Molempien joukkueiden perusryhmitykset ovat varsin samanlaiset: kaksi pohjapelaajaa, laiturit, piilokärki ja kärki. Mahdollisesti tästä syystä kumpikaan valmentajista ei katsonut, että keskikentän tasapainoa pitäisi lisätä laittamalla kentälle kolme varsinaista keskikentän keskustan pelaajaa. Tämä asiahan olisi voinut toimia molempiin suuntiin. Jo toisella minuutilla Rooney jäi vapaaksi linjan eteen, kun Fernandinho höntyili liian kauas ankkurin paikaltaan. Myöhemmin sitten Kompany yleensä pyrki seuraamaan Wäinön liikkeen alemmas.

Eron teki kuitenkin Cityn pelaajien laajempi liike, mistä syystä esimerkiksi Carrick ja Fellaini saivat huolekseen muitakin kuin Yayan ja Fernandinhon, mitä kautta kotijoukkue pääsi pelaamaan väleihin. Tässä kunnostautui tietenkin erityisesti "laitapelintekijä" Nasri, joka tuli sisään ylimiehittämään keskustaa. Aguero liikkui varsinkin vasemmalle pelaamaan kombinaatioita siellä, kun taas Negredokin tuli myös palloa vastaan City-sentterin roolin mukaisesti. ManUlla taas oli kaksi hyvinkin staattista pohjapelaajaa ja kuin kiskoilla ravaavat laiturit - 1980-luvulla nämä. Jopa "laiturin määritelmä" Navas liikkui keskemmällä kuin United-kollegansa. Ainoastaan Rooney piilokärkenä toi vähän erilaista kipinää vieraille.

Tässä on hyvä esimerkki siitä, miten Nasri on tullut keskelle ja Fellaini pyrkii prässäämään tätä. Kun Carrick on keskittynyt Fernandinhoon, Samir pääsee vippaamaan pallon Yayalle, joka saa pallon linjojen välissä ja pääsee kuljettamaan vapaasti vastustajan maalia kohti.

ManU sai noin puolen tunnin jälkeen vähän yhtäkkiä hyvän hallintajakson. Olisikin mielenkiintoista nähdä pallonhallintatilasto ensimmäiseltä puolelta tunnilta ja vastaavasti avausjakson viimeiseltä vartilta. City vetäytyi puolustamaan hyvinkin alas kahteen linjaan antaen Carrickin ja Fellainin olla pallon kanssa melko rauhassa. Pelle varmaan laski, ettei Dinon tsemppifutisjengi pysty keskeltä kombinaatioilla läpi pelaamaan, kuten se ei pystynytkään. Laitojen tilanteet pystyttäisiin hoitamaan ja samoin keskityksetkin.
Kaikki pelitilannemaalit City loi laitojen kautta. Vaikutti vähän siltä, ettei Moyes ollut kovin kiinnostunut laiturien tuplaamisesta. Sen sijaan 1-v-2-tilanteita hän ei varmasti halunnut, millainen siis syntyi avausmaalissa Valencian seurattua heikosti Kolarovia. Kolmannessa maalissa Nasri ja Kolarov vetivät 2-v-2-tilanteessa pidemmän korren Smallingista ja Valenciasta, mitä kautta ranskalainen pääsi syöttämään Negredolle boksiin. Neljännessä maalissa Navas pääsi keskittämään vapaasti, kun tilanne syntyi vastaiskusta ja Evra oli ylhäällä. On myös syytä huomata, että kaikissa tilanteissa pidettiin huolta siitä, että boksissa oli enemmän kuin yksi pelaaja.
Negredo on ominaisuuksiltaan huomattavasti laaja-alaisempi pelaaja kuin Shefki, mistä syystä hänen valintansa ns. isoon otteluun ei yllättänyt. Kovimpia vastaan voidaan esimerkiksi joutua vetelemään enemmän pitkiä avauksia, joissa spanskisentteri on vahva. Esimerkiksi ainakin kerran Alvaro voitti toisen United-toppareista Hartin pitkässä pallossa, minkä seurauksena City sai pallon itselleen hyökkäyskolmanneksella ja sitä kautta kulman. Tälläkin voi aasinsiltana nähdä merkitystä sitä kautta, että toisen maalinsa isäntäjoukkue teki kulmasta, joten niiden hankkimisellakin oli arvonsa. Negredo myös syötti Yayan kulmamaalin lyömällä vartioijansa Smallingin ja puskemalla palloa eteenpäin. Maalia ei tietenkään olisi syntynyt, ellei siellä olisi ollut tolppamiestä pilaamassa paitsiota - tosin City puolustaa itse kulmatilanteissa tässä mielessä samalla tavalla.
Keskikentällä Yaya aloitti jälleen ylempänä ja Fernandinho alempana. Toure olikin elementissään päästessään rynnimään ylös kenttää. Mietityttää vain, että jos norsu siirtyy pysyvästi ylemmäs, mitä se tarkoittaa pelinavaamisen kannalta. Ainakaan eilen Fernandinho ei pudonnut hakemaan palloa topparien välistä. Kyseinen pelinavausmalli voi kuitenkin olla ihan hyödyllinen - eivät Pellegrini ja muut huippuvalmentajat muuten sitä niin innokkaasti nykyään käyttäisi.
City ei ole vielä päästänyt tällä kaudella yhtään pelitilannemaalia, kun edes jompi kumpi kaksikosta Kompany ja Nastasic on ollut kentällä. Varsinkin kun pari on samaan aikaan kehissä, Chilen Vekkulin tuskin tarvitsee olla ylihuolissaan puolustuspelistään.