Näin umpipunaisten lasien takaa todettuna:
Alekoun loppukauden maalirypäs korreloitunee S-P Mäkelän paluuseen Jazzin nuttuun (7.8. vs. AC Oulu) ja sitä kautta mahdollistuneeseen tarjoiluun. Alekoun kaudella iskemistä 14 maalista kahdeksan on syntynyt tuon yhteiskemian jälkeisinä.
Ainakin tilastollisesti.
Alkukauden orjallinen Jusufi-> Alekou- kikkakiva-akseli sai laajempaa värinää Jazzin hyökkäystyöskentelyyn Mäkelän muodossa.
Toki SP:lläkin rajat ovat astuneet matkaan, mutta puurtamisesta ainakaan ei ole ollut puutetta
Kaikki vaikuttaa kaikkeen..kaikki yllämainittu on aivan totta. Uusi valmentajakin toi uusia tuulia...joukkue vaikutti kaikkinensa taistelevammalta ja yhtenäisemmältä syksyä kohden, Ale siinä mukana. Toki vammoista toipuminenkin auttoi häntä. Mutta kyllä Jazz lopuilta joukkueena osoitti kuuluvansa ykköseen.