Siinä on pari hyvää kuvaa Cardiffin pulustamisesta.
Siellä oli välillä koko kotijoukkue omassa boksissa ihan pelitilanteissa. Cardiff pyrki pysäyttämään Cityn tikitakan esimerkiksi miehittämällä voimakkaasti painollista laitaa. Se pyrki pitämään omien pelaajiensa etäisyydet erittäin tiiviinä, jolloin väleihin ei synny tilaa kombinaatioille ja sillä olisi yleensä alueellinen ylivoima Cityn tähtiä vastaan. Pellegrinin City hyökkää leveältä rintamalta paremmin kuin Mancinin vastaava, mutta tässä pelissä olisi kaivattu enemmän painottoman laidan nopeaa käyttöä, mikä on haastavaa, kun sinne yleensä kuitenkin jää vain pakki.
Sinänsähän ottelu oli täydellistä Cityn hallintaa ja vyörytystä. Pallonhallinta meni vieraille 70-30 ja kokonaissyötöt 681-295. Esimerkiksi toisella jaksolla vaihdosta kentälle tullut Nasri ehti syöttää huomattavasti useammin kuin yksikään Cardiffin pelaaja. Ottelussa pelattiin kotijoukkueen kolmanneksella 35 prosenttia ajasta ja vierasjoukkueen vain 18.
Tämä ei ollut kuitenkaan ensimmäinen kerta futiksen nykymenossa, kun barcaneppailu tylsytetään eikä siitä jää käteen muuta kuin nätit syöttötilastot. Tämä olikin hyvin samankaltainen ottelu, kuin joita Mancinin City hävisi ja pelasi tasan viime kaudella. Pellegrinin kuherruskuukausi loppui nopsaan, ja hän sai tylyn opetuksen Kivikovan kivikovuudesta. Näitä tiiviisti ja aggressiivisesti puolustavia joukkueita ei ole helppo murtaa varsinkaan kotikentällään, ja äkkiä ne käyvät myös rymistelemässä pari maalia erikoistilanteista ja ripareista. Samalla Mackay näytti, että kyllä nämä "puupääläditkin" osaavat vähintäänkin organisoida vaikeasti voitettavia joukkueita.
Cityn pelinavaaminen ei sujunut kovinkaan sutjakasti, vaikka sillä oli siinä 3-v-2-tilanne. Vaikutti siltä, että joko Pelle ei luottanut tai sitten miehet itse eivät luottaneet Garciaan ja Lescottiin tässä, vaan nämä pelasivat usein turhan kapealla ja alhaalla sekä tyytyivät vain antamaan pallon Yayalle. Keskustan ollessa tukossa tämä hakikin usein vasemmalta ja alhaalta Clichyä, joka olikin ottelun toiseksi eniten syöttöjä pelannut pelaaja. Pellegrini reagoikin nähdäkseni tähän ohjeistamalla tauolla Silvan hakemaan vasemmalta palloa alempaa ja toisen hyökkääjän, useimmiten Agueron, täyttämään vasemman kaistan ylhäältä. Avausmaali tuli tilanteesta, jossa pallo oli keskustassa ja Cardiff joutui näin varautumaan puolustamaan koko kentän leveyttä, jolloin Yaya löysi näppärän syöttöreitin keskeltä, eivätkä isännät Agueron yhden kosketuksen syötön myötä pysyneet nopean kuvion perässä. Uutta syksyä elävä Edelleen Bosnian Paras tinttasi sitten pallon ylänurkkaan.
Tuli mieleen, että Pelle lähti ilmeisesti saman tien turvaamaan yhtä-nollaa ottamalla pallonhallintapelaaja Nasrin kentälle. Tämä osui kuitenkin sikäli omaan nilkkaan, että kun Cardiff tasoittikin nopeasti, sitten siellä olivatkin laitureina Silva ja Nasri hinkkaamassa molemmat parempi jalka kenttään päin karikatyyristä mancinipalloa vastustajan sumppua vastaan. Chileläinen lähtikin hakemaan voittoa ottamalla oikealle lisää leveyttä ja suoraviivaisuutta parin Zabaleta-Milner myötä. Samalla Nasri siirtyi keskustaan vaihtoon tulleen Fernandinhon paikalle. Eipä siinä kauaa mennytkään, kunnes Yaya jäi yksin puolustamaan keskikentän keskustaa ja hävisi väännön Kimille, joka pääsi kuljettamaan Cityn linjaa vastaan, mikä tilanne siis johti Cardiffin voittomaaliin johtaneeseen kulmaan.
Eiköhän Pellegrini tosiaan tee ristinmerkkejä, että hän saisi seuraavaan peliin toppariparin Demichelis-Nastasic kentälle. Garcia ja Lescott eivät parina vakuuta: jonkun kerran heidät meinattiin yllättää selustaan pelaamalla, ainakin kerran Garcia arvioi pallon lentoradan pahasti väärin melkein "syöttäen" Campbellin tekopaikkaan ja pelitilannemaalissa Lescottin olisi nähdäkseni pitänyt kyetä katkaisemaan syöttö jo ennen maalinedustaa. Tokihan siinä maalissa myös niin Yaya kuin Fernandinhokin seurasivat vierestä Kimin kuljetusta boksiin. Asiantuntijapiirejä ei hirveästi yllätä se, että turhaa stressiä välttelevän Yayan ankkurina pelaamisessa on puutteensa. Hän pelaa keskikentän pohjalla kuitenkin pallonhallintapelin takia ihan siinä missä vaikkapa Schweinikin, eivätkä nämä koutsit nyt ihan muutaman saati yhden matsin perusteella konseptejaan muuta.
Cardiffilla oli kolme kulmaa, joista se teki kaksi maalia. City pelasi kulmissa ihan miesvartiointia muutamalla ylimääräisellä aluemiehellä höystettynä. Zabaletalta karkasi mies molemmissa maaleissa, vaikkakin toki ensimmäisessä pallo tuli niille tienoille, että se olisi pitänyt Hartin hoitaa. Campbell ei kuitenkaan ollut mikään Cardiffin pahin ilmapelote, vaan puolustuksen torniosasto, joita vartioivatkin Garcia, Lescott ja Dzeko/Negredo. Ainakin viimeisessä maalissa Campbell vaikutti kuitenkin olleen selvästi kohteena, eli siellä oli laskettu, että Fraizer pystyy vikkelänä kaverina eksyttämään vartioijansa ja/tai lyömään jonkun Cityn pienemmistä vartioijista. Toki Pelle oli silti ihan oikeassa sanoessaan, että kulmien lainalaisuudet ovat samat kaikkialla, eikä Kivikova nyt sentään mikään ihan oma planeettansa ole. Cityllä on kuitenkin muutaman yksilön takana suht pieni joukkue, joten miesvartioinnille tulee haasteita, mikäli vastustajan 5-6. vaarallisimmat pääpelaajatkin ovat tekijämiehiä.
Negredo teki hienon puskumaalin ja näytti yhden syyn sille, miksi hänet hankittiin. Todellisuus on kuitenkin se, että vaikka spanskisentteri on vähe vaikkapa Agueroa ja Teveziä kovempi pääpelote, ei näitä oman boksinsa täyteen miehiä sullovia jengejä pelkästään keskityksiä viljelemällä lyödä. Mikäli vastustajalla on siellä 3-4 puolustajatornia, siinä on yksinäinen Alvarokin aika orpoa poikaa.
