Taitokisat

[nozick]

Kauden päätteeksi on perinteiseen tyyliin kisattu taitokisoissa paremmuudesta. Omatkin superjunnut on käyneet kuskaamassa palloa keilojen välistä. Mitä mieltä foorumilla ollaan taitokisoista? Mitä taitokisatuloksista voi päätellä? Kannattaako kisoihin osallistua?

[drone]

Kauden päätteeksi on perinteiseen tyyliin kisattu taitokisoissa paremmuudesta. Omatkin superjunnut on käyneet kuskaamassa palloa keilojen välistä. Mitä mieltä foorumilla ollaan taitokisoista? Mitä taitokisatuloksista voi päätellä? Kannattaako kisoihin osallistua?

Onko tämä vain kerran vuodessa? Mielestäni kisoja pitäisi olla useamminkin ja niissä voisi testata muutakin kuin teknistä taitoa.
Fysiikkaa, nopeutta, pelinäkemystä... Voisi motivoida junnuja siihen paljon peräänkuulutettuun omalla ajalla tapahtuvaan harjoitteluun ja itsearviointiin.
Kyllä ne nykynuoretkin tykkäävät vertailla omia suorituksiaan toistensa kanssa. Tai ainakin luulisi, jos on niin paljon kilpailuhenkeä, että jalkapalloa tekee mieli pelata.

[Jortsukka]

Taitokisat ovat hyvä mittari perustaitotasosta. Tämä koskien varsinkin nuorempia ikäluokkia ja pl. pusku, joka on täysin pelitilanteiden vastainen juttu. Muut mittaavat hyvin perustaitoasioita ja esim. penkkiinsyöttö vähän pelitaitoakin(peliasento, ensimmäisen kosketuksen suuntaaminen, syötön suuntaaminen, jne).

Samoin nuo on hyviä ja helppoja itse treenata myös. Ja mikä parasta huomaa sen oman kehityksen(tai sen vähyyden).

Noin kärjistetysti jos et ole kultamerkin(tai vähintään korkean hopean) tasoinen perustaitotasoltasi niin vaikea odottaa ihmeitä kentälläkään, kun ei perustaitotaso. Toisaalta taas ei se kultamerkki takaa että ihmeitä tekisit kentällä, koska se mittaa vain sitä perustaitotasoa. Nuorimmissa ikäluokissa yleensä vielä tuo taitokisatulos aika hyvin myös osoittaa sen mitä kentälläkin voi tapahtua, mutta ei siihen pidä liikaa tuijottaa.

[Johnny99]

Taidon kanssahan näillä ei nimestä huolimatta ole mitään tekemistä, mutta teknisen suoritusvarmuuden oma-aikaiseen kehittämiseen erittäin hyvä väline.

[Jortsukka]

Taidon kanssahan näillä ei nimestä huolimatta ole mitään tekemistä, mutta teknisen suoritusvarmuuden oma-aikaiseen kehittämiseen erittäin hyvä väline.

Väitätkö siis ettei esim. syöttö mittaa perustaito-ominaisuuksia syötössä, ensimmäisessä kosketuksessa ja pujottelu ei mittaa perustaitoa kuljetuksessa?

Kysehän on juuri siitä että nämä mittaa perustaitoa, ei pelitaitoa. Mutta sitä ensimmäistä aivan hyvin ja samalla hyviä mittareita sekä omaa harjoittelua varten kannustimia.

Eikös tekninen suoritusvarmuus ole juuri perustaitoa? En ainakaan käsitä mitä muuta se voisi olla. Eli se että 10/10 syötöstä lähtee juuri niinkuin tahdot tai kuljetuksessa pystyt kontrolloimaan palloa täydessäkin vauhdissa.

[jokkedokke]

IMO pujottelu, laukaus ja penkki ovat erittäin hyviä perustaidon mittareita. Pomputtelusta voi päätellä jotakin junnujen motivaatiosta touhuta pallon kanssa (vaikka hyvin vähän tekemistä tuolla pomputtelulla pelin itsensä kanssa tekemistä on), ja pusku on...noh, pusku.

Ja vanhemmilla junnuilla toki sitten keskitys- ja pituuspotkukin ovat ihan pelinomaisia juttuja.

Ehkä tuohon nyt mielellään lisäisi myös 10m ja 30m mittarit, mutta ehkä nämä eivät enää taitokisojen repertuaariin kuulu. Pituuspotku mittaa aika paljon voimaa, mutta onhan siinäkin potkutekniikallakin pelkän voiman lisäksi iso vaikutus.

Omassa seurassamme nuo testit ovat jääneet vähän paitsioon, mutta tarkoitus olisi noita tulevaisuudessa järjestää sisäisesti pari kertaa vuodessa, kerran keväällä ja kerran syksyllä, hyvin todennäköisesti noilla kympin ja kolmenkympin kellotuksilla terästettynä. Ihan vain siksi että valmentajilla ja junnuilla itsellään olisi jotakin konkreettista olemassa mitä vastaan peilata kehitystään.

[Auge]

Jortsukalta hyvä tiivistys kisojen hyödyistä. Sellaisen lisäyksen voisin laittaa, että jossain määrin menestyminen kisoissa kertoo myös innosta harjoitella myös omalla ajalla. Varsinkin nuorissa ikäluokissa löytyy aina lahjakkaita pelaajia, joilla luonnolisen hyvä kosketus palloon ja jotka pärjäävät hyvin peleissä ilman suurempaa treeni-intoa, mutta taitokisasuorituksissa eivät sitten loistakaan. Jos treenaaminen ei maistu jatkossakaan, niin sillä hetkellä perustaitavat kaverit (kulta tai hopeamerkin suorittaneet), jotka eivät peleissä kuitenkaan loista tämän em. "lahjakkaan" pelaajan tavoin, menevät helposti vuodessa parissa näiden ei omalla ajalla treenaavien "lahjakkuuksien" ohi. Tästä päästäänkin ikuiseen kysymykseen, että mitä on lahjakkuus.

[nozick]

Noin kärjistetysti jos et ole kultamerkin(tai vähintään korkean hopean) tasoinen perustaitotasoltasi niin vaikea odottaa ihmeitä kentälläkään, kun ei perustaitotaso.

Tämä nyt on ihan detalji, mutta kultamerkin raja on väännetty ainakin osassa ikäluokista niin korkealle, että kyllä se hopeamerkkikin takaa jo aika hyvän taitotason. Esim. E11 pojissa Helsingin piirin kisoissa suoritettiin kolme kultamerkkiä ja Uudenmaan piirissä yksi. Tästä asiaa sen kummemmin tutkimatta päättelen että koko maassa kultamerkkejä tuskin yli 20 suoritetaan. Väitän kuitenkin että maasta löytyy yli 20 E11 nappulaa, joilla on hyvät perustaidot.

[Jortsukka]

Tämä nyt on ihan detalji, mutta kultamerkin raja on väännetty ainakin osassa ikäluokista niin korkealle, että kyllä se hopeamerkkikin takaa jo aika hyvän taitotason. Esim. E11 pojissa Helsingin piirin kisoissa suoritettiin kolme kultamerkkiä ja Uudenmaan piirissä yksi. Tästä asiaa sen kummemmin tutkimatta päättelen että koko maassa kultamerkkejä tuskin yli 20 suoritetaan. Väitän kuitenkin että maasta löytyy yli 20 E11 nappulaa, joilla on hyvät perustaidot.

Tämän takia sanoinkin että "vähintään korkean hopean", koska eri ikäluokissa tuo on eri vaikeustasolla. Tuollaisi varmaan suomesta löytyy muutama sata tai ainakin useita kymmeniä? Esim. viime vuonna kultamerkin, puhumattakaan hopeasta sai nuorimmissa ikäluokissa suunnilleen tekemällä vain suorituksen missä pallo ei karannut eri suorituksissa kovin kaus. Tänä vuonna sitten noita sentään vähän tiukennettiin F9/F8 tasolla ja nyt se sitten jo on jonkunlainen mittari saako sen kullan vai ei.

Mielestäni on ongelmallista jos hommaa liikaa helpotetaankaan, vaikka se sitten tarkoittaisi siellä vanhemmissa ikäluokissa vain muutamia merkin saajia. Kuitenkin pitäisi sen olla oikeasti sellainen että joudut vähän tekemäänkin töitä, eikä että se tulee "lähes ilmaiseksi".

[Lenko]

Minusta taitokisat ovat kokonaisuutena hyvä juttu ja mittaavat tiettyyn rajaan saakka pelaajan perusosaamista. Ennnen kaikkea, taitokilpailut kannustavat pelaajia omaehtoiseen treenaamiseen. Lajeista minusta parhaat ovat pujottelu, syöttö sekä kuljetus-laukaus. Myöhemmin myös pituuspotku ja keskitys ovat ok. Pusku on lajina aika uuno ja kaipaisi kovasti uudistusta. Pomputtelu sinänsä on lajina ok, mutta saa pisteytyksessä liian korkean merkityksen. Käytännössä, jos et esimerkiksi 10-11-vuotiaana osaa pomputella, jäät heti kärjestä 20-30 sekuntia etkä enää oikein millään yllä pronssimerkkiä korkeammalle.

Liian tarkkaan ei taitokilpailutuloksia siis kannata tuijottaa, vaikka ne jotain kertovatkin. Jopa pronssimerkin tekijöistä löytyy pelimiehiä, jotka menevät heittämällä isonkin kylän ykkösjoukkueen avaukseen, vaikka eivät osaakaan päällään pomputella. Joskus tulee epäonnistumisiakin. Meilläpäin tänä vuonna jäi pronssimerkkiin syöttöseinällä epäonnistumisen vuoksi pelaaja, joka on vuotta vanhempien edustusjoukkueen avauksessa ja minusta lahjakkaimpia junnuja koko seudulla. Ja ei, ei ole verisidettä tai valmennussuhdetta poikaan.

[Johnny99]

Väitätkö siis ettei esim. syöttö mittaa perustaito-ominaisuuksia syötössä, ensimmäisessä kosketuksessa ja pujottelu ei mittaa perustaitoa kuljetuksessa?

Jos kutsutaan tekniikkaa "perustaidoksi" ja taitoa "pelitaidoksi" niin silloin toki mittaa.

edit

Otetaan nyt sen verran takaisin, että eihän nämä testit teknistä suoritusvarmuuttakaan mittaa kuin hyvin kapealta alalta, mutta siitä huolimatta näen nämä erittäin hyödyllisinä oma-aikaisen harjoittelun tukipilareina. Isoimpia hyötyjä on konkreettisuus, mitattavuus ja näistä syntyvä kilpailu sekä itsea että muita vastaan.

[Keijo K. Kojootti]

Jos kutsutaan tekniikkaa "perustaidoksi" ja taitoa "pelitaidoksi" niin silloin toki mittaa.

Nyt taitaa olla käsitteet vähän sekaisin? Miten mielestäsi tekniikka eroaa taidosta?

Tekniikka = taito (pallotaitavuus/jalkojen liikeratamallit)

Perustaito + Pelikäsitys = Pelitaito
eli pelaaja osaa käyttää ,oikeaa tekniikkaa, oikeaan aikaan, oikeassa  tilanteessa

IMO pujottelu, laukaus ja penkki ovat erittäin hyviä perustaidon mittareita. Pomputtelusta voi päätellä jotakin junnujen motivaatiosta touhuta pallon kanssa (vaikka hyvin vähän tekemistä tuolla pomputtelulla pelin itsensä kanssa tekemistä on), ja pusku on...noh, pusku.

SHA-tapahtumissa valmentajien omasta mielestään potentiaalisimmiksi nimetyt pelaajat olivat poikkeuksetta parhaiden joukossa myös pomputtelutestissä. Se mittaa hyvin myös silmä-jalkakoordinaatiota ja "tatsin pehmeyttä".

[Johnny99]

Nyt taitaa olla käsitteet vähän sekaisin? Miten mielestäsi tekniikka eroaa taidosta?

Invaasiopallopeleissä taito on aina vähintään suhteessa vastustajaan tapahtuvaa käyttäytymistä, tekniikka sitten pelkästään pallon kanssa tapahtuvaa käyttäytymistä.

[J. Soini]

Hyviä kommentteja kaikilta, kiitos. Varsinkin Jortsukan näkemykset olivat lähellä omiani.

Taitokisoja ei kuitenkaan kannata käyttää kovinkaan paljon yksittäisten pelaajien arviointiin. Taitokisat ovat silti erinomainen keino varsinkin nuoremmissa ikäryhmissä kannustaa pelaajia omalla ajalla tapahtuvaan teknisten taitojen harjoitteluun.

Taitokisojen tärkein merkitys on (tai voisi olla, jos niitä osattaisiin hyödyntää) siinä, että niiden avulla on suhteellisen helppo saada varsin relevanttia vertailevaa tietoa teknisten taitojen opettamisen laadusta koko maassa. Jos oletetaan, että kaikkialla Suomessa kisoihin osallistutaan suhteellisesti yhtä ahkerasti, niistä voidaan vetää aika pitkälle meneviä johtopäätöksiä.

Voin tehdä tämän syksyn kisoista tilastollisen yhteenvedon, jos ehdin/jaksan. Nopeasti tämän syksyn tuloksia vilkaistuani sain vaikutelman, että mitään suurta muutosta suuntaan tai toiseen ei ole tapahtunut. Jos joku ehtii koostamaan yhteenvedon ennen minua, niin siitä vaan. Kisojen tulokset löytyvät jokaisen piirin sivuilta Pelaajakehitys -otsikon alta.

Taitokisojen iso kuva viime vuosina on kuitenkin ollut, että niiden perusteella saa karun kuvan suomalaisten seurojen kyvystä opettaa lapsille jalkapallotekniikan perusasioista. Jos käyttää kouluvertausta, niin vähintään hopeamerkki vähän vanhemmissa ikäluokissa tarkoittaa kohtuullista luku- ja kirjoitustaitota. Ei sen enempää, ei sen vähempää. Nyt taitokisojen perusteella voi vetää sen johtopäätöksen, että jalkapallomielessä yli 90 prosenttia suomalaisista jalkapalloa harrastavista pojista ei osaa 10–12-vuoden iässä lukea eikä kirjoittaa. Ehkä surullisinta asiassa on, että kukaan ei tunnu olevan asiasta huolestunut.

Näissä keskusteluissa alkaa aina myös kuulua ääniä, joiden mukaan taitokisoista ei voi vetää mitään johtopäätöksiä. Odotan vain, että tähänkin topiciin alkaa tulla näitä näkemyksiä. Jostain syystä suomalaisessa junnufutiskeskustelussa yksi hyvin äänekäs ryhmä ovat aina ne, jotka kertovat miksi jotain asiaa EI ole mahdollista osata.

[Mersault]

Taitokisojen iso kuva viime vuosina on kuitenkin ollut, että niiden perusteella saa karun kuvan suomalaisten seurojen kyvystä opettaa lapsille jalkapallotekniikan perusasioista. Jos käyttää kouluvertausta, niin vähintään hopeamerkki vähän vanhemmissa ikäluokissa tarkoittaa kohtuullista luku- ja kirjoitustaitota. Ei sen enempää, ei sen vähempää. Nyt taitokisojen perusteella voi vetää sen johtopäätöksen, että jalkapallomielessä yli 90 prosenttia suomalaisista jalkapalloa harrastavista pojista ei osaa 10–12-vuoden iässä lukea eikä kirjoittaa. Ehkä surullisinta asiassa on, että kukaan ei tunnu olevan asiasta huolestunut.

Kysymys kuuluu, että tuleeko taitokisoihin harjoitella? Oletetaan, että on 12-vuotias tyttö, joka ennen taitokisoja harjoittelee vaikkapa neljä viikko joka päivä taitokisaratoja. Kisoissa kyseinen tyttö vetää kultamerkin silmääkään räpäyttämättä. Voiko tämän kultamerkin perusteella sanoa, että tyttö on taitava vai onko hän vain opetellut taitokisaradat niin hyvin, että osaa ne vaikka unissaan?

Aikanaan filosofian peruskurssilla professori kertoi,  että on kolmenlaisia filosofian opiskelijoita: esimmäiseksi niitä jotka eivät ymmärrä filosofiasta mitään eivätkä sitä sen vuoksi jaksa opiskella, toiseksi niitä jotka eivät ymmärrä filosofiasta juurikaan mitään, mutta opettelevat asiat ulkoa ja tenteissä osaavat mekaanisesti vastata oikein ymmärtämättä mitä ovat vastanneet ja kolmanneksi henkilöitä jotka ymmärtävät filosofiaa. Taitokilpailuihin sovellettuna sama ajatus, onko taitokilpailussa kultamerkin saanut pelaaja oikeasti taitava, jos hän ainoastaan toistojen kautta pystyy mekaanisesti suoriutumaan radasta kultamerkkiin vaadittuun aikaan?

[Jortsukka]

Kysymys kuuluu, että tuleeko taitokisoihin harjoitella?

Kyllä ja ei. Eli tulee harjoitella sen verran että perusteet on kunnossa. Eli siis ymmärrät miten radat menee. Varsinkin ensimmäisellä tai toisella kerralla voi nuoremmalla lapsella mennä pallo ihan hukkaan, kun ei vain tiedä miten homma toimii. Jatkossa sitten harjoittelun tulisi kohdistua muuten perustaitoihin, jolloin taitokisat on vain mittari miten nuo on hallussa.

Kuten jo itse totesin, niin kärjistetysti "jos et ole kulta(tai hopeamerkkinen) niin et omaa riittävää taitotasoa huipulle" ja taas vaikka omaisit sen kultamerkin niin se ei tarkoita että olisit automaattisesti muuten erinomainen pelaaja.

Eli kyllä tarvitset tietyn perustaitotason, mutta se ei vielä takaa automaattisesti muuten että olet erinomainen pelaaja.

Oma ryhmäni harjoitteli pari kertaa keväällä ja syksyllä, että muistettiin miten radat menee. Muuten sitten ei koskettukaan harjoituksissa noihin taitoratoihin. Jokainen voi tehdä niitä omalla ajalla ja ne toimii kuitenkin vain tietynlaisina mittareina siitä omasta perustaitotasosta. Tästä huolimatta pärjättiin ihan hyvin taitokisoissa(yksi piirin kärkeä ja loput lähellä kärkeä) ja kisatulokset vielä näyttivät hyvin pitkälti myös sen mitä a)tehtiin omalla ajalla b)miten hommat sujui kentällä peleissä.

[Messi]

Taitaa olla sellainen aihe, johon ei oikeaa vastausta olekaan. Tyydynkin vain toteamaan, että hyvä jos saadaan lapset tällä liikkumaan ja harjoittelemaan omatoimisesti lajitaitoja. Huono, jos jostain merkistä tulee itsessään futista ja sen harjoittelua tärkeämpi asia. Omasta mielestäni treenaamisen tulisi lähteä jostain muusta kuin ulkoisesta palkinnosta. Kiva kuitenkin, että tällaisia tapahtumia ja kisailuja lapsille järjestetään. Enemmän näen positiivista kuin negatiivista. Siinä vaiheessa kun näillä merkeillä aletaan markkinoimaan niin omat hälytyskellot alkavat kilkattamaan.

[ogi77]

Oletetaan, että on 12-vuotias tyttö, joka ennen taitokisoja harjoittelee vaikkapa neljä viikko joka päivä taitokisaratoja.

Neljässä viikossa tulee aika paljon pallotatseja, ei harjoittelu hukkaan mene. Tekikö harjoittelu sitten mitään muutosta tytön pelaamiseen, tuskinpa hirveästi. Samalla innolla jos jatkaa pidempään treenaamista niin varmaan kehittyy.

Muuten samaa mieltä kuin Jortsukka, ei niihin kannata liikaa treenata. Me treenattiin 2 kertaa: tulokset on sen mukaiset että omalla ajalla treenaavat sitä kultaa vuolee.

[Mersault]

Kyllä ja ei. Eli tulee harjoitella sen verran että perusteet on kunnossa. Eli siis ymmärrät miten radat menee. Varsinkin ensimmäisellä tai toisella kerralla voi nuoremmalla lapsella mennä pallo ihan hukkaan, kun ei vain tiedä miten homma toimii. Jatkossa sitten harjoittelun tulisi kohdistua muuten perustaitoihin, jolloin taitokisat on vain mittari miten nuo on hallussa.

Kuten jo itse totesin, niin kärjistetysti "jos et ole kulta(tai hopeamerkkinen) niin et omaa riittävää taitotasoa huipulle" ja taas vaikka omaisit sen kultamerkin niin se ei tarkoita että olisit automaattisesti muuten erinomainen pelaaja.

Eli kyllä tarvitset tietyn perustaitotason, mutta se ei vielä takaa automaattisesti muuten että olet erinomainen pelaaja.

Oma ryhmäni harjoitteli pari kertaa keväällä ja syksyllä, että muistettiin miten radat menee. Muuten sitten ei koskettukaan harjoituksissa noihin taitoratoihin. Jokainen voi tehdä niitä omalla ajalla ja ne toimii kuitenkin vain tietynlaisina mittareina siitä omasta perustaitotasosta. Tästä huolimatta pärjättiin ihan hyvin taitokisoissa(yksi piirin kärkeä ja loput lähellä kärkeä) ja kisatulokset vielä näyttivät hyvin pitkälti myös sen mitä a)tehtiin omalla ajalla b)miten hommat sujui kentällä peleissä.

Kokemuksena taitokisat ajavat asiansa, mutta henkilökohtaisesti en ole niiden ystävä syystä, että kaikki eivät ymmärrä sitä, että taatusti taitokisoista huuhtoo kultaa kun lajeja kovasti treenataan. Pari vuotta sitten eräällä seuralla oli vuoro ennen meidän vuoroa ja tässä seurassa taitokisoihin treenattiin kuukauden verran ja näiden pelaajien kohdalla taitokisoissa ei enää ole kyse taitokisoista vaan mekaanisesta suorittamisesta. Epäilemättä pelaaja joka pystyy suorittamaan radan ennätysaikaan on omalla tavalla taitava, mutta myös taitavailla pelaajilla on eroa. Mekaanisesti taitavat pelaajat toimivat juuri niin kuin heitä on opetettu ja kuinka heidän on käsketty toimia ilman, että he ymmärtävät mitä he itse asiassa tekevät, mutta ihan oikeasti taitavat pelaajat ovat myös luovia eli heidän taitonsa on myös luovuutta toimia ennalta asetettuja rajoja rikkovasti. Jalkapallokentällä kuitenkin tarvitaan mekaanisesti taitavia suorittajia sekä luovia taiteilijoita, jotka luovalla taidolla pystyvät hetkellisesti horjuttamaan muiden tarkasti suunnitelemaa maailmaa.

Mutta nykyisellään taitokisat mittaavat ainoastaan mekaanista suorittamista ja jotta niillä pystyttäisiin mittaamaan myös pelaajan luovuutta, taitokisoista pitäisi olla myös dynaaminen malli, jossa pelaajien pitäisi myös suorituksen aikana pystyä havainnoimaan ja sen pohjalta tehdä valintoja.

[J. Soini]

Ymmärrän Mersaultin pointin ja olen aika pitkälle samaa mieltä, mutta...

Viikko- tai kuukausikaupalla taitokisoihin harjoittelemisessa ei ole tietenkään mitään järkeä.

Kuten jo aikaisemmin kirjoitin, taitokisojen nykyinen taso Suomessa viittaa vahvasti siihen, että suomalaisten junioreiden yleinen tekninen taso on varsin heikko. Tähän johtavia syitä on varmaan pohdittu aika kattavasti mm. Suomalainen juniorivalmennus kaipaa ryhtiliikettä -topicissa, mutta tärkein syy on varmaan liian vähäinen tekeminen pallon kanssa niin seurojen harjoituksissa kuin omalla ajallakin.

Mersault ei varmasti tarkoittanut kirjoituksellaan tätä, mutta kirjoitusta voi vähän provokatorisesti lukea siten, että pelaajat ovat joko teknisesti taitavia tai sitten peliä ymmärtäviä. Huippupelaajan pitää tietysti olla sekä että.

Suomalaisilla huippupelaajilla on luonnollisesti puutteita useimmissa asioissa, mutta kyllä perinteisesti (ja mielestäni aiheellisesti) suomalaisia pelaajia on pidetty nimenomaan teknisesti puutteellisina. Jos nyt ottaa esimerkiksi Suomen nykyisen A-maajoukkueen, niin koko Suomen maasta ei näytä löytyvän pelaajaa, joka pystyisi kv.-tasolla laadukkaaseen keskittämiseen. Kyseessä on siis aivan puhtaasti teknisen osaamisen, ei pelin ymmärtämisen puute. Nyt ei edes puhuta mistään David Bechamin tason maailmanluokan keskittäjästä. Suomessa ei yksinkertaisesti löydy tällä hetkellä pelaajaa, joka osaisi keskittää palloa läheskään yhtä hyvin kuin esimerkiksi Mika Nurmela aikoinaan.

Otetaan vielä myönteinen esimerkki. Jari Litmanen oli luonnollisesti pelikäsitykseltäänkin aivan poikkeuksellinen pelaaja. On kuitenkin syytä muistaa, että hänen tekninen taitonsakin oli useissa asioissa aivan maailmanluokkaa. Esimerkiksi Litmasen potkutekniikka oli yksinkertaisesti häikäisevä. Kun Litmanen sai pallon lempipaikalleen jonnekin pilkun ja rangaistusalueen rajan väliselle alueelle, hän oli miltei erehtymätön. Siis maailmanluokan teknistä osaamista.

[Lenko]

Edes Nurmela ei saisi Pukkia tekemään keskityksestä puskumaalia .

Joo, ymmärsin pointin ja keskittäminen oli vain esimerkki. Ei Suomessa niitä teknisesti huipputasokkaita puskijoitakaan ole. Tai harhauttajia. Tai laukaisijoita. Ensimmäisen kosketuksen suuntaamisessakin on useimmilla parantamista. Tekniikassa suomalaiset ovat maailmanluokkaa vain matkapuhelimissa. Eivätkä enää edes siinä.

Lopulta pidän kantani. Taitokisat ovat hyvä juttu, jos ne saavat lapsen treenaamaan omaehtoisesti tekniikkaa, edes sitten sitä suppeaa taitokisoissa testattavaa suoritusta. Suoranaisesti pelaamaan ne eivät opeta, mutta mittaavat perustekniikkaa sillä suppealla alueella, johon ne keskittyvät.

[don Mara]

onko palloliitto koskaan laittanut jotain ulkolaista vierailevaa junnuryhmää pitämään taitokilpailut suomessa leirin aikana?  Olisi mielenkiintoista nähdä millaista tulosta siitä tulisi kylmiltään ja vertailla suomalaisiin tuloksiin.

[Belmero]

Piirin taitokisat varmaankin mittaavat ihan hyvin sitä junnujen pallollista osaamista. Sen mitä noita on seurannut, niin kuljetus-laukaus, syöttöpenkki ja pituuspotku on ihan hyviä lajeja. Pujottelukin vielä menee. Puskua en minäkään ymmärrä, se ei nykymuodossa mittaa oikein mitään taitoa. Pelitaito on tietysti ihan eri juttu kuin pallonhallintataito, mutta onhan pelaaja paremmassa asemassa pelitaidon osaltakin, jos pallonhallinta on kunnossa.

Seuran omat taitokisat sitä vastoin voi ainakin täällä meillä jättää ihan omaan arvoonsa. Onhan se tietysti kiva elvistellä naapuriseuralle, kun ikäluokassa kultamerkkejä tulee lähemmäs kymmenen ja muitakin merkkisuorituksia kasapäin. Ja se näyttää hienolta, kun piirin kisoihin lähtee iso kasa niitä merkin tehneitä. Naapuriseura vetää omat kisansa piirin kisojen kanssa samoilla säännöillä (kaikki lajit putkeen ja kaksi kisasuoritusta per laji), mutta tämä meidän seura hinkkaa noita jostain kumman syystä ainakin kolmena päivänä. Suorituksia per laji tulee parhaimmillaan liki kymmenen ja paras huomioidaan. Siinä käy niin, että joukkoon mahtuu niitä säkällä vedettyjä suorituksia, jotka ei kuitenkaan vastaa sitä pelaajan "normitasoa" mitenkään. Sitten kun mennään piirin kisoihin, jossa pitääkin tehdä tulos kahdella suorituksella per laji ja päällä on vielä pieni kisajännitys, niin tulokset putoaa aivan järkyttävästi useimmilla pelaajilla. Esim. tänä syksynä omissa kisoissa merkin tehneitä poikia oli liki 20, joista melkein puolet kultamerkkejä. Sitten piirin kisoissa sama joukko sai pari kultamerkkiä ja koko merkkien määräkin jäi alle kymmeneen. Tämän tyyppinen toiminta on vähän niin kuin itsensä huijaamista. Junnut kun ei tahdo ymmärtää, että miksi jäin joka lajissa sekuntikaupalla niistä omien kisojen tuloksista.

Mutta onhan nämä kuitenkin hyvä juttu. Itse näkisin niin, että ei noita lajeja erikseen pitäisi juurikaan harjoitella. Seuran omia kisoja olisi kiva pitää sekä keväisin että syksyisin ja siten, että mentäisiin aina piirin säännöillä. Siinä olisi sitten junnuillekin yksi mittari, millä seurata sitä omaa kehitystä.

[J. Soini]

Viikonloppuna käytiin Porissa taitokisojen SM-kisat: http://koti.kapsi.fi/~hade/taito/ Onnittelut kaikille voittajille ja osallistujille. Tuloksista päätellen taso oli varsin korkea. Tästä voi vetää ainakin sen johtopäätöksen, että nuoret taitokisaosallistujat ovat varsin suoritusvarmoja, koska ylivoimainen enemmistö pelaajista onnistui yltämään SM-kisojen painetilassa kultamerkin arvoiseen suoritukseen.
                                                                                                            
En ole mikään varsinainen taitokisaintoilija. Peli on aina viime kädessä tärkein mittari. Erinomainenkaan taitokisoissa menestyjä ei välttämättä ole erinomainen pelaaja. Olen kuitenkin sitä mieltä, että taitokisat kertovat varsin hyvin tiettyjen teknisten taitojen opettamisen tasosta Suomessa. Valitettavasti tuo taso on viime vuosien pienistä edistysaskelista huolimatta Suomessa edelleen varsin alhainen.

Keräsin kaikista Suomen piirikisoista taulukon 20 parhaiten menestyneestä seurasta poikien puolelta. Taulukon tekeminen on varsin aikaa vievää puuhaa, joten olisi hienoa jos joku jaksaa tehdä vastaavan tyttöjen puolelta. Olen ottanut taulukkoon mukaan vain kulta- ja hopeamerkkisuoritukset. Olen ”imuroinut” tiedot piirien nettisivuilta, joilta ne löytyvät pelaajakehityksen otsikon alta. Jos niistä löytyy virheitä, niin ilmoittakaa ystävällisesti, niin korjaan virheet.

      Seura           Piiri           Kulta+hopeamerkkejä
         
1.   Ilves           Tampere     81 (39+42)
2.   KäPa           Helsinki       67 (21+46)
3.   HJK+HJK-J    Helsinki       63 (26+37)
4.   Kotkan
      Nappulat     Kaakkois-S.  59 (18+41)
5.   FC Honka     Uusimaa      55 (18+37)
6.   FC Jazz       Satakunta    51 (12+39)
7.   VJS            Uusimaa       49 (15+34)
8.   JJK             Keski-S.       47 (17+30)
9.   TuNL          Turku           36 (15+21)
10.  SJK            Vaasa          29 (12+17)
11.  KuPS          Itä-Suomi     28 (8+20)
12.  FC Kasiysi   Uusimaa        28 (8+20)
13.  LePa          Uusimaa        27 (6+21)
14.  VPS           Vaasa           24 (7+17)
15.  KyIF          Uusimaa        24 (6+18)
16.  NJS           Uusimaa        23 (5+18)
17.  OLS           Pohjois-S.     21 (5+16)
18.  PK-35         Helsinki        19 (4+15)
19.  JäPS          Uusimaa        17 (2+15)
20.  TuPS         Uusimaa        17 (8+9)

[helsinginherra]

Hei,

onko kellään tarkempaa vertausta siitä, miten esimerkiksi HJK:n tulokset ovat kehittyneet viimevuosista?
Jotenkin tuntuu, että tänä vuonna tuli aika vaatimaton tulos