Lihansyöjäkasvi
Poissa
|
 |
Vastaus #1050 : 18.09.2007 klo 06:05:42 |
|
Bernd Schneider joka juuri palasi maajoukkueeseen Romaniaa vastaan? Kaveri olisi voinut lähteä Realiin mutta ei oikein viihdy ulkomailla.
... ja on melkein samanikäinen kuin Sami Hyypiä. Tavallaan kyllä lohdullista, että kantavien voimien ikääntymisongelmia on muillakin maajoukkueilla.
|
|
|
|
|
Cetot Windusta
Poissa
|
 |
Vastaus #1051 : 18.09.2007 klo 07:35:56 |
|
Eihän maailma tarvitse enää kykyjenetsijöitä, kun tilastot aukottomasti osoittavat sen tason...en edes tiedä millaisiin tilastoihin tuossa viittaat, mutta tavan pulliaisille tarjolla olevista tilastoista ei kyllä kaksisia johtopäätöksiä tehdä. Toki niistäkin voi rakentaa haluamiaan paketteja pointtinsa osoittamiseksi - varsinkin kun erinäiset perustilastot syöttöprosentista lähtien ovat niin monitulkintaisia ettei niillä tee paskan vertaa näkemättä pelejä.
En ole varma, mutta olisivatko esim. kaksinkamppailujen voittoprosentit, joissa Mertesacker tuppaa olemaan varsin ylivoimainen.
|
|
|
|
|
Callit
Poissa
|
 |
Vastaus #1052 : 18.09.2007 klo 12:02:20 |
|
Tähtiähän on loppupeleissä nikemannekiinit ja pepsipojat, kaverit jotka keräilee henkilökohtaisia pystejä näissä vuosittaisissa kissanristiäisäänestyksissä, oli niiden takana sitten juurnalistit (Ballon d'or), valmentajat (FIFA player of the year) tai joissain tapauksissa ihan vain suuri yleisö (patongit ja Onze d'Or) ja sitä rataa - ei nyt luulisi olevan kovin vaikea tajuta konseptia. Jos kysyt satunnaisessa paikassa X vaikkapa niitä maailman ykköstoppareita niin vastaukseksi tulee Nestaa ja Cannavaroa. Se on eri asia ovatko kaverit faktisesti enää maailman parhaita,
Herääkin kysymys, että kannattaako futista katsoa, jos kerran pepsit, niket ja niilot päättävät ketkä ovat parhaita. Itse vetosin pelilliseen parhauteen, enkä näe siinä mitään väärää. Jos Burman viidakosta tulee sponsoriton ja tuntematon villi-ihminen, joka jouksee olympialaisissa 100m 8,9 niin se on maailmanparas jo silloin eikä vasta sitten, kun se on tehnyt sopimuksen pepsin kanssa. Eihän maailma tarvitse enää kykyjenetsijöitä, kun tilastot aukottomasti osoittavat sen tason...en edes tiedä millaisiin tilastoihin tuossa viittaat, mutta tavan pulliaisille tarjolla olevista tilastoista ei kyllä kaksisia johtopäätöksiä tehdä. Toki niistäkin voi rakentaa haluamiaan paketteja pointtinsa osoittamiseksi - varsinkin kun erinäiset perustilastot syöttöprosentista lähtien ovat niin monitulkintaisia ettei niillä tee paskan vertaa näkemättä pelejä. Kykyjenetsijät käyttävät tilastoja varmaan enemmän kuin ketkään muut. Voin kyllä uskoa, että tilastot ovat rationalisoineet työtä aika paljon. Esim. tänään cliigassa pelaava Bremen on kerännyt joukkueensa pienellä rahalla ja yhdellä scoutilla, joten tänä päivänä voi tosiaan kyseenalaistaa suuret scouttimäärät. En sitten tiedä kuinka suuri asia siinä on noilla tilastoilla, jotka valitettavasti vaihtelevat maasta toiseen. Saksan Impire-daten antaa pelaajille yleisarvosanan, joka kertoo aika hiton hyvin miehen tason. Pakeilla erityinen tarkkailunkohde on 2-kamppailu%, joka kertoo vuosi toisensa jälkeen tasosta suurinpiirtein yhtä paljon kuin hyökkääjän maalimäärä/ottelu. Ko. tilastoista ei juur lohkea tavallisille pulliaisille, mutta Saksan lehdistä saa aina silloin tällöin lukea otteita.
|
|
|
|
|
Callit
Poissa
|
 |
Vastaus #1053 : 18.09.2007 klo 12:09:40 |
|
... ja on melkein samanikäinen kuin Sami Hyypiä. Tavallaan kyllä lohdullista, että kantavien voimien ikääntymisongelmia on muillakin maajoukkueilla.
Saksan joukkueen ikärakenne on erittäin terveellä pohjalla. Schnix nyt valitettavasti sattuu olemaan nestori, josta on pakko luopua jossain vaiheessa. Toni Kroosista tai Marko Marinista tulee ihan mukava korvaaja.
|
|
|
|
|
Blanchflower
Poissa
|
 |
Vastaus #1054 : 18.09.2007 klo 16:39:35 |
|
Herääkin kysymys, että kannattaako futista katsoa, jos kerran pepsit, niket ja niilot päättävät ketkä ovat parhaita. Itse vetosin pelilliseen parhauteen, enkä näe siinä mitään väärää. Jos Burman viidakosta tulee sponsoriton ja tuntematon villi-ihminen, joka jouksee olympialaisissa 100m 8,9 niin se on maailmanparas jo silloin eikä vasta sitten, kun se on tehnyt sopimuksen pepsin kanssa. Niin se maailma vaan pyörii ja on aina pyörinyt, media se on luonut eilispäivänkin tähdet joita kavereiden pelejä koskaan näkemättömät pitävät nykyään oman aikansa parhaimpina. Toki pelilliset ansiot ovat pohjalla, mutta vaikka topparista X tuli isompi legenda kuin topparista Y, se ei tarkoita etteikö jälkimmäinen olisi voinut olla "parempi". Ellei Merten status nykyisestä nouse - minkä se voi toki tehdä - maailma ei todellakaan tule muistamaan häntä aikakautensa suurena. Saksan Impire-daten antaa pelaajille yleisarvosanan, joka kertoo aika hiton hyvin miehen tason. Pakeilla erityinen tarkkailunkohde on 2-kamppailu%, joka kertoo vuosi toisensa jälkeen tasosta suurinpiirtein yhtä paljon kuin hyökkääjän maalimäärä/ottelu. Ko. tilastoista ei juur lohkea tavallisille pulliaisille, mutta Saksan lehdistä saa aina silloin tällöin lukea otteita. Onhan näitä erinäisiä indeksejä ja vastaavia maassa kuin maassa ja rehellisyyden nimissä niistä löytyy kyllä välillä kohtuullisia kuriositeetteja. Mitä esim. 2-kamppailu%:iin tulee, niin taisi olla esim. Dean Richardsilla kohtalaisen hyvä aikanaan, ei se kaverista hääviä topparia tehnyt. Toki kaksinkamppailuprosentti antaa edes hieman parempaa osviittaa toppareiden kohdalla kuin keskikenttämiesten osalta, näiden kohdalla kun luvusta voi vetää välillä todella metsään meneviä johtopäätöksiä.
|
|
|
|
|
Lazy Town
Poissa
Suosikkijoukkue: FCK
|
 |
Vastaus #1055 : 18.09.2007 klo 17:06:34 |
|
Bernd Schuster osaa muuten puhua hemmetin hyvin epsanjaa  Pikakurssin aika Mursulle ja muille niin johan saataisiin heti Jyrä paimentamaan Real Madridin junnuja. Mursulla on nähdäkseni kelpo mahdollisuudet Armeenien peräsimeen. En sitä tosin toivo nyt sillä on vaara että he tuolloin häviäisivät pystyyn loput ottelut ja Suomen tsäänssit heikkenee 
|
|
|
|
|
Callit
Poissa
|
 |
Vastaus #1056 : 18.09.2007 klo 17:46:55 |
|
Toki kaksinkamppailuprosentti antaa edes hieman parempaa osviittaa toppareiden kohdalla kuin keskikenttämiesten osalta, näiden kohdalla kun luvusta voi vetää välillä todella metsään meneviä johtopäätöksiä.
Kuten kaikissa tilastoissa hyöty tulee tulkinnan jälkeen. Keskikenttämiesten keskiarvo on vuosi toisensa jälkeen 50. Jos se on siitä yli, niin kyseessä on vahva kaksinkamppailija jne. Kun keskikenttämiehestä katsotaan 2-kamppailu%, syöttö%, ko. muuttujien määrät, maalilaukauksiin johtavien syöttöjen määrä sekä maalikaukaukset, niin syntyy jotakuinkin 100% kuva pelaajasta. Joillain hyvillä keskikenttäpelaajilla on huono kaksinkamppailu%, ja vahvuudet löytyvätkin noista muista. Kuitenkin tuollaisestakin pelaajasta voi aina sanoa, että parantaisi peliään, jos nousisi tuossa 2-kamppailu%:ssa. Esimerkkinä näistä tuulen jatkuvasti kaatamat Patrik Berger ja Lars Ricken, jotka olisin itse valmentajana lähettänyt sekä paini että nyrkkeilykursseille kovuutta samaan.
|
|
|
|
|
Blanchflower
Poissa
|
 |
Vastaus #1057 : 18.09.2007 klo 18:02:35 |
|
Kuten kaikissa tilastoissa hyöty tulee tulkinnan jälkeen. Keskikenttämiesten keskiarvo on vuosi toisensa jälkeen 50. Jos se on siitä yli, niin kyseessä on vahva kaksinkamppailija jne. Kun keskikenttämiehestä katsotaan 2-kamppailu%, syöttö%, ko. muuttujien määrät, maalilaukauksiin johtavien syöttöjen määrä sekä maalikaukaukset, niin syntyy jotakuinkin 100% kuva pelaajasta. No ei ole ihme että Jol suosii Jenasta, kaveri on varmasti tilastoanalyysin perusteella perkeleen paljon kovempi pelaaja kuin vaikkapa Teme - silmä kyllä kertoo jotain muuta. Kaksinkamppailu% on keskikenttäpelaajien osalta mitä on, prosenttiluku joka ei kerro yhtään mitään pelejä näkemättä. Kaksinkamppailuvoimainen ylhäältä prässäävä keskikenttäpelaaja, joka menee jokaiseen 30/70 tilanteeseen kärsii suhdelukuarviossa tolkuttomasti verrattuna verkkaisempaan ylempänä pelaavaan keskikenttäpelaajan, jonka rooli on vähän jotain muuta. Silti ensimmäinen on kaksinkamppailuissa oikeasti jälkimmäistä vahvempi, sanoo prosentit mitä tahansa.
|
|
|
|
« Viimeksi muokattu: 18.09.2007 klo 18:05:17 kirjoittanut Blanchflower »
|
|
|
|
|
Lihansyöjäkasvi
Poissa
|
 |
Vastaus #1058 : 18.09.2007 klo 18:13:19 |
|
Tulevaisuudessa pelejä ei enää tarvitse pelatakaan. Syötetään vain kaikki tilastodata pelaajista ja tietokone simuloi ottelut. 
|
|
|
|
|
Callit
Poissa
|
 |
Vastaus #1059 : 18.09.2007 klo 19:02:29 |
|
Kaksinkamppailu% on keskikenttäpelaajien osalta mitä on, prosenttiluku joka ei kerro yhtään mitään pelejä näkemättä. Kaksinkamppailuvoimainen ylhäältä prässäävä keskikenttäpelaaja, joka menee jokaiseen 30/70 tilanteeseen kärsii suhdelukuarviossa tolkuttomasti verrattuna verkkaisempaan ylempänä pelaavaan keskikenttäpelaajan, jonka rooli on vähän jotain muuta. Silti ensimmäinen on kaksinkamppailuissa oikeasti jälkimmäistä vahvempi, sanoo prosentit mitä tahansa.
Taas pitää osata tulkita. Ei puolustavan keskikenttäpelaajan tilasto voi olla samanlainen kuin hyökkäävän. Eroja on lähes kaikessa, ei pelkästään 2-kamppailu%:ssa. Ja kyllä matsit pitää tulevaisuudessakin pelata, koska tilastot kirjoitetaan joka matsissa uusiksi. Jälkikäteen näen kyllä paljon mieluummin kattavan tilastoanalyysin kuin melkein kenen tahansa toimittajan hätäisen selostuksen pelistä. Kaikkein mieluiten tietysti yhdistelmän näistä. No ei ole ihme että Jol suosii Jenasta, kaveri on varmasti tilastoanalyysin perusteella perkeleen paljon kovempi pelaaja kuin vaikkapa Teme - silmä kyllä kertoo jotain muuta Tähän en osaa sanoa mitään, mutta vielä käsittämättömämpää oli aikanaan Litin sorsiminen Poolissa, jossa sammakko suosi sitä ikääntynyttä kaljupää sköttiä, mikä lie McCa... Katselin joskus Optan vuosikirjaa, ja tilastojen perusteella kyse täytyi olla taklausten määrästä. Tilastojen mukaan Litti ei kauden aikana taklannut juuri lainkaan, kun taas juuri tuo skötti oli varsin aktiivinen. Sammakolle tämä taklausten määrä oli siis ilmeisen tärkeä tekijä eikä hän suostunut sen korvaamiseen muilla ansioilla. Mielestäni, sinivalkoisin silmin, kärsivä osapuoli oli joukkue.
|
|
|
|
« Viimeksi muokattu: 18.09.2007 klo 19:07:30 kirjoittanut Callit »
|
|
|
|
|
Blanchflower
Poissa
|
 |
Vastaus #1060 : 18.09.2007 klo 19:15:18 |
|
Taas pitää osata tulkita. Ei puolustavan keskikenttäpelaajan tilasto voi olla samanlainen kuin hyökkäävän. Eroja on lähes kaikessa, ei pelkästään 2-kamppailu%:ssa. En käsittääkseni puhunut puolustavista keskikenttäpelaajista mitään.
|
|
|
|
|
lammaspaimen
Poissa
Suosikkijoukkue: FC Kiisto 1904 Vaasa
|
 |
Vastaus #1061 : 18.09.2007 klo 20:43:52 |
|
Komppaan Blankkua. Se on se ja sama millä prosentilla niitä kaksinkamppailuja vie, jos niihin menee ylipäänsä menee järkevästi. Järkevästi ei tarkoita, että menee niihin kaksinkamppailuihin, jotka on mahdollista voittaa, ei suinkaan. Voi syöksyä vaikka kuinka epätoivoiseen pallonriistoyritykseen, jos syöksystä ei ole haittaa omalle joukkueelle ja voitettavaa on paljon. Toisaalta voi olla typerää mennä johonkin jopa johonkin 70/30 palloon, jos parempi ja varmempi tulos saavutetaan peittämällä ja pelaamalla oman joukkueen alastulolle aikaa. Oikeastaan kaikki 1 vs. 1 tilanteet syvällä oman puolustusalueen laidassa ilman varmistusta ovat puolustajan kannalta sellaisia, joissa ei kannata lähteä höntyilemään, vaikka saumat pallonriistoon olisikin.
Kyllä kaksinkamppailutilastot sellaisinaan ovat yhdentekeviä.
|
|
|
|
|
Baresi
Poissa
Suosikkijoukkue: TP-47, Leijonat, Huuhkajat, Jäätävä läppä
|
 |
Vastaus #1062 : 19.09.2007 klo 01:34:19 |
|
jääkiekossa suomi jalkapallossa englanti 
|
|
|
|
|
Callit
Poissa
|
 |
Vastaus #1063 : 20.09.2007 klo 10:49:22 |
|
Kyllä kaksinkamppailutilastot sellaisinaan ovat yhdentekeviä.
Kuvastaa surullisella tavalla kirjoittajan tietämystä futiksesta. 2-kamppailutilasto on yklsi kaikkein parhaiten joukkueen menestystä selittävistä tekijöistä. Kauden aikana 51:een yltävä joukkue on ylemmässä kastissa, 49:ään taipuva jengi alemmassa. Putoajajengit ovat niitä 47-48%:n jengejä. Ihmeellistä, että tällaisesta tarvitsee edes keskustella. Tieto asian merkittävyydestä on ollut olemassa jo kauan. M.. suomalainen Pekka Luhtanen Kihusta on selvitellyt asiaa jo kaukan kauan sitten. Mutta eipä kai tuollainen asia aukene lajiniiloille ja välity median kautta ns. suurelle yleisölle. Tuosta asiatahan ei puhuta käytännössä lainkaan suomalaisissa otteluraporteissa.
|
|
|
|
|
Puuhapete
Poissa
|
 |
Vastaus #1064 : 20.09.2007 klo 11:44:49 |
|
Hauskaa keskustelua täällä Inklännin foorumissa  Tätä Inklänti - Nahkahousut vertailua olisi hyvin voinut tehdä muutama vuosi sitten, kun Saksassa oikeasti ei näyttänyt oikein hyvälle. Silloin oltaisiin saatu melko tasainen vertailu. Nythän tilanne on täysin toinen. Nahkahousut on tasoltaan aivan eri planeetalla kuin Inklänti, pelaajien yksilötasolla, junioreissa ja voi sanoa oikeastaan aika kaikessa. Mun mielestä on ihan turha keskustella jostain maailmantähteydesta, jos joku Carlos on ollut joskus maailmantähti, niin eipä kummoisia kriteerejä siltäkään statukselta vaadita. Sekä Metzelder että Mertesacker ovat loistavia toppareita, mitä helvetin väliä ovatko maailmantähtiä vai ei. Nahkahousujen maajoukkue taitaa muuten olla 1 nuorimmista. Ja kertoohan sekin jotain tasosta, kun sakujen B/C maajoukkueyhdistelmä kaataa Inklännin A/B yhdistelmän. Tässä listaa sakujen erinomaisista pelaajista: Lahm, Metzelder, Mertesacker, Schneider, Frings, Ballack, Schweinsteiger, Klose... Ei vois vähemmän kiinnostaa, ovatko maailmantähtiä vai ei, loistavia pelaajia silti kaikki. Nuorista on tällä hetkellä nousussa niin paljon talenttia, että ei voi kuin ihmetellä. Esim. Sebastian Tyrala tai Toni Kroos ja paljon paljon muita. Kun nyt kerran ollaan Inklännin foorumissa, en voi kuin hämmästellä miten pelaajien ja valmentajien pää ei ole arvokisoissa kestänyt sitten vuoden 1966. Vai onko taso vaan jatkuvasti niin huono  Huolestunut kyllä kannattaa olla, vaikka Valioliigalla menee ihan hyvin. Ei näytä hyvältä 
|
|
|
|
|
Lihansyöjäkasvi
Poissa
|
 |
Vastaus #1065 : 20.09.2007 klo 12:44:35 |
|
Englantilaisten yksilötaso on (molaria lukuunottamatta) aivan riittävä ja selvästi kovempi kuin Saksan. Naurettavaa olisi väittää jotain Scweinsteigeriä Wright-Phillipsin tasoiseksi tai Podolskia Rooneyhin verrattavaksi. Taktisessa puolessa on edelleen toivomisen varaa - tosin onhan (myönnettäköön) Espanja yksilötasolla vielä himpun Englantiakin kovempi nippu, mutta menestys vielä heikompaa. Samaten Hollanti on kovasta nipustaan huolimatta ollut aika vaisu, joten ei England tässä kerhossa yksin ole.
|
|
|
|
|
Puuhapete
Poissa
|
 |
Vastaus #1066 : 20.09.2007 klo 12:53:43 |
|
|
|
|
|
|
Blanchflower
Poissa
|
 |
Vastaus #1067 : 20.09.2007 klo 13:21:01 |
|
Kuvastaa surullisella tavalla kirjoittajan tietämystä futiksesta. Tietämyksestä en tiedä, mutta larzzon ainakin ymmärtää futista aivan eri tasolla kuin vaikkapa herra Callit - vaikka olen todella monessa asiassa larzzonin kanssa eri mieltä, sitä ei tarvitse kahta kertaa miettiä kuuntelisinko Callittin vai larzzonin sepustusta siitä mitä kentällä oikeasti tietyssä missaamassani ottelussa tapahtui. 2-kamppailutilasto on yklsi kaikkein parhaiten joukkueen menestystä selittävistä tekijöistä. Kauden aikana 51:een yltävä joukkue on ylemmässä kastissa, 49:ään taipuva jengi alemmassa. Putoajajengit ovat niitä 47-48%:n jengejä. Mä en tiedä onko tää olkiukko vai aivopieru -> se nyt ei varmasti ole kenellekkään yllättys, että joukkuetasolla kaksinkamppailuprosentti korreloi menestyksen kanssa, niin tekee aika moni muukin tilasto. Siitähän ei kuitenkaan ollut kyse ja siitä on valtameren mittainen matka siihen, että yksilötasolla tilastosta voitaisiin kaksisia johtopäätöksiä tehdä -> siihen kuitenkin tarvitaan melko hyvä käsitys joukkueen pelityylistä ja pelaajan tarkemmasta roolista, ennen kuin tilastollisesta analyysista on edes vähän apua yksilöiden tarkastelussa. Kyllähän tilastodatalla on tänä päivänä iso rooli jalkapallossa, se on kuitenkin vähän eri asia että ammattilainen tekee johtopäätöksiä yksityiskohtaisesta datasta ProZonen avulla, siitä miten pelaaja onnistui roolissaan ja miltä osin esiintyi puutteita ja korjattavaa verrattuna siihen että diletantti yrittää rankata hyvin yleisien tilastojen ja hupi-indeksien kautta hassuja liigan X 5 parasta keskikenttäpeluria rankkauksia.
|
|
|
|
« Viimeksi muokattu: 20.09.2007 klo 13:36:49 kirjoittanut Blanchflower »
|
|
|
|
|
Blanchflower
Poissa
|
 |
Vastaus #1068 : 20.09.2007 klo 13:30:04 |
|
Nythän tilanne on täysin toinen. Nahkahousut on tasoltaan aivan eri planeetalla kuin Inklänti
Eihän se nyt voi olla näin, kaikkitietävät tohtorismiesten tilastot kertovat nykytilanteesta kuitenkin aivan jotain muuta: http://www.timesonline.co.uk/tol/sport/football/fink_tank/article2409896.eceSaksan Euroopan kolmonen, Englanti viides. Mitä vittua, eikö ne tilastot kerrokkaan kaikkea?
|
|
|
|
|
lammaspaimen
Poissa
Suosikkijoukkue: FC Kiisto 1904 Vaasa
|
 |
Vastaus #1069 : 20.09.2007 klo 13:31:48 |
|
Kuvastaa surullisella tavalla kirjoittajan tietämystä futiksesta. 2-kamppailutilasto on yklsi kaikkein parhaiten joukkueen menestystä selittävistä tekijöistä. Kauden aikana 51:een yltävä joukkue on ylemmässä kastissa, 49:ään taipuva jengi alemmassa. Putoajajengit ovat niitä 47-48%:n jengejä.
Ihmeellistä, että tällaisesta tarvitsee edes keskustella. Tieto asian merkittävyydestä on ollut olemassa jo kauan. M.. suomalainen Pekka Luhtanen Kihusta on selvitellyt asiaa jo kaukan kauan sitten. Mutta eipä kai tuollainen asia aukene lajiniiloille ja välity median kautta ns. suurelle yleisölle. Tuosta asiatahan ei puhuta käytännössä lainkaan suomalaisissa otteluraporteissa.
Päätelmille  Ihme, että sinun tarvitsee "asiakirjoittajana" sortua tuollaiseen paskaan, etkä edes yritä keskustella asiasta. Ensinnäkin keskustelimme, tai ainakin minä kuvittelin keskustelevani, yksittäisistä pelaajista, en joukkueista. Mitä tulee joukkueen tilastoihin, niin ne luonnollisesti ovat relevantimpia kuin yksittäisen pelaajan tilastot, joskin jättävät edelleen monia oleellisia joukkueen taktiikkaan liittyviä asioita huomioimatta. Jos asioita ei jäisi (tilastoilta ylipäänsä) huomiotta, olisivat ne suoraan verrannollisia joukkueen menestykseen. Mitä ne eivät ole. Muurisen syöttöprosentit. Yksittäisen pelaajan kohdalla tilastojen epäpätevyys tulee selvemmin esille kuin joukkueen kohdalla. Jalkapallon kaksinkamppailut ovat aina yksittäisiä ja erityisiä tilanteita, joilla on syynsä ja seurauksensa. Tilasto pelkistää kunkin kamppailun häviöksi tai voitoksi. Se ei erittele, että tuosta häviöstä seurasi se ja se ja että tuo voitto johti siihen ja siihen. Pelaajan kannalta jalkapallossa kaksinkamppailuprosentteja oleellisempaa on mihin mikäkin valinta ja teko johtaa - se mitä tilastot eivät kerro. Yksittäinen pelaaja voi tilastoiden valossa pelata miten vain, mutta olla silti joukkueelle tärkeä. Esimerkki jääkiekosta. Pelaaja voi olla hyvä aloittaja joko siksi, että hän voittaa aloituksia tai siksi, ettei hän häviä niitä kuusi-nolla. Valmentajalle aloittaja, joka ei 90 prosentin todennäköisyydellä häviä aloitusta puhtaasti, on huomattavasti parempi valinta puolustuspään aloitukseen kuin aloittaja, joka joko häviää tai voittaa aloituksen, vaikka hänen voittoprosenttinsa pyörisikin 55 pinnan huitteilla (joka on helvetin hyvä prosentti ja pelaajaa siksi voi pitää loistavana aloittajana). Tilastot rekisteröivät vain hävittyjä ja voitettuja aloituksia, eivät sitä mihin yksittäinen aloitus johti tai jätti johtamatta. Mutta turhahan tästä on keskustella, koska joukkuetilastot sen ja sen osalta kertovat sitä ja tätä  DIT: Olinpas hijas...
|
|
|
|
|
Lihansyöjäkasvi
Poissa
|
 |
Vastaus #1070 : 20.09.2007 klo 13:42:57 |
|
Samat olisi voinut hyvästä syystä laittaa sinun koko viestillesi saksalaisten huippupelaajien listauksineen, mutta päätin vastata kumminkin asiallisesti.
|
|
|
|
|
Lihansyöjäkasvi
Poissa
|
 |
Vastaus #1071 : 20.09.2007 klo 13:47:31 |
|
Tilastosta viis, Realia vastaan Mertesacker oli korkeintaan keskinkertainen. Ilman häirintääkin käytännössä kaikki puskut suoraan Realille, ja avaukset jalalla useimmiten kehnohkoja, yleistä epävarmuutta sijoittumisessa ja vaarallisia virheitä. Kaksinkamppailujen voittamisistakaan ei muuten ole paljon iloa, jos palloa ei pysty toimittamaan omalle pelaajalle.
|
|
|
|
|
Puuhapete
Poissa
|
 |
Vastaus #1072 : 20.09.2007 klo 14:08:45 |
|
Samat olisi voinut hyvästä syystä laittaa sinun koko viestillesi saksalaisten huippupelaajien listauksineen, mutta päätin vastata kumminkin asiallisesti.
Älä nyt loukkaannu, tämän foorumin tarkoitushan lienee tuoda iloa keskustelijoille, eikö niin? Siis vakavempien pohdintojen lisäksi. Sinun kommenttisi oli mielestäni hauska ja kiitin siitä 
|
|
|
|
|
Callit
Poissa
|
 |
Vastaus #1073 : 20.09.2007 klo 14:30:14 |
|
Tietämyksestä en tiedä, mutta larzzon ainakin ymmärtää futista aivan eri tasolla kuin vaikkapa herra Callit - vaikka olen todella monessa asiassa larzzonin kanssa eri mieltä, sitä ei tarvitse kahta kertaa miettiä kuuntelisinko Callittin vai larzzonin sepustusta siitä mitä kentällä oikeasti tietyssä missaamassani ottelussa tapahtui. Saat ihan vapaasti päättää kenen kanssa saunot. Se lause, johon taruin oli korjaamisen arvoinen... Mä en tiedä onko tää olkiukko vai aivopieru -> se nyt ei varmasti ole kenellekkään yllättys, että joukkuetasolla kaksinkamppailuprosentti korreloi menestyksen kanssa, niin tekee aika moni muukin tilasto. Siitähän ei kuitenkaan ollut kyse ja siitä on valtameren mittainen matka siihen, että yksilötasolla tilastosta voitaisiin kaksisia johtopäätöksiä tehdä Melkoinen aivopieru itseltäsi. Kyllä niistä yksilötilastoistakin voi vetää johtopäätöksiä. Useamman eri muuttuja kertoo aika tasan tarkkaan millaisesta pelaajasta on kysymys. Jos näyetään tilasto, jossa 2-kamppailujen määrä on erittäin suuri, syöttöprosentti heikko, ja maalinuhkaaminen vähäistä, niin kyseessä on "Gattuso". Jos taas 2-kamppailut ovat vähissä, syöttöprosentti korkea ja maaliakin miehen toimesta uhataan, niin kyse on "Litmasesta". Eivät maailman huippujengit muuten tilastoja scouutauksessa ja valmennuksessa käyttäisi. Ehkä kyse on siitä, ettei Blanch ole ymmärtänyt futiksen olemusta. Joukkue muodostuu yksilöistä, yksilöt muodostavat joukkueen. Saadakseen hyvän tilaston jostain asiasta joukkue tarvitsee pelaajat, joilla on hyvät tilastot. Jokainen omaa 2-kamppailuprosenttiaan parantava pelaaja nostaa joukkueen arvosanaa. - Yksinkertaista. Kyllähän tilastodatalla on tänä päivänä iso rooli jalkapallossa, se on kuitenkin vähän eri asia että ammattilainen tekee johtopäätöksiä yksityiskohtaisesta datasta ProZonen avulla, siitä miten pelaaja onnistui roolissaan ja miltä osin esiintyi puutteita ja korjattavaa verrattuna siihen että diletantti yrittää rankata hyvin yleisien tilastojen ja hupi-indeksien kautta hassuja liigan X 5 parasta keskikenttäpeluria rankkauksia. Mitähän nyt yrität tuolla tarkoittaa? Sitäkö, että olen/voin olla oikeassa, mutta etten saa/voi olla oikeassa, koska en ole ammattilainen.
|
|
|
|
|
Blanchflower
Poissa
|
 |
Vastaus #1074 : 20.09.2007 klo 15:03:20 |
|
Melkoinen aivopieru itseltäsi. Kyllä niistä yksilötilastoistakin voi vetää johtopäätöksiä. Useamman eri muuttuja kertoo aika tasan tarkkaan millaisesta pelaajasta on kysymys. Jos näyetään tilasto, jossa 2-kamppailujen määrä on erittäin suuri, syöttöprosentti heikko, ja maalinuhkaaminen vähäistä, niin kyseessä on "Gattuso". Jos taas 2-kamppailut ovat vähissä, syöttöprosentti korkea ja maaliakin miehen toimesta uhataan, niin kyse on "Litmasesta". Jos nyt alkuun poimitaan se räikeä virhe, niin korkeat syöttöprosentit löytyvät davidbattyilta ei zidenizidaneilta -> eli noin helposti vedit jo parista tilastosta vähintään kyseenalaiset johtopäätökset. Mitä kertoo esimerkiksi topparin syöttöprosentti - itsessään ei yhtään mitään. Jos pelaajan ohjeistukseen kuuluu pitkät avaukset, syöttöprosentti on väkisin alempi kuin aina naapurille parin metrin passilla käynnistävällä topparilla. Tilasto ei kuitenkaan kerro itsessään paskan vertaa topparin syöttötaidoista. Eivät maailman huippujengit muuten tilastoja scouutauksessa ja valmennuksessa käyttäisi. Mihin viittasin tekstissäni alempana, se on kuitenkin vähän eri asia kuin hassutteluindeksit ja erityyppisten pelaajien rankkaaminen yksinkertaisten tilastojen pohjalta. Ehkä kyse on siitä, ettei Blanch ole ymmärtänyt futiksen olemusta. Joukkue muodostuu yksilöistä, yksilöt muodostavat joukkueen. Saadakseen hyvän tilaston jostain asiasta joukkue tarvitsee pelaajat, joilla on hyvät tilastot. Jokainen omaa 2-kamppailuprosenttiaan parantava pelaaja nostaa joukkueen arvosanaa. - Yksinkertaista. Vielä yksinkertaisempaa -> helpoin mittari joukkueen menestykselle ovat pisteet. Laskemalla eri pelaajien pistekeskiarvoja joukkueen sisällä päädytään silti yleensä kyseenalaisiin päätelmiin optimikokoonpanosta, liikaa liikkuvia osia yksinkertaisten analyysien vetämiseen. Tuntematta pelaajien tarkempia rooleja - ja tällä en tarkoita luttamunaista jakoa mallia "puolustuva keskikenttäpelaaja" / "hyökkäävä keskikenttäpelaaja" - yksinkertaisilla tilastoilla nyt ei välttämättä hirveästi ole käyttöä, ja kun niitä käytetään johonkin yleisiin rankkauksiin mallia "paras keskikenttäpelaaja liigassa" mennään jo suhteellisen rajusti metsään. Hommahan voisi jopa toimia, jos kaikki joukkueet pelaisivat about samalla tavalla ja pelaajan x ympäriltä löytyisivät suhteellisen indenttiset pelaajat, tällöin vertailulla voitaisiin jotain syvällisempää saavuttaakin. Mutta kun jalkapallo ei onneksi ole tällaista. Mitähän nyt yrität tuolla tarkoittaa? Sitäkö, että olen/voin olla oikeassa, mutta etten saa/voi olla oikeassa, koska en ole ammattilainen. Aika yksiselitteisesti siinä oli mun mielestä asia sanottu, jos ei pistettä saa, niin en voi sille mitään.
|
|
|
|
|
|
|
|