Chelsea F.C. 2014/2015 - Mourinhon toisen kauden taika

[Jype]

CHELSEA FOOTBALL CLUB

Perustettu: 1905
Kotistadion: Stamford Bridge
Omistaja: Roman Abramovich
Puheenjohtaja: Bruce Buck
Manageri: José Mourinho


Mestaruudet
Liiga: 4 (1954-55, 2004-05, 2005-06 ja 2009-10)
FA Cup: 7 (1969-70, 1996-97, 1999-00, 2006-07, 2008-09, 2009-10, 2011-12)
UEFA Champions League: 1 (2011-2012)
UEFA Europa League: 1 (2012-2013)
Liigacup: 4 (1964-65, 1997-98, 2004-05 ja 2006-07)
Cup-voittajien Cup: 2 (1970-71 ja 1997-98)
UEFA Super Cup: 1 (1998)
Charity Shield / FA Community Shield: 4 (1956, 2000, 2005 ja 2009)
________________________________________

13/14, José Mourinhon paluu kotiin:



Kauteen valmistautuminen alkoi kovin odotuksin ylläolevassa kuvassa näkyvän miehen palattua lähes kuuden vuoden tauon jälkeen Chelsean peräsimeen läpi kevään jatkuneen managerispekulaation sen oltua jo pidemmän aikaa selvää, että Rafa Benitez ei seurassa tule jatkamaan. The Special One oli ensimmäisellä visiitillään Chelseassa ansainnut itselleen seuralegendan statuksen eikä nuo Interissä tehdyt uroteotkaan yhtään hassumpia olleet, joten kun samaan aikaan mestaruuden edellisellä kaudella voittaneen Manchester Unitedin puikoista astui alas seuraa lähes kolmen vuosikymmenen ajan johtanut Sir Alex, niin Mourinhon paluulle ei noin äkkisältään ajateltuna paljoa parempaa aikaa olisi voinut olla ja monet olivatkin luovuttamassa mestaruuspystiä Chelsean suuntaan jo ennen kuin kautta oli edes potkaistu käyntiin, mutta eihän se lopulta ihan noin helppoa ollut.

Kesän aikana Mourinho hankki viisi uutta pelaajaa Mark Schwarzerin, André Schürrlen, Marco van Ginkelin sekä siirtoikkunan loppupuolella hieman puun takaa joukkueeseen ongelmiin ajautuneesta Anzhista liittyneiden Willianin ja Samuel Eto’on muodossa. Joukkue ei näistä hankinnoista huolimatta tuntunut vielä kesän jäljiltä olevan Mourinhon haluamaan jalkapalloon valmis, kun pitkään puhuttanutta kärkipelaajaongelmaa ei vieläkään saatu kunnolla ratkaistua 32 vuotiaan has-been Eto’on ollessa ratkaisuna lähes samaa tasoa kuin yrittäisi pelastaa uppoavaa valtamerialusta kauhomalla ämpärillä vettä pois ja myös keskikentän keskustasta tuntui puuttuvan jotakin ratkaisevaa. Tähän kun lisättiin muutamien aikaisempien vuosien avainpelaajien kuten Matan ja Luizin sopeutumattomuus Mourinhon kuvioihin sekä Hazardin ja monien muiden Chelsealle tärkeiden nuorten pelaajien ollessa vielä mestaruustaisteluiden suhteen hyvinkin kokemattomia, niin eipä tuo lopulta mikään yllätys ollut että homma ei ihan ruusuilla tanssimista ollut. Mata sai lähteä tammikuussa Chelsealle ennätykselliseen 37 miljoonan punnan summalla, jonka lisäksi myös sivuraiteille ajautunut Kevin De Bruyne matkasi takaisin tuttuun ja turvalliseen Bundesligaan lähes 20 miljoonan punnan siirtokorvauksella, Nämä myynnit mahdollistivat joukkueen vahvistavan rinkiään paluumuttaja Nemanja Maticilla, Chelseaa europeleissä useasti rankaisseella Mohamed Salahilla sekä tulevaisuuden puolustajalupaus Kurt Zoumalla. Näistä Matic nousi välittömästi avainpelaajaksi ja myös Salah hoiti rotaatiomiehen roolinsa ihan mukiinmenevästi, mutta Zouman hankintaa puolestaan puidaan sitten vasta joskus tulevaisuudessa kun on ensin otettu kunnolla miehestä mittaa.

Vaikka pokaaleja ei lopulta palkintokaapin täytteeksi tullut, niin kaiken kaikkiaan allekirjoittanut oli kauteen ihan tyytyväinen Chelsean oltua mestaruustaistelussa mukana lähes päätyyn asti ja europelienkin jatkuttua pitkälle kevääseen. Otteluissa muita mestaruudesta ja europaikoista taistelevia joukkueita vastaan Chelsea oli todella vahva joukkueen otettua täydet pistepotit sinisiä ylemmäksi sarjataulukossa sijoittuneilta Manchester Cityltä sekä Liverpoolilta ja hävittyä ainoastaan vieraissa Evertonille kauden alkupuolellla. Yleensä, jos joku joukkue voittaa kaikki muut pytystä taistelevat joukkueet niin kotona kuin vieraissakin, niin alkaa mestaruus olla enemmän kuin lähellä mutta ottelut sarjataulukon alemman puoliskon joukkueita vastaan koituivat tällä kertaa Chelsean mestaruustaistelun kohtaloksi ja se kamelin selkä katkesi viimeistään huhtikuisessa kotiottelussa Sunderlandia vastaan, joka muuten harmillisesti katkaisi myös Mourinhon tappiottomien Valioliigan kotiotteluiden putken Stamford Bridgellä. Positiivisista asioista huolimatta parannettavaa jäi siis huomattavasti, mutta kokonaisuutena katsoisin eteenpäinmenoa tapahtuneen riittävästi aikaisemmista kausista ja suunta on ehdottomasti nousujohteinen, joten sanotaan kliseisesti että tästä on hyvä jatkaa.
________________________________________

Varmistuneet lähtijät:

Henrique Hilário

Chelseaa peräti kahdeksan vuoden ajan edustanut portugalilainen ei tainnut lopulta pelata kuin hieman reilut 30 ottelua ja siihen nähden voisin uskoa hänen tulleen seuralle melko kalliiksi varamieheksi, mutta muutamat erinomaiset muistot Hilariosta allekirjoittaneelle jäi ja kyllähän näin hienolle miehelle on pakko muutenkin peukuttaa. Kovasti on huhuiltu Hilarion olevan mahdollisesti jäämässä Mourinhon valmennusporukkaan ja jotain juttujahan keväällä oli, että Hilarion tehtävänä olisi muutaman edellisen kauden ajan ollutkin pelaamisen sijaan lähinnä Courtois’n tilanteen seuraaminen, joten mikäli belgialainen sieltä nyt on ensi kaudeksi tuloaan tekemässä niin Hilarion pitäminen jonkinlaisessa roolissa olisi varmasti järkevää.

Ashley Cole

Kahdeksan kautta Chelseassa viettänyt Cole lukeutuu monien kannattajien mielestä seuralegendojen joukkoon. Itse en ehkä ihan noin pitkälle menisi, mutta hienon uran Cole silti seuran riveissä pelasi: 338 ottelua joissa seitsemän maalia ja kahdeksan pokaalia. Pari edellistä kautta meni kentän puolella vähän heikommin ja olisi puolestani voinut lähteä jo viime vuonna, mutta kyllähän Colelle täytyy ehdottomasti virtuaalituoppia nostaa ja toivottaa onnea AS Roman riveihin.

David Luiz

Mielipiteitä jakava brassi myytiin viime kuussa PSG:hen 50 miljoonan punnan siirtosummalla tehden hänestä heittämällä maailman kalleimman puolustajan. Ei missään vaiheessa viime kautta kuulunut kunnolla Mourinhon kuvioihin puolustuksen keskustan osalta, vaan pelasi suurehkon osan peleistään keskikentän pohjalla jossa otteet olivat usein ihan hyviä. Kuten varmasti kaikki Luizia Brasilian paidassa ja ajoittain myös Chelseassa vuosien varrella katsoneet ovat huomanneet, niin kyllähän tämä mies sivuraiteille Mourinhon kirjoissa ajautumisesta huolimatta pelata osaa ja oikean toppariparin vierellä ehdottomasti yksi maailman kovimmista keskuspuolustajista, mutta tuohon hintaan olisi ollut täysin järjetöntä jättää myymättä kun brassi ei nykyisen managerin avainpelaajiin edes kuulunut. Joka tapauksessa ainutlaatuinen pelaaja ja eniten tuleekin varmasti ikävä Luizin persoonaa sekä johtajaluonnetta, mutta pelkästään Chelsean paidassa nähdyn pelillisen annin kannalta joku halvempikin mies pystyy varmasti samoihin esityksiin.

Frank Lampard

13 kautta, 648 ottelua, 211 maalia, 11 pokaalia. Siinä muutama avainluku Lampardin Chelsea-uralta ja voidaan helposti sanoa kyseessä olevan seurahistorian kaikkien aikojen paras pelaaja. Tuo maaliennätyskin tulee vielä pitkään Lampsin hallussa olemaan, kun nykymiehistöstä Terryllä on eniten maaleja 57 osumallaan ja muut tulevat kaukana takana. Hattua pois päästä helvetin hienolle miehelle ja onnea rapakon taakse jäähdyttelemiseen, saa nähdä löytyykö Lampardillekin vielä aktiiviuran jälkeen jonkinlaista roolia seurassa vai haluaako mies keskittyä eläkepäivillään johonkin ihan muuhun kuin jalkapalloon.

Samuel Eto’o

Ilmaisella siirrolla siirtoikkunan loppupuolella siirtynyt Eto’o tuli läpi kesän jatkuneen hyökkääjäjahdin (Rooney, Cavani, Falcao) mentyä reisille ja vaikka Kamerunin Leijonankaan otteet eivät aina mitään häävejä olleet, niin ne riittivät silti joukkueen ykköshyökkääjän paikkaan ja lisäksi monet Chelsean nuorista hyökkäyspään pelaajista kertoivat oppineensa Eto’olta paljon viime kauden aikana, joten ehkä tämä ei ihan turha hankinta ollut. Hattutemppu Manchester Unitedia vastaan nevöfoget.

Sam Hutchinson

Loukkaantumisten takia kertaalleen nuorena jo uransa lopettaneen Hutchinsonin sopimus oli katkolla ja sen jatkamatta jättäminen ei varmasti kenellekään tullut yllätyksenä. Hieno mies, toivottavasti löytää vielä seuran joltakin sarjatasolta ja pystyy pelaamaan ilman loukkaantumisia. Jos ei pysty, niin Chelsean akatemiasta varmasti löytyy hänelle jonkinlaista roolia kuten ensimmäisen lopettamispäätöksen ja pelikentille paluun välissä jo olikin.

________________________________________

Nykyinen pelaajisto, suluissa sopimuksen pituus:

Maalivahdit:

1. Petr Čech (2016)

Seuran viimeisen vuosikymmenen kiistaton ja kaiken voittanut ykkösmaalivahti, jonka asema on nyt ensimmäistä kertaa kunnolla uhattuna Thibaut Courtois’n nousun myötä. Kaikesta päätellen Cechin aika ykkösenä olisi nyt tulossa päätökseen, mutta vielähän tuo tilanne ehtii muuttumaan moneen kertaan ennen kauden alkua joten odotellaan nyt rauhassa. Mikäli Cechiä ollaan syrjäyttämässä palliltaan, niin on mielenkiintoista nähdä jääkö kakkoseksi vai jatkaako uraansa muualla. Taso riittää edelleen maailman huipulle ainakin parin kauden ajan, mutta ainakin omasta mielestäni olisi täysin ymmärrettävää jos seura ajattelee myös hieman pidemmälle tulevaisuuteen ja sen vuoksi Cechin tiimalasi saattaa vedellä viimeisiään.

Thibaut Courtois (2016)

Kukapa olisi uskonut, että kolme vuotta sitten Emenalo & co. osaston skouttaama ja hankkima Courtois tekisi noin nopean nousun maailman eliittiin? En minä ainakaan, vaikka miehen potentiaalin hankintahetkellä tiesinkin. Jo nyt yksi maailman parhaista, ellei paras, maalivahdeista ja kolmivuotisen Espanjan lainansa aikana mies on voittanut Atleticossa muutaman ison pokaalin ja noussut siinä sivussa myös Belgian maajoukkueen ykkösmaalivahdiksi. Ilman pahoja loukkaantumisia tarjolla olisi Cechin tavoin yli vuosikymmeneksi seuralle ykkösmaalivahti ja vaikka edellämainittu olisi miehenä kuinka hieno tahansa, niin mielestäni olisi typerää jättää tämä kortti kääntämättä. Nyt ei muuta kuin jatkosopparia vuoteen 2019 asti ja mies tolppien väliin, kun kausi potkaistaan käyntiin.

23. Mark Schwarzer (2015)

41-vuotias kaiken Valioliigassa lähes kahden Englannissa vietetyn vuosikymmenen aikana kokenut Schwarzer tuli Länsi-Lontoon kakkosseura Fulhamista ilmaisella siirrolla ja oli välittömästi parannus Turnbulliin ja Hilarioon, joiden otteiden katsominen pelotti joka kerta kun heidät avauskokoonpanossa näki. Keväällä Cechin loukkaannuttua Schwarzer pelasi hyvin eikä mestaruusten menettäminen ainakaan hänestä kiinni jäänyt. Ehkä hieman yllättäen teki vielä jatkosopimuksen myös ensi kaudelle ja voidaan vain miettiä, tarkoittaako tämä jotakin noiden kahden yllämainitun tilanteiden osalta…

46. Jamal Blackman (2019)

Seuran oma kasvatti, joka allekirjoitti hiljattain jatkosopimuksen vuoteen 2019 asti. Tällä hetkellä ei varmastikaan ole kovinkaan korkealla nokkimisjärjestyksessä, joten olisiko sitten joku lainapesti paikallaan?

Puolustus:

2. Branislav Ivanović (2016)

Viime kaudella oikean pakin tonttia omanaan pitäneen serbin kausi oli totutun hyvä ja helmenä tietysti voittomaali Etihadilla Manchester Cityn verkkoon. Hyökkäyssuuntaan Ivanovic jättää laitapakkina pelatessaan kuitenkin paljon toivomisen varaan ja oikeastaan ainoa etu hänestä hyökkäyssuuntaan on erikoistilanteet, joten toiveissa olisikin paluu topparin tontille ja peliajan jakaminen Terryn ja Cahillin kanssa. Näkisin muutenkin keskuspuolustuksen olevan Ivanovicin paras pelipaikka, kuten Benitezin aikakausi ja viime sesongin loppupuolella pelatut ottelut Terryn loukkaantumisen jälkeen selvästi osoittivat ja nyt Luizin lähdön jälkeen peliaikaa olisi varmasti tarjolla huomattavasti aikaisempia vuosia enemmän myös keskellä, joten toivottavasti Mourinho on kanssani samaa mieltä.

24. Gary Cahill (2017)

Jos joku olisi ennen kautta sanonut Cahillin tulevan olemaan yksi Chelsean parhaista pelaajista, niin olisin nauranut paskaista merimiesnaurua varmaan pari viikkoa, mutta niin tässä vain pääsi käymään. Valittiin kauden päätteeksi liigan tähdistökentälliseen, joten myös muut ovat tämän huomattavan tasonnoston aikaisemmista vuosista huomanneet. Sopii Mourinhon taktiikoihin kuin nyrkki silmään ja varmasti tärkeä pelaaja Chelsealle myös tällä kaudella.

26. John Terry (2015)

Benitezin alaisuudessa Terryllä oli vaikeaa ja itsekin aloin jo uskoa, että kipparin parhaat päivät ovat kaukana menneisyydessä, mutta niin vain legenda onnistui kääntämään vuosia takaisin sinne Mourinhon ensimmäisen aikakauden tasolle ja pelasi lähes 50 ottelun verran tason pysyessä tasaisena läpi kauden. Olisi ehkäpä pitänyt valita Cahillin seuraksi / sijasta liigan tähdistöön, mutta liekö sitten nuo kentän ulkopuoliset asiat vaikuttaneet valitsijoihin. Sai kauden päätteeksi ensi kesään asti kestävän jatkosopparin ja toivottavasti pystyy pelaamaan yhtä ehjän kauden myös tällä kertaa.

28. César Azpilicueta (2017)

Sanalla sanoen huikea kausi 24-vuotiaalle Azpilicuetalle. Alkusyksy meni täysin sivuraiteilla ja monet alkoivatkin syys-lokakuussa spekuloida Azpin tulevaisuudella ja Mourinhon ”espanjalaisvihalla”, mutta niin vain mies teki järjettömän määrän duunia treenikentällä ja nousi pari kuukautta kauden alkamisen jälkeen Mourinhon kirjoissa ehkäpä ensimmäiseksi nimeksi kokoonpanossa ja vieläpä entuudestaan hänelle tuntemattomalla vasemman pakin paikalla syrjäyttäen monivuotisen ykkösvaihtoehto Ashley Colen. Valinta Chelseassa pelaajien vuoden pelaajaksi sekä kutsu MM-kisoihin ohi niinikään hienon kauden pelanneen Dani Carvajalin kertoivat myös muiden arvostaneen hänen esityksiä viime kaudella. Mourinhon sanoja lainaten jos joukkueella olisi kentällä 11 Azpilicuetaa, niin CL-pystin voisi jakaa jo ennen pelien pelaamista.

34. Ryan Bertrand (2017)

Pitkään Colen seuraajaksi povattu Bertrand ei onnistunut pre-seasonilla ja kauden ensimmäisellä puoliskolla vakuuttamaan Mourinhoa, vaan Colen tason ollessa managerin mielestä riittämätön sai paikan yllämainittu Azpilicueta eikä Bertrand, joka johti lopulta miehen lainaamiseen tammikuussa Aston Villan riveihin ja tänä kesänä pysyvä siirto muihin maisemiin lienee ajankohtainen Bertrandin halutessa seuraan, jossa saa säännöllistä peliaikaa. Sääli, sillä Bertrand olisi omasta mielestäni täydellinen varavaihtoehto tuohon vasemman pakin tontille, mutta ymmärtäähän sen että ihan loputtomiin ei kiinnosta varamiehen roolia pelata. Bertrandin Chelsea-uran kohokohdaksi jää ehdottomasti vuoden 2012 Mestarien liigan finaali, jossa CL-debyyttinsä tehnyt Bertrand nollasi ennakkoluulottomalla pelillä Robbenin.

33. Tomáš Kalas (2017)

Lupaava 21-vuotias tsekkiläinen teki kahden vuoden onnistuneen Vitesse-lainansa jälkeen paluun Chelsean rinkiin ja tarkoituksena oli varmasti pelata enemmän kuin neljä ottelua kauden aikana, mutta pre-seasonilla epäonnisen jalkamurtuman jäljiltä mies oli sivussa muutaman kuukauden ja pelikuntoon palattuaan paikat puolustuslinjassa oli niin tiukasti sementoitu, että tilaa ei nuorelle Kalasille löytynyt. Loppukaudesta upea Valioliiga-debyytti Liverpoolia vastaan näytti koko maailmalle miehen potentiaalin, mutta nyt sitä pitäisi alkaa lunastamaan säännöllisen peliajan myötä ja kun Chelseassa sitä tuskin ensi kaudellakaan on tarjolla, niin Kalas suuntasi lainalle Bundesligan nousijajoukkue FC Kölniin. Täytynee ottaa miehen otteet seurantaan ja katsella, josko se vielä seisoisi Kalasin Chelsea-urankin osalta sillä paikkojahan joukkueen puolustukseen tulee parin seuraavan vuoden aikana aukeamaan Terryn, Ivanovicin ollessa jo 30 ikävuoden huonommalla puolella ja Cahillinkin tuota rajapyykkiä ensi kauden jälkeen uhkaavasti saavuttaessa.

38. Patrick van Aanholt (2015)

Pari onnistunutta kautta Chelsean farmiksi muodostuneessa Vitessessä johti valintaan Hollannin alustavaan MM-kisamiehistöön, mutta itse en koe Van Aanholtin olevan vielä puolustussuuntaan valioliigatasoa. Siitä huolimatta mies saatta hyvinkin jäädä rinkiin mukaan ja pelata varavaihtoehtona Azpilicuetalle tai uudelle vaspahankinnalle, mutta saa nyt nähdä. Sopimusta enää vuosi jäljellä, joten myös myynti enemmän kuin mahdollinen.

Kenneth Omeruo (2018)

Mourinhon Real Madridin aikaisen apulaismanageri Aitor Karankan hellään huomaan tammikuussa lainalle siirtynyt nigerialainen pelasi kuulemani mukaan Championshipissä erinomaisesti ja myös Nigerian maajoukkueessa näkemäni esitykset aina vuoden 2013 Afrikan mestaruuskisoista Confederations Cupiin ja lopulta tämän vuoden MM-kisoihin ovat olleet vakuuttavia. Allekirjoitti reilu kuukausi takaperin uuden vuoteen 2018 asti yltävän jatkosopimuksen, joten kaikesta päätellen Chelseassa ollaan huomattu miehen kyvyt ja potentiaali, hyvä niin. Uskoisin ensi kauden menevän vielä lainalla, toiveissa olisi pesti johonkin Valioliigassa pelaavaan joukkueeseen mutta jatko Borossa lienee todennäköisempää.

Kurt Zouma (2019)

Tammikuussa seuraan Saint-Etiennen riveistä siirtynyt FM-superjunnu jatkoi vielä loppukauden lainalla kasvattiseurassaan, mutta kuulemani mukaan peliaikaa ei enää ihan samaan malliin tullut kun Zouma ei enää ASSE:n omia pelaajia ollut. Mikäli Chelsea ei mitään varanemaista topparihankintaa ole Luizin korvaajaksi tekemässä, niin ottaisin ehdottomasti Zouman ensi kaudeksi rinkiin mukaan, niin nähtäisiin mihin miehestä on. Myös lainapestejä Sunderlandiin ja CL-pelejä pelaavaan Monacoon on huhuiltu.

Wallace (2018)

20-vuotias Wallace vietti viime kauden lainalla Internazionalessa, mutta peliaikaa ei näköjään kertynyt edes vähää alusta miehen pelattua koko kauden aikan ainoastaan kolmessa ottelussa. Itse olin jo viime vuonna tuon lainan varmistuttua hieman skeptinen ja taisinkin niihin aikoihin kirjoitella, että nyt taisi brassi haukata vähän liian ison palan kakkua ja niinhän siinä sitten kävikin. Ensi kausi menee puolestaan Chelsea-junnuille tutussa Vitessessä, mutta tuohonkin lainaan olen itse hieman pettynyt sillä ei miehen puolustustaidot ainakaan tuolla pääse kehittymään ja ne kun eivät viime vuoden pre-seasonin perusteella nykyiselläänkään kovin häävit ole, niin vaikea on nähdä hänelle avautuvan paikkaa Chelseassa ihan vähään aikaan.

Christián Cuevas (2018)

19-vuotias chileläinen pelasi viime kauden ensimmäisen puolikkaan Vitessen reserveissä ja loppukauden sitten Hollannin divarissa FC Eindhovenin riveissä. Cuevas suuntaa ensi kaudeksi kotimaansa Universidad de Chileen, jossa toivottavasti kehitystä pääsee tapahtumaan enemmän kuin Hollannin lainapesteillä.


Keskikenttä:

4. Cesc Fábregas (2019)

Täytyy sanoa, että en vielä kauden päättyessä olisi uskonut Chelsean vahvistavan paria viikkoa myöhemmin hankkineensa Barcelonan riveistä Cesc Fabregasin. Arsenal-aikoinaan Valioliigan parhaisiin pelaajiin lukeutunut Fabregas savustettiin tylysti ulos nuoruusvuosiensa seurasta, johon kovan kohun saattelemana kolme vuotta sitten siirtyi. Itse ajattelin Fabregasin siirtyvän ilman muuta takaisin aikaisemmin kipparoimaansa Arsenaliin, mikäli vielä joskus itsensä takaisin Valioliigasta löytää, mutta tämä hankinta kelpaa itselleni enemmän kuin hyvin, kun hintakin oli uransa huippuvuosia viettävästä pelaajasta enemmän kuin kohtuullinen ja Arsenal-kannattajien itkut olivat vain plussaa. Vielä on hieman epäselvää, millaiseen rooliin Mourinho on Fabregasia kaavailemassa, eli ollaanko miestä istuttamassa Maticin vierelle syvään keskikenttärooliin, kymppipaikalle kilpailemaan peliajasta Oscarin kanssa vai onko Mourinho siirtymässä kokonaan pois 4-2-3-1 formaatista ja Fabregas olisi esimerkiksi osa keskustan kolmikkoa Maticin ja jonkun kolmannen pelimiehen kanssa. Elämme mielenkiintoisia aikoja ja odotukset Fabregasin suhteen ovat todella, todella kovat. HG-statuksesta plussaa varsinkin Colen sekä Lampardin seuran jätettyä.

7. Ramires (2017)

Kovasti töitä tekevä brassi lukeutui päättyneellä kaudella Mourinhon ehdottomiin suosikkipelaajiin, mutta otteet kentällä jättivät paljon toivomisen varaan ja Ramiresin tasonlasku parin vuoden takaisista uroteoista on ollut huimaa. Muutenkin heikentyneisiin otteisiin kun lisätään muutama joukkueen pulaan jättänyt typerä ylilyönti sikailujen muodossa, niin eihän miehen kaudesta kovin positiivista kuvaa ainakaan meikäläiselle jäänyt. Toiveissa olisi joko van Ginkelin nousu avainpelaajaksi ohi Ramiresin tai brassin myynti ja korvaaminen jollain luokan box-to-box pelaajanlla (Witsel, Pogba, Vidal jne. näin FM-fantasiavinkkelistä tarkasteltuna), mutta nämä nyt taitavat olla pelkkää toiveajattelua. Mikäli Ramires jää, niin realistinen toive voisi olla penkkirooli Fabregasin ja Maticin pelatessa suurimman osan peleistä keskikentän keskustassa ja brassin pelaaminen lähinnä isoissa peleissä joihin tarvitaan enemmän jalkoja keskikentälle, mutta ainakaan näitä West Hamin ja Stoken kaltaisia nippuja vastaan en toivoisi enää kovinkaan usein Ramiresin nimeä avauskokoonpanossa näkeväni.

10. Eden Hazard (2017)
Matan lähdön jäljiltä kymppipaidan ensi kaudeksi saanut Hazard oli viime kaudella Chelsean paras pelaaja, vaikkakin joskus hieman epätasainen. Valinta seuran vuodeksi pelaajaksi sekä liigan tähdistökentälliseen jo toista vuotta putkeen kertoo paljon miehen tasosta, mutta se lopullinen puristus maailman kirkkaimpaan eliittiin on mielestäni vielä tekemättä. Kunnossa pysyessään ensi kaudelle minimitavoitteena 25 maalia kaikki kilpailut mukaanluettuna.

11. Oscar (2017)

Lupaavia otteita debyyttikaudellaan esittänyt nuori brassi sai ehkä jopa hieman yllättäen Mourinholta odotettua suuremman roolin Oscarin syrjäytettyä Matan kymppipaikalta ja kauden ensimmäisen puolikkaan aikanahan Oscar oli ehdottomasti Chelsean paras pelaaja. Peliesitykset laskivat kuitenkin huomattavasti vuodenvaihteen jälkeen ja syytä tähän voidaan vain spekuloida. Jotkut sanovat Oscarille tulleen Matan lähdön jälkeen sellainen hyvänolontunne ja töitä ei kiinnostanut enää tehdä niin paljoa kun paikka avauksessa oli sementoitu, mutta ihan yhtä hyvin voidaan myös sanoa miehen palaneen loppuun pelattuaan parin aikaisemman vuoden aikana aivan järjettömän määrän pelejä seura- ja maajoukkuetasolla (lähes 100 ottelua / vuosi pari kalenterivuotta putkeen). Joidenkin vääräleukojen mukaan Oscar puolestaan pelasi loppukauden säästöliekillä MM-kotikisojen ollessa oven takana. Oli miten oli, niin ensi kaudella odotettavissa on taas hyvävireinen Oscar kun Fabregas tuo lisää kilpailua pelipaikalle ja myös brassin pelitahti tuon hankinnan myötä hieman helpottuu.

12. John Obi Mikel (2017)

Pitkään seuraa edustanut Mikel pelasi kauden ensimmäinellä puoliskolla enemmän, mutta Maticin tulon jälkeen ei sitten ihan niinkään paljoa ja pitäisin myyntiä täysin mahdollisena, mikäli sopiva ostajaehdokas jostakin päin Eurooppaa löytyy. Hieno mies ja jos tämä nyt jäi Mikelin viimeiseksi kaudeksi Chelseassa, niin ei voi kuin olla tyytyväinen hänen saatua vihdoin sen ensimmäisen valioliigamaalinsa tehtyä.

JATKUU SEURAAVASSA VIESTISSÄ

[Jype]

14. André Schürrle (2018)

Viime kesänä pitkään jatkuneen spekulaation jälkeen Schürrle sai vihdoin unelmasiirtonsa Chelseaan. Ensimmäinen kausi valioliigakentillä oli hänelle ajoittain vaikea ja muutama kuukausi taisikin kauden keskivaiheilla mennä kuntokuurilla ilman pelaamista, mutta väläytyksiä miehen kyvyistä nähtiin kuten hattutemppu Fulhamia vastaan ja kaksi maalia vieraissa Stoken verkkoon. Nyt liigaan ja maahan paremmin sopeutuneena odotan Schürrleltä todella vahvaa kautta enkä pitäisi mahdottomana noin 15 liigamaaliin yltämistä.

15. Mohamed Salah (2019)

Tammikuussa Matan korvaajaksi rotaatiomiehen rooliin Baselista tullut Salah vietti ensimmäisen puolivuotisensa Chelseassa Englannin kentille sopetuessa ja täyden pre-seasonin kanssa uskoisin hänen olevan vielä tärkeä pelaaja seuralle sekä ensi kaudella että tulevaisuudessa. Näytöt Egyptin maajoukkueesta täyttä timanttia ja toiveissa olisi yhtä kliinistä viimeistelyä myös Chelsean paidassa.

16. Marco van Ginkel (2018)

Viime kesän U21 EM-kisoissa muuan Kevin Strootmaniakin paremmin pelannut van Ginkel siirtyi turnauksen jälkeen jälkeen Chelsean riveihin yhteistyöseura Vitessestä. Pelaajan vahvuudet olivat varmasti todella hyvin skoutattu samalla kun oli seurattu lukuisten lainapelaajien kehitystä Vitessessä ja odotukset MvG:n suhteen olivat todella kovat. Pre-seasonilla hollantilainen esitti hyviä otteita ja oli kaikesta päätellen myös vahvasti Mourinhon kuvioissa pelattuaan kauden muutamassa ensimmäisessä pelissä, mutta liigacupin peli Swindonia vastaan syyskuussa koitui hänen osaltaan kohtalokkaaksi vakavan polvivamman myötä ja paluu harjoituskentille tapahtui vasta loppukeväästä. Joka tapauksessa positiivista huomata, että van Ginkel pystyi pelaamaan keväällä kourallisen reservipelejä sekä muutaman Hollannin U21-ottelun, joten nyt sitten tällä viikolla täydessä kunnossa pre-seasonille vakuuttamaan Mourinhoa MM-kisoissa pelanneiden pelaajien ollessa vielä kesälomilla. Kommentit sekä pelaajalta itseltään ja Mourinholta ovat olleet sitä luokkaa, että uskoisin Marcon olevan ensi kaudella tärkeä osa Chelsean rinkiä.

21. Nemanja Matic (2019)

Kolme ja puoli vuotta sitten David Luizin kaupassa Benficaan päästetty Matic otti parissa vuodessa urallaan sellaisia harppauksia, joita ei kovinkaan moni odottanut ja hänen noustua nopeasti Euroopan sarjojen keskikenttäeliittiin nappasi Chelsea hänet tammikuussa takaisin nykymarkkinoihin suhteutettuna varsin kohtuullisen kuuloisella 21 miljoonan siirtosummalla. Matic onnistui odotetusti vakiinnuttamaan paikkansa avauskokoonpanossa ja oli välittömästi parannusta Chelsean sen hetkisiin keskikentän pohjan pelaajiin, eikä mikään viittaa siihen että tilanne olisi täksi kaudeksi mihinkään muuttumassa.

22. Willian (2018)

Siirtoikkunan lopussa Tottenhamin nenän edestä kovan kohun saattelemana Anzhista napattu Willian nousi heti joukkueen avainpelaajaksi ottaen kaksinkertaisen seuran vuoden pelaajan, Juan Matan, paikan avauskokoonpanossa. Töitähän Willian jaksaa paiskia vaikka kahden Matan edestä ja osittain sen vuoksi Mourinho hänestä varmasti niin paljon pitääkin, mutta viimeiset ratkaisut olivat viime kaudella usein aivan liian heikkoja, joka tuli ainakin itselleni hieman yllätyksenä sillä Shakhtar Donetskissa nähdyistä peleistä jäi ihan erilainen kuva Willianista. Mielestäni 4 maalia 42 otteluun ei vain yksinkertaisesti riitä, mutta pistettäköön ainakin osittain sopeutumisen piikkiin ja toivotaan että ensi kaudella nähtäisiin hieman kliinisempi Willian.

27. Nathan Aké (2018)

Benitezin alaisuudessa peliaikaa jonkin verran saanut Ake valittiin vuosi sitten Chelsean vuoden nuoreksi pelaajaksi, mutta Mourinhon palattua ei roolia löytynyt lainkaan ja kausi menikin lähinnä U21-jengissä pelatessa. Todella monipuolinen pelaaja, joka pystyy pelaamaan keskikentän keskustan lisäksi myös topparina ja laitapakkina, mutta itselleni on ainakin tässä vaiheessa hieman epäselvää mikä Aken paras pelipaikka oikeasti on. Tähän asti Akelle ei ole vielä lainapestejä löytynyt, jonka uskoisin itse johtuneen noista homegrown-säännöksistä, mutta nyt kolme vuotta seurassa vietettyään Ake täyttää kaikki mahdolliset HG-kiintiöt ja ensi kaudelle voisi olla aika löytää miehelle joku sopiva lainaseura.

45. Nathaniel Chalobah (2018)

19-vuotias Chelsean oman akatemian helmi Chalobah lukeutuu ehdottomasti Englannin lupaavimpiin talentteihin, mutta hienon Watfordissa vietetyn 12/13 kauden jälkeen viime sesonki oli hieman vaikeampi.Nottingham Forestissa homma ei sujunut ihan odotettuun tapaan ja tammikuussa lainaseura vaihtuikin Middlesbroughiin samaan aikaan Kenneth Omeruon kanssa ja ilmeisesti Karankan alaisuudessa otteet olivat jälleen parempia. Jossain on jopa väläytelty Chalobahin jäämisellä ensi kauden Chelsean rinkiin ja itse en tätä vaihtoehtoa vastustaisi lainkaan, mikäli se pogbamainen keskikenttähankinta jää tekemättä, mutta muuten ehkä parempi jatkaa vielä lainalla.

Thorgan Hazard (2017)

Kaksi vuotta sitten Chelseaan samoihin aikoihin veljensä kanssa liittynyt Hazard oli joidenkin mielestä ainoastaan Edenin saunakaveriksi seuraan hankittu pelaaja, mutta kyllähän tämä kuulemani mukaan ihan kova pelimies on. Viime kaudella lopullinen läpimurto Belgian liigan eliittiin Zulte Waregemin riveissä ensimmäisen lainapestin 5+10 kendotehojen parannuttua huomattavasti Hazardin yllettyä peräti 17 maaliin ja 20 maalisyöttöön. Valinta Belgian liigan vuoden pelaajaksi ja nimeäminen kivikovan MM-kisajoukkueen varasijoille kertovat omaa kieltään miehen tasosta ja ensi kaudella sitten Borussia Mönchengladbachin riveissä toiveissa läpimurto kansainväliselle huipputasolle.

Christian Atsu (2018)

22-vuotias ghanalainen liittyi seuraan viime syksyllä siirtoikkunan kalkkiviivoilla Porton riveistä ja lainattiin heti Vitesseen, jossa otteet olivat ilmeisesti melko dominoivia miehen tultua valituksi Vitessen vuoden pelaajaksi. MM-kisoissa vahvoja esityksiä niin USA:a kuin Saksaakin vastaan ja ensi kaudelle sitten jotain hieman enemmän miehen kykyjä testaavaa lainapestiä kovempaan liigaan.

Bertrand Traoré (2018)

18-vuotias viime vuoden pre-seasonilla pari maaliakin tehnyt Burkina Fason maajoukkuemies allekirjoitti vuodenvaihteessa pitkään jatkuneen epätietoisuuden jälkeen uransa ensimmäisen ammattilaispahvin ja suuntasi välittömästi Vitesseen loppukaudeksi lainalle ja ilmeisesti otteet siellä olivat hyviä, sillä lainapestille julkaistiin eilen ensi kauden kattava jatko.

Mario Pašalić (2018?)

Lupaava 19-vuotias kroatialainen keskikenttäpelaaja liittyi seuraan joskus alkuvuodesta ja pelasi loppukauden lainalla kasvattiseuransa Hajduk Splitin riveissä, jossa nopealla wikipedia-skouttauksella liigamaaleja kertyi peräti 11 kappaletta. Hyvät otteet kotimaansa liigassa johtivat nimeämiseen Kroatian alustavaan MM-kisaryhmään ja olisi ollut mielenkiintoista nähdä Pasalic tositoimissa isolla näyttämöllä, mutta lopullisesta kisajoukkueesta mies karsiutui valitettavasti pois. Ensi kaudella Vitesseen?

Oriol Romeu (2015)

Aikanaan lupaavin ottein avauskokoonpanon paikan debyyttikaudellaan Chelseassa Villas-Boasin alaisuudessa lunastanut Romeu ei ole saanut ikävän polvivammansa jälkeen vastuuta oikein missään ja tänä kesänä voisi olla aika hakea uralle uutta tuulta purjeisiin jostain vähän pienemmistä ympyröistä. Toivottavasti edes jotakin saludoja irtoaa.

Victor Moses (2017)

Viime kauden Liverpoolissa tuhnuillut Moses lienee ulostuslistalla, jos vain sopiva ottaja löytyy. Ei mitään käyttöä Chelseassa, ellei nyt sitten joksikin jämälaituriksi jää HG-statuksensa vuoksi, mutta en pitäisi tätä kovinkaan todennäköisenä. Evertonin kiinnostuksesta on tietääkseni huhuiltu ja sieltä löytyisi ainakin managerin pallilta tuttu mies Wiganin ajoilta, joten ehkäpä se voisi olla ihan hyvä paikka Mosesille.

Marko Marin (2017)

Saksan Messin ura on ollut nyt pari vuotta syöksykiidossa, vaikka otteet Sevillassa taisivat ajoittain ihan lupaavia olla. Pelejä näköjään kertyi lopulta jopa 30 kappaletta, mutta villinä veikkauksena sanoisin ettei noista kovinkaan montaa avauskokoonpanossa tainnut olla. Huhuiltu olevan Werder Bremen aikaisen managerinsa Thomas Schaafin kiikarissa Eintracht Frankfurtiin ja hintaa olisi neljä miljoonaa puntaa, joten ei muuta kuin mies lihoiksi.

Gaël Kakuta (2015)

Takavuosien superlupauksella ei nykyään kovin kummoisesti mene ja viime kaudella pelejä kertyi Vitessessä ja Laziossa yhteensä 9 kappaletta. Toiveissa myynti tänä kesänä, mutta vähän veikkaan patongin suuntaavan vielä lainalle johonkin seuraan joka ainakin osan hänen palkoistaan suostuu maksamaan ja ensi vuonna sitten ilmaisella siirrolla pihalle sopimuksen päätyttyä, sillä ei kai mikään seura tällaisesta entisestä lupauksesta oikeasti rahaa ole halukas maksamaan?

Josh McEachran (2016)

Uhkaavasti alkaa näyttää siltä, että tämä janari menee sinne ”takana loistava tulevaisuus” kategoriaan yhdessä Kakutan kanssa. Ancelottin alaisuudessa nähtyjen lupaavien otteiden jälkeen rahakas jatkopahvi vuodeen 2016 asti ja sen jälkeen leveä elämäntapa vei voiton jalkapallosta. Viime kaudella epäonnistuneet lainapestit divarissa ensin Watfordin ja sitten Wiganin riveissä ei herätä ainakaan allekirjoittaneessa hirveästi luottamusta McEachranin tulevaisuuteen Chelseassa ja uskoisinkin hänen olevan tänä kesänä lähdössä, jos joku hänestä jotain rahaa suostuu maksamaan, mutta muuten joku uusi laina lienee taas ajankohtaista. Mikäli parantaa asennettaan ja elämäntapojaan, niin ura on vielä edes jokseenkin pelastettavissa, mutta Chelseassa en näe hänelle olevan enää käyttöä.


Hyökkäys:

9.  Fernando Torres (2016)

Mourinho oli nyt siis jo viides manageri, joka ei saanut Torresista mitään irti ja puheet joukkueen pelitavan soveltumattomuudesta miehen vahvuuksiin alkavat menettää pohjaansa, jos eivät sitä menettäneet jo vuosia sitten. Liigassa viisi maalia on luokaton saldo lähes 30 ottelua ja yli 1500 minuuttia pelanneelle kärkipään seuran hyökkääjälle, oli pelitapa sitten millainen tahansa. £175k / vko palkkaa nauttivalle kehäraakille tuskin ottajia löytyy, joten eiköhän Torres valitettavasti jää vielä kakkos- tai kolmoskärjeksi, mutta toivon todella olevani väärässä.

18. Romelu Lukaku (2016)

Jaa-a, mitähän tästä janarista sanoisi. 21-vuotias belgialainen superlupaus tuli koko ikänsä kannattamaan seuraan kolme vuotta sitten ”uutena Drogbana”, mutta ei ole ihan idolinsa saappaita pystynyt täyttämään ja miehen maalisarake Chelsean paidassa näyttääkin yhtä pyöreää nollaa. Ensimmäinen kausi meni sivuraiteilla hänen jouduttua kilpailemaan paikasta Drogban, Torresin, Anelkan, Sturridgen ja Kaloun kanssa ja odotetusti tuon viisikon takaa ei kuka tahansa 18-vuotias keltanokka peliaikaa saa. Seuraava sesonki meni upeasti West Bromwichissa ja maaleja syntyi Steve Clarken alaisuudessa 17 kappaletta, vaikka Lukaku ei lähellekään koko kautta avauksen miehenä edes ollut. Erinomainen saldo ja monet odottivat tässä olevan Chelsean hyökkääjä kaudelle 13/14, mutta syystä tai toisesta mies päätti sitten siirtoikkunan kalkkiviivoilla lähteä Evertoniin, jossa peli kulkikin lähes yhtä hyvin kuin edellisenä vuonna WBA:n paidassa ja kehitystä Lukakun pelissä oli muutenkin havaittavissa.

Pidin kauden edetessä itsestäänselvänä, että MM-kisojen takia säännöllisen peliajan perässä lainalle halunnut Lukaku tekisi paluun Chelsean paitaan täksi kaudeksi ja taistelisi paikastaan uuden hyökkääjähankinnan kanssa nykyisten tuhnujen jatkaessa uriaan muualla, mutta näköjään Lukakua itseään ei tämä suunnitelma kiinnosta edes vähää alusta ja itseäni on ainakin tuo monta kuukautta jatkunut lähes jokapäiväinen lapsellinen vinkuminen medialle alkanut jo raivostuttamaan siinä määrin, että alan jo lähes odottamaan sitä päivää kun Lukaku vihdoin seurasta lähtee. Jos Chelsean paidassa pelaaminen ei miestä kiinnosta, koska seura ei ole valmis hänen naurettaviin uhkavaatimuksiinsa ykköskärjen paikasta alentumaan, niin ei muuta kuin adiós ja seuraavaa yrittäjää sisään. Harmi, että homma ei toiminut sillä kyseessä on ehdottomasti hyvä pelaaja jolla on potentiaalia nousta maailman eliittiin, mutta vaikuttaa sellaiselta vatipäältä että en jää kaipaamaan mikäli nyt on lähteäkseen. Onhan tässä toki vielä aikaa tilanteen muuttumiselle, mutta kyllä Lukaku on tuolla jatkuvalla avautumisellaan tehnyt tilanteensa seurassa hyvin vaikeaksi ja jatkon epätodennäköiseksi. Toivottavasti jostakin päin Eurooppaa irtoaa edes hyvä hinta (+25m).

19. Demba Ba (2016)

Ba’ta yritettiin kovasti viime syksynä kaupata, mutta halukkaita ei lopulta Arsenalia lukuunottamatta ollut ja Özilin siirryyttyä tykkimiesten riveihin ei Mourinho siirtoa kilpailevaan seuraan sallinut ja Ba jäi kolmoskärjeksi Chelseaan. Kahdeksan maalia, joista tärkeimpinä ratkaisumaalit PSG:n ja Liverpoolin verkkoihin, on erinomainen saldo alle 1000 minuutin peliajalla. Pitäisin Demban enemmän kuin mielelläni ensi kaudellakin kakkos- tai kolmoskärjen roolissa, mutta taitaa mies itse haluta siirtoa peliajan perässä muualle ja ainakin Turkista löytyy useita kiinnostuneita seuroja. Ei muuta kuin hyvää jatkoa, jos tämä tarina oli nyt tässä.

40. Lucas Piazon (2017)

Viime kausi Vitessen riveissä oli kaksijakoinen ensimmäisen puoliskon ollessa täyttä dominanssia ja loppukauden puolestaan täyttä kurapaskaa. Vuodenvaihteeseen mennessä Piazon iski peräti 11 liigamaalia Eredivisiessä ja kalenterivuoden 2014 puolella ei sitten yhtäkään. Potentiaalia on vaikka mihin, mutta nyt alkaisi olla aika lunastaa sitä tasaisemmilla otteilla.

Patrick Bamford (2016)

20-vuotiaan englantilaiskärki Bamfordin kauden ensimmäinen puolisko lainalla MK Donsin riveissä League One tasolla tuotti 23 otteluun 14 maalia, jonka jälkeen pelaaja todettiin kyseiselle sarjatasolle liian hyväksi ja lainattiin loppukaudeksi Derbyyn, jota mies niinikään vahvisti tehtyään 14 startissa 8 osumaa. Mielenkiintoinen pelaaja, jonka otteet kannattaa ottaa tarkasteluun myös ensi kaudella, missä sitten ikinä tuleekaan pelaamaan.

Diego Costa

Aivan lopullista sinettiä Costan siirrolle ei ole vielä annettu, mutta kyllähän tämä on molempien seurojen toimesta sekä pelaajan omasta suusta vahvistettu olevan jo lähes paketissa ja voidaan huoleti ottaa myös Costa tarkasteluun tämän kausitopicin avaukseen. Viime kaudella La Ligassa 35 otteluun 27 maalia ja myös chämppärissä 9 peliin 8 osumaa Atleticon porskutettua liigassa käsittämättömästi mestaruuteen asti ja Euroopan kermakentilläkin finaaliin, jossa joukkue koki karun jatkoaikatappion paikallisvastustaja Real Madridille. Kaiken järjen mukaan tässä on nyt se ratkaisu seuraa viimeiset nelisen vuotta vaivanneeseen kärkipelaajaongelmaan, mutta kysymysmerkkejä on myös nostettu siitä, onko Costa vain yhden kauden ihme ja sopeutuuko mies muuhun kuin Cholo Simeonen pelikirjaan, mutta ainakin itselläni on kova luotto tämän 40-vuotiaalta huumekartellipomolta näyttävän Costan tekemiseen ja odotan hänen tykittävän kunnossa pysyessään vähintään 20 valioliigamaalia ensi kaudella. Mourinholla on nyt ollut yksi kausi aikaa muokata joukkueen pelitapaa mieleisekseen, jonka lisäksi keskikentälle on hankittu lisää luovuutta Fabregasin muodossa ja kaikki seuran muista hyökkäävistä keskikenttäpelaajista ovat seuraan jo sopeutuneet, joten mitään tekosyitä ei enää pitäisi hyökkääjien tuhnuilulle olla. Täytyy todella toivoa, että Costa saa Chelsea-uralleen lentävän lähdön ja onnistuu maalinteossa nopeasti ettei Shevan, Torresin ym. hyökkääjäfloppien haamut ala häntä heti alusta asti vaivaamaan.
________________________________________

14/15, Mourinhon toisen kauden taika:


2004 Portossa, 2006 Chelseassa, 2010 Interissä ja 2012 Real Madridissa toivat täytettä Mourinhon palkintokaappiin yhteensä seitsemän pokaalin verran. Miten käy Chelseassa vuonna 2015?

Kuten otsikko sanoo, niin Mourinhon joukkueet ovat perinteisesti olleet aina vahvimmillaan miehen toisella kaudella managerina ja seuraavan vuoden aikana nähdään nähdään, pitääkö tämä totuus edelleen paikkaansa. Vahvistuksia ongelmakohdille on jo nyt nähty Cesc Fabregasin sekä Diego Costan muodossa, jonka lisäksi myös Filipe Luisia ollaan kovasti jahtaamassa vasemman pakin tontille Ashley Colen korvaajaksi ja mikäli myös tuo hankinta lähiaikoina toteutuu, niin paketti alkaa olemaan loppusilausta vaille valmis monivuotiseen dynastiaan. Tuo loppusilaus olisi mielestäni Ramiresin mahdollinen korvaaminen jollain maailmanluokan b2b-pelurilla, Lukakun todennäköisestä myynnistä tulevilla rahoilla hankittavan niin taidoiltaan kuin pääkopaltaankin sellaisen edindzekomaisen kakkoskärjen löytäminen sekä mahdollisesti myös yksi hankinta puolustuksen keskustaan, mikäli Zouman ei katsota olevan vielä valmis ottamaan roolia topparin tontilla ja hänelle ollaan povaamassa kunnon paikkaa vasta kun aika on Terrystä ja Ivanovicista jättämässä. En todellakaan odota näitä kaikkia kolmea paikkaa täytettävän enää tämän siirtoikkunan aikana eikä niitä ensi kaudella menestymiseen mielestäni välttämättä edes tarvita, mutta jos edes yksi tai kaksi saataisiin paikattua tänä kesänä ja loput sitten seuraavan parin vuoden aikana, niin a vot. Rahastahan Chelsealla ei yksikään hankinta, edes jonku 60 miljoonan hintaisen Pogban, pitäisi jäädä kiinni sillä seura on tekemässä kauden 13/14 tilikaudella voitollista tulosta ja tämän kesän tähän mennessä hankitut pelaajat on hyvin suurelta osin kuitattu pelkän David Luizin myynnillä ja kovapalkkaisten pelaajien kuten Lampardin, Colen sekä Eto’on saamisella pois palkkalistoilta. Lisäksi seuralta löytyy tukku ylijäämäpelaajia kuten Bertrand, Romeu, Mikel, Moses, Marin, Ba ja myös kiukutteleva Lukaku joiden myynneistä saatavilla rahoilla pitäisi olla vielä pari hankintaa varaa kuitata ilman että seuran täytyy alkuperäiseen siirtobudjettiinsa juurikaan edes kajota.

Jos / kun tuota ensiluokkaista keskikenttäpelaajaa ei tämän kesän aikana kuitenkaan ole saatavilla, niin seuraan liittynee muiden Atleticosta tulevien jatkoksi vielä yhden kauden vuosikymmen takaperin Chelseassa Mourinhon alaisuudessa jo viettänyt 33-vuotias Tiago, jonka hankintaa on jo reilun kuukauden ajan rummutettu monissa medialähteissä varmana. Tietysti Tiago saattaa hyvinkin olla hankintalistalla vaikkapa Mikelin korvaajaksi joka tapauksessa, tuli sitä keskikenttähankintaa tai ei, sillä Tiagon tarkoituksena olisi ilmeisesti tulla aluksi pelaavaan rooliin ja pidemmän tähtäimen suunnitelmana liittyä parin vuoden sisällä Mourinhon oikeaksi kädeksi valmennustiimiin. Lukakun puolestaan lähtiessä ei yllättäisi yhtään, mikäli Costan tuuraajan roolia täyttäisi edelleen aikaisemmin mainituista syistä johtuen muuan Fernando Torres ja puolustuksen keskustan osalta seura saattaa hyvinkin jatkaa Terry, Cahill, Ivanovic, Zouma/Omeruo nelikolla ilman hankintoja ja nämä saattavat ensi kauden riittää vielä mainiosti, mutta jossain vaiheessa nuo mainitsemani hankinnat on mielestäni joka tapauksessa tehtävä ja luotan seuran tekevän ne heti kunhan sopivat pelaajat sattuvat kohdalle sopivilla hinnoilla.

Mielenkiintoista nähdä, miten Mourinho meinaa tällä kaudella Chelseaa peluuttaa. Mitä tapahtuu akselilla Cech/Courtois, mihin sopii Fabregas, miten käy Oscarille, miten saada Diego Costasta atleticomaiset tehot irti tai miten puristetaan Hazardista vielä viime kauttakin kovempia ja tasaisempia suorituksia? Tässä vain muutama varmasti monien mielessä pyörivä kysymys taktiselta puolelta koskien alkavaa kautta ja itse ainakin luotan täysin Mourinhon kykyihin saada kaikista pelaajista parhaat mehut irti.

Alla pari ei-niin-vakavamielistä hahmotelmaa siitä, miten Chelsean nykyinen kokoonpano (höystettynä mahdollisella Filipe Luisin hankinnalla) monien kirjoissa tällä hetkellä parhaiten ryhmittyy ja miltä joukkue voisi parhaimmillaan näyttää, mikäli tuo housujakostuttava joskin mielestäni silti vielä tässä vaiheessa äärimmäisen epätodennäköinen keskikenttähankinta saataisiin vielä tämän kesän aikana tehtyä. Nämähän nyt ovat vain suuntaa-antavia hassutteluja, sillä jalkapallo on silti loppujen lopuksi joukkuepeli ja jokaisella joukkueen ringissä olevalla pelaajalla on iso rooli pelattavanaan, vaikka kaikki eivät tuollaiseen fantasiakokoonpanoihin mahtuisikaan.

 
________________________________________

Pelaajaliikenne

Ulos:
David Luiz, PSG (£50m)
Romelu Lukaku, Everton (£28m)
Demba Ba, Besiktas (£5m)
Patrick Van Aanholt, Sunderland (£3m)
Fernando Torres, AC Milan (laina)
Ashley Cole, AS Roma (sopimus päättyi)
Sam Hutchinson,  Sheffield Wednesday (sopimus päättyi)
Frank Lampard, New York City FC (sopimus päättyi)
Samuel Eto’o, Everton (sopimus päättyi)
Henrique Hilario, eläke (sopimus päättyi)

= £86m

Sisään:
Cesc Fabregas, Barcelona (£27m)
Diego Costa, Atletico Madrid (£32m)
Mario Pasalic, Hajduk Split (£2m)
Filipe Luis, Atletico Madrid (£16m)
Didier Drogba, Galatasaray (ilmainen)
Loic Remy, QPR (£8,5m)

= £86m
________________________________________

Jatkosopimukset

John Terry, kesään 2015 asti
Jamal Blackman, kesään 2019 asti
Kenneth Omeruo, kesään 2018 asti
Oriol Romeu, kesään 2017 asti

(tilanne 17.7.2014)
________________________________________

Otteluohjelma

Pre-season:
July 16: Wycombe Wanderers 5-0
July 19: AFC Wimbledon 3-2
July 23: RZ Pellets 1-1
July 27: NK Olimpija Ljubljana 2-1
July 30: Vitesse Arnhem 3-1
August 3: Werder Bremen 0-3
August 10: Ferencvaros 2-1
August 12: Real Sociedad 2-0

Premier League:
August 16: Burnley (A)
August 23: Leicester (H)
August 30: Everton (A)
September 13: Swansea (H)
September 20: Manchester City (A)
September 27: Aston Villa (H)
October 4: Arsenal (H)
October 18: Crystal Palace (A)
October 25:Manchester United (A)
November 1: Queens Park Rangers (H)
November 8: Liverpool (A)
November 22: West Bromwich Albion (H)
November 29: Sunderland (A)
December 3: Tottenham (H)
December 6: Newcastle (A)
December 13: Hull (H)
December 20: Stoke (A)
December 26: West Ham (H)
December 28: Southampton (A)
January 1: Tottenham (A)
January 10: Newcastle (H)
January 17: Swansea (A)
January 31: Manchester City (H)
February 7: Aston Villa (A)
February 11: Everton (H)
February 21: Burnley (H)
February 28: Leicester (A)
March 3: West Ham (A)
March 14: Southampton (H)
March 21: Hull (A)
April 4: Stoke (H)
April 11: Queens Park Rangers (A)
April 18: Manchester United (H)
April 25: Arsenal (A)
May 2: Crystal Palace (H)
May 9: Liverpool (H)
May 16: West Bromwich Albion (A)
May 24: Sunderland (H)
________________________________________

[Ryan Joseph Wilson]

Sellainen huomio, että Azpilicueta pelasi jo Marseillessa jonkin verran vasempana puolustajana, joten pelipaikka ei ollut hänelle entuudestaan täysin vieras.

[kettunuttu]

Avaukselle massiivinen ja topikki seurantaan

[Yrski]

Hieno ja kattava avaus, varsinkin pelaajaesittelyjen osalta. Toivotaan jo ennen ensimmäistä harjoitushöntsääkään etteivät loukkaantumiset tälläkään kaudella tule vaivaamaan saati pilaamaan joukkueen mahdollisuuksia pelata pokaaleista. Etenkin Cescille toivotaan onnistumisia heti alusta alkaen.

Omalta osalta koitetaan tällä alkavalla kaudella keskittyä vielä kattavammin lainalla olevien pelaajien seurantaan toki Sinisiä laiminlyömättä

[Hivo]

Kiitos avauksesta. Jos tämän kauden kausitopiciin yrittäis vähän aktiivisemmin kirjoitella mitä viime vuotiseen.

[JFT39]

Kopioidaan vanhasta topicista nuo UCL-päivämäärät mukaan, otetaan quotet pois niin saatte vapaasti lainata jos siltä tuntuu. Kansalliset cupit siis puuttuu vielä.

Lisätään ohjelma kirjoitetussa muodossa, pitää lisäillä cup-päivät kun ehtii...

August 2014

Burnley V Chelsea    Sat 16 Aug    15:00    
   Premier League    

Chelsea V Leicester   Sat 23 Aug    15:00    
   Premier League    

Everton V Chelsea   Sat 30 Aug    15:00    
   Premier League

September 2014

Chelsea V Swansea   Sat 13 Sep    15:00    
   Premier League    

16–17 September
UCL Group stage Matchday 1

Man City V Chelsea   Sat 20 Sep    15:00    
   Premier League    

Chelsea V Aston Villa   Sat 27 Sep    15:00    
   Premier League

30 September–1 October 2014
UCL Group stage Matchday 2

October 2014

Chelsea V Arsenal    Sat 4 Oct    15:00    
   Premier League    

Crystal Palace V Chelsea   Sat 18 Oct    15:00    
   Premier League    

21–22 October 2014
UCL Group stage Matchday 3

Man Utd V Chelsea   Sat 25 Oct    15:00    
   Premier League

November 2014

Chelsea V QPR   Sat 1 Nov    15:00    
   Premier League    

4–5 November 2014
UCL Group stage Matchday 4

Liverpool V Chelsea   Sat 8 Nov    15:00    
   Premier League    

Chelsea V West Brom   Sat 22 Nov    15:00    
   Premier League    

25–26 November 2014
UCL Group stage Matchday 5

Sunderland V Chelsea   Sat 29 Nov    15:00    
   Premier League

December 2014

Chelsea V Tottenham   Wed 3 Dec    19:45    
   Premier League    

Newcastle V Chelsea   Sat 6 Dec    15:00    
   Premier League    

9–10 December 2014
UCL Group stage Matchday 6

Chelsea V Hull   Sat 13 Dec    15:00    
   Premier League    

Stoke V Chelsea   Sat 20 Dec    15:00    
   Premier League    

Chelsea V West Ham   Fri 26 Dec    15:00    
   Premier League    

Southampton V Chelsea    Sun 28 Dec    15:00    
   Premier League

January 2015

Tottenham V Chelsea   Thu 1 Jan    15:00    
   Premier League    

Chelsea V Newcastle   Sat 10 Jan    15:00    
   Premier League    

Swansea V Chelsea   Sat 17 Jan    15:00    
   Premier League    

Chelsea V Man City   Sat 31 Jan    15:00    
   Premier League

February 2015

Aston Villa V Chelsea   Sat 7 Feb    15:00    
   Premier League    

Chelsea V Everton   Wed 11 Feb    19:45    
   Premier League    

17–18 & 24–25 February 2015
UCL Round of 16 First Leg

Chelsea V Burnley    Sat 21 Feb    15:00    
   Premier League    

17–18 & 24–25 February 2015
UCL Round of 16 First Leg

Leicester V Chelsea   Sat 28 Feb    15:00    
   Premier League

March 2015

West Ham V Chelsea   Tue 3 Mar    19:45    
   Premier League    

10–11 & 17–18 March 2015
UCL Round of 16 Second Leg

Chelsea V Southampton    Sat 14 Mar    15:00    
   Premier League    

10–11 & 17–18 March 2015
UCL Round of 16 Second Leg

Hull V Chelsea   Sat 21 Mar    15:00    
   Premier League

April 2015

Chelsea V Stoke   Sat 4 Apr    15:00    
   Premier League    

QPR V Chelsea   Sat 11 Apr    15:00    
   Premier League    

14–15 April 2015
UCL Quarter-finals First Leg

Chelsea V Man Utd   Sat 18 Apr    15:00    
   Premier League    

21–22 April 2015
UCL Quarter-finals Second Leg

Arsenal V Chelsea    Sat 25 Apr    15:00    
   Premier League

May 2015

Chelsea V Crystal Palace   Sat 2 May    15:00    
   Premier League    

5–6 May 2015
UCL Semi-finals First Leg

Chelsea V Liverpool   Sat 9 May    15:00    
   Premier League    

12–13 May 2015
UCL Semi-finals Second Leg

West Brom V Chelsea   Sat 16 May    15:00    
   Premier League    

Chelsea V Sunderland   Sun 24 May    15:00
   Premier League

June 2015

6 June 2015
UCL Final

E. Versio johon lisätty UCL-päivämäärät, arvontapäivät alla

Group stage 28 August 2014
Round of 16 15 December 2014    
Quarter-finals 20 March 2015
Semi-finals, Final 24 April 2015

[JFT39]

£50m?

[Jype]

Schürrlelle kaksi maalia Brasilian perseraiskajaisissa, on se kliininen.

[Panze]

Schürrlelle kaksi maalia Brasilian perseraiskajaisissa, on se kliininen.

Tämän päivän peliä katsellessa Chelsea-fanit varmaan hieroivat käsiä yhteen, kun se yksi hassutukkainen kaveri töhöili oikein urakalla.. Noh pelasihan Luiz ihan hyvin, kun Silva oli vierellä, eli ehkä hän pääsee pelaamaan itselleen sopivaan paikkaan

[Jype]

Tämän päivän peliä katsellessa Chelsea-fanit varmaan hieroivat käsiä yhteen, kun se yksi hassutukkainen kaveri töhöili oikein urakalla.. Noh pelasihan Luiz ihan hyvin, kun Silva oli vierellä, eli ehkä hän pääsee pelaamaan itselleen sopivaan paikkaan

Kyllähän Luiz tähän päivään asti on kisoissa pelannut Silvan vierellä todella hyvin. Tiedä sitten johtuiko se Silvan poissaolosta vai oliko kyseessä muuten vain taas yksi niistä Luizin kuuluisista koomapäivistä, mutta olihan tuo tänään jotain aivan järkyttävää. Voin vain kuvitella sitä tunnetta PSG:n seurajohdolla tuota ottelua katsoessa. "Vieläköhän tällä tuotteella oli se 30 päivän palautusoikeus voimassa "

[Panze]

Kyllähän Luiz tähän päivään asti on kisoissa pelannut Silvan vierellä todella hyvin. Tiedä sitten johtuiko se Silvan poissaolosta vai oliko kyseessä muuten vain taas yksi niistä Luizin kuuluisista koomapäivistä, mutta olihan tuo tänään jotain aivan järkyttävää. Voin vain kuvitella sitä tunnetta PSG:n seurajohdolla tuota ottelua katsoessa. "Vieläköhän tällä tuotteella oli se 30 päivän palautusoikeus voimassa "

Niin, varmasti syitä oli monia tuohon sukellukseen, yksi mahdollinen voisi olla Luizin kohdalla kapteeninnauha, Luiz on pelannut aiemmissakin peleissä aikalailla limitillä, että onko lataus liian kova. Nyt sitten näytti, että yli oltiin menty ja reippaasti. Noh näitä on ihan mahdoton tietää ja menee ot:n puolelle, kun mies on jo historiaa Chelsean osalta

[jerss]

Avaukselle Kohta mennään ekan harkkamatsin muodossa, tänä vuonna triplaa!

[Zlatanic]

Olen tuopin velkaa, loistava ja mielenkiintoinen avaus

Heitin kolikon toivomuskaivoon, Lukaku <-> Zlatan.

[Hesuste]

Mainio avaus!

Hyvät lähtökohdat näyttäisi ensi kauteen olevat!

[Budha-B]

Tulihan se sieltä

Hienoa työtä

[Nekalan Lampard]

Hieno avaus! Seurantaan. Pientä analyysiä tulevasta kaudesta myöhemmin...

[TheBlues]

Pakollinen peukuttelu jälleen ThePorolle mahtavasta työstä meidän muiden sinisten ja toki muiden iloksi! Toivottavasti tulevalla kaudella allekirjoittanutkin pystyisi antamaan jotain aikaisempia kausia enemmän tänne tähän topiciin.
 
Erittäin kiimainen kausi jälleen tuloillaan, niin Chelsean kuin koko mestaruustaistelun osalta, jota tässä vesikielellä odotellaan!

[Roskakori]

Mahtava avaus ThePorolta, loistavaa työtä! Eilen katseltuani Brasilia - Saksa peliä tuli mieleen semmonen, että eikös tuo Khedira oo aika korkealla Jose-sedän papereissa. Tuonhan voisi vielä naarata tuonne keskikentälle ajamaan tätä "Ramiresin" roolia, jos kerta hänelle ottajia löytyisi muualta. Loppuisi turhien punaisten keräily ja lisäksi tulisi erikoistilanteisiin/hyökkäystilanteisiin kokoa Khediran muodossa.

[bredi]

Pelaajalistaa tarkkaillessani tuli mieleen Chelsean palkkabudjetin koko, pakko olla luokkaa älytön. Toki tuosta muutama pelaaja vielä poistuu mutta pelkästään reservien palkat ylittänevät suurimman osan muiden Valioliigajengien palkoista.

Positiivista on toki se että ainakin syvyyttä löytyy.

[budha]

Pelaajalistaa tarkkaillessani tuli mieleen Chelsean palkkabudjetin koko, pakko olla luokkaa älytön. Toki tuosta muutama pelaaja vielä poistuu mutta pelkästään reservien palkat ylittänevät suurimman osan muiden Valioliigajengien palkoista.

Positiivista on toki se että ainakin syvyyttä löytyy.

Kauden 2012-2013 virallisissa luvuissa (tuoreemmilla tiedoilla voi vain mutuilla ja jossitella) Chelsean edelle ehtivät molemmat manchesterilaisseurat. City oli alemman keskikastin jengin verran Unitedia ja Chelseaa edellä, ja United ja Chelsea saman verran viidentenä ollutta Liverpoolia edellä. Arsenal nipisti vielä Chelsean ja Liverpoolin puoliväliin.

[Socalled]

Erittäin hyvä ja kattava avaus. Kiitos! Alkaisi se kausi jo.

[JamesBondi]

Hyvä hieno avaus! Hajduk splitin 19-vuotias Mario Pasalic on Chelsean kesän kolmas hankinta. Keskikentällä viihtyvä Pasalic maininnu Lampardin olevan miehen suuri idoli. Eiköhän mies matkaa ainakin ensi kaudeksi lainalle.

[Jype]

Hajduk splitin 19-vuotias Mario Pasalic on Chelsean kesän kolmas hankinta. Keskikentällä viihtyvä Pasalic maininnu Lampardin olevan miehen suuri idoli. Eiköhän mies matkaa ainakin ensi kaudeksi lainalle.

Tämä janarihan oli topicin avauksessa jo mainittuna ja siirto on ollut sovittuna jo tammikuusta asti, mutta näköjään soppareita ei vielä oltu allekirjoitettu ennen tätä päivää.

Aivan varmasti lähtee lainalle, sillä työlupaa ei Englannin kentillä pelaamiseen vielä ole. Kroatiahan liittyi Euroopan Unioniin vuosi sitten, mutta jotain selvittämättömiä asioita siellä vielä on ja vielä tämän vuoden ajan kroatialaiset tarvitsevat Englannissa työskennelläkseen työluvan. Huhuja on ollut, vähemmän yllättäen, Vitessestä mutta kyseessä on sen tason lupaus että kiinnostusta on myös ainakin Bundesligasta sekä Serie A:sta ja lainaseura saattaa hyvinkin löytyä jostain Eredivisietä kovemmasta sarjasta. Toivottavasti kuitenkin löytyy seura, jossa avauksen paikka on tarjolla ettei mene vuosi täysin hukkaan kuten vaikkapa Wallacella Interissä viime kaudella.

[pikkupelle]

Avaukselle näin yleisesti ottaen peukkua tältäkin suunnalta. Toki tuo tuli vasta silmäiltyä läpi, mutta hyvältä vaikuttaa.

Torresin kohdalla en ymmärrä tuota logiikkaa, että viideskään valmentaja ei saanut miehestä mitään irti ja tämä jollain tapaa todistaisi, että kyse ei ole pelitavasta. Edelleenkään tuolla piikissä ei ole yksikään mies osunut tasaiseen tahtiin tolppien väliin. Toki Torres ja Chelsea alkaa olemaan jo nähty combo ja mieluusti Nandon näkisi jossain muualla ykköshyökkääjän roolissa. Kyseessä on kuitenkin edelleenkin hyvä pelaaja, joka tuon ykköskärjen roolin voisi lunastaa aika monessa muussa kovankin luokan seurassa.