyt niitä hyödyntämään. Paras tilanne tuli Dyerille, jonka lähilaukauksen Stekelenburg torjui taidolla ja onnella (pallo osui venytetyn jalan kärkeen). Kuitenkin kaikkein parhaimmat tilanteet sai aikaiseksi Fulhamin Bent, mutta tolppaa lähemmäs hän ei onneksi osunut.

Kuten niin monesti tällä kaudella, toisella puoliajalla Swansea otti pelin haltuunsa. Vyörytyksen jälkeen Fulham teki oman maalin Pozuelon laadukkaasta matalasta keskityksestä. Kuitenkin hyvin pian ottelun paras pelaaja Scott Parker tasoitti taidokkaalla nostolla yläkulmaan. Voittomaali syntyi kymmenen minuuttia ennen loppua. Shelvey meni kahden pelaajan välistä ja laukoi rangaistualueen rajalta hienon maalin. Kahdessa viimeisessä ottelussa Shelvey on tullut vaihdosta kentälle ja muuttanut molemmissa pelin kulun. Nyt tuli voittomaali ja Stokea vastaan hän syötti voittomaalin, jonka erotuomari sitten pilasi kummallisella ratkaisullaan (edelleen katkerana).

Shelveyn lisäksi erittäin hyvän ottelun pelasivat molemmat laitapakit. Useimmissa Swansean vaarallisimmissa hyökkäyksissä mukana oli joko Davies tai Rangel. Eikä heidän puolustustyöskentelyssäkään ollut mitään vikaa.

Kiitos taas Fulham. Yhtä lailla kuin toivon Stoken putoamista, toivon vilpittömästi Fulhamin säilymistä.

[swansea]

Swansean kausi on mennyt todella hyvin siihen nähden, millaista epäonnea on ollut. Sarjassa sijoitus on kymmenes ja Euroopassakin mennään todennäköisesti lohkosta jatkoon.

Ja nyt siitä epäonnesta. Ensinnäkin on kärsitty karmeista tuomarivirheistä. Tällä kertaa Swansean tasoitus liputettiin paitsioksi, vaikka syöttöhetkellä eroa alimpaan puolustajaan oli pari metriä. Lisäksi tuli pari loukkaantumista, ja tietenkin sieltä pahimmasta päästä. Nyt ovat sekä Michu ja Bony poissa. Ja jos Bonyn satavuotiskuusen paksuiset takareidet revähtävät, ei niitä heti parsita kuntoon. Eiköhän seuraava peli ole keväällä. Kun tuo kaksikko on poissa, se on sama asia kuin ManU:n hyökkääjäpari Van Persie ja Rooney olisi loukkaantuneina; tosin sillä erotuksella, että heidän sijaisensa ovat Englannin ja Meksikon maajoukkuemiehet, ja meillä on Alvaro Vasquez. Rangel loukkaantui myös, joten taas nähdään Tiendalli kentällä. Hernandez on ollut pitkään loukkaantuneena, samoin Williams, Routledge... 

Toisella puoliajalla useat Swansean pelaajat joutuivat pelaamaan paikoilla, jotka eivät olleet heille sopivimpia. Silti joukkue pystyi punnertamaan maalipaikoille. Pienellä onnella tasoitus olisi syntynyt. Sitä vain ei tällä hetkellä ole. Joka tapauksessa pelaajat osoittivat jälleen, että toisella puoliajalla löytyy taistelutahtoa.

Yksi syy siihen, ettei lohkosta ole vielä varmistettu jatkopaikkaa, on Tremmel. Valencian maali syntyi kulmapotkusta, jonka Tremmel nyrkkeili, vaikka lähistöllä ei ollut yhtään vastustajaa. Ja nyrkkeily tiputti pallon rangaistusalueen rajalle. Lopulta Valencia pääsi tekemään voittomaalinsa tyhjään maaliin. Myös Kubania vastaan Tremmel oli osasyyllinen tasoitukseen. Oikeastaan hänestä voi sanoa ainoastaan yhden kehuvan kommentin: kiitos viime kaudesta.

Seuraavassa ottelussa Man Cityä vastaan voidaankin sitten harjoitella kunnolla puolustuspelaamista. Hyökkäyspäässä on käynyt sellainen kato, ettei maalipaikoista kannata suuremmin haaveilla. Saa nähdä, tukeutuuko Laudrup realismiin vain inhorealismiin.

[swansea]

Hävittiin 3-0, kaikki hyvin. Ihan kiva peli.

Laudrup ilmoitti, että taktiikkana oli pitää mahdollisimman paljon palloa. Siinä Swansea kieltämättä onnistui. Pallo saatiin usein pelattua vastustajan puolelle ja lähelle rangaistusrajaa, mutta sen jälkeen loppui henkilökohtainen taito. Ylipäätänsä joukkuepelaamisessa ei jääty juuri jälkeen, mutta yksilöiden erot olivat liian selviä. Siinä missä Alvaro Vazquezille ei saatu millään palloja, vastustajat olisivat saattaneet heittää puolihuolimattoman pallon kohti Agueroa, ja hän olisi saanut aikaa ainakin puolittaisen tilanteen. Ja kun De Guzman viimein pääsi avopaikkaan, hän huitaisi yli.

Jotta siinä ei olisi ollut tarpeeksi, että vastustajalla oli laadukkaammat hyökkäävät pelaajat, heillä oli myös selvästi parempi maalivahti. Jostain kumman syystä Vormin sijasta maalilla oli Tremmel. Ensimmäinen maali menikin täysin hänen piikkiinsä. Negredon ei tarvinnut kuin pistää pallo vaparista maaliin päin. Siinä Tremmel seisoi keskellä maalia ja katseli, että sinne meni.

Mutta kaikki on hyvin. Shelvey jatkoi hyvien ottelujensa sarjaa ja olisi maalannut, jos maalivahdit olisivat vaihtaneet paikkaa. De Guzman pelasi pallollisena varsin hyvin. Canas taas pallottomana, vaikka ajoittain sijoittumisessa olisi parantamisen varaa.
Hernandez ja Routledge ovat palaamassa pelikuntoon. Tiendalli oli ok puolustuspelissä (ja hyökkäyssuuntaan totutun surkea).

Suurin ilonaihe on kuitenkin siinä, että Michu on palaamassa kentille. Toivottavasti häntä ei kuitenkaan riskeerata liian aikaisin, vaikka hyökkääjätilanne on lähes toivoton.

[swansea]

Lähtökohtiin nähden Swansea pelasi kauden parhaimman pelinsä. Tuolla kokoonpanolla 3-0 -tulos oli vähintään kiitettävä suoritus.

Kahdenkymmenen ensimmäisen minuutin jälkeen Swansealla oli 216 syöttöä ja Newcastlella 33. Se kertoo ottelun alusta kaiken. Lisäksi pitää vielä mainita, että pääosa noista Swansean syötöistä kirjattiin keskikenttäpelaajille. Toisin sanoen palloa ei hierottu koko ajan puolustuksessa vaan syöttelyllä päästiin aina rangaistusalueen rajalle asti. Mutta sittenpä ei ollut enää ketään, jolle syöttää. Keskityksiä oli turha edes yrittää, eivätkä lukuisat seinäsyöttöyrityksen aivan onnistuneet. Eli Krul sai kuikuilla pelaajamuurin takaa, tuleeko sieltä laukausta vai ei.

Maalintilanteisiin Swansean täydellinen hallinta ei johtanut, mutta silti peliä oli ilo katsella. Kun pelataan lyhyitä syöttöjä ahtaassa tilassa, Swansea on (puhtaasti henkilökohtainen tuntuma) Arsenalin ja Man Cityn jälkeen liigan kolmanneksi paras joukkue. Jos joukkueessa olisi Aguero tai Suarez, kumpi tahansa tekisi Swanseassa aivan yhtä paljon maaleja kuin omissa joukkueissaan. Tosin jos tällaisen pelaajan aikoisi hankkia, pitäisi myydä koko muu joukkue. Eli tyydytään siihen, mitä meillä jo on.

Alvaro Vazquez ymmärsi loukkaantua ensimmäisen puoliajan puolivälissä. Sen jälkeen Swansealla ei ollut jäljellä yhtään hyökkääjää. Vaihdosta kentälle tuli Dyer, ja tavallaan hyökkääjäksi meni Pozueolo. Mutta Pozuelohan ei mene rangaistualueelle ilman palloa. Ei siellä viihtynyt moni muukaan. Sen sijaan rangaistualueen rajoilla kärkkyi viisi pelaajaa. Uusiksi mennyt ryhmittymä aiheutti sen, että Swansea menetti otteensa varttitunniksi. Mutta puoliajan lopulla Swansea sai pallon rangaistualueen sisään eikä Dyer ampunutkaan sitä taivaalle vaan maaliin.

Toisella puoliajalla Newcastle joutui luopumaan pelkästä puolustamisesta ja vastahyökkäyksien kyttäämisestä. Paikkoja alkoi olla tasaisesti molempiin suuntiin. Yleensä se sopii Swansealle, ja niin nytkin. Kuitenkin tarvittiin myös hieman sitä onnea, jota on Libertylla viime aikoina kovin kaipailtu. Remy laukoi pallon Daviesin käteen, mistä olisi voinut viheltää rankkarin. Pian Shelvey pelattiin läpi, puolustaja pääsi hieman väliin mutta lopulta pallo kimposi puolustajasta maaliin. Onnea oli myös siinä, ettei Webb antanut punaista korttia Shelveyn kukkotappeluyrityksestä. Eli nyt oli myös tuomari Swansean puolella. Ja niinpä Shelvey pääsi laukomaan päätösnumerot hienolla kaukolaukauksella.

Shelvey valittiin ottelun pelaajaksi. Se oli neljäs ottelu peräkkäin, jossa hän on ollut joukkueen parhaimmistoa. Dyer tuli vaihdosta ja jatkoi myös hyvien ottelujensa sarjaa. Davies nousi ensimmäisellä puoliajalla vaarallisesti hyökkäyksiin ja toisella puoliajalla hän esitteli puolustustaitojaan. Keskikentän De Guzman, Hernandez ja Pozuelo olivat pääosissa, kun pelattiin yhdellä kosketuksella aina vastustajan rangaistusalueelle asti. Vorm pelasti Remyn puskun, joka olisi kyllä jäänyt Tremmeliltä ottamatta. Ja tosiaan kaikki muutkin pelasivat hyvän ottelun.

[swansea]

Se, miten Swansea eilen pelasi, oli epäilemättä tylsää katsottavaa. Liikettä ei ollut juuri ollenkaan eikä syöttöpeli edennyt minnekään. Siihen kun vielä lisää epävarmuuden kaikilla pelin osa-alueilla, ei voitosta kannattanut edes unelmoida. Noin huolimattomalla pelillä, ja kaiketi myös valmistautumisella, kotitasapeli Hullia vastaan oli täysin oikea lopputulos.

Yhtään pelaajaa ei kannata sen enempää kehua kuin haukkuakaan. Koko joukkue pelasi huonosti alusta loppuun asti. Ehkä ensimmäinen puoliaika oli vielä huonompi, kuten tällä kaudella on kotipeleissä jatkuvasti käynyt, mutta tällä kertaa otteet eivät kohentuneet toisellakaan puoliajalla. Tasoistus toki saatiin, sekin onnekkaasti.

Itse asiassa ei ole syytä kirjoittaa pelistä tämän enempää. Se pitää unohtaa mahdollisimman pian.

Joidenkin tietojen mukaan Vorm saattaisi olla kuukauden sivussa (jos menee leikkaukseen) tai sitten sinnittelee loukkaantuneena peliruuhkan läpi.

[swansea]

Pallopeleissä on useasti hoettu, että tärkeät pelit pitää voittaa. Swansea noudatti ajatusta siten, että vähemmän tärkeät voidaan hävitä surkealla pelissä, jos voidaan luottaa toisten joukkueiden (Valencia) apuun.

Swansean olisi kuulunut hävitä ottelu ainakin 3-0, mutta Tremmel otti kiinni kaksi puhdasta läpiajoa. Tosin hieman kummastelen hänen tapaansa jäädä odottelemaan maaliviivalle hyökkääjän ratkaisua. Joka tapauksessa häneltä ylivoimainen esitys Swansean joukkueessa.

Surkeimman pelaajan palkinnon pokkaa jälleen kerran Tiendalli. Esitystä voi kuvailla sanalla oksettavan huono. De Guzman ja Pozuelo tuntuivat otteillaan rukoilevan, etteivät joutuisi seuraavassa pelissä avaukseen. Lamah ja Taylor juurruttivat itseään yhä tiukemmin vaihtopenkille. Chico loukkaantui. Tosin hänen tuskanhuudoistaan ei ikinä voi olla varma, kävikö pahasti vai ei.

Ainoa positiivinen asia eilen oli se, että Bony palasi takaisin, eikä näyttänyt siltä, että takareisi olisi enää vaivannut.

Mutta kaikesta kurjuudesta huolimatta on hyvä pitää mielessä, että eilinen ottelu varmisti jatkopaikan lohkosta. Se oli yksi tämän kauden tavoitteista. Mahdollista on toki mennä pidemmällekin.

[swansea]

Kun joukkue on väsynyt sekä fyysisesti että henkisesti, on hienoa että pystytään silti kaivamaan piste vieraissa. Kaiken lisäksi Norwichista ei ole aiemmilla kausilla pisteitä käyty hakemassa.

Syksyn aikana on ollut tälle pelaajamäärälle liikaa pelejä. Euroopassa reissaaminenkin on tuonut oman rasituksensa. Tähän vielä lisätään loukkaantumiset, jotka ovat saattaneet osittain johtua juuri rasituksen määrästä. Niinpä aloituksen pelaajista ainoastaan De Guzman ja Shelvey (joista ainoastaan jompikumpi olisi ihanneavauksessa) ovat välttyneet loukkaantumisilta. Eilenkin ainakin Vorm ja Michu näyttivät pelaavan vammojen rasittamina.

Ensimmäisellä puoliajalla Swansea jaksoi hienosti haastaa vastustajansa. Dyer teki käsittämättömän maalin. Williams lähetti 50 metriä pitkän syötön. Dyer hyppäsi keskuspakin kanssa pääpalloon, voitti sen ja sai jopa nikattua pallon itselleen juoksuun. Nosto maalivahdin ylitse ja juhlimaan kulmalipulle. Swansean tämän kauden tuuria kuvastaa se, että parinkymmenen minuutin päästä Dyer hyppäsi samaisen keskuspakin kanssa toiseen pääpalloon, ja nyt keskuspakki rojahti Dyerin päälle. Vasta kuvaukset kertovat, hajosiko nilkasta luu vai nivelsiteet. Loukkaantumisen jälkeen Swansea peli meni sekaisin ja Hooper pääsi tasoittamaan komealla vedolla.

Toisella puoliajalla väsyminen näkyi entistä selvemmin. Omalla alueella tapahtui monia helppoja virheitä, joista Norwich ei aivan saanut tehtyä maalia. Swanseallekin olisi tullut maalipaikkoja, jos hyökkäyspäässä syötön olisivat olleet tarkempia. Mutta tosiaan kaikessa tekemisessä näkyi se, ettei pääkään toiminut voimattomien jalkojen takia. Lopulta päätösvihellys oli huojennus.

Eipä otteluruuhka tietenkään hellitä joulukuussa, mutta sentään ei tarvitse matkustella Euroopassa. Pudotuspelivaiheessa tuli muuten vastaan Napoli. Olisi vastustaja voinut olla helpompikin, mutta toisaalta kannattajat saavat hienoja kokemuksia Euroopan kakkostason huipulta. Eikä Swansea ole vailla mahdollisuuksia, jos joukkue pysyy ehjänä.

[swansea]

Jouluruuhka alkoi kahdella tappiolla. Eikä tule luntakaan.

Everton-peliä en nähnyt. Maalikoosteen puolesta ottelu ei yllättänyt. Everton teki maalinsa kaukovedoilla. Toki molemmat olivat hyviä vetoja, mutta hyvä maalivahti olisi voinut ottaa kiinni ainakin toisen. Swansean maali tuli sähellyksestä.

Chelsea vastaan Swansean peli oli ennen kaikkea epävarmaa. Omat hyökkäykset hajosivat jo alkuvaiheessa huonoihin syöttöihin. Liikettä ei ollut, joten Chelsea juoksi tilan pois keskikentältä. Pitkiä palloja ei kannattanut yrittää, koska puolustaja vei jokaisen kaksinkamppailun Alvaron kanssa. Puolustus taisteli ja piti lukemat näennäisen tasaisena, mutta eivät puolustajatkaan, etenkään Rangel, olleet virheettömiä. Chelsealla oli lukuisia läheltä piti -tilanteita, joista aika monet hoiti Williams. Maali meni tietenkin sitten osittain Williamsin piikkiin. Hän ei nähtävästi luottanut, että Tremmel saisi vedon kiinni, joten hän asettui maalivahdin eteen. Niinpä veto meni varsin helposti Tremmelin taakse. Olisi se tietysti saattanut mennä maaliin, vaikka Williams ei olisi ollut häiritsemässä.

Syksyn osalta on kasassa välttämättömät kaksikymmentä pistettä. Onko toiveita enempään? Jos Aston Villaa vastaan tulisi voitto, pistesaldo näyttäisi positiiviselta. Tasapelin jälkeen tulos olisi ok. Häviö aiheuttaisi lisää epävarmuutta siitä, mikä on sijoitus sarjakauden päätteeksi. Tosiasia on kuitenkin se, että putoamisviivana on neljä pistettä eikä joukkueen peli kulje. Tällä hetkellä jokaisesta pisteestä pitää taistella kuin kyseessä olisi kauden tärkein ottelu. Mutta luotetaan siihen, että joukkueen pelitapa johtaa lopulta onnelliseen päätökseen. Se olisi tuhon alkua, jos joukkue alkaisi painetilanteessa muuttaa pelitapaansa.

Siirtoikkuna lähestyy. Swansea kaipaa pari vahvistusta. On täysin selvää, että on hankittava maalivahti, joka pystyy pelaamaan alkukauden ykkösveskarina. Tremmel ei voi olla mitään muuta kuin hätävara. Koska Michu ja Dyer ovat pitkään poissa, hyökkäyspäähän tarvitaan pelaaja, joka kykenee sekä maalaamaan että rakentelemaan maalipaikkoja. Ince voisi olla sopiva hankinta. Suurta muutosta hankinnat eivät kuitenkaan olisi tuomassa. Swansean budjetilla ei tammikuussa kohenneta joukkuetta vaan lähinnä korvataan pahimpia loukkaantumisia.

[swansea]

Eletään aikoja, jolloin jokaisesta pisteestä tulee olla onnellinen. Lisäksi on tärkeää, ettei hävitä niille joukkueille, jotka ovat sarjataulukossa alempana. Sikäli eilinen tulos Aston Villaa vastaan oli tyydyttävä.

Ottelun alku oli tietenkin pahin mahdollinen. Ehdin juuri ihmetellä, miksi Canas ei ole paikallaan keskikentän alimpana miehenä, kun pallo pelattiin puolustuslinjan eteen. Oikea-aikainen pistosyöttö ja maali. Paineet kasvoivat hetkessä kaksinkertaisiksi. Onneksi Swansea ei lähtenyt hätiköimään. Vähitellen palloa siirreltiin yhä lähemmäs maalipaikoille. Maalipaikkojakin alkoi syntyä. Ensin Davies puski avopaikasta maan kautta yli. Sitten De Guzman laukoi tolppaa hipoen ohi. Lopulta Hernandez löysi oivallisella nostolla takatolpalla odottelevan Lamahin, joka puski avausosumansa Valioliigassa. Tasoituksen jälkeen Swansean hallinta jatkui yhä selvempänä. Aston Villa puolusti ja puolusti. Molemmat joukkueet olivat luultavasti varsin tyytyväisiä pisteeseen.

Pallonhallinta taisi olla Swansealla yli 70 prosenttia. Kulmia oli 8. Laukauksia 17. Silti selviä maalipaikkoja oli vain 3. Osittain tilastot selittyvät sillä, että Aston Villa keskittyi maalinsa jälkeen pelkästään puolustamiseen. Enemmän vaikutti kuitenkin rentouden puuttuminen. Vetopaikoissa viivyteltiin juuri sen verran, että puolustaja ehti eteen, eivätkä vedotkaan olleet puhtaita. Ehkä yhdeksi syyksi voi lisätä vielä laadun puuttumisen: joukkueessa ei ole monta luontaista maalintekijää.

Lamahin maali oli yllätys. Heti sen jälkeen näkyi, miten maali vaikuttaa itseluottamukseen. Lamah alkoi olla yhä enemmän pallon kanssa ja sai lisää onnistumisia. Myös Hernandez oli paljon esillä. Hänen kykyään järjestellä maalipaikkoja Swansea todella kaipaa. Toivottavasti hän alkaa löytää vähitellen Bonyn. Kolmas onnistuja oli Davies, jonka itseluottamus ei tunnu hevillä murtuvan. Jälleen kerran hän nousi toistuvasti tukemaan hyökkäyksiä ja oli todella lähellä maalintekoa.

Syksyn saldoksi jäi siis 21 pistettä, sillä on vaikea uskoa, että tällä vireellä tulisi edes pistettä Cityä vastaan, vaikka City on ollutkin kykyihinsä nähden heikko vierailija. Peliesitysten perusteella pisteitä voisi olla ehkä 25, mutta aina ei saada sitä, mitä olisi ansaittu. Sarjasijoitus on hyvä, mutta ehkä syksy on ollut silti ainoastaan tyydyttävä. Mutta edelleen voi vain ihailla sitä, miten järkevällä pohjalla Swansea etenee. Kun katsoo, miten järjettömiä potkuja valmentajille on annettu ja miten lyhytjänteistä monen joukkueen toiminta näyttää olevan, haluan kiittää jälleen kerran Jenkinsin johtamia taustavoimia.  

[swansea]

Syksyn saldo

Maalivahdit:
Vorm on pelannut suunnilleen tasollaan, vaikka loukkaantuminen hankaloitti otteita syksyn lopulla. Jos tervehtyy kohtuullisen pian täyteen pelikuntoon, Swansealla ei ole ongelmia.
Jos Tremmel jatkaa maalilla, ongelmia on paljon. Pahinta on se, ettei puolustus luota enää häneen. Tämä näkyy siinä, että keskuspuolustajat valuvat maalivahdin eteen ikään kuin toiseksi maalivahdiksi.

Keskuspuolustus:
Williamsista näkyy kaikkein eniten se, että hän pyrkii kapteenina hoitamaan myös maalivahdin työt. Eivät ne tietenkään ole onnistuneet, joten muutama pistemenetys menee hänenkin piikkiin. Syksyn otteet ovat olleet tavallista epätasaisempia.
Epätasaisuus leimaa myös Chicon otteita. Ja koska hänellä on tapana ryntäillä, hyvien ja huonojen suoritusten raja on tavallista ohuempi. Amat on hoitanut tehtävänsä eli varatopparin roolin. Ei suurempia virheitä, mutta ei pysty pelastamaan joukkuetta kuten ykköstopparipari.

Laitapuolustus:
Oikealla Davies on ollut vielä parempi kuin tulokaskaudella. Alkaa olla niin hyvä, että hänet on varmaankin huomioitu ainakin tasolla Everton-Liverpool. Southamptonin Shaw’n ohella liigan lupaavimpia laitapuolustajia. Alkukaudesta oletin, että kisa Daviesin ja Taylorin välillä olisi tiukka, mutta nyt nokkimisjärjestys on selvä. Ei  Taylor ole pelannut huonosti, mutta pitäisi yltää parhaimmilleen, jotta avauspaikka olisi hänen.

Oikealla Rangelilla on ollut pieniä loukkaantumisia. Ilman niitä hän olisikin aivan yhtä tehokas ase kuin Davies. Parhaiten Rangelin arvon huomaa silloin, kun Tiendalli pelaa hänen tilallaan. Etenkin Tiendallin ensimmäiset pelit olivat järkyttäviä.

Keskikentän keskusta:
Britton on ehdottomasti paras pelaajaa keskikentän alimpana pelaajana. Useassa ottelussa hän ollut joukkueen paras. Valitettavasti pienet vammat ovat haitanneet hänenkin pelejä (lähinnä siksi että hän joutunut katsomaan ne katsomon puolelta). Canas hankittiin ehkä jopa korvaamaan Brittonin. Valitettavasti hän ei ole ollut lähellekään samaa tasoa. Etenkin palloton liikkuminen on ollut selvä ongelma. Hän ei ole samalla tavalla pelattavissa kuin Britton, eikä hän ole pystynyt täyttämään puolustuksen aukkoja.

Ylempänä keskikentällä on aloittanut usein De Guzman. Monien fanien mielestä tätä on ollut vaikea käsittää. Ajoittaisia onnistumisia lukuun ottamatta kausi on on ollut sellainen, ettei hänellä pitäisi olla mitään asiaa Hollannin MM-joukkueeseen. Kurjat kulmapotkut ovat olleet tämän kauden erityispiirre. Hänen kanssaan paikasta on kisannut Shelvey. Ennen kautta tiedettiin hänen ailahtelevaisuutensa, eikä tässä ole päästy pettymään. Loistavia pelejä seuraa käsittämättömiä sohlauksia. Osittain esityksiä on haitannut se, että hän joutunut välillä pelaamaan hyökkääjän alapuolella. Siinä hän ei osaa pelata yhtään, vaikka kaukolaukaus voisi olla pelote.

Keskikentän laidat:
Kukaan laitureista ei ole pystynyt pitämään yllä edes kohtuullista tasoa. Toisaalta jokainen on onnistunut ajoittain hienoihin esityksiin, ehkä Routledgea lukuun ottamatta. Kauden alla oletin, että Routledgen nopeus ja Shelveyn pitkät syötöt olisivat voineet olla hyökkäyksissä uusi ase. Tätä ei ole nähty juuri ollenkaan. Dyerin nopeutta pystyttiin käyttämään paremmin hyväksi. Tosin siitä ei ole yleensä hyötyä, koska hänen viimeiset ratkaisunsa ovat mitä ovat. Tosin yhdessä vaiheessa hän löysi tehot yllättävällä tavalla. Ja tietenkin sitä seurasi heti loukkaantuminen.  Hernandez on osoittanut moneen otteeseen, että hän pystyisi niihin viimeisiin syöttöihin, joita Swansea kaipaa. Hän on kuitenkin ehtinyt rikkoa takareitensä jo kolme kertaa. Lamah on saanut loppusyksystä peliaikaa ja tekikin avausmaalinsa. Pozueloa on käytetty välillä laiturina, mutta paikallaan hän ei pitkään viihdy. Ja puolustussuuntaan hänestä ei ole mitään hyötyä.

Hyökkäys:
Bony on pariin otteeseen näyttänyt, miksi hänestä maksettiin niin paljon. Etenkin viimeisessä pelissä Cityä vastaan hän näytti huippuluokan keskushyökkääjältä. Laukaus on sellainen, että sillä tulee maaleja puolittaisistakin tilanteista, jos vain itseluottamus on kohdillaan. Lisäksi hän on hyvä pääpelaaja ja voimansa ansiota pallon suojaaminen onnistuu. Ei puutu muuta kuin se, että muut pelaajat löytäisivät hänet useammin. Eniten odotettiin hänen ja Michun yhteistyötä. Se ei ole kuitenkaan sujunut koko kautena. Suurin syy tähän lienee kuitenkin Michun pelaaminen pitkään loukkaantuneena. Lopulta hänet oli pakko leikata. Vaikka Michun otteet ovat olleet kalpea varjoa viime kaudesta, ei häntä todellakaan voi moittia asenteen puuttumisesta. Loukkaantuneena ei vain voi pelata kuten haluttaisi. Michun loukkaannuttua hänen paikallaan on kokeillut Shelvey ja Pozuelo. Kummankaan ei voi sanoa onnistuneen. Keskushyökkääjänä on pelannut myös Alvaro Vazquez, mutta hänestä ei kannata mainita nimeä enempää.

Valmennus:
Laudrup on ollut järkevä. Hän ei ole lähtenyt selittelemään tai syyttämään ketään. Hän on myös pysytellyt ennen kautta luodussa suunnitelmassa. Kaikesta näkyy pitkäjännitteinen toiminta, vaikka kovin moni ei luota siihen, että saisimme pitää Laudrupin kuin ehkä ainoastaan tämän kauden.
Valioliigan pitäisi antaa Jenkinsille  jokin palkinto. Kun näkee, millaisia hulluja johtokuntia ja omistajia monella joukkueella on, Jenkinsin arvo nousee entisestään.  Yksi merkittävimpiä henkilöitä koko Swansean historiassa.
Kevät:
Tammikuussa tarvitaan lainamaalivahti sekä hyökkäävä pelaaja (mieluiten laitaan). Ja Ki kannattaisi kutsua takaisin Sunderlandista. Jos näin käy eikä uusia loukkaantumisia tule toivottoman paljon, joukkue selviää melko selvästi putoamisviivan yläpuolella. Uskon, että tervejärkisyys voittaa heikkopäisyyden. Veikkaan, että sijoitus tulee olemaan 13- 15. Pisteitä tulee olemaa 43-45. Napolia vastaan pudotaan 2-1 (kotona 1-1, vieraissa Napolille maalin voitto). 

[El Amateur]

Syksyn saldo

Tammikuussa tarvitaan lainamaalivahti sekä hyökkäävä pelaaja (mieluiten laitaan). Ja Ki kannattaisi kutsua takaisin Sunderlandista.

Miksi Ki yleensäkin lainattiin Sunderlandiin? Ei kai tuo Swanseankaan rosteri niin laaja ole etteikö sieltä Ki:lle olisi roolia löytynyt...

[swansea]

Laudrup on sanonut useaan otteeseen, että hän haluaa tiiviin joukkueen, jossa kaikki saavat peliaikaa. Tämä tarkoittaa sitä, että jokaiselle pelipaikalle on tarkalleen kaksi pelaajaa. Keskikentän keskellä ovat Britton, Canas, Shelvey ja De Guzman. Ki olisi ollut viides pelaaja, joten hänet lainattiin Sunderlandiin. Ki hyväksyi lainan etenkin sen takia, että tällä tavoin hänellä on paremmat mahdollisuudet päästä Etelä-Korean MM-joukkueeseen. Yksi syy lainalle oli toki myös se, ettei Swansean budjetilla kannata pitää joukkueessa pelaajaa, jonka peliajan uskottiin jäävän vähäiseksi.

Syksyn otteluruuhkan tietäen Ki olisi kuitenkin kannattanut pitää joukkueessa. Peliaikaa olisi tullut tarpeeksi. Esimerkiksi häntä olisi voitu kokeilla Michun korvaajana. Omasta mielestäni Ki on joukkueen lahjakkaimpia pelaajia. Etenkin hänen syöttötaitonsa on ihailtavaa. Mutta valmentaja tietää nämä asiat parhaiten.

[swansea]

Järkevästi ajatellen Swansean olisi kannattanut peluuttaa mahdollisimman varamiehistä joukkuetta ja keskittyä kevään ratkaisuotteluihin eli samoista sijoista kamppailevien joukkueiden kohtaamisiin. Mutta eihän FA Cupissa ole koskaan ollut mitään järkeä. Se on lahja kannattajille.

Menee jo toiston puolelle, kun mainitaan, että Swansea teki eilen historiaa. Mutta niin se vain menee. Vielä viisi vuotta sitten olisi ollut mahdotonta ajatella, että Swansea voittaisi Old Traffordilla, puhumattakaan kymmenen vuoden takaisista ajoista, jolloin Swansean ja ManU:n väliin mahtui kahdeksankymmentä joukkuetta. Eilisen perusteella joukkueet ovat varsin tasaväkiset. Kummaltakin joukkueelta oli yhtä monta pelaajaa loukkaantuneena. Myös lepuutuksia oli yhtä paljon. Laukaukset maalia kohti olivat 2-3. Pallonhallinta oli 49-51. Ja jos ajatelleen, että kotijoukkueella on aina etu takanaan, nämä joukkueet kulkevat rinnakkain. Ei tosiaan mitään järkeä, kun ajatellaan joukkueiden budjetteja.

Ottelussa oli Swansean kannalta kaksi tähteä. Routledge pelasi kauden parhaimman pelinsä. Ensimmäinen maali oli sellainen, missä Routledge on omimmillaan. Pitkän pallottelun jälkeen Chico avasi maata pitkin Bonylle, joka antoi yhdellä kosketuksella alaspäin Pozuelolle. Tässä vaiheessa Routledge juoksi laidaltaan topparin ja laitapuolustajan väliin. Pozuelo syötti yhdellä kosketuksella Routledgen läpi, hallittu nosto maalivahdin yli ja 0-1. Voittomaalissa Routledge juoksi laidallaan vastustajan ohi, keskitti kerrankin vasemmallaan (eikä oikean jalan ulkosyrjällä) Bonylle, joka puski voimalla yläkulmaan. Juhlinnan aikana Bony otti taas pari pelaajaa reppuselkään ja käveli muina miehinä fanien eteen.

Lepuutusmiehistä Taylorilla oli eniten töitä. Smalling, Valencia ja Wellbeck ovat kaikki nopeita pelaajia, ja kun kotijoukkue hyökkäsi pääosin Taylorin laitaa pitkin, juoksemista riitti. Onneksi se on Taylorin vahvimpia puolia. Hiuksen hienosti hän selvisi paineesta. Toisella laidalla Tiendalli ei mökeltänyt, mikä on hänen osaltaan hyvä suoritus. Amat hoiti hommansa yrittämättä turhia temppuja. Vaikka Pozuelo on saanut kauden aikana peliaikaa varsin paljon, laidalla hänkin kuuluu lepuutusmiehiin. Kymppipaikalle hän taas hakeutui, ikään kuin siellä olisi jokin magneetti. Joka tapauksessa pirteä esitys. Niin ja Tremmelin torjuntaprosentti oli 50, joten ihan kiva peli.

Pitkästä aikaa tuli voitto. Kannattajat saivat hurrata. Kevätkaudelle tuli ainakin yksi ottelu lisää, mutta eiköhän se kestetä historiallisen voiton myötä. Kuten Laudrup totesi ottelun jälkeen: "Tästä pitää nyt nauttia."

[swansea]

Vaikka takana oli historiallinen voitto ManU:sta, toiveet toisesta olivat vähissä. Oli odotettavissa, että kotijoukkue tulisi otteluun kovalla asenteella. Ja sitten ne loukkaantumiset...

Swansealla on 23 pelaajan rinki, joista nyt oli loukkaantuneena 9. Eli vaihtopenkillä oli kolme aikuisjoukkueen pelaajaa. Kun sitten vielä Canas loukkaantui 20 minuutin kohdalla, penkillä ei ollut yhtään keskikenttäpelaajaa. Niinpä Amat joutui hänelle täysin vieraalle pelipaikalle. Tosin hänen esityksensä ei ollut Canasin otteita huonompi.

Ensimmäinen puoliaika oli tasainen. Kotijoukkueella oli paremmat maalipaikat, mutta Swansea pystyi muuten haastamaan vastustajansa. Valitettavasti Vidic oli palannut puolustukseen, eikä Bony saanut juuri tilaa maalintekoon. Muutenkaan maalitilanteiden vähyys ei johtunut Swansea huonoista otteista vaan ennemminkin kotijoukkueen onnistuneesta puolustuspelistä. Pozuelo etsiytyi moneen kertaan tyhjiin rakoihin puolustuslinjan ja keskikentän väliin, mutta maalintekoon hänenkään yrittelijäisyytensä ei johtanut. Vastapainoksi hän tosin jätti laitapuolustamisen yksistään Rangelin huoleksi.

Tällä hetkellä kannattajien keskuudessa puhutaan eniten siitä, miksi Ki ei ole kutsuttu takaisin joukkueeseen. Tällä hetkellä avauksen paikka olisi varma, vaikka Laudrup ei häntä jostain syystä arvostaisikaan. Kaiken lisäksi otteet Sunderlandissa tuntuvat koko ajan kohentuneen. Toivottavasti Laudrup nöyrtyy perumaan päätöksensä, että Ki jatkaa lainapestiään vuoden loppuun asti. Ja pakkohan on muutenkin uusia pelaajia hankittava.

Sarjassa ei ole tullut yhtään voittoa seitsemään otteluun. Mutta kun tietää joukkueen kohtaamat vastoinkäymiset, voi vain sanoa, että Swansea pelaa itse asiassa varsin hyvin. Ongelmat ratkaistaan ja voittoja alkaa tulla. Pientä jännitystä on ilmassa, ei muuta.

[swansea]

Kun joukkueella menee hyvin, asiat hoituvat lähes itsestään. Huonoina aikoina sen sijaan tarvitaan valmentajan ammattitaitoa. Eli nyt on ne hetket, jolloin mitataan Laudrupin taidot.

Eilen Tottenhamia vastaan Swansean selkäranka katkesi ensimmäistä kertaa tällä kaudella. Kun oli pelattu puoli tuntia, Bony oli pamauttanut ylärimaan ja tuomari oli jättänyt viheltämättä rankkarin. Tottenham sai ensimmäisen maalipaikkansa ja siellä oli. Heti perään Tottenham olisi voinut tehdä toisen maalin. Eikä Swansea toipunut koko ottelun aikana. Chico pisti harmittomassa tilanteessa pallon omaan maaliin. Williams hölkytteli omaa maalia kohden, kun Tottenham teki vastahyökkäyksestä kolmannen. Bony sai sentään työstään jonkinlaisen palkinnon tekemällä kavennusmaalin, mutta jännitystä toisella puoliajalla ei ollut.

Ensimmäisen puolituntisen ajan joukkueet olivat tosiaan tasavahvoja, joten romahtaminen tuntui pahalta. Se oli merkki siitä, että joukkue tarvitsee onnistumisia. Enää kohtuulliset otteet eivät riitä, sillä jo ensimmäinen vastoinkäyminen saattaa olla henkisesti liian raskas isku. Kun joukkue ajautuu tällaiseen tilaan, siinä eivät auta uudet hankinnat tai loukkaantuneiden pelaajien tervehtyminen. Joukkue kaipaa uskoa itseensä, onnistumisia, ennen kaikkea voittoja.

Pystyykö Laudrup säilyttämään uskon omaan pelaamiseen? Kaikkein tyhmintä olisi mennä paniikkiin ja lähteä muuttamaan pelisysteemiä. Eivät hankinnat enää mitään auta. Kyse on siitä, pystyykö valmentaja lataamaan pelaajat sellaiseen mielentilaan, että voittoja väännetään vaikka väkisin. Yleisönkin pitää olla tukena. Entä löytyykö joukkueesta pelaajia, jotka ottavat vastuuta. Brittoniin uskon täysin. Kapteeni Williamsin pitää nousta positiivisella tavalla esiin. Hyökkäyksessä Bony (ja Michu, jos hän tervehtyy pian) voi nousta sankarin asemaan. Myös Vorm voisi kohota joukkueen sytyttäjäksi, jos hän vain on toipunut leikkauksesta. Shelveyn tapaiset ailahtelevat pelaajat eivät Swanseata nosta ylös. Kokeneet pelaajat ottavat vastuun ja nuoremmat lähtevät huumaan mukaan.

Seuraavat neljä liigaottelua merkitsevät paljon. Kaksi tai kolme voittoa niistä, ja tilanne näyttää taas huomattavasti valoisammalta.

[Lilywhite]

Ensimmäisen puolituntisen ajan joukkueet olivat tosiaan tasavahvoja, joten romahtaminen tuntui pahalta. Se oli merkki siitä, että joukkue tarvitsee onnistumisia. Enää kohtuulliset otteet eivät riitä, sillä jo ensimmäinen vastoinkäyminen saattaa olla henkisesti liian raskas isku. Kun joukkue ajautuu tällaiseen tilaan, siinä eivät auta uudet hankinnat tai loukkaantuneiden pelaajien tervehtyminen. Joukkue kaipaa uskoa itseensä, onnistumisia, ennen kaikkea voittoja.

Seuraavaksihan Swansea kohtaa kotonaan Fulhamin, tuo on pakkovoiton paikka ja juuri se tekee pelistä hyvin vaikean, sillä Joutsenilla on suuri paine voittamisesta ja tuossa matsissa vain hävittävää. Spursia vastaan isännät olivat mielestäni parempia aina siihen 0-1 maaliin saakka ja toteuttivat omaa peliään, kun taas Spurs ei saanut käytännössä mitään aikaan, eikä peliään kulkemaan. Silti tuon ensimmäisen maalin jälkeen tapahtunut lamaantuminen oli käsittämättömän kokonaisvaltainen.
Swansean onneksi Fulham on myös yhä mukana FA Cupissa ja näin ollen se ei saa etua ylimääräisestä lepoajasta tuota seuraavaa sarjapeliä silmällä pitäen. Toivottavasti walesilaiset nyt kuitenkin keräävät seuraavista peleistään pisteitä, sillä helmikuun puolenvälin jälkeen EL-karkelot jatkuvat jälleen ja niihin peleihin olisi hyvä päästä mukaan ilman pelkoa sarjapaikan säilyttämisestä.

Pystyykö Laudrup säilyttämään uskon omaan pelaamiseen? Kaikkein tyhmintä olisi mennä paniikkiin ja lähteä muuttamaan pelisysteemiä. Eivät hankinnat enää mitään auta. Kyse on siitä, pystyykö valmentaja lataamaan pelaajat sellaiseen mielentilaan, että voittoja väännetään vaikka väkisin. Yleisönkin pitää olla tukena. Entä löytyykö joukkueesta pelaajia, jotka ottavat vastuuta. Brittoniin uskon täysin. Kapteeni Williamsin pitää nousta positiivisella tavalla esiin. Hyökkäyksessä Bony (ja Michu, jos hän tervehtyy pian) voi nousta sankarin asemaan. Myös Vorm voisi kohota joukkueen sytyttäjäksi, jos hän vain on toipunut leikkauksesta. Shelveyn tapaiset ailahtelevat pelaajat eivät Swanseata nosta ylös. Kokeneet pelaajat ottavat vastuun ja nuoremmat lähtevät huumaan mukaan.

Bony oli alati vaarallinen ja tuosta on vielä varmasti iloa. Pienestä tuo homma on kiinni, sillä Laudrup oli selvästi onnistunut lataamaan pelaajansa edelliseen peliin, sen verran vahvasti Swansea kentällä esiintyi ensimmäisen puolituntisen. Jos sieltä olisi se 1-0 maali isännille tullut, niin siitä se positiivisuuden kierre olisi helposti alkanut.

Tuosta Shelveystä täytyy vielä sanoa sen verran, että hyvin pelasi ja toinen puoliaika kuoli Swansean osalta siihen kun kaljupää joutui linkuttamaan vaihtoon.

[swansea]

Voitosta Birminghamia vastaan ei ollut lähetystä, joten pitää tyytyä siihen, mitä näkyi: Laudrupin lehdistötilaisuuteen.

Ensimmäisestä puoliajasta Laudrup totesi, että siinä näkyi hermostuneisuus. Loukkaantuneiden listalta oli palannut ainoastaan Hernandez, eikä hänkään ollut täydessä pelikunnossa. Kentällä oli Tiendallia ja Vazquesia, joten eivätpä olleet odotuksestaan kummoiset. Raporttien mukaan ensimmäinen puoliaika oli Swansealta surkea.

Toisen puoliajan aluksi Bony tuli kentälle. Parinkymmenen minuutin päästä hän teki kaksi maalia ja käänsi tappion voitoksi. Laudrup sanoi, että näin käy, kun pelaajalla on itseluottamus kohdallaan. Hän lisäsi heti perään, että koko joukkue esiintyi toisella puoliajalla huomattavasti paremmin. Tästä tiedotustilaisuus kääntyikin tärkeimpään asiaan eli siirtoikkunan sulkeutumiseen.

Laudrup korosti, että jos joukkueeseen tulee yksi tai kaksi uutta pelaajaa, heiltä ei odoteta taikatemppuja. Jos uusia pelaajia hankitaan, he tulevat vahvistamaan joukkuetta. Tällä hän tarkoitti luonnollisesti sitä, ettei uusilta pelaajilta odoteta sitä, mitä Bony teki eilen. Swansean peli nojaa joukkuepelaamiseen.

Miten paljon joukkueet ylipäätänsä kaipaavat tähtipelaajia? Maradona nosti yksin Argentinan ja Napolin mestaruuksiin. Onko muita? Barcelona ei ole loistelias ilman Messiä, mutta silti he pystyvät saavuttamaan mestaruuksia yhtenäisen pelityylinsä ansiosta (unohtamatta tietenkään laadukkaita pelaajia). City kaipaa aina Agueroa ja Kompanya, Liverpool Suarezia, ManU Vidiciä ja van Persietä, mutta jokainen niistä voi saavuttaa mestaruuksia myös ilman heitä. Viime vuonna Michun maalit nousivat otsikoihin, mutta oliko joukkue kuitenkaan merkittävästi parempi kuin edellisenä vuonna?

Siirtoikkunan aikana ei tosiaan tehdä ihmeitä. Eivät myöskään kesän kaupat ratkaise tulevaa kautta. Kyse on aina kokonaisuudesta, joka saavutetaan pitkäjänteisellä työllä. Tätä ymmärsin Laudrupin lehdistötilaisuudessa tarkoittavan.