Ykkösen kausiennakko 2014

[Vastapallo]

Koko nimi: AC Oulu Oy
Perustettu: 2002
Kaudet Liigassa: 2 (2007, 2010)
Kaudet Ykkösessä: 9 (2003–2006, 2008–2009,2011–13)

Puheenjohtaja: Arto Oja
Toimitusjohtaja: Petteri Haapala
Urheilutoimenjohtaja: Mika Nurmela

Kotisivut: www.acoulu.fi
Kannattajat: www.sinitahdet.net
Tilastot: http://www.sinitahdet.net/acoulu/kaudet/kaikki/tilastot/
Facebook: www.facebook.com/acoulu
Twitter: https://twitter.com/ACOulu
Youtube: www.youtube.com/user/ACOuluOfficial  
Instagram: instagram.com/acoulu  

RAATIN STADION

Avattu: 1953
Remontoitu: 2009–2011
Kapasiteetti: 5 000
Kenttä: Lämmitetty luonnonnurmi

Lähtökohdat kauteen 2014

Kausi 2013 oli päävalmentaja Rauno Ojasen ensimmäinen kokonainen kausi ACO:n peräsimessä ja joukkue päätyi Ykkösessä lopulta sijalle viisi vuoristoratamaisen menon päätteeksi.

Keväällä näytti hetken aikaa jo siltä, että AC Oulu kykenee kamppailemaan koko kauden aivan sarjan kärkipäässä. Perinteisesti vihkoon menneen sarja-avauksen jälkeen SJK kaatui kotona hyvän suorituksen jälkeen ja Ojasen visiot näyttivät purevan.

Peli oli ajoittain suoraviivaisempaa kuin Juha Malisen aikakaudella ja tehojakin näytti löytyvän, vaikka maalintekijäksi hankittu Tashan Adeyinka hyytyi Jippoa vastaan saadun punakortin jälkeen pahasti. Esiin nousi uusia sankareita, kuten loistokauden pelannut laituri Aapo Heikkilä. Tuure Siira nosti tasoaan ja keskikentän pohjalla nähtiin uusi tuttavuus Henry Mäkäräinen, jonka fiksu sijoittuminen ja kylmähermoinen syöttötyöskentely herättivät huomiota.

Joukkue ajautui kuitenkin karmeaan tappioputkeen elokuussa. Nousuhaaveet heitettiin lopullisesti viemäriin Haka-vierastappion myötä ja sen jälkeen AC Oulu hävisi vielä neljä peliä putkeen. Lopun ryhtiliike pelasti kuitenkin viidennen sijan ja toi yhden kotiottelun lisää tulevalle kaudelle.

Seura on tervehdyttänyt Ykkösessä talouttaan ja joukkueen rakentamiseen ei ole tänäkään vuonna ollut käytettävissä suuria määriä rahaa. Kauden 2014 osalta joukkueen rakentaminen on ollut hidasta ja hankintoja on tehty ihan kauden kynnykselle saakka ja lisää on edelleen tulossa.

Ehkä juuri tämän vuoksi AC Oulu on jälleen arvioitu valtakunnallisten urheilulehtien rankingeissä sarjan häntäpäähän. Joukkue ei ole tosiasiallisesti heikentynyt hirveästi, mutta materiaalin leveys on ongelma. Lisäksi sarjan taso on edellisvuotta kovempi. Pelipaikkakohtaisia kysymysmerkkejä on nyt enemmän kuin viime vuonna. Joukkue ei ole pelannut suurta määrää harjoituspelejä edellistalvien tapaan, joten systeemin hiominen on edelleen kesken.

Materiaali

Tulleet
Pekka Räisänen (OPS)
Anselmi Nurmela (OLS B-jun.)
Pekka Welling (OLS B-jun.)
Dominic Oppong (FC Edmonton, Kanada)
Morten Gerster-Peipinen (FC Randers, Tanska)
Patrice Ollo, ei pelannut missään kaudella 2013
Titi Essomba (Kazakstan)

Lähteneet
Juho Meriläinen (lopetti)
Tommi Haanpää (PS Kemi Kings, II-div.)
Lassi Nurmos (RoPS, VL)
Vesa Verronen (OLS, II-div.)
Sami Hyvärinen (OLS, II-div.)
Juhani Pennanen (PS Kemi Kings, II-div.)
Arttu Siira (OLS, II-div.)
Joni Mäkelä (KTP)
Arttu Hinkula (?)
Daniel Owusu (?)
Tashan Adeyinka (?)

Viime kaudella runsaasti minuutteja keränneistä poissa ovat nyt Matias Ojala, Lassi Nurmos, Tommi Haanpää, Joni Mäkelä ja Daniel Owusu. Kaksi ensimmäistä poistuivat tosin riveistä jo alkukesästä ja Haanpään panos oli odotettua vaisumpi. Ojala siirtyi Hampuriin ja Rovaniemelle täksi kaudeksi siirtynyt Nurmos loukkaantui vakavasti kauden ensimmäisessä Ilves-ottelussa.

Kannattajien vuoden pelaajaksi valitun Owusun lähtö on selkeä menetys. Joni Mäkelästä näki puolestaan jo syksyllä, että maisemanvaihdos voisi tehdä terää. Lisäksi leveyttä rinkiin tuoneet Juho Meriläinen, Arttu Hinkula, Vesa Verronen ja Sami Hyvärinen eivät ole enää mukana.

Tilalle on tullut paljon kysymysmerkkejä. Dominic Oppong tuli Edmontonista seuraan maalivahti David Monsalven suosittelemana. Raamikas Oppong hankittiin Daniel Owusun korvaajaksi. Tasosta ei ole minkäänlaista varmuutta, koska keskikenttämies ei pelannut viime kaudella missään.

Lisäksi sopimuksen saivat Ouluun suomalaisia juuriaan etsimään tullut Randersin akatemian kasvatti Morten Gerster Peipinen sekä liigassa pitkään pelannut, mutta viime vuosina loukkaantumisista kärsinyt Patrice Ollo. Hyökkääjänä pelaava Peipinen on väläytellyt treenimatseissa, mutta lopullinen taso selviää vasta tosipelien alkaessa. Ollon tekniset taidot ja kokemus riittävät vaikka mihin, mutta nopeus, notkeus ja paikkojen kestäminen on kysymysmerkki. Menettelee rotaatiomiehenä.

Selkeitä vahvistuksia ovat varmuudella ainoastaan naapuriseura OPS:sta tullut romuluinen toppari Pekka Räisänen sekä Kazakstanista Ouluun perheensä luo palannut nopea ja taitava Titi Essomba, joka on onnistuessaan Ykkösen parhaita pelaajia.

Uusista nuorista pelaajista peliaikaa on luvassa ainakin Anselmi Nurmelalle. Myös Pekka Welling ja Aleksi Lappalainen saanevat mahdollisuuksia. Viimeksi mainitulle pitäisi tosin sorvata ensin soppari kuntoon.

Valmennus ja pelitapa

Juha Malisen pitkä aikakausi seurassa päättyi syksyyn 2012, kun realismiin talousasioissa palanneelle AC Oululle aivan liian kallis sopimus purettiin ja mies lähti hinaamaan Hakaa kuiville. Malisen aikakaudella seuran toiminta kehittyi valtavasti ja myös joukkueen pelitapaa kehitettiin huomattavasti rohkeampaan ja yksittäisen pelaajan taitoja kehittävään suuntaan.

Tilalle tulleella Rauno Ojasella on pitkä historia oululaisten nuorten pelaajien kehittäjänä. Kruununa voidaan pitää Tervareiden B-junioreiden kanssa vuonna 2010 saavutettua SM-hopeaa. Ojanen on tehnyt pitkän päivätyön uuden sukupolven oululaisfutaajien kanssa jo ennen tuloaan AC Ouluun ja edustaa samanlaista pallonhallintaan nojaavaa koulukuntaa Malisen kanssa.

Pelillisesti AC Oulussa on siis jatkettu perinteiden viitoittamalla tiellä. Joukkue on pelannut koko historiansa ajan pääsääntöisesti 4-3-3 -formaatiolla Aki Lahtisen vuoden 2005 syksyn lyhyttä pelastusoperaatiota lukuun ottamatta. Malisen aikakaudella kehitettiin pelirohkeutta ja kovaa prässiä. Barcelonasta tuttua hieromistaktiikkaa on ajettu jääräpäisesti eteenpäin vuodesta 2011 lähtien ja Ojanen on jatkanut tällä polulla. Pelitavan hyvinä puolina voidaan pitää sitä, että se kehittää pelaajien pallollista osaamista, taitoja ja itseluottamusta. Varsinkin nuorille tämä koulu on osoittautunut hyväksi ratkaisuksi.

Viime kaudella Ojanen hienosääti pelitapaa ja ajoittain nähtiin suoraviivaisempaa etenemistä maalintekosektoreille, mutta perusongelma on edelleen sama. Joukkue osaa ja haluaa pitää palloa hallussaan, mutta murtautumisvaiheessa keinot loppuvat liian usein kesken. Usein AC Oulu on pelannut oikeastaan 4-6-0 -muodostelmalla, koska joukkueessa ei ole ollut mitat täyttävää keskushyökkääjää Frank Jonken ja Randy Edwini-Bonsun jälkeen.

Pallonhallintatyyli aiheuttaa ongelmia myös alakerran osalta. Nykyiset topparit ovat hitaita ja jos vastustaja pääsee iskemään pallonmenetysten jälkeen suoraan suojaamatonta linjaa vastaan, jälki on tuhoisaa. Daniel Owusu oli erinomainen suojaava pelaaja ja tällä kaudella Dominic Oppongin (tai Hene Mäkäräisen) on otettava vastaava rooli. Muuten omassa päässä soi jatkuvasti.

Maalivahdit

1 David Monsalve
Jatkosopimus äärimmäisen tärkeä juttu. Rauhallinen ja ulottuva maalivahti, joka tekee vähän virheitä ja kykenee ottamaan myös gamesavereita.

12 Tommi Lindholm
Lupaava veskari, joka joutui keväällä 2013 ykköseksi erittäin kovien paineiden alla. Pahoja hasardeja ja viivalle jäätymisiä tapahtui avauskierrosten otteluissa, mutta samalla Tommi sai runsaasti kokemusta miesten peleistä. Derby oli todella kova paikka, mutta selvitti pelin kunnialla ja piti nollan. Tulevaisuuden rooli auki. Tarvitsee paljon peliaikaa, mutta tuleeko sitä yhtään AC Oulussa kaudella 2014?

Puolustajat

2 Janne Hietanen
Viime kauden esityksissä suuria heittelyjä. Parhaimmillaan tuttu ja varmaotteinen puolustuksen johtohahmo sekä maaginen pelinavaaja, mutta turhan usein ajatus oli kadoksissa. Puolustuslinjan koostumus eli kauden mittaan koko ajan ja se näkyi myös Hietsun otteissa. Tällä kaudella yksinkertaistettava pelaamista ja keskityttävä perusasioihin.

5 Pekka Räisänen
Talven paras hankinta, vaikka aluksi moni ei ollut tätä mieltä. Jämäkkä, pallovarma ja aggressiivinen toppari. Roimat otteet voivat tuoda suuren määrän varoituksia mukanaan - varsinkin, jos vastaiskuja tulee paljon.

6 Juho-Matti Heikari
Rotaatiomiehestä avaukseen Nurmoksen loukkaannuttua viime kaudella. Oli alussa hyvä ja jämäkkä, mutta taso heitteli myöhemmin. Yritteliäs ja aggressiivinen pelaaja on nyt paremmassa fyysisessä kunnossa. Puolustuksen luottomiehiä.

23 Patrice Ollo
Liigataustaa kovemmista ympyröistä löytyy tältä vuoden 2006 nousukauden sankarilta, mutta pari edellistä kautta ovat menneet kokonaan pilalle pahojen loukkaantumisten takia. Loukkaantumiset näkyvät liikkeessä ja yleisessä olemuksessa. Taitoa ja näkemystä löytyy. Keskiakselilla luvassa töitä jonkin verran kauden mittaan.

Keskikenttäpelaajat

7 Mika Nurmela
43-vuotias Mr. Kattoluukku jaksaa heilua. Legendan jalka painaa jo välillä, mutta on edelleen parhaimmillaan maaginen. Arvokas pelaaja kokemuksensa ja johtajuutensa vuoksi. Myös toimistolla iso rooli. Riittääkö nopeus enää?

8 Dominic Oppong
Monsalven bongaama keskikentän pohjapelaaja Edmontonista. Hankittiin Owusun paikkaajaksi. Motivaatio ja fysiikka kunnossa. Todellinen taso täysi arvoitus, tosipelit näyttävät.

9 Dritan Stafsula
Avut ovat parhaiten ulosmitattavissa hyökkäävässä roolissa. Ykkösen paras potkutekniikka. Nopea ja viekas pelaaja, hyvä haastamaan 1 v 1 -tilanteissa futsal-taustan takia. Ainakin alkukaudesta joutunee vasemman pakin paikalle, jossa ei ole parhaimmillaan.

14 Tuure Siira
AC Oulun Gattuso. Ei viihdy otsikoissa ja maaliruiskulistoilla, mutta laittaa kentällä kaiken keskelle. Fysiikka aikaisempaa paremmalla tasolla ja on osittain sen vuoksi entistä railakkaampi taklaaja ja kylkimyyryjen voittaja keskialueella. Pelannut harjoituskaudella paljon myös laidassa.

17 Anselmi Nurmela
Ujohko ja ailahteleva hiomaton timantti, jolla on pelikäsitys ja tekniikka kunnossa. Nuorten maajoukkuemies, jolta löytyy röyhkeyttäkin tarvittaessa. Fyysisyyden puute ongelma. Isossa roolissa talvikaudella, sai pelata paljon. Loistava tulevaisuus edessä, jos jaksaa tehdä töitä.

20 Henry Mäkäräinen
Oulun Busquets on keskikentän pohjapelaaja, bravuurina helpot syötöt lähes 100-prosenttisella varmuudella. Osaa sijoittua ja liikkua äärimmäisen järkevästi. Fyysisesti raakile. Tulevaisuuden avainmiehiä, jos kehitys jatkuu ja fyysisiä ominaisuuksia rakennetaan maltilla.

Hyökkääjät

10 Titi Essomba
Talvikauden kovin hankinta Räisäs-Pekan ohella. Kausilla 2006-07 AC Oulussa pelannut Titi on monella tapaa erilainen pelaaja kuin sama mies vuonna 2014. On ollut aina nopea ja tekninen, mutta liigan ja Kazakhstanin kokemukset europeleineen ovat tehneet pelaajasta enemmän thierryhenrymäisen. Fysiikka ja viimeistelytaito ovat paremmat. Perhe on asunut Oulussa koko ajan, joten motiivia palata takaisin Laivastonsinisiin ei ole syytä kyseenalaistaa. Pystyy nykyisin pelaamaan hyökkäyspäässä monipuolisesti eri pelipaikoilla. Ehdoton avainpelaaja joukkueessa.

11 Morten Gerster Peipinen
Tanskan Randersin akatemiamies tuli etsimään juuriaan Oulusta ja päätyi testijakson jälkeen AC Oulun riveihin. Mies on hyvässä lihassa ja ei kalpene teknisesti millään tavalla Ykkösen muiden hyökkääjien rinnalla. Väläytteli myös viimeistelytaitoaan muutamassa treenimatsissa. On kuitenkin tosipeleissä täysi arvoitus Oppongin lailla.

13 Joonas Sohlo
Päätti panostaa tällä kaudella tosimielellä futikseen. Edellisellä kahdella kaudella syntyi opiskelujen ja muiden hommien sivuduunina yhteensä 16 maalia. Odotukset ovat siis korkealla. Hyvä pääpelaaja, mutta mitään ylivertaisen erinomaista yksittäistä ominaisuutta ei ole. Osaa sijoittua oikein, haistaa paikat ja laittaa palloja pussiin. Tänä vuonna näitä taitoja tarvitaan erityisen paljon.

15 Pekka Welling
Junnulupauksen raamit ja maalinteon hajuaisti ovat kunnossa. Maajoukkuekokemusta nuorten jengeistä. On kärsinyt pahoista loukkaantumisista viime vuosina. Raakatimantti, jonka rooli on vielä auki.

21 Aapo Heikkilä
Viime kauden komeetta ja tehopörssin voittaja. Huippunopea ja myös tekninen pelaaja, joka tykkää haastaa vastustajan pelaajat 1 vs 1 -battleen. Parhaimmillaan tämän sarjan paras laituri. Intti rasitteena alkukaudesta.

Kokonaisarvio

AC Oulun suurimmat heikkoudet ovat tällä hetkellä materiaalin kapeudessa ja puolustuslinjassa. Puhtaita laitapuolustajia on oikeastaan vasta yksi, joten sille sektorille joukkue kaipaa kipeästi vahvistuksia.

Ongelmaksi voi myös muodostua joukkueen keskisektorin hitaus. Harjoitusotteluissa AC Oulua vastaan on tehty jokaisessa ottelussa identtisiä vastaiskumaaleja. Pallokontrollin hajotessa yksittäiseen virhesyöttöön linjojen väliin päästään liian nopeasti.

Viime kaudella pelastavat juoksut hoiti Daniel Owusu oikeastaan yksin. Nyt tarvitaan kollektiivisempaa puolustuspelaamista ja välillä olisi syytä harkita überhyökkäävän taktiikan muuttamista enemmän rytmittävään suuntaan, erityisesti sarjan kärkiryhmiä vastaan. Jopa bussi voisi välillä toimia, koska keskiakseli on fyysisesti hyvä ja joukkueella on äärimmäisen nopeat laiturit.

Avainpelaajien mahdolliset loukkaantumiset ovat myös suuri uhka, koska materiaali on tällä hetkellä erittäin kapea.

Joukkueen vahvuudet ovat maalivahtipelissä ja hyökkäyspelaamisessa. David Monsalve on sarjan ehdotonta eliittiä pelipaikallaan ja kykenee torjumaan pisteitä Laivastonsinisille.

Hyökkäyssuuntaan AC Oulu pystyy rakentamaan nykyisellä kokoonpanolla lukemattoman määrän erilaisia kombinaatioita ja parhaassa tapauksessa puhtaan ysipaikan miehen puute ei ole ongelma.  

Parhaimmillaan AC Oululla on mahdollisuus tunkeutua top-3 -ryhmien joukkoon. Harjoitusmatseja on ollut tänä vuonna poikkeuksellisen vähän ja mikäli permanenttia ei saada toimimaan, uhkana on valahtaa alempaan keskikastiin.

[Vastapallo]

FC JAZZ 2014


                          
Perustettu: 1991 (PPT 1934)
Kotistadion: Porin Stadion (kapasiteetti: 12 300, joista katettuja istumapaikkoja 4 094)
Kausia pääsarjassa: 13 (PPT 6)
Mestaruuksia: 2 (1993, 1996)
Suomen Cupin mestaruuksia: -
Kotisivut: www.fcjazz.com
Facebook: www.facebook.com/fc.jazz
Twitter: www.twitter.com/FC_Jazz

Lähtökohdat kauteen 2014

Viides kausi Kakkosessa toi lopulta nousun Suomen toiseksi korkeimmalle sarjatasolle Ykköseen ja kiistattoman aseman Porin ykkösjoukkueena. Jo Veikkausliigassa FC Jazzia edustaneet Juha Luoma ja Teemu Vihtilä paketoivat samalla uransa ja paras maalintekijä Samu-Petteri Mäkelä ei solminut Jazzin kanssa jatkoa vaan siirtyi Kolmoseen tippuneeseen MuSaan. Myös valmentaja Matti Santahuhta siirtyi valmentamaan MuSan A-junioreita ja tilalle palkattiin mm. NiceFutista, MuSaa ja Jazziakin kahteen otteseen osan kautta valmentanut Jouni Joensuu. 

Valmennus ja seurajohto

Jouni Joensuu toimi Jazzin toiminnanjohtajana vuodesta 2011 lähtien ja on pitkälti vastannut edellisten kausien joukkueen kokoamisesta, joten pelaajisto on hänelle hyvinkin tuttu. Joensuun apuna toisena valmentajana jatkaa Vesa Rantanen.

Myös seurajohdossa tapahtui talvikaudella muutoksia. Tomi Leivo-Jokimäki siirtyi puheenjohtajan paikalta toiminnanjohtajaksi ja joukkueenjohtajaksi tuli pitkän linjan porilainen (kiisteltykin) urheilumies Ismo Läntinen.

Materiaali ja pelitapa

Jazzilla on ollut muutamissa avainpaikoissa paljonkin vaihtuvuutta kun hyökkäyspelin sielut Mäkelä ja Vihtilä sekä luottopuolustaja Juha Luoma jättivät Jazzin. Jäljelle jääneen rungon ympärille on haettu vahvistuksia lähinnä ulkomailta ja Satakunnasta. Paperilla Jazzin pelaajisto kalpenee monille kilpailijoille ja ringin kapeus pistää nopeasti silmään. Avainpelaajien loukkantumisia Jazz ei kestä.

Puolustuksen keskustan muodostaa kaksikko Brundage-Välilä. Molemmat ovat isokokoisia ja fyysisiä peliä hyvin katkovia toppareita, joiden puutteet liittyvät pelinavaamiseen. Brundagen ja Välilän takana peliaikaa kärkkyvät Suomen U18-maajoukkuettakin edustaneet '96-syntyneet Samuli Virtanen ja Ronald Karlsson. Karlsson ja Virtanen muodostivat viime vuonna B-junnujen SM-sarjassa neljänneksi sijoittanueen Jazzin B-juniorijoukkueen topparikaksikon. Avauksen laitapuolustaijna toiminevat Riku Paularinne ja Juuso Laitinen tai Aleksi Nurminen. Kotkasta tullut Laitinen pystyy pelamaan joko puolustuksessa tai keskikentällä. Kapteeni Ilkka Santahuhdan pelipaikka löytynee keskikentän keskustasta tai vasemmasta laidasta, mutta myös vasemman laitapakin paikka on Santahuhdalle tuttu.

Keskikentän keskustassa jatkavat viime kaudesta Santahuhdan lisäksi Toni Junnila ja nuori Juho Kemppinen. Junnilalla oli viime vuonna merkittävä rooli keskikentän pohjalla pelinrakentajana. Tämä rooli varmasti korostuu tälläkin kaudella, sillä ykkösvahti Pirhosen ja topparien vahvuuksiin ei pelinavaaminen kuulu. Junnilan vierelle saapui juuri ennen kauden alkua brasilalainen Diego Martins, jolta odotetaan myös vahvaa pallolista osaamista. Keskikentän ongelmaksi saattaakin nousta vastustajan pelinrikkominen, sillä yksikään keskikenttäelaaja ei edusta mitään fyysistä jyräosastoa. Keskikentän laidoilla ihanneavauksessa ovat Santahuhta ja Stanley Ukuwuoma.  Monitoimimies Santahuhdan rooli laidassa on huomattavasti puolustavampi kuin suoraviivaisen Ukuwuoman. Nopea nigerialainen oli harjoitusotteluissa Jazzin paras maalintekijä

Hyökkäyspään pelinrakentelu nojaa vahvasti Balkanin taituriin Plumb Jusufiin. Jusufi viihtyy vapaassa roolissa ja hakee tilaa vastustajan puolustuksen ja keskikentän välistä. Kun pallo on Jusufin jalassa ja hänellä on tilaa ja aikaa kääntyä, niin Jazzin hyökkäyspelaaminen on vaarallisimmillaan. Sentterinä viilettää ”Kyproksen härkä” Alekos Alekou tai yli 190-senttinen ranskalainen Prince Lapnet. Molemmat ovat isoja ja fyysisiä targetteja, joiden rooli on tehdä tilaa Jusufille ja Ukuwuomalle.

Jazzin optimiavaus tällä hetkellä:

                     Alekou
                      Jusufi
Santahuhta Martins Junnila  Ukuwuoma
  Paularinne Brundage Välilä Laitinen
                    Pirhonen

Joensuu on haastatteluissaan painottanut Jazzin pyrkivän tiiviseen puolustuspelaamiseen ja improvisoivaan ”jazzmaiseen” hyökkäykseen. Matti Santahuhdan toimiessa valmentajana Jazz pelasi usein joulukuusi-muodostelmalla. Joensuun aikana Jazz on käyttänyt sekä 4-2-3-1 että 4-4-2 muodostelmia. Martinsin tulo keskikentälle muutti asetelman siten, että Jazz aloittanee kauden 4-4-2:llä Jusufin pelatessa kärjistä alempana. Suurin maalintekovastuu lepää Jusufin, Alekoun ja Ukuwuoman harteilla Junnilan ja Martinsin rakentaessa peliä.

Muutokset materiaalissa

Saapuneet (8 pelaajaa)

Alekos Alekou (Giannitsa, Kreikka)
Lauri Koskela (MuSa, II-div.)
Juuso Laitinen (KTP, II-div.)
Prince Lapnet (Bridges FC, USA)
Diego Martins (Metropolitano SC, Brasilia)
Jonas Nyholm (P-Iirot, II-div.) 
Stanley Ukwuoma (P-Iirot, II-div.)
Jussi Välilä (MuSa, II-div.)


Lähteneet (14 pelaajaa)

Tashan Adeyinka (AC Oulu), lainasopimus päättyi
Einari Kurittu (JäPS, II-div.)
Kari-Pekka Koivunen (Masku, II-div.)
Toni Kuusela (FC Hämeenlinna, II-div.)
Juha Vallin (MuSa, III-div.)
Antti-Pekka Pihlainen (MuSa, III-div.)
Janne Järnstedt (MuSa, III-div.)
Atte Larinen (MuSa, III-div.)
Samu-Petteri Mäkelä (MuSa, III-div.)
Joonas Salo (MuSa, III-div.)
Juha Luoma (Lopettanut)
Teemu Vihtilä (Lopettanut?)
Ali Hajizadeh (?)
Marcus Okorie (?)

Maalivahdit

1 Lauri Pirhonen (Syntymäaika: 3.7.1984, Sopimuksen kesto: 2014, Kaudet FC Jazzin edustusjoukkueessa: Viides kausi)
- FC Jazzin oma kasvatti, joka palasi seuraan viime kaudella. Pelasi kausina 2003-2004 25 Veikkausliigaottelua Jazzin paidassa, jonka jälkeen oli ykkösvahtina mukana nostamassa PoPaa Ykköseen. PoPan jälkeen pelasi yhden kauden Ykköstä KooTeePeessä. Lähtökohtaisesti selkeä ykkösmolari ja tärkeä rooli nuoren puolustuksen organisoimisessa. Vahva lähitorjuja hyvillä reflekseillä, pieni koko tuo ongelmia keskityksissä ja erikoistilanteissa. Myös jalalla pelaamisessa paljon puutteita.

12 Lauri Koskela (8.5.1992, 2014, Ensimmäinen kausi Jazzissa)
- Koskela siirtyi Jazziin vuoden sopimuksella MuSasta, jossa ollut ykkösvahtina kaudesta 2011 lähtien. Pirhosen tapaan hyvä torjuja, joka hurmokseen päästessään piti MuSaa usein yksinkin pystyssä. Tottunut pelamaan yhdessä myös MuSasta Jazziin siirtyneen Jussi Välilän kanssa. Lähtee kakkosmolarina kauteen, mutta pystyy varmasti haastamaan Pirhosen ykkösmaalivahdin tontista.

Puolustus

3 Riku Paularinne (8.4.1988, 2014, Toinen kausi Jazzissa, twitter: twitter.com/RikuPaularinne)
- Hongan organisaatiosta Poriin viime kaudella syntynyt Paularinne viihtyy kaikilla puolustuksen tonteilla, nähtäneen kuitenkin tällä kaudella lähinnä laitapakin roolissa. Kaksoisroolissa Jazzissa, sillä toimii myös B-junioreiden valmentajana ja valmensikin Jazzin B-junnut viime vuonna SM-sarjan neljänsiksi. Tällä kaudella B-junnut eivät yltäneet SM-sarjaan.

5 Jussi Välilä (6.8.1990, 2014, Ensimmäinen kausi Jazzissa)
- Isokokoinen keskuspuolustaja siirtyi vihdoin Jazziin kipparoituaan MuSaa useamman vuoden. Vahva taistelija, lukee hyvin pääpallot ja katkoo peliä erinomaisesti. Tehnyt MuSassa myös maaleja etenkin Piracaian antamista erikoistilanteista. Ollut aiemmin testissä Jazzin lisäksi myös FC Hämeenlinnassa. Avauksen toinen toppari.

6 Chris Brundage (15.5.1991, 2014, Toinen kausi Jazzissa, twitter: twitter.com/youngbrundage)
- Saapui Poriin viime kauden loppupuolella Seattle FC Soundersin U23-joukkueesta, jossa pelasi mm. PDL-liigan All-Stars ottelussa. Fyysinen 187-senttinen toppari on Välilän vierellä se toinen avauksen toppareista.

16 Samuli Virtanen (13.8.1996, 2014, Toinen kausi Jazzissa)
- Nuori Jazzin oma kasvatti on herättänyt kiinnostusta ainakin Oka Huttusessa, sillä Virtanen on käynyt Vaasassa testissä jo useampaan kertaan. Jatkaa Porissa opintojen parissa. Toimi viime kaudella B-junnujen kapteenina ja ollut mukana Suomen U17- ja U18-maajoukkueessa. Pelasi viime kaudella yhden ottelun Suomen Cupia RoPSia vastaa, mutta tällä kaudella peliaikaa on varmasti lisää tiedossa.

27 Ronald Karlsson (18.8.1996, 2014, Ensimmäinen kausi Jazzissa, twitter: twitter.com/ronald_karlsson)
Keskuspuolustaja Karlsson teki U18-maajoukkue debyyttinsä tämän vuoden tammikuussa. Muodostanut nuorissa erinomaisen toppariparin Virtasen kanssa. Pelasivat harjoitusotteluissakin yhdessä. Paikkaa loukkaantumisia tai on mukana rotaatiossa.

32 Aleksi Nurminen (6.2.1989, 2014, Kahdeksas kausi Jazzissa)
Nure on ollut Jazzin edustuksessa kaudesta 2006 alkaen, eli ollut mukana nostamassa Jazzia vitosdivarista Ykköseen. Pelasi viime kaudella yhtä vaille kaikki ottelut. Perusvarma puolustaja joka pystyy pelaamaan niin topparina kuin laitapuolustajanakin. Ihanteellisessa avauskokoonpanossa laitapakkina.


Keskikenttä

4 Juho Kemppinen (21.2.1996, 2014, Kolmas kausi Jazzissa, twitter: twitter.com/JuhoKemppinen)
Jazzin oma kasvatti, joka pelasi viime kaudella Kakkosessa ja Cupissa yhteensä 23 ottelua ja debytoi Kakkosessa kaudella 2012. Omimmillaan keskikentän keskustassa. Tekninen ja henkisesti ikäistään kypsempi pelaaja. Mukana rotaatiossa.

7 Jonas Nyholm (23.6.1992, 2014, Ensimmäinen kausi Jazzissa)
Oli talvella Jazzin testissä, mutta palasi takaisin Raumalle P-Iiroihin. Raumalta Hannu Tourun naama kuitenkin ajoi miehen takaisin Poriin. Keskikentän keskustan pelaaja ollut Iirojen vakiavauksessa useamman kauden. Keskikentän keskellä rotaatiossa.

8 Ilkka Santahuhta (15.8.1983, 2014, Kuudes kausi Jazzissa)
Joukkueen kovakuntoinen kapteeni. Pelasi aikanaan Jazzissa kausina 2002-2004 Veikkausliigassa 62 ottelua, joissa iski 4 maalia. Pelasi PoPassa Ykköstä kolme kautta vasempana laitapakkina, mutta nykyään lähinnä keskikentän keskellä tai vasemmalla. Tärkeä pelaaja niin henkisesti kuin pelillisestikin. Väläyttelee toisiinaan hyvää potkutekniikkaansa. Avauksessa aina terveenä.

9 Toni Junnila (31.12.1984, 2014, Viides kausi Jazzissa)
Suomen juniorimaajoukkueet aikanaan läpi kahlannut Jazzin oma kasvatti oli viime kaudella pelillisesti ehkäpä Jazzin tärkein palanen. Teknisesti taitava keskikentän keskustan pelaaja, joka pelasi viime kauden keskikentän pohjalla pelirakentajana. Siisti pelaaja, joka ei ottanut viime vuonna yhtään varoitusta, vaikka pelasikin keskikentän pohjalla. Takana yhteensä 121 veikkausliigaottelua ottelua ja 15 maalia Jazzissa, TamUssa ja Jarossa. Avauksessa aina terveenä.

13 Diego Martins (2.4.1987, 2014, Ensimmäinen kausi Jazzissa)
Jazzin ainoa brasilialainen on edustanut viimeksi kotimaansa Metropolitano SC:tä. Kokemusta löytyy myös Thaimaasta ja Puolasta. Vakuutti testijaksolla olevansa avauspaikan arvoinen. Pelaa keskikentän keskellä molempiin suuntiin. Paikka avauksessa.

17 Niko Sulonen (19.2. 1995, 2014, Neljäs kausi Jazzissa twitter: twitter.com/NikoSulonen)
Seppo Sulosen poika teki debyytinsä edustuksessa jo 16-vuotiaana kaudella 2011. Paikkaa mahdollisia loukkaantumisia keskikentällä.

62 Juuso Laitinen (9.1.1990, 2014, Ensimmäinen kausi Jazzissa)
KTP:stä Jazziin siirtynyyllä Laitisella löytyy kokemusta niin Ykkösestä kuin Kakkosestakin. Pelipaikka löytyy joko laitapuolustajana tai keskikentän keskustasta. Martinsin tulon jälkeen laitapakin rooli lienee todennäköisempi. 

Hyökkäys

10 Pëllumb “Plumb” Jusufi (10.2.1988, 2014, Toinen kausi Jazzissa)
Dinamo Zagrebin kasvatti, joka on pelasi Kroatian junnumaajoukkueissa yhteensä 35 ottelua. Pienikokoinen, tulisieluinen ja loukkaantumisherkkä vaapassa roolissa viihtyvä hyökkääjä iski viime kaudella 7 maalia 9 ottelussa. Yksi koko Ykkösen taitavimpia pelaajia, jos keskittyy pelaamiseen ja pysyy terveenä, niin jälki voi olla hurjaa. Hyökkäyspelin sielu, joka pystyy ratkomaan otteuitaan henkilökohtaisella taidollaan.

11 Alekos Alekou (13.12.1983, 2014, Ensimmäinen kausi Jazzissa)
Kyproksen maajoukkueessakin viidesti esiintynyt ”Härkä” hankittiin Jazziin ykkössentteriksi. Vahva, röyhkeä ja maaliahne mies pelasi viime kaudella Kreikan kakkostasolla. Kokemusta myös Kreikan ja Kyproksen pääsarjoista.

20 Prince Lapnet (12.2.1990, 2014, Ensimmäinen kausi Jazzissa)
Isokokoinen PSG:n kasvatti, joka siirtyi jo 16-vuotiaana Yhdysvaltoihin pelaamaan. Siirtyi Jazziin Bridges FC:n organisaatiosta ja pelannut yhdessä Chris Brundagen kanssa. Sopimuksessa on pykälä, joka mahdollistaa sopimuksen tarkastuksen heinäkuun lopussa. Kärkkyy avauksen paikkaa Alekoun takana.

25 Stanley Ukwuoma (12.6.1990, 2014, Ensimmäinen kausi Jazzissa)
Nigerialaislaituri siirtyi Jazziin Rauman Pallo-Iiroista, joiden väreissä iski viime kaudella 15 maalia ollen joukkueensa paras hyökkääjä. Nopea ja suoraviivainen pelaaja, joka onnistui useampaan kertaan maalinteossa harjoituskaudella. Paikka avauksesta löytynee oikeana laitalinkkinä.

Kokonaisarvio

Jazzin materiaali on paperilla varmasti yksi Ykkösen heikoimmista ja kapeimmista. Avauksen miehistä vain Pirhosella, Junnilalla, Santahuhdalla ja Laitisella on kokemusta Ykkösestä. Jazz oli viime kaudella Kakkosessa paikoittain ongelmissa fyysisempien vastustajien kanssa eikä tälläkään kaudella joukkueen keskikentältä löydy pahemmin sukittajia.

Jazzin vahvuudet löytyvät joukkuepelaamisesta ja muutamien yksilöiden (Junnila, Jusufi) henkilökohtaisesta taidosta. Omaksi tavoitteeksi on asetettu sijat kahdeksannesta sijasta ylöspäin. Mikäli Jazzin ulkolaispelaajat ovat odotetunlaisia vahvistuksia ja joukkue välttää pahimmat loukkantumiset, niin säilymiseen on hyvät mahdollisuudet.

[Vastapallo]

FC VIIKINGIT 2014



Perustettu: 1965
Kotistadion: Heteniityn kenttä (kapasiteetti: 1500)
Kausia pääsarjassa: 1
Kausi Ykkösessä: 11
Kotisivut: www.fcviikingit.fi
Facebook: www.facebook.com/fcviikingit
Twitter: www.twitter.com/Viikingit
YouTube: http://www.youtube.com/user/viikinkikanava

Lähtökohdat kauteen 2014

Viikingit lähtee tulevaan Ykkösen kauteen monessa suhteessa vedenjakajalta. Pitkään Ykkösen kestomenestyjiin kuulunut joukkue romahti viime kaudella 7. sijalle, heikoimpaan suoritukseensa sitten ensimmäisen Ykkösen kauden vuonna 2002. Samaan aikaan puheet ongelmista joukkueen taustoilla olivat kasvaneet.

Korjausliike alkoi jo viime kesänä, ja tulevaksi kesäksi joukkueen taustajoukot on myllätty koko lailla uuteen uskoon. Tuloksena ainakin joukkueen kokoamiseen tuli uutta ryhtiä, ja tulevan kesän Viikinki-nippu olikin likipitäen kasassa jo vuodenvaihteessa. Huhut joukkueen sisältä kielivät myös erinomaisesta hengestä ja tekemisen meiningistä, vaikkei loukkaantumisista melko paljon kärsinyt ryhmä olekaan harjoituspeleissä vielä ihmeellistä tuloskuntoa esittänyt.  
Tulevaksi kesäksi Viikinkien kakkosjoukkue nousi myös Kakkoseen ja vaihtoi samalla nimensä FC Viikkareiksi. Tämä tarjoaa erinomaiset mahdollisuudet käsillä olevan lahjakkaan nuorten pelaajien ryhmän kehittämiseen. Tulevalle kaudelle Viikinkien edustusjoukkueen kanssa onkin sopimuksen tehnyt kuusi omaa kasvattia ja kakkosjoukkueen puolella tilaisuuttaan kärkkyy vielä useampi.

Seurajohto

Vaikka pelaajia on vaihtunut paljon, seurajohto on sektori, jolla Viikingit on tehnyt kenties tärkeimmät uudistuksensa tulevaksi kesäksi. Viime kesäksi Viikinkejä vetämään tullut ja nyttemmin kehittämispäällikön tittelillä operoiva Marko Peltola ja täksi kesäksi rinkiin liittynyt urheilutoimenjohtaja Joonas Sarelius muodostavat duon, joka on saanut seuran asiat näppeihinsä ja joukon puhaltamaan yhteen hiileen. Terävöityminen on näkynyt niin mediarintamalla, pelaajasopimuksissa kuin muussakin asioiden hoidossa. Pelaajat ja valmennusjohto ovat saaneet keskittyä urheilulliseen puoleen.

Seuran puheenjohtajana jatkaa Jorma Koivukangas, jolle Viikingit on ollut eräänlainen elämäntyö. Koivukangas on pitkään vastannut Viikinkien asioista turhan heikolla taustatuella ja saanee nyt olla enemmän taustalla ja keskittyä puheenjohtajan tehtäviin. Uusi taustahenkilö – vaikkakin tuttu nimi – on myös joukkueenjohtaja Pasi Solehmainen.

Valmennus

Viikinkien valmennus on ennen viime kautta kolmen vuoden jatkosopimuksen tehneen Ilkka Jäntin käsissä. Jäntti oli pelaajaurallaan erittäin arvostettu Viikinki-pelaaja, ja nykyään hänet tunnetaan valmentajana, jonka alaisuudessa nuoret pelaajat ovat menneet urallaan eteenpäin. Viikingeistäkin on lähtenyt useampi Jäntin alaisuudessa kehittynyt pelaaja urallaan eteenpäin.
Soraäänet Jänttiä kohtaan kuitenkin voimistuivat viime kesänä, kun joukkue ei muutamista erittäin korkein odotuksin joukkueeseen tulleista vahvistuksista (Denis Abdulahi, Obi Metzger, Jani Bäckman) huolimatta pysynyt Ykkösen kärkikastin vauhdissa. Pelaajiston keskuudessa Jänttiä on kuitenkin pidetty arvossa, eikä soraääniä valmentajaa kohtaan ole kuulunut. Sen sijaan pelaajat ovat kiittäneet Jäntin valmiutta antaa vastuuta suoritusten eikä nimen perusteella ja mielekkäitä harjoituksia.

Jäntin apuna Viikinkejä valmentaa seuran ehkä suurin pelaajalegenda Slava Malakeev. Parivaljakko on kehunut toisiaan ja keskinäistä yhteisymmärrystään, joten ainakin valmennusjohdon kemiat tuntuvat olevan kunnossa. Maalivahtivalmentajana toimii Juha-Pekka Pantsu – entinen Viikinki-pelaaja hänkin. Täksi kaudeksi uusia miehiä valmennusjohdossa ovat myös fysiikkavalmentaja Ari Räsänen ja valmennuspäällikkönä ja A-juniorien vastuuvalmentajana toimiva Mika Sandberg.

Viikingit on panostanut harjoituskaudella paljon kaiken urheilullisen toiminnan ammattimaistamiseen kuten pelaajien elintapoihin, syömisen ja levon tarkkailuun ja joukkueen yhteishengen rakentamiseen. Pelaajilta onkin kuulunut viestiä, että sekä vaatimustaso että joukkueen henki ovat olleet korkealla.

Materiaali ja pelitapa

Viikinkien materiaali on rakennettu nopeaan ja aggressiiviseen kamppailupeliin, vastaiskuihin ja kovaan prässiin sopivaksi, joten sitä voi tulevan kesän Viikingeiltä odottaa. Viikingit pyrkii toimittamaan pallon nopeasti hyökkäyskolmannekselle, missä pyritään teräviin ratkaisuihin. Palloa ei hierota, vaan syöttökombinaatioidenkin on tarkoitus edetä parilla kosketuksella puolustuksen läpi. Hitaasti hyökätessään Viikingit ei ole parhaimmillaan, vaan joukkueelle sopii parhaiten joko vauhdikas päästä päähän juokseminen tai selvä vastahyökkäyspeli palloa hallitsemaan pyrkivää vastustajaa vastaan. Päävalmentaja Ilkka Jäntti on mieltynyt tiiviinä nippuna pelaamiseen, minkä vuoksi joukkuetta on ajoittain kritisoitu siitä, että kentän koko leveyttä ei saada käyttöön hyökkäyksissä ja laidat ovat puolustaessa turhan suojattomat.

Kärjessä Fidan Seferillä on erinomaiset ominaisuudet kohdepelaajaksi, ja Viikingeillä on laidoilla useita nopeita murtautujia, joista tärkeimpänä lopullista läpimurtoaan ja korkeammalle sarjatasolle riittäviä näyttöjä hakeva Jesse Ahonen. Toisaalta joukkueessa on keskikentällä kaksinkamppailuvoimaa paluumuuttajana Suomeen saapuneen Carlos Gonzalesin muodossa. Muuten pelaajistossa on panostettu hyvällä asenteella pelaaviin ja kohtuullisen fyysisiin pelimiehiin. Fyysisessä kamppailupelissä ja juoksukilpailussa Viikingit ei tulevana kesänä tule jäämään jälkeen kenestäkään, mutta teknisten ja luovien pelaajien puute on pieni huolenaihe.

Kärjessä Seferin vaihtoehtoja ovat viime kaudella läpimurtonsa Ykkösen tasolla tehnyt Kasperi Liikonen, joka kuitenkin saattaa sujahtaa yhden kärjen taktiikassa paremmin varsinaisen kohdepelaajan alla pelaavan hyökkäävän keskikentän rooliin, sekä nuoret Mikael Lähde ja Lassi Puro. Varsinkin Lähteellä olisi raameja paikata target-roolissa, kun taas Puro on liikkuvampi ja monipuolisempi kärkimies, joka voi soveltua taas paremmin kahden kärkipelaajan taktiikkaan. Takana vaanii vielä Olli Hartikainen, jolla on kokoa mutta ei ehkä vielä ihan Ykkösen tasolle vaadittavaa fyysisyyttä. Hartikainen pelanneekin enemmän Viikkareiden kuin Viikinkien puolella.

Keskikentälle löytyy paljon vaihtoehtoja, ja Viikingit on pelannut vastustajasta riippuen joko yhdellä tai kahdella keskikentän pohjan pelaajalla. Sementoidut avauskokoonpanon paikat on lähinnä Carloksella ja Jesse Ahosella. Santeri Ahola vaikuttaisi olevan ensimmäinen vaihtoehto Carloksen rinnalle, kun pelataan kahdella keskikentän pohjan miehellä. Pitkään jalkaleikkauksesta toipuneen Kasperi Liikosen pitäisi toipua kauden alun vaiheilla pelikuntoon, ja miehen voikin odottaa ottavan avauskokoonpanosta hyökkäävän keskikentän paikan. Faton ja Valmir Seferi haastavat kuitenkin Liikosta hyökkäävimmän keskikentän paikasta. Niko Tirkkonen ja Daniel Stevens taas tarjoavat keskikentälle kahden suunnan pelaamista, asennetta ja taistelua.

Viikinkien laiturit vaihtelevat aktiivisesti puolia pelin aikana ja Ahosen kumppaniksi laitapeliin voidaan heittää suoraviivainen Juri Kinnunen, taistelua tuova Daniel Stevens, hyvin vasemmalta keskittävä Toffe Nyberg tai taitavammat ja luovemmat Patrik Ahonen ja Valmir Seferi. Taistelu pelipaikasta tulee olemaan kovaa ja Jäntillä on hyvä mahdollisuus valita sopiva pelaaja vastustajan mukaan.

Puolustuspäässä Viikinkien laitapuolustuksessa Markus Maunu, Toffe Nyberg ja Juri Kinnunen ovat ensisijaiset vaihtoehdot. Maunu lienee vakionimi ja Kinnunen-Nyberg taas voivat pelata myös ylempänä laidoilla. Keskuspuolustuksen Mikko Lönnström aloittanee kauden avauksen miehenä ja Jani Bäckman on toivuttuaan oletettavasti toinen avauksen toppari. Paikkaa keskuspuolustuksesta kärkkyviä Toni Takamäkeä ja viime kaudella debytoinutta omaa kasvattia Jani Kaukomaata ei kuitenkaan voi unohtaa, vaan esimerkiksi johtajan kyvyillä ja pääpelivoimalla varustettu mutta kortti- ja virheherkkä Lönnström saattaa hyvin menettää paikkansa jommallekummalle.

Kesäkuussa tilannetta saapuu vielä hämmentämään paluumuuttaja Abdirashid Ali Mahdi, jonka neljän vuoden aikana tapahtunut kehitys tai taantuminen Yhdysvalloissa on vielä arvoitus. Erittäin lupaavana pelaajana Mahdi joka tapauksessa Jenkkeihin lähti, joten isokaan rooli ei olisi yllätys. Mahdi voi pelata sekä puolustuksen laidalla että keskellä.

Viikinkien optimiavaus tällä hetkellä:

-----------------------Fi. Seferi---------------------
J. Ahonen----------Liikonen---------Kinnunen
-----------------Ahola------Carlos----------------
Nyberg----Lönnström--Bäckman----Maunu
----------------------Johansson--------------------

Muutokset materiaalissa:

Viikinkeihin:

Santeri Ahola (FC JJK, VL)
Olli Hartikainen (FC Viikkarit)
Juri Kinnunen (PK-35)
Fidan Seferi (PK-35)
Faton Seferi (GrIFK)
Valmir Seferi (LoPa)
Keaton Isaksson (PK Keski-Uusimaa)
Toni Takamäki (Gnistan)
Abdirashid Ali Mahdi (Greensboro University, Yhdysvallat)
Niko Tirkkonen (FC Lahti Akatemia)
Daniel Stevens (BK-46)
Martti Puolakainen (GrIFK A-jun.)
Nemanja Biga (FC Viikkarit)
Carlos (Llaneros, Kolumbia)
Lassi Puro (Klubi-04)
Mikael Lähde (FC KooTeePee)

Viikingeistä muualle:

Armend Kabashi (FC Honka, VL), lainasopimus päättyi
Joni Korhonen (PK-35)
Eero Peltonen (HIFK)
Teemu Honkaniemi (VPS, VL)
Onni Koivu (PK Keski-Uusimaa)
Ville Ranta-aho (SalPa)
Emil Conti (FC Viikkarit)
Daut Kuqi (BK-46)
Anssi Tamminen (BK-46)
Alen Stepanjan (JK Tallinna Kalev)
Sam Jammeh (Ängebäck BK, Ruotsi)
Miro Olsoni
Julius Särkkälä
Julius Remes (FC Viikkarit)
Domenico Fortunati
Zakaria Kibona
Oscar Simula (FC Viikkarit)
Obi Metzger (FC Haka)

Kokonaisarvio

Viikingit lähtee kauteen mustana hevosena, joka voi kaiken naksahtaessa kohdalleen taistella aivan korkeimmistakin sijoista. Todennäköisintä kuitenkin on, että paljon muuttuneen ja uusiin tekemisen tapoihin opettelevan joukkueen rutiini ei ihan vielä nousukamppailuun riitä. Viikingit tulee tulevana kesänä olevaan vaikea vastustaja sarjan kärkijoukkueille, koska joukkueen materiaali ja pelitapa sopivat hyvin vastustajan hallitsemaan peliin. Sen sijaan silloin, kun joukkueen pitäisi itse ottaa ote haltuunsa ja hallita peliä, tulee todennäköisesti vaikeuksia.

Moni Viikinkien ratkaisupelaajaksi ennakkoon ajateltu pelimies on ollut pitkiä aikoja harjoituskaudella loukkantuneena (mm. Jani Bäckman, Kasperi Liikonen, Daniel Stevens, Toni Takamäki) ja näiden pelaajien saaminen hyvään pelikuntoon ja -tuntumaan on iso haaste. Kysymysmerkki on myös se, onko maalinteko joukkueessa liikaa Fidan Seferin varassa? Liikosen kuntoutuminen olisi tärkeää jo senkin takia, että maalintekovastuulle tulisi selkeästi toinenkin kantaja. Myös Jesse Ahonen voi helpottaa Seferin painetta parantamalla viimeistelyprosenttiaan, sillä paikkoja nopealle Ahoselle siunaantuu kiitettävästi.

Viikinkien suuri mahdollisuus piilee siinä, että joukkue iskee nyt selkeästi sellaisesta asetelemasta, jossa sen ei odoteta asiantuntija-arvioissa välttämättä olevan sarjan kärkipäässä. Mustan hevosen rooli, hyvä joukkuehenki, laaja ja tasainen pelaajarinki sekä pari ratkaisevaa onnistumista alkukauteen voivat siivittää joukkueen todella kovaankin lentoon.  Sarjapaikasta joukkueen ei ainakaan pitäisi tällä kaudella tarvita huolehtia, tai muuten voidaan puhua kovan luokan epäonnistumisesta

Sijoitusarvio: Sijat 3.-5. ovat mahdollisuuksien rajoissa. Joukkueen oma tavoite on nousu.

[Vastapallo]

VALKEAKOSKEN HAKA 2014

                         
Perustettu: 1934
Kotistadion: Tehtaan kenttä (kapasiteetti: 3516)
Kausia pääsarjassa: 61
Mestaruuksia: 9 (1960, 1962, 1965, 1977, 1995, 1998, 1999, 2000, 2004)
Suomen Cupin mestaruuksia: 12 (1955, 1959, 1960, 1963, 1969, 1977, 1982, 1985, 1988, 1997, 2002, 2005)
Kotisivut: www.fchaka.fi
Facebook: www.facebook.com/fchakavalkeakoski
Twitter: www.twitter.com/FCHakaOfficial

Lähtökohdat kauteen 2014

Haka lähti kauteen 2013 nousu tavoitteenaan, mutta nousu jäi lopulta haaveeksi Seinäjoen Jalkapallokerhon varmistettua liigapaikkansa toiseksi viimeisellä Ykkösen kierroksella kuinkas muutenkaan kuin Hakaa vastaan pelaamassaan kotiottelussa. Harri Kampman aloitti kauden Hakan peräsimessä, mutta sai väistyä jo juhannuksena päävalmentajan tontilta, nousun karattua jo seitsemän pisteen päähän. Tilalle palkattu Juho Rantala nosti Hakan jälleen mukaan nousutaistoon, mutta matka loppui kesken.

Hakan joukkue kasattiin hieman Rantalan toivomaa aikataulua hitaammin, mutta runko oli kuitenkin kasassa aiemmin kuin monella muulla kilpailijalla ja sen vuoksi Haka onkin päässyt koko alkuvuoden työstämään pelaamistaan kentällä rauhallisin mielin. Vaikka tulokset eivät etenkään alkutalvesta olleet rohkaisevia peli kuitenkin kehittyi askel askeleelta oikeastaan jokaisessa ottelussa. Kauden kynnyksellä pelaaminen onkin näyttänyt ajoittain jo siltä, että sarja voisi aivan hyvin alkaa jo nyt. Hyvää valmistautumisjaksoa on luonnollisesti edesauttanut myös se, että pahoilta loukkaantumisilta on vältytty lähes kokonaan. Ainoastaan Sakari Saarinen ja Niko Markkula missasivat harjoituskauden alun, mutta hekin ovat olleet jo hyvän aikaa mukana harjoitus- ja otteluvahvuudessa.

Talouspuolella sävel on tuttu. Tiukalla linjalla mennään sillä kuluvan kauden juoksevien kulujen vuoksi on edelleen maksettavana myös vanhoja velvotteita. Suunta on kuitenkin oikea, sillä viime kauden aikana FC Haka Oy:n oma pääoma nousi positiiviseksi. Pelaajabudjetti on 10-15 % pienempi kuin menneellä kaudella, mutta toistaiseksi vaikuttaa siltä, että vähät rahat ovat käytetty hyvin hyödyksi. Materiaali on leveämpi kuin menneellä kaudella ja mikä tärkeintä, Rantalan itsensä kokoama.

Seurajohto

Seurajohdon osalta tilanne on hyvin pitkälti sama kuin menneellä kaudella. Miika Utoslahti aloitti myyntipäällikkönä ja kevään aikana seuraan haettiin myös yritysasiakasmyyjää. Haun onnistuminen ei kirjoitushetkellä ole vielä tiedossa. Joka tapauksessa Markku Salminen jatkaa toimitusjohtajana ja Marko Laaksonen hallituksen puheenjohtajana. Hallituksen kokoonpano on myös sama kuin menneen kauden kuluessa. Valkeakoskelaisissa käsissä edetään ja toimistolla paiskitaan oikeasti töitä Hakan tulevaisuuden eteen. Virtaa johtoportaalla riittää.

Valmennus

Harri Kampmanin korvannut Juho Rantala aloittaa ensimmäisen kokonaisen kautensa miesten edustusjoukkueen valmentajana, joten siinä mielessä Rantala on ison näyttöpaikan edessä, vaikka aiemmat näytöt valmennusuralta ovatkin vähintään hyviä. Rantalan onnistuminen mitataankin tulevalla kaudella käytännössä kokonaan Hakan kauden 2015 sarjatason mukaan. Hieman mutkia suoristellen Veikkausliiga tarkoittaa onnistumista, kaikki muu epäonnistumista. Raadollista, mutta totta.

Intohimoisesti ja tunteella jalkapalloon suhtautuva Rantala tuskin kuitenkaan murenee haasteen edessä, vaan lähtee luotsaamaan Hakaa kohti tavoitetta määrätietoisesti ja innolla. Kovista paineista ja odotuksista huolimatta tällä hetkellä on vaikea kuvitella Hakaa parempiin käsiin valmennuksen suhteen. Rantalan kokemus HJK:n kaltaisesta organisaatiosta auttaa Hakaa varmasti niin kentän kuin toimiston tasollakin.

Rantalan apuvalmentajana jatkaa Hakan monivuotinen luottomies Asko Jussila, jonka kanssa ainakin viime kauden perusteella Rantala muodostaa varsin toimivan tiimin. Maalivahtien valmennuksesta vastaa edelleen Valkeakoskelle palannut Michal Slawuta.

Materiaali ja pelitapa

Hakan materiaali on yhdessä Ilveksen ja varauksin KTP:n kanssa Ykkösen paras. Viime kauden tapaan suurin kysymysmerkki Hakalta löytyy edelleen hyökkäyksestä, vaikka tällä kertaa hyökkäysosastolla oikeita hyökkääjiä onkin sen sijaan, että heidät lähetettäisiin ennen kauden alkua Kakkoseen.

Ilveksestä Hakaan palanneelle Kalle Multaselle on isot saappaat tarjolla Hakan yläkerrassa - maaleja pitää syntyä niin, että maalikuninkuus on haarukassa. Niin ikään uusvanha Hakalainen Obi Metzger säestää Multasta. Tekninen ja yllätyksellinen Metzger on parhaimmillaan erinomainen hyökkääjä Ykköseen, mutta kestääkö miehen pää. Liigavuosina Hakassa Metzgerin tavaramerkkinä oli idioottimaiset kortit, jotka toivat useamman pelikiellon kaudessa. Kauden kynnyksellä Hakaan hankittu Henri Chidoze Ugwunna tuo Rantalalle vahvan vaihtoehdon target-pelaamiseen. Kaikkia hyökkääjiä yhdistää kuitenkin se, että lopullinen läpimurto Veikkausliigaan pyrkivän seuran kiistattomaksi Ykköshyökkääjäksi on tekemättä. Tällä kaudella siihen tarjotaan hyvä mahdollisuus.

Keskikenttä ja sen keskusta on talven perusteella Hakan pelaamisen tärkein kulmakivi. Hakan korkeaan prässiin ja nopeaan lyhytsyöttöpeliin perustuvassa pelitavassa etenkin Eetu Muinosen ja Patrcik Poutiaisen yhteistyö pallonhallinnassa, pelin rytmittämisessä ja tilanteiden luonnissa on erittäin tärkeässä roolissa - etenkin hyökkäyssuuntaan. Puolustussuunnassa Ville Luokkalan ja Sakari Saarisen rooli niin ikään suuri. Linjojen välit eivät saa venyä liiaksi sen enempää hyökätessä kuin puolustaessakaan, vaan pakan on pysyttävä jatkuvasti tiiviinä, liikkuvana ja oikein sijoittuvana.

Puolustukseen Haka sai väännettyä elintärkeän jatkosopimuksen, kun kenties koko sarjan paras pelaaja Regi Nooitmeer solmi koskilaisten kanssa vuoden jatkosopimuksen. Sami Sanevuori, Juuso Salonen, Niko Markkula, Jari Nikkilä ja Jarno Mattila täydentävät puolustusosaston.

Maalilla jatkaa tuttu kakskikko. Saku Pesonen ja Ville Kauppinen lähtivät talvikauteen rehdistä kilpailuasetelmasta ja kauden alla näyttääkin siltä, että Kauppinen on ainakin puoli askelta edellä taistossa ykkösvahdin paikasta.

Hakan optimiavaus tällä hetkellä:

             Multanen
Innanen       Muinonen             Zézé
          Luokkala  Poutiainen
Mattila  Sanevuori  Nooitmeer  Markkula
          Kauppinen/Pesonen

Haka on käyttänyt talven kuluessa sekä 4-2-3-1 että 4-4-1-1 muodostelmia. Normaalitilanteessa Haka lähtenee otteluihin yhdellä puhtaalla kärjellä, jonka alapuolella on sitten joko selkeä kymppipaikan pelaaja, tai vedetty hyökkääjä. Oikeaan laitaan Zézé lienee ykkösvaihtehto ja näin talvella laiturinakin nähty Muinonen pääsee operoimaan keskustaan. Vasemmalle on tarjolla Innanen sekä puolustuksessa tuikitarpeellinen Mattila.

Keskikentän keskustassa Poutiaisen paikka on kiveenhakattu. Hänen rinnallaan pelaa sitten Luokkala tai Saarinen. Joka tapauksessa Poutiaisella on huomattavasti vapaammat kädet hyökkäyssuuntaan Luokkalan ja Saarisen hoitaessa sukillepotkimisen. Eetu Kaipio paikkaa keskikentällä roolissa kuin roolissa.

Puolustuksessa Nooitmeer ja Sanevuori ovat ykköspari toppareiksi, Salosen kytätessä paikkaa taustalla. Pakkeina pelaavat Mattila, Markkula ja Nikkilä.

Maalilla Kauppisen ja Pesosen suhteen on aika lailla makuasia kumpaa pitää Ykkösenä. Itse laittaisin Pesosen, mutta ei Hakan peli Kauppiseenkaan tule kaatumaan.

Muutokset materiaalissa

Hakaan:

Patrick Poutianen (JJK)
Niko Markkula (JJK)
Jari Nikkilä (Ilves)
Kalle Multanen (Ilves)
Eetu Kaipio (MyPa)
Mikko Innanen (JJK)
Ville Luokkala (VPS)
Henri Chidoze Ugwunna (VV Haaglandia)

Hakasta:

Jussi Aalto (SJK/KTP)
Marco Matrone (SJK)
Arman Melkonyan (?)
Dema (MyPa)
Olukorede Aiyegbusi (Servette)
Lasse Linjala (VPS)
Aaron King (?)
Tomi Petrescu (Ilves)
Patrick Rikama-Hinnenberg (?)
Juha Pirinen (MyPa)

Maalivahdit

1 Saku Pesonen (Syntymäaika: 30.11.1985, Sopimuksen kesto: 2015+1, Kaudet Hakassa: Kuudes kausi)
- Maalivahtikaksikon kokeneempi osapuoli ei ole enää itsestään selvä ykkösvahti, vaan Ville Kauppinen on pelannut talven aikana kaikki kilpailulliset ottelut. Pesonen on joka tapauksessa osoittanut luotettavuutensa, mistä osaltaan kertoo valinta Hakan kapteenistoon jälleen kaudeksi 2014. Vahvuuksina lähitorjunnat ja vastaantulot, heikkouksena kaukolaukaukset ja suorat vapaapotkut.

12 Ville Kauppinen (10.1.1993, 2014, Kuudess kausi Hakassa)
- Hakan oma kasvatti on ottamassa seuraava edistysaskelta urallaan. Mahdollisuuksien rajoissa on ykkösvahdin paikka tulevaksi kaudeksi pelaamalla. Aiemminkin Kauppinen on nollut ykkösvahtina, mutta silloin olosuhteiden pakosta. Rankkarispesialisti on lähdössä kauteen askeleen Pesosta edellä.

Keskuspuolustus

2 Regillio Nooitmeer (16.7.1983, 2014, Neljäs kausi Hakassa)
- Hollantilais-haitilainen Nooitmeer saatiin jälleen houkuteltua takaisin Hakaan - Hakan onneksi. Taso riittäisi heittämällä Veikkausliigaankin, mutta Nooitmeer on Suomessa Hakan mies. Hakan keskuspuolustusta totutulla varmuudella johtava Nooitmeer on Hakan puolustuspelaamisen kulmakivi. Vahva jalalla, vahva päällä, riittävän hyvä avaamaan peliä ja henkisenä johtajana korvaamaton. Valittiin kauden 2013 jälkeen toistamiseen Haka-urallaan kannattajien vuoden pelaajaksi. On mukana kauden 2014 kapteenistossa.

3 Sami Sanevuori (20.2.1986, 2015+1, Kolmas kausi Hakassa)
- Sanevuori on vakiinnuttanut paikkansa Hakan puolustuksessa. Talvella enimmäkseen vasempana puolustajana pelannut Sanevuori aloittanee kauden kuitenkin Nooitmeerin rinnalla topparina. Hyvällä tasolla jatkuvasti pelaava vasenjalkainen Sanevuori kantaa kentällä ollessaan Hakan kapteeninnauhaa kaudella 2014.

4 Juuso Salonen (28.7.1991, 2014, Kuudes kausi Hakassa)
- Salonen on jämähtämässä Hakassa varatopparin rooliin. Kehitys polkee jossain määrin paikallaan, minkä takia murtautuminen vakituiseen avauskokoonpanoon on jäänyt haaveeksi. Perusluotettava toppari kuitenkin, jonka voi heittää kehiin pelissä kuin pelissä.

6 Mikko-Petteri Latosaari (25.09.1993, 2014, Viides kausi Hakassa)
- Salosen tavoin Latosaarenkin kehitys on polkenut hieman paikallaan viimeiset vuodet. Talvikaudella topparina lähes koko uransa pelannut Latosaari pelasi parhaat ottelunsa laitapuolustajana. Löytyisikö siltä tontilta uusi suunta uralle?

? Juho Pirttijoki (30.7.1996, 2015+1, Ensimmäinen kausi Hakass)
- Pirttijoki on talven myönteisin yllättäjä. Nuori mies tuli edustusjoukkueen mukaan ennakkoluulottomasti ja miehekkäästi, ollen talvikauden ehdottomia onnistujia. Kookas ja hyvällä itseluottamuksella varustettu Pirttijoki pääsi myös ikäistensä maajoukkueen mukaan talvikaudella. Nilkkavamma pitää Pirttijoen valitettavasti sivussa kesään saakka.

Laitapuolustus

16 Niko Markkula (27.6.1990, 2104+1, Ensimmäinen kausi Hakassa)
- Jyväskylästä Valkeakoskelle muuttanut Markkula on monipuolinen laitapelaaja, joka pystyy pelaamaan kummallakin laidalla hyökkäävässä ja puolustavassa roolissa. Talvikauden perusteella Hakan rosterissa paikka löytyy puolustuksen laidoilta. Vahvoja nousuja tekevä Markkula onkin isossa roolissa tulevalla kaudella Hakan laitahyökkäyksen onnistumisessa.

18 Jari Nikkilä (16.8.1989, ?, Kolmas kausi Hakassa)
- Veikkausliigaa muutama vuosi sitten Hakassa pelannut Nikkilä palaa Ilves-vuosien jälkeen takaisin Tehtikselle. Ilveksessä keskikentälläkin nähty Nikkilä tarjoaa Hakassa vaihtoehdon lähinnä oikean puolustajan tontille. Talvikausi oli vaisuhko, joten parannusta otteisiin pitää tulla avauskokoonpanopaikan saavuttamiseksi.

22 Jarno Mattila (10.11.1984, 2014, Kahdestoista kausi Hakassa)
- Merkattakoon Tehtiksen kulttipelaaja tällä kertaa laitapuolustajaksi, vaikka Japelta luonnistuukin todistettavasti kaikki pelipaikat kentällä. Hitaasti mutta varmasti laatupelaajaksi kypsynyt Mattila on Tehtiksen ikisuosikki ja kunnossa pysyessään todella käyttökelponen ja vastustajan kannalta vaarallinen pelaaja Hakan rosterissa.

? Ossi Lindeman (29.6.1995, 2014, Toinen kausi Hakassa)
- Lindeman on esittänyt talvikaudella jälleen rohkaisevia otteita, mutta debyytti sarjaotteluissa puuttuu. Ehkä se nähdään tänä kesänä, vaikka peliaika muuten jääneekin jämäminuutteihin tai lainapesteihin muualle.

Keskikentän keskusta

5 Teppo Syrjänen (15.9.1995, 2014, Toinen kausi Hakassa)
- Syrjänen on jäänyt Hakassa vähille minuuteille, eikä esitykset kentällä ole valitettavasti juuri parempaan antaneet aihettakaan. Lupaava pelaaja, mutta kehityksen kannalta lainapesti muualle voisi olla paikallaan.

8 Eetu Kaipio (29.3.1989, 2014+1, Ensimmäinen kausi Hakassa
- MyPasta Hakaan siirtynyt Rantalan vanha tuttu toimii yleismiehenä keskikentällä roolissa kuin roolissa. Vaikka otteet talvikauden alussa olivat vaisuja, on parannusta tapahtunut koko ajan. Jos sama tahti jatkuu, saadaan Kaipiosta luotettava tuurajaa keskikentälle. Tarjoaa voimaa erikoistilanteisiin hyvällä potkutekniikallaan.

13 Sakari Saarinen (18.7.1978, 2014, Toinen kausi Hakassa)
- Uraansa lopetteleva Saarinen sopi vielä vuoden jatkosta Hakassa pelihommissa. Kunto kestää ikuisuuksiin, eikä kovuudestakaan ole puutetta. Syöttötyöskentely täytyy pitää yksinkertaisena ja pelaaminen vahvuuksien, eli kovuuden ja ikuisen tsemppaamisen ympärillä. Rantalan tultua viime kesänä Hakaan pelaaminen parani monta pykälää, joten samalla kaavalla soisi jatkettavan alkavallakin kaudella.

21 Ville Luokkala (1.6.1988, 2014, Ensimmäinen kausi Hakassa)
- Tinkimättömällä asenteella ja vaatimustasolla varustettu Luokkala tuo Hakaan ammattimaista suhtautumista harjoitteluun ja pelaamiseen. Kentällä Luokkala antaa koko ajan kaikkensa ja karrikoiden voisi sanoa, että kyseessä on päivitetty versio Sakari Saarisesta. Kovaan peliin erikoistunut Luokkala on varustettu myös kelvollisella syöttövalikoimalla ja rauhallisemmalla sijoittumisella kuin Saarinen.

23 Patrick Poutiainen (14.6.1991, 2014, Ensimmäinen kausi Hakassa)
- Talven ehdottomasti mielenkiintoisin hankinta oli JJK:sta tullut Poutiainen. JJK:ssa nuoresta iästä huolimatta fanien suureksi suosikiksi noussut Poutiainen on tähtiainesta alkavan kauden Ykkösessä. Box-to-box -roolissa vahvalla pelinrakennusvastuulla talven aikana operoinut Poutiainen on osoittautumassa erinomaiseksi hankinnaksi, muodostaen erittäin vaarallisen tutkaparin Eetu Muinosen kanssa.

24 Eetu Muinonen (5.4.1986, 2015, Toinen kausi Hakassa)
- Muinoselle on tarjolla suuret saappaat Jussi Aallon paikkaajana. Vaikka rooli ja pelityyli kentällä onkin hieman erilainen kuin Aallolla, on Muinonen ollut talvikaudella jatkuvasti Hakan parhaimmistoa ja pelaamisen ajoitukset Patrick Poutiaisen ja Ville Luokkalan kanssa toimii koko ajan paremmin. Päävalmentaja Rantalan luottomiehiä.

Laiturit

7 Mikko Innanen (8.9.1982, 2015+1, Kahdestoista kausi Hakassa)
- Mattilan kanssa yhdessä kokenein Hakalainen, joka piipahti välissä muutaman kauden ajan MyPassa ja JJK:ssa. Nopea vasen laituri on aloittanut uuden Haka-uransa tahmeasti ja suurta parannusta otteisiin on tultava, jotta Innanen pääsee vanhaan vireeseensä. Muuten kutsuu vaihtopenkki. Nähdyillä otteilla 2+1 vuoden sopimus Innasen kanssa on kostautumassa tyhjäksi arvaksi.

? Venance Zézé (17.6.1981, 2014, Toinen kausi Hakassa)
- Kauden kynnyksellä Hakaan liittynyt Zézé on lähtökohtaisesti Ykkösvaihtoehto Hakan oikeaksi laituriksi. Viime kaudella yksin pelejä Hakalle ratkoneen taiturimaisen Zézén kääntöpuolelta löytyy metzgermäisiä tyhmiä hölmöilyjä, jotka maksetaan pelikieltojen muodossa katsomossa. Pää kuriin ja avainpelaajan viitta on tarjolla.

Hyökkäys

9 Obi Metzger (7.9.1987, 2014, Kolmas kausi Hakassa)
- Tekninen ja taitava Metzger tuo hyvän vaihtoehdon Hakan hyökkäykseen - jos vain pää kestää ja mies pysyy pelikieltojen sijaan kentällä. Jäänee kuitenkin kakkos- tai kolmoshyökkääjän rooliin.

17 Kalle Multanen (7.4.1989, 2015, Kuudes kausi Hakassa)
- Ilveksestä Hakalle palanneella Multasella on elämänsä tilaisuus nousta Hakan ykköskärjeksi ja johdattaa Haka maaleillaan takaisin Veikkausliigaan. Hyvin viimeistelevän Multasen on löydettävä oikeat ajoitukset Hakan keskikentän kanssa pystyjuoksuihin ja niihin tarjottaviin palloihin. Kausi näyttää, onnistuuko Multanen

27 Mika Jussila (11.01.1993, 2013, Ensimmäinen kausi Hakassa)
- Lupaavia otteita talvikaudella esittäneelle Jussilalle on kaikesta huolimatta tarjolla varamiehen rooli Hakan edustusmiehistössä. Huhut vievätkin miestä lainalle FC Hämeenlinnaan, mikä olisi varmasti hyvä ratkaisu kaikille osapuolille.

? Henri Chidozie Ugwunna (24.5.1989, 2014, Ensimmäinen kausi Hakassa)
- Kirjataan työlupaansa odotteleva Ugwunna myös Hakan mieheksi. Vahvan ja isokokoisen Ugwunnan vahvuudet ovat juuri sillä hyökkäyspelaamisen osastolla, mistä Hakalla on työkaluja puuttunut. Testipeleissä ja harjoituksissa vakuuttavasti esiintynyt Ugwunna on kaikesta huolimatta kääntämätön kortti. Tarjolla voi olla mitä tahansa maalikuninkuuden ja täydellisen flopin väliltä. Joka tapauksessa ominaisuuksiltaan nigerialaisen pitäisi olla oiva lisä Rantalan työkalupakkiin.

Kokonaisarvio

Hakan heikkoudet ovat viime kauden tavoin hyökkäyspäässä, vaikka tilanne onkin parempi kuin vuosi sitten. Maalipaikkoja Haka on pystynyt talven aikana luomaan kiitettävästi, mutta kliinisyys ja tehokkuus on ajoittain loistanut poissaolollaan, etenkin talvikauden kovimpia vastustajia vastaan. Kauden kynnyksellä mukaan tulleet Zézé ja Ugwunna tuovat apua, mutta tuleeko sitä riittävästi?

Vahvuudet ovat keskisektorilla ja valmennuksessa. Juho Rantala on Ykkösen valmentajien parhaimmistoa lähes millä tahansa mittarilla tarkasteltuna ja Hakan pelaamista tarkasteltessa Rantala on saanut pelitapansakin iskostettua Hakan pelaajiston selkäytimiin varsin hyvin. Maalivahtikaksikko, Regi Nooitmeer, Ville Luokkala, Patrick Poutiainen ja Eetu Muinonen muodostavat Hakan keskustassa pelaamiseen sellaisen selkärangan, jota ei Ykkösestä muilta joukkeilta löydy.

Haka lähtee Ykköseen ennakkosuosikkina Ilveksen roikkuessa aivan kannoilla ja KTP:nkin ollessa iskuetäisyydellä. Hakan pitää kestää ennakkosuosikin paineet ja löytää pelaamisen se varmuus, jolla otteluita voitetaan kotona ja vieraissa huonompanakin päivänä. Ennusmerkit ovat hyvät, mutta pistepussi on vielä nollilla.

[Vastapallo]

[Vastapallo]

Ilves 2014



Perustettu: 1931
Kotistadion: Tammelan Stadion
Kausia pääsarjassa: 18
Mestaruuksia: 1 (1983)
Kotisivut: http://www.ilvesedustus.com
Twitter: https://twitter.com/IlvesEdustus
Youtube: http://www.youtube.com/user/IlvesTV1

Seurajohto ja taustat

http://ilvesedustus.com/2

Vankat itsetekemisen perinteet ovat varjostaneet tamperelaisen jalkapallon tilaa jo pitkään mutta Ilveksessä on viimeiset vuodet onnistuttu viemään organisaatiota määrätietoisesti eteenpäin niin taloudellisella kuin urheilullisellakin puolella. Seura on kyennyt tarjoamaan sponsoriensa avustuksella mahdollisuuksia työ- ja opiskelupaikkoihin pelaamisen ohessa, mikä on lisännyt projektin houkuttelevuutta entisestään ja helpottanut joukkueen kasaamista huomattavasti. Taloudellinen tulos on jäänyt kahden viime kauden osalta positiiviseksi ja katsojat ovat löytäneet tiensä Tammelaan rohkaisevissa määrin - jonkinasteisesta jalkapallobuumistakin voisi kenties puhua. Toimitusjohtaja Toni Hevonkorven mukaan kausikorttimyynti on ollut edellisvuotta vilkkaampaa ja tähän mennessä niitä onkin mennyt jo yli kuusisataa kappaletta kaupaksi.

Kakkoseen noussut Ilves-Kissat toimii tulevalla kaudella Ilveksen yhteistyöseurana.

Valmennus

Mika Malinen jatkaa päävalmentajana, Topi Priha hänen apurinaan ja Mikko Kaven maalivahtivalmentajana, joten tällä osastolla ei ole tapahtunut muutoksia. Malinen ja hänen suosimansa pelityyli ovat jakaneet mielipiteitä, mutta tuloksista on tähän mennessä ollut vaikea löytää moitteen sijaa. Alkavalla kaudella Ilves kuuluu Ykkösen voittajasuosikeihin ja visio noususta Veikkausliigaan vuoteen 2015 mennessä sopisi yhtälöön mainiosti, mutta tavoitteesta jääminen ei olisi katastrofi eikä automaattisesti kyseenalaistaisi kovaäänisen käskyttäjän asemaa seurassa.

Materiaali ja pelitapa

Olennaisimmat muutokset liittyvät viime kaudella liiallisesta vaihtuvuudesta kärsineen alakerran koostumukseen. Kapteeni Toni Kallio lopetti mittavan pelaajauransa, pitkäaikainen kulttihahmo Jan Kulokorpi lähti hitsaamaan, enimmäkseen laitapakkina esiintynyt Jari Nikkilä vaihtoi Hakaan ja pääasiassa kakkosvahtina toiminut Mikko Kruuti Paltsareihin. Tilalle löytyi todella nimekäs kolmikko, kun Mika Hilander ja Antti Hynynen vaihtoivat Pekosen kukkupallot Magic-Malisen seksikaruselliin ja niin ikään KuPSia urallaan edustanut isokokoinen unkarilaistoppari Balázs Balogh palasi kotimaastaan takaisin Suomeen. Vasemman puolustajan tontti on edelleen hienoinen kysymysmerkki ja Olli Vakkalan valitettavan loukkaantumisen myötä puolustuspään materiaali on varsin kapea, joten poissaolot saattavat aiheuttaa hankaluuksia kauden kuluessa.

Keskikentän keskusta oli ison osan viime kaudesta ehkäpä se suurin murheenkryyni Ilveksen systeemissä. Antti Ojanperä on olennainen osa ryhmitystä joukkuepuolustamisen kannalta, mutta hänen viereltään on usein uupunut luovuutta ja kykyä rakentaa peliä. Arto Lindberg oli koko viime kauden sivussa loukkaantumisen vuoksi ja Kaarlo Rantanenkin kehnosti sujuneen syksyn, jolloin Malinen käytti Ojanperän rinnalla enimmäkseen JJK:n riveistä lainattua Santeri Ahosta, joka ei pelaajatyyppinä tuonut hirveästi lisäarvoa joukkueelle.

Ilves haeskelee tiettävästi edelleen pelaajaa keskikentälle mutta mikäli sellaista ei löydy, osunee valinta Ojanperän kaveriksi joko kuntoutuneeseen Lindbergiin tai astetta hyökkäävämpiin Rantaseen ja 16-vuotiaaseen Lauri Ala-Myllymäkeen, joka debytoi viime kaudella ja esiintyi pirteästi aina kentälle päästessään. Ojanperää ovat jotkut kaavailleet myös laitapuolustajaksi mutta itse näkisin hänet tällä hetkellä liian tärkeänä palasena siirrettäväksi keskeiseltä vaikutusalueeltaan sivummalle.

Tukun tärkeitä maaleja iskeneen ja viimeistelystä viimeiset vuodet päävastuun kantaneen Kalle Multasen siirtyminen takaisin Hakaan tarkoittaa, että jonkinlaista uudistumista tapahtuu myös hyökkäyksessä. Multasen maalivainulle olisi saattanut löytyä käyttöä tälläkin kaudella, mutta toisaalta hänen hyötynsä on aina ollut tulkittavissa suoraan maalisarakkeesta, kun taas samaiset kaksitoista osumaa viime kaudella paukuttaneen Jonne Hjelmin pallollinen pelaaminen tarjoaa ylimääräisen ulottuvuuden Ilveksen hyökkäysten rakenteluun. On myös mielenkiintoista seurata, kuinka Hjelmin ja Tampereelle palanneen Tomi Petrescun yhteistyö lähtee sujumaan.

Ilves on Ykkösessä pelatessaan ryhmittynyt useimmiten joko muotoon 4-2-3-1/4-4-1-1 tai sitten 4-4-2 kahdella kärjellä pelattaessa, mutta silloin tällöin keskikentän kolmio on myös käännetty muotoon 4-3-3 ja onpahan Malinen jokusen kerran palannut kakkosen ajoilta tuttuun 4-1-3-2-formaattiinkin, kun joukkue on kaivannut ylimääräistä hyökkäysvoimaa kentälle. Kymppipaikalla parhaiten viihtyvän Tomi Petrescun hankinta saattaisi vihjata siihen suuntaan, että 4-2-3-1 tulee tälläkin kaudella toimimaan perusryhmityksenä, mutta materiaali taipuu vaivatta muihinkin koostumuksiin ja eri variaatioita tullaan varmasti jälleen näkemään. Hyökkäyksiä tukevat laitapakit, Hjelmin nostaminen selkeämmin kärkipelaajaksi, Petrescun tulo ja vaihtoehdot keskikentän keskustaan tarkoittavat sitä, että Malisella on halutessaan mahdollisuus viedä joukkueen pelaamista aiempaa aktiivisempaan suuntaan ja pyrkiä nojaamaan entistä vahvemmin pallokontrolliin.

Ja jos se ei suju, on hyökkäykseen heittää foorumistien suosikkiratkaisu lähes ongelmaan kuin ongelmaan eli isokokoinen kohdepelaaja puolalaisen Wojtek Wojcikin muodossa.

Avauskokoonpanohahmotelmia:

Hilander - Hynynen, Aho, Balogh, Lappalainen - Ojanperä, K. Rantanen - Zolameso, Petrescu, Juuti - Hjelm

Hilander - Hynynen, Aho, Balogh, Lappalainen - Petrescu, Ojanperä, K. Rantanen, Juuti - Hjelm, Wojcik

Pelaajaesittelyt lyhyesti

Maalivahdit

1. Mika Hilander (2016)
-  Ei ilveksen maalivahtipelissä ole suurempia valittamisen aiheita ollut, mutta Hilander vahvistaa osastoa entisestään ja lienee ykkösvalinta tolppien väliin tulevalla kaudella.

29 Gustav Långbacka (2015)
- Ykkösvahdin titteliä tähän asti kantanut Långbacka saa jatkossa taistella tosissaan peliajasta, kun Mikko Kruutin sijasta vastuusta kilvoittelee Mika Hilander.

32. Antti Kuusinen (2015)
- Varalla.

Puolustus

2. Antti Hynynen (2015)
- Ilveksellä on jo monta vuotta ollut pulaa luontaisia nousuja tekevistä laitapuolustajista ja Kuopiossa kyseiselle tontille menestyksekkäästi istutettu entinen TamU-hyökkääjä on todellinen luksushankinta tätä puutetta paikkaamaan.

3. Heikki Aho (2014)
- Kokenut ja vimmaisesti peliä ohjaava Aho nousi yksimielisellä päätöksellä kapteeniksi luunmurskaaja-Kallion jätettyä nappulatossut naulaan. Kärsinyt harmillisen paljon loukkaantumisista uransa aikana ja sormet on pidettävä ristissä sen suhteen, että Aho olisi mahdollisimman usein käytettävissä.

6. Balázs Balogh (2014)
- Raamikas unkarilainen saapui täyttämään Toni Kallion keskuspuolustukseen jättämää aukkoa.

8. Olli Vakkala (2014)
- Kaikissa puolustuslinjan rooleissa pärjäävä Vakkala olisi ollut ainakin rotaatioon tärkeä palanen, mutta tammikuussa sattunut lonkkanivelvamma katkaisi kauden ennen kuin se ehti edes alkaa. Toivottavasti toipuminen sujuu ongelmitta.

27. Jaakko Rantanen (2014+2015)
- Monikäyttöinen Rantanen hoitaa tonttinsa - mikä se sitten milloinkin on - luotettavasti ja keskittyy tekemään perusasiat hyvin. Ei välttämättä avauksen mies mutta puolustajatilanteen takia peliaikaa siunaantunee riittäämiin jatkossakin.

Tatu Miettunen (2015+2016)
- Talven harjoitusotteluissa väkeviä otteita esittänyt 18-vuotias Miettunen teki taannoin 2+1-vuotisen sopimuksen kasvattiseuransa kanssa ja kärkkyy minuutteja topparikaksikon takana.

Keskikenttä

5. Antti Ojanperä (2014)
- Kokenut rouhija on Jari Niemen lopetettua ollut tärkeässä roolissa keskikentän pohjalla ja pystyy myös tuuraamaan laitapakkina. Heittää palloa mahdollisesti pidemmälle kuin potkaisee.

7. Arto Lindberg (2013+2014)
- TPV:n riveistä reilu vuosi sitten saapuneen Lindbergin debyyttikausi meni siis pilalle loukkaantumisen takia ja todellinen nykykunto selvinnee vasta pelien alettua.

11. Kaarlo Rantanen (2014+2015)
- Rantanen esiintyi loukkaatumiseensa asti viime kaudella erittäin pirteästi ja hänen poissaolonsa osoittautui isoksi menetykseksi Ilvekselle. Ominaisuuksiensa puolesta kenties sopivin peluri Ojanperän rinnalle keskikentälle, joskin puolustussuuntaan on vielä varaa kehittyä.

13. Ville Salonen (2014+2015)
- Lindbergin kanssa TPV:stä siirtynyt nuori laituri oli hänkin loukkaantuneena ison osan kautta ja vastuu jäi olemattomaksi.

15. Lauri Ala-Myllymäki (2015)
- Alle 17-vuotiaiden maajoukkueessa Valko-Venäjän turnauksessa käväissyt Ala-Myllymäki nousi viime kaudella Ilveksen pelaavaan kokoonpanoon ja sai varsinkin panoksettoman syyskauden aikana runsaasti vastuuta viimeistellen pari maaliakin. Kehitystä on tapahtunut harjoituskauden perusteella ja on mielenkiintoista seurata, minkälainen rooli nuorelle miehelle (pojalle) on kauden kuluessa tarjolla.

17. Ibrahim Köse (2016)
- Lahesta löydetty Köse ei teknisyydellä häikäise, mutta saa paljon anteeksi peräänantamattoman asenteensa ansiosta. Pystyy pelaamaan keskikentän keskustassa, pohjalla ja jopa rikkovana kymppinä, mutta vaatii oikeantyyppiset pelikaverit vierelleen.

18. Valtteri Uimonen (2014)
- Valloittavasta hymystään tunnetun Uimosen kulloistakin pelipaikkaa ei tänä kesänä päästä arvuuttelemaan sillä eturistisidevamma pitää hänet sivussa Vakkalan tavoin koko tulevan kauden.

19. Jaakko Juuti (2014+2015)
- Kakkosessa säväyttänyt ex-hakalainen ei ehkä erottunut aivan samalla tavalla edukseen sarjaporrasta ylempänä mutta kuuluu joka tapauksessa Ilveksen avainpelaajiin tulevallakin kaudella. Aktiivisesti laidallaan haastoihin pyrkivä Juuti ihastuttaa tamperelaisyleisöä ennen kaikkea hurjalla työmoraalillaan ja  pyyteettömällä joukkuepelaamisellaan eikä suoritustasossa esiinny juurikaan heittelyitä.

22. Gullit Zolameso (2014)
- Suomen kansalaisuuden ja sitä kautta maajoukkuekutsun hiljattain saanut Gullit oli viime kaudella parhaimmillaan erinomainen mutta kärsii edelleen epätasaisuudesta. Muutama vuosi sitten sattunut vakava loukkaantuminen on saattanut jättää jälkensä laiturin itseluottamukseen ja pelitilanneherkkyyteen mutta potentiaalia löytyy yhä.

25. Aapo Lappalainen (2014)
- Yksi lukuisista ilvesläisistä, joiden ura on loukkaantumisten takia junnannut paikoillaan. Viimeisin polvivamma on peräisin edelliskesältä ja siitä Lappalainen on vasta toipumassa täyteen kuntoon. Yksi vaihtoehdoista vasemman puolustajan rooliin.

34. Henri Malundama (2015)
- Kesken viime kauden TKT:sta napattu Henkka ei ehtinyt esiintyä kuin seitsemässä kamppailussa mutta kaksi maalia ja yksi alustus on kelpo suoritus reilun kolmensadan minuutin saldoksi.

10. Tomi Petrescu (2016)
- Petrescun ura on viimeiset vuodet sujunut mollivoittoisesti, palkanmaksu on takkuillut eikä mies ole onnistunut asettumaan aloilleen Tampereelta lähdettyään. Viime kausi Harri Houdinin Hakassa ei tuonut asiaan muutosta, mutta lähtökohdat ovat nyt paremmalla tolalla pidemmän harjoituskauden, mielekkäämmän sopimustilanteen ja tuttujen pelikavereiden sekä valmentajan vuoksi. Parhaimmillaan ehkäpä kärjen alla mutta voi pelata laidallakin.

Hyökkäys

9. Jonne Hjelm (2014)
- Viime kaudeksi Tampereelle palannut Hjelm pelaa edelleen aivan väärällä sarjatasolla, mikä on tietysti Ilveksen kannalta pelkästään hyvä asia. Kaavailtu hyökkäyksen johtotähdeksi mutta on hyvä myös kymppinä ja laidalla.

40. Matti Jokinen (2014)
- Joukkueen pitkäaikaisimman pelaajan viime kausi ei sujunut kovin hyvin, sillä TKT-kasvatin maalitili jäi kokonaan avaamatta. Toki peliaikaakin siunaantui vaihtelevissa määrin ja iso osa minuuteista kului laidalla, jossa Masa ei pääse hyödyntämään vahvuuksiaa samaan tapaan kuin piikissä. Pidetty joukkuepelaaja ja erittäin hyvä tyyppi.

20. Berat Grabovci (2014)
- Jo vuosi sitten Ilveksen testissä piipahtaneelle Beratille lienee hyökkäyspään ringinleventäjärooli tarjolla. Lopullinen taso vielä arvoitus.

33. Wojtek Wojcik (2014)
- Vuoden sopparilla kiinnitetty puolalainen tarjoaa hiukan erilaisen vaihtoehdon kärkeen, vaikka hänenkään osaamisestaan ei toisaalta ole riittävästi todistusaineistoa tarjolla. Pärjääkö yksinäisenä kärkenä?

Siirtoliikenne

Sisään:

Mika Hilander (KuPS)
Antti Hynynen (KuPS)
Tomi Petrescu (CSMS IASI)
Balázs Balogh (Lombard-Pápa TFC)
Wojtek Wojcik (Bradley Braves)
Berat Grabovci (FC Hämeenlinna)
Topias Järvelä (Klubi04)
Lauri Ala-Myllymäki (Ilves A)
Tatu Miettinen (Ilves A)

Ulos:

Vili-Atte Mäkinen (TPV)
Aleksi Pylkkönen (TPV)
Mikko Kruuti (TPV)
Jari Nikkilä Ilves (Haka)
Kalle Multanen (Haka)
Jan Kulokorpi (TP-T)
Toni Kallio (lopettanut)

[Vastapallo]

JIPPO 2014



Koko nimi: JIPPO Joensuu
Perustettu: 2001
Kaudet liigassa: -
Kaudet Ykkösessä: 8 (2006-)
Kotistadion: Joensuun keskuskenttä (varalla Mehtimäen tekonurmi)

Hallituksen puheenjohtaja: Jaakko Hirvonen
Varapuheenjohtajat: Jorma Karttunen, Juha Mäkirinne
Manageri/toiminnanjohtaja: Jouni Lehtimäki

Päävalmentaja: Mika Lähderinne
Joukkueenjohtajat: Jukka Harikoski, Tapani Kärkkäinen
Huoltajat: Olli Juntunen, J-P Härkönen
Joukkuelääkäri: Jorma Karttunen

Kotisivut: http://www.jippo.fi/
Facebook: https://www.facebook.com/JippoJoensuu
Twitter: https://twitter.com/JippoJns
YouTube: https://www.youtube.com/channel/UCW5sw_C2QOzrt6OeTHquRMQ
Kannattajat: http://www.tosisalainen.net/jns-rednecks/
FF2-kausitopic: http://futisforum2.org/index.php?topic=161018.0


LÄHTÖKOHDAT KAUTEEN 2014

Jipolla on takanaan seurahistorian kaksijakoisin kausi. Kauden alusta aina heinäkuun loppupuolelle asti maalinteko oli joukkueelle lähes mahdoton haaste, eikä tämän myötä pisteitä irronnut kuin harvakseltaan, ja Jippoa alettiin pitää pomminvarmana putoajana. Tässä vaiheessa valmennusjohto päätti turvautua taktisiin muutoksiin, koko joukkue laittoi työhaalarit päälle ja kurssi saatiin kuin ihmeen kaupalla käännettyä pikaisesti. Paria työtapaturmaa lukuun ottamatta loppukausi kulki upeasti, joukkueen hakiessa säännöllisesti pisteitä jopa vieraspeleistä. Sarjapaikka varmistui lopulta hieman ennen viimeistä kierrosta, AC Kajaanin pupeltaessa kabineteissa ratkaisevat pisteet Jipolle.

Jo kesken Jipon nousukauden alkoi taustalla kuitenkin kuohua. Reilu kuukausi ennen sarjan päättymistä seurajohto tiedotti jättävänsä joukkueen pitkäaikaisen ja erittäin pidetyn päävalmentajan Jarmo Korhosen sopimuksessa olleen option käyttämättä. Korhonen lähti, ja loppusyksystä tilalle nimitettiin pitkähkön odottelun ja hiljaiselon jälkeen Mika Lähderinne. Jipon kapteenina kaudet 2006-2008 luutinut "Diego" toimi kaksi edellistä kautta PK-37:n pelaajavalmentajana Kakkosessa. Valmentajanvaihdoksen pelättiin olevan viimeinen pisara useallekin seurajohdon puuhasteluun kyllästyneelle pelaajalle, mutta lopulta vain monivuotinen kapteeni Tuomas Korpela on jättänyt jatkosopimuksen allekirjoittamatta. Vain se tärkein pelaaja. Seuran budjetin kerrottiin jossain vaiheessa laskevan entisestään, mutta ei se juuri ole rosterissa näkynyt.

Seurajohto

Viime vuonna seuran toiminnanjohtajaksi nimitetty ja managerinkin titteliä käyttänyt Jouni Lehtimäki vastannee tätä nykyä seuran johtamisesta lähes yhtä yksin kuin Lähderinne valmentamisesta. Jipossa niin pelaajana, edustuksen valmentajana, junnujoukkueiden valmentajana kuin joukkueenjohtajanakin toiminut "Jone" lienee ainakin sydämellään mukana, mutta vaativassa roolissa mies on. Jotakin Jipon johtokunnan menosta taitaa kertoa se, että puheenjohtajan roolista vetäytymässä ollut Jaakko Hirvonen päätti sittenkin jatkaa tehtävässään, koska seuraajaehdokkaita ei löytynyt yhtään. Ei siellä taida montaa seurasta ja sen eteenpäinmenosta kiinnostunutta olla. Faktoista ei taida monellakaan olla varmaa tietoa, mutta en anna Korhosen ulossavustamista johtokunnan puuhastelijoille ikinä anteeksi, mikäli Jippo menee tällä kaudella tippumaan sarjasta.

Valmennus

Kuten todettua, Mika Lähderinne palasi Jipon organisaatioon toimittuaan viimeiset kaksi kautta PK-37:n pelaajavalmentajana. Mies on nyt siis ensimmäistä kertaa päätoiminen valmentaja, samalla Ykkösen nuorin sellainen. Menestyspaineita ei Jipossa varsinaisesti ole, mutta kovan paikan edessä keltanokka on. Edustukselle ei jostain käsittämättömästä syystä ole nimetty ainoatakaan apuvalmentajaa, mikä korostaa Diegon suurta vastuuta. Onkin erittäin tärkeä asia, että seura on miehelle entuudestaan tuttu ja rosterista löytyy jopa useita entisiä pelikavereita. Lähderinne on myös pelannut edeltäjänsä Korhosen alaisuudessa, mikä lienee helpottanut joukkueen pelitavan hiomista uuteen uskoon.

Materiaali ja pelitapa

Jo syksyn viimeisen ottelun alla oli tiedossa ykkösveskari Lassi Hurskaisen, keskikentän moottori Tarmo Koivurannan ja avauksen laituriksi nousseen Santeri Sjöblomin lähdöt. Valmentajanvaihdoksen myötä joukkueen kasaus alkoi tavallistakin myöhemmin, joten paikkaajia saatiin odotella melko kauan. Vuodenvaihteessa Jippo tiedotti viikon sisään tehneensä sopimukset yhdysvaltalaismaalivahti Nathan Stockien, paluumuuttaja Antti Åken sekä edelliskauden lopun Jipossa lainalla olleen nuorisomaajoukkuemiehen Saku Kvistin kanssa. Kuukautta myöhemmin maalivahtiosastoa täydennettiin Kolmosta vuosikausia JoPS:ssa tahkonneella Jussi Nevalaisella sekä keskikenttää Seinäjoelta saapuneella Juuso Aallolla. Kevään aikana kolmostoppari Valtteri Nykänen siirtyi MP:hen ja keskikentän Baboucarr Jammeh perseili viisuminsa, mikä johti sopimuksen purkuun. Tulopuolelle saatiin vielä ulkomailta palannut ja liigaakin useammalla kaudella pelannut laitapuolustaja Jan Berg, Yhdysvalloista liigaseurojen testileirien kautta Joensuuhun tullut laituri Miles Byass sekä Kemistä siirtynyt laitapuolustaja Roope Keskitalo. Aivan kauden alla tiedotettiin vielä puolustaja Jonni Heikkisen sekä keskikenttäpelaaja Juan Lopezin sopimuksista.

Lyhyenä yhteenvetona pelaajamateriaalista: Laitapuolustajia on vaikka muille jakaa ja keskikentän keskustaankin löytyy vaihtoehtoja. Hyökkäys, toppari- ja laituriosasto ovat sen sijaan niin kapeita, että ilman suurempaa loukkaantumissumaakin miehiä jouduttaneen peluuttamaan harva se ottelu ei-luontaisilla pelipaikoilla. Jipon rosteri ei taaskaan ole sarjan nimekkäimmästä päästä, mutta kyllä siellä joku laatumies on jokaiselle pelipaikalle. Kädet ristissä, ettei avainpelaajille satu pahoja vammoja.

Lähderinne paalutti heti Jipon luotsiksi tultuaan joukkueen pelitavan muuttuvan hyökkäävämmäksi. Joka vuonna putoamistaistelua käyvän joukkueen ollessa kyseessä tämä kuulosti tietysti helvetin pelottavalta. Kevään lukuisissa harjoitusotteluissa suoritustaso ja tulokset ovatkin vaihdelleet todella laidasta laitaan. Mainittuun hyökkäävämpään pelitapaan on kuulunut aggressiivinen ja korkea prässi, joka on johtanut vähän väliä puolustuksen aukeamiseen ja takaiskuihin; samalla Jippo on itsekin tehnyt huomattavasti totuttua enemmän maaleja. Cupista lähdettiin lauluun heti nöyryyttävällä tappiolla Hakalle, mutta harjoitusotteluissa on kaatunut suurinumeroisin luvuin KuPS sekä JJK. AC Oululta käytiin hakemassa vierastasuri, samoin MP:ltä. Kakkosen KuFulle hävittiin vieraissa nolosti, mutta kotona otettiin helppo voitto samoin kuin AC Kajaanista. Nähtäväksi jää, miten hyvin ”uusi Jippo” saa pelitapansa toimimaan sarjakauden aikana. Diegon pelikirjan laajuus kiinnostaa: löytyykö valikoimasta bussivaihdetta jos kausi esimerkiksi lähtee aivan päin vittua käyntiin?

Mahdollinen optimiavaus

          Tahvanainen
Aalto       Rönkkö       Byass
        Kvist   Eronen
Berg  Sormunen  Mononen  Harju
            Stockie

Jipon ykkösmaalivahtina kauden aloittaa Nathan Stockie. Puolustusosasto on kärsinyt kevään aikana sen verran pahasti loukkaantumisista, ettei selkeää avausnelikkoa ole saatu kasaan. Mononen lienee sementoitu oikeaksi toppariksi, lisäksi Berg lienee ehjänä ollessaan varmasti avauksessa. Kvist, Eronen, Rönkkö ja Tahvanainen lienevät varmoja nimiä paikoillensa. Byass pelaa jommassa kummassa laidassa, keskellä käsittääkseni luontaisesti pelaavan Aallon sijasta toisella laidalla saattaa olla myös Suoraniemi.


SIIRROT

Sisään

Nathan Stockie (Brooklyn Blackbirds, USA)
Antti Åke (PK-37, II-div.)
Saku Kvist (FC KooTeePee), oli jo seurassa lainalla kaudella 2013
Jussi Nevalainen (JoPS, III-div.)
Juuso Aalto (SJK)
Jan Berg (IA Akranes, Islanti)
Miles Byass (Seattle Sounders U23, USA)
Roope Keskitalo (PS Kemi, II-div.)
Jonni Heikkinen
Juan Lopez

Ulos

Tarmo Koivuranta (lopetti)
Lassi Hurskainen (HIFK)
Santeri Sjöblom (ÅIFK, II-div.)
Valtteri Nykänen (MP, II-div.)
Baboucarr Jammeh (?)
Roope Tsupari (?)
Tuomas Korpela (?)


PELAAJAT

Maalivahdit

#1 Nathan Stockie (Syntymäaika: 21.10.1990, ottelut/maalit Ykkösessä: 0/0, 1. kausi Jipossa)
Yliopistojenkki hankittiin HIFK:hon siirtyneen Lassi Hurskaisen korvaajaksi. Harjoituspeleissä omissa on kolissut, mutta se voidaan isolta osin laittaa uuden pelitavan ja puolustuksen puppeloinnin piikkiin. Ilmeisen huono avaamaan, mutta raporttien mukaan hyvä lähitorjuja. Aloittaa kauden ykkösvahtina.

#12 Jussi Nevalainen (27.8.1989, 0/0, 1. kausi Jipossa)
Kuusi vuotta Kolmosen JoPS:ssa torjunut juukalainen siirtyi melko odotetusti Jippoon joukkueen maalivahtiosaston tyhjennyttyä, lähiseutujen parhaana veskarina. Kärsi alkuvuodesta polvivamman ja mursi lopulta heti tolppien väliin päästyään nenänsä, joten epäonninen "Nevis" ei toistaiseksi ole kyennyt haastamaan Stockieta kunnolla. Liigassakin viheltävän erotuomari-Villen pikkuveli.


Keskuspuolustus

#2 Topi Sormunen (6.10.1993, 22/0, 3. kausi Jipossa)
2011 telakalla koko kausi, 2012 1/3 kaudesta, 2013 taas (lähes) koko kausi. Entisellä poikamaajoukkuemiehellä on kaikki ominaisuudet nousta loistavaksi toppariksi, mutta loukkaantumishistoria on enemmän kuin karua kerrottavaa. Topi on pre-seasonilla pelannut melko paljon, mutta lähinnä vajaita otteluita, mikä toivon mukaan on edes osin suunniteltua. "Kornen" poissaollessa avauksen mies.

#27 Johannes Mononen (A) (4.5.1991, 80/1, VL: 15/0, 6. kausi Jipossa)
Tämänhetkisen puolustuksen varmin avaaja, oikean topparin paikalla. Palasi viime kaudeksi kasvattajaseuraansa vuosien tauon jälkeen, ja pelasikin lopulta hienon kauden. Vahvuudet kaksinkamppailuissa, katkomisessa ja pääpelaamisessa, heikkoutena hitaus. Loukkaantumiset ovat jarruttaneet toisenkin junnumaajoukkueissa pelanneen topparimme uraa pahasti, toivotaan miehen pysyvän nyt kasassa vähintään viime kauden malliin.


Laitapuolustus

#6 Jens Harju (A) (8.7.1988, 46/1, 3.kausi Jipossa)
Ailahtelevasti debyyttikaudellaan useita tontteja pelannut, mutta lähinnä oikeana pakkina vakuuttanut TPS-kasvatti istutettiin vuosi sitten vasemmalle, jossa mies pelasikin koko kauden, ja hieman yllättäen erittäin hyvin. Hyökkäyssuuntaan ei (kuten moni muukaan) toki saanut paljoakaan aikaiseksi, mutta puolustamisen hoiti mallikkaasti. Sai Bergin hankinnan myötä kilpailua pelipaikalleen, saa nähdä löytääkö itsensä tulevalla kaudella useammin oikealta laidalta.

#13 Joni Rissanen (29.1.1990, 27/0, 3. kausi Jipossa)
Toissa kaudella jämäminuuteille jäänyt Rissanen nousi vuosi sitten yllättäen avaukseen, ja sai hienoilla otteillaan pidettyä oikean pakin paikan hallussaan kauden loppuun asti. Hyvä katkoja, mutta lieköhän hyökkäyssuuntaan liian köykäinen Lähderinteen kuvioita varten?

#28 Jan Berg (22.5.1985, 106/3, VL: 40/0, 4. kausi Jipossa)
"Jorkin" paluu Joensuuhun Islannin-visiitin jälkeen oli ehkäpä kevään yllättävin Jippo-uutinen. Laitapakeista selvästi eniten annettavaa hyökkäyspäähän. Vahvin vaihtoehto vaspaksi, mutta saattaa heikon ja epäselvän topparitilanteen takia joutua pelaamaan keskelläkin. Berg on kärsinyt kantapäävammasta, jonka takia peliminuutit ovat pre-seasonilla jääneet vähiin.

## Jonni Heikkinen (14.1.1986, 82/2, VL: 10/0, 5. kausi Jipossa)
Jipon monivuotinen luottovaspa lähti kauden 2011 päätteeksi siviiliduunin perässä itärajan taa. Mies palasi takaisin tämän vuoden alussa ja teki koko kevään joukkueen mukana treenattuaan lopulta sopimuksen, joskin alkuun vain reilun kuukauden mittaisen. Rooli jää nähtäväksi, pelannut keväällä topparipulan myötä myös keskellä.

## Roope Keskitalo (3.12.1993, 0/0, 1. kausi Jipossa)
Aivan kuten Rissanen pari vuotta aiemmin, Keskitalo muutti AMK-opintojen perässä Joensuuhun ja hankki testijakson päätteeksi sopimuksen Jippoon. Oululaislähtöinen pakki on ollut viime kausina kirjoilla Kakkosen HauPassa sekä PS Kemissä, mutta peliminuutit ovat osin loukkaantumisten takia jääneet vähiin. Lähtökohtaisesti backup-pakki, jolle on luvassa vastuuta lähinnä poissaolojen myötä.


Keskikenttäpelaajat

#7 Juuso Aalto (17.8.1990, 19/2, 1. kausi Jipossa)
Kakkosta ilmeisen dominoivasti P-Iiroissa ja Kerho 07:ssä pelannut raumalainen jäi viime kaudella ilman vastuuta SJK:n kivikovassa miehistössä. Teloi syksyllä polvensa, kuntoutti talven ja teki vielä toipilaana ollessaan sopimuksen Jipon kanssa. Pallollisesti ilmeisen taitava kaveri saanee vastuuta kymppipaikalla ja ehkä alempanakin keskikentällä, mutta on pelikuntoon päästyään nähty enimmäkseen vasemmalla laidalla. Hyvin mielenkiintoinen hankinta.

#9 Immo Eronen (C) (18.11.1981, 127/14, VL: 48/4, 9. kausi Jipossa)
Iän ja vammojen myötä hieman hidastunut Eronen päätti kuin päättikin jatkaa hienoa uraansa. "Imi" sopi Lähderinteen kanssa siirtyvänsä nuremaisesti laidalta keskikentän keskustaan, ja onkin pelannut uudella paikallaan koko pre-seasonin ajan. Pallollista taitoa riittää ja asenteesta ei puolustaminenkaan jää kiinni, mutta nähtäväksi jää miten hyvin homma tosipelien alkaessa hoituu. Peri Korpelalta kapteenin nauhan.

#10 Saku Kvist (A) (18.4.1995, 46/0, 2. kausi Jipossa)
Lähinnä pakkina junnumaajoukkueissa tahkonnut kotkalainen valloitti syksyisen lainapestinsä aikana koko joensuulaisyleisön suosion Jipon keskikentällä. Ollut kuulopuheiden mukaan hieman ongelmapelaajan maineessa kotikaupungissaan, mutta punapaidan ensimmäisen kerran puettuaan ei tästä puolesta ole ollut tietoakaan. Tekninen kaveri, joka painaa tunnollisesti duunia joka suuntaan. Teki vuodenvaihteessa kauden mittaisen sopimuksen Jipon kanssa, ja tarjolla on todella iso rooli. Toivottavasti pää ja kroppa kestää.

#20 Antti Åke (5.1.1988, 49/1, 4. kausi Jipossa)
Polvijärveläinen kuntoihme palasi yhden PK-37:ssä vietetyn kauden jälkeen takaisin Jippoon valmentaja Lähderinteen peesissä. Omin pelipaikka keskikentän pohjalla, mutta myös topparin ja laitapakin tontit ovat tulleet tutuiksi. Fyysiset ominaisuudet kunnossa ja puolustaminen luonnistuu, mutta teknisten vajavaisuuksien ja heikohkon pallollisen pelaamisen johdosta avaukseen ei pitäisi olla asiaa. Väistämättömien poissaolojen myötä peliminuutteja tullee kuitenkin ihan mukavasti.

## Juan Lopez (?, 0/0, 1. kausi Jipossa)
Espanjalainen keskikenttämies vietti talven Kuopiossa ja pyöri KuFun mukana, kunnes aivan kauden alla kävi kutsu Jipon testiin, joka poiki heinäkuun loppuun ulottuvan sopimuksen. Ikää spanskilla on ilmeisesti 26 vuotta; mitään muuta tietoa tästä mysteerimiehestä ei ole, ei edes edellistä seuraa.


Laiturit

#16 Samu Suoraniemi (3.8.1994, 49/4, 3. kausi Jipossa)
Vahvalla asenteella varustettu Suoraniemi on pelannut kaksi hienoa kautta punapaidassa, vakuuttanut nopeudellaan ja potkutekniikallaan. Voisi olla tällä kaudella valmis taistelemaan tosissaan paikasta vakioavauksessa, mutta armeija pilaa kevätkauden. Inttiaikanaan Samu on harjoitellut pääosin MyPan kanssa. On pelannut myös pakkina ja hyökkääjänä, mutta on ensisijaisesti laituri.

#17 Miles Byass (13.12.1991, 0/0, 1. kausi Jipossa)
Jaron ja MyPan testissä kevättalven aikana käynyt amerikkalaislaituri on lyhyessä ajassa nostanut kannattajien odotukset pilviin. On helvetin nopea ja laukoo vaarallisesti vasurillaan, kuudessa harjoitusottelussa on syntynyt tehot 4+1. Pystyy pelaamaan molempien laitojen lisäksi hyökkääjänä, ensisijaisesti lienee oikea laituri.

#19 Teemu Hallikainen (5.12.1988, 48/0, 5. kausi Jipossa)
Jo neljä kautta Jipon rotaatiossa pyörinyt polvijärveläinen oli hallihöntsissä totutun vahva, ja jälleen sarjakauden lähestyessä vastuu on pienentynyt. Kapean ringin myötä päässee kesälläkin ajoittain vääntämään vasemmalle laidalle, jospa tänä vuonna aukeaisi (Ykkösen) maalitilikin? Viime kaudella kolisi jo rimat.


Hyökkäys

#14 Petteri Rönkkö (30.6.1985, 133/32, 7. kausi Jipossa)
Viime vuosina lonkkavaivoista kärsinyt ja tehonsa hukannut seuraikoni on ollut pre-seasonilla vihdoin huipputikissä. Kovimpana näyttönä hattutemppu jotakuinkin ykkösmiehistöllä pelanneen KuPS:n verkkoon. Pelannut keväällä viime kauden tapaan kymppinä tai hyökkäävänä keskikenttänä, miten sen sitten milloinkin pitäisi laskea. Jos Aaltoa halutaan kokeilla kymppinä, voidaan Pepe iskeä myös jompaankumpaan laitaan tai kärkeen. Tämänhetkisessä vireessä ei mieheen tosin kannattane koskea.

#26 Toni Tahvanainen (30.11.1991, 70/8, 5. kausi Jipossa)
Viime syksynä upeasti pelannut Tahvanainen on uudessa tilanteessa, sillä nyt hän on jo kauteen lähdettäessä selkeä avauksen pelaaja. Äskettäin mies kertoi haastattelussa viimevuotisen kehityksensä takana olevan mm. muutoksen elämäntavoissa ja harjoittelumentaliteetissa. Enää ei kentällä nähdä arkaa kananmunat kainaloissa himmailevaa "Tahvista", vaan vahvalla asenteella ja fysiikalla sääntöjen rajamailla taistelevaa ja maalipaikkoja ahnaasti kärkkyvää versiota miehestä. Harjoituskaudella tehot ovat jääneet alempana loistaneen Rönkön varjoon, mutta varsin luottavaisin mielin odotan Tahvanaisen otteita Ykkösen lähtiessä käyntiin.


KOKONAISARVIO

Jippo on ollut yleinen putoajasuosikki kahdeksana aiempana keväänä, eikä tämä kevät tee poikkeusta. Joukkueeseen luottaa vain joukkue itse, sekä kannattajat. Pelaajamateriaali ei tason puolesta juuri ole heikentynyt edelliskaudesta, mutta johtajuuden puute on melko hälyttävä. Onko miehistö riittävän laadukas Lähderinteen pelitavalle? Onko Lähderinne riittävän hyvä valmentaja tälle tasolle? Lisäksi esimerkiksi Byassin tai Kvistin loukkaantuminen olisi valtava isku kapeaan rosteriin. Valmentajan ja muutamien pelaajien vaihtumisesta huolimatta vanha kunnon Jippo-henki vaikuttaisi vallitsevan joukkueessa. Mukana on edelleen useita putoamistaisto-veteraaneja, eikä asenteeseen pitäisi kaatua yhdenkään ottelun. Vanha ja kliseinen "voidaan voittaa kenet vaan ja hävitä kelle vaan" pätenee Jippoon edelleen. Uskon vahvasti sarjapaikan säilyttämiseen, mutta mahdollisia kompastuskiviä on paljon.

[Vastapallo]

[Vastapallo]

[Vastapallo]

[Vastapallo]

Haka julkaistu.

[H-A-K-A]

Hyvä ennakko, tosin maalivahti tilanteessa veikkaan käyvän kuten Saksalle arvokisoissa eli, ensin kisataan ja sitten Pesonen voittaa.

Henry Chidozie Ugwunnan syntymäaika 24.5.1989, edellinen seura (vai nykyinen?): VV Haaglandia
Pirttijoen soppari 2+1 vuotta.

[Vastapallo]

Hyvä ennakko, tosin maalivahti tilanteessa veikkaan käyvän kuten Saksalle arvokisoissa eli, ensin kisataan ja sitten Pesonen voittaa.

Mulle käy.

Ja kiitos noista tarkennuksista.

[Tumba]

Aloin työstämään Jazzista ennakkoa. Valmis ennen kauden avausta.

[Vastapallo]

Aloin työstämään Jazzista ennakkoa. Valmis ennen kauden avausta.

[Yltiöoptimisti]

Jipon ennakkokin ehtinee ensi viikoksi.

[Vastapallo]

Mainiota!

[Jämpti]

Kirjoittelin Viikinki-ennakon. Siirtääkö Vastis paikalleen?

Vastis-edit: Siirretty!

[Kanuuna-Keen]

FC Hakan kohdalla väärä logo.

[Vastapallo]

FC Hakan kohdalla väärä logo.

Hupsista. Nyt korjattu.

[Ryan Joseph Wilson]

Jos ei Ilvekselle löydy ketään vapaaehtoista kirjoittelemaan ennakkoa, niin minä voin yrittää ehtiä sellaisen väsäämään, vaikka olenkin hiukan väärästä leiristä. Tämä on hyvä ketju ja olisi sääli, jos kävisi kuten viime kaudella eikä yhdelle ennakkosuosikeista uhrattaisi sanaakaan.

[bubbeli]

Kaima .com-muodossa pistää myös ennakkoa peliin Ykkösen kaudesta:
http://vastapallo.com/index.php/kotimaa/liigat-kotimaa/ykkosen-kausiennakko-2014-osa-i/

[Kanuuna-Keen]

Kaima .com-muodossa pistää myös ennakkoa peliin Ykkösen kaudesta:
http://vastapallo.com/index.php/kotimaa/liigat-kotimaa/ykkosen-kausiennakko-2014-osa-i/

Kaudella 2013 Santala pelasi KooTeePee:ssä mutta oli ison osan kaudesta lasaretin puolella murrettuaan jalkansa joten tämä kausi on miehen kohdalla lievähkö kysymysmerkki.

[bubbeli]

HETI korjasin. Pelasi kymmenen peliä. Viisi maalia. Sehän on jo ihan ok.

[Kanuuna-Keen]

Ei pelannut kaudella 2013 peliäkään FC KooTeePeessä.