Englanti

[suur-saksa]

Niinpä..ja voittaa mennen tullen em- ja mm mestaruuksia..

Niin, tätä odotamme suurella mielenkiinnolla, milloin tämä mahtiylivoima pääsee tasolle jossa esimerkiksi karsinnoista selvitään kisoihin, katsotaan niitä mestaruuksia kun se kisapaikka ensin joskus saadaan mahtivaliomestaruusliigalle.

[suur-saksa]

Kun sarjan taso nousee, maajoukkueen ongelmaksi tosiaan voi tulla pelaajien vähentynyt peliaika. Mutta aivan turha on unohtaa toista puolta: maajoukkueella on etua siitä, että pelaajat pelaavat kovassa sarjassa ja kehittyvät. Hyvä esimerkki on Suomi, jonka taso nousi 1990-luvun puolivälin jälkeen pitkälti sen ansiosta, että parhaat pelaajat pääsivät kovempiin sarjoihin ja sopeutuivat kansainväliseen tasoon. Näin kävi vaikka pelaajien peliaika väheni ja rooli seuroissaan pieneni: takavuosikymmeninä A-maajoukkuepelaajat olivat liki aina (suomalaisten) joukkueidensa avainpelaajia, kun taas nyt moni kuluttaa penkkiä.

Mitä tuubaa tuo nyt on? Suomi on ollut maailman sivu karsintakoreissa tasolla 3.-4. ja myös loppupisteissä tasolla 3.-4. oli sitten MM- tai EM-karsintaa. Antti Muurinen tosin pudotti Suomen koriksi juuri olevissa 5. eli historian alimman. Mihin siis sitä tasoa pitää verrata? Nyt päättyneissä karsinnoissa Suomi oli lohkon 4. Sokeako olet?

[suur-saksa]

Miksi? Millä perusteella bundesliiga pitäisi tätänykyä laskea mukaan? Se on kuitenkin esim. eurorankingissa selvästi lähempänä Ligue 1:a tai Venäjän liigaa kuin kärkiliigoja vaikka tuo sontakausi tippuukin pois. Tämä kausi on toki mennyt hyvin, mutta tuskinpa tuosta mitään pysyvämpää ilmiötä tulee.

Saksa oli kestojoukkue TOP kolmosessa aina 2000-luvun kulmille asti. Yksi superfloppikausi maksoi tietenkin sen viisi seuraavaa vuotta paikan TOP kolmosessa vaikka miten jumalallisesti pelaisivat neljä peräkkäistä/viereistä kautta.

Keväällä tämä floppikausi poistuu kokonaan, joten Saksa tavoittaa Italian parissa vuodessa (Italialta putoaa noin 5+5 pojoa putkeen, verrattuna Saksaan) ja tällä kaudella Saksa joka tapauksessa tavoittaa kärkikolmikkoa siis kolmantena olevaa Italiaa jo senkin perusteella että Saksalla on vielä kuusi mukana eikä kukaan kohtaa yhtään joukkuetta EURO TOP KUUTOSESTA VIELÄ. Toistaiseksi tämä kausi on Saksalle TOP kolmosta yhden kauden osalta ja kun se korvautuu vielä suoraan sillä surkeimmalla, muuttuu Saksan asema hetkessä lähelle Italiaa.

Ja niin kauan kuin Bundesliiga pelataan täysille yleisöille tasolla 40.000 /matsi, niin miten median kiinnostus katoaisi jonnekin ja myös tulot vähenisivät? Selittäisikö tämän trendin joku selkeästi.

Valioliigassa pelaavat vieraat vahvistavat tietenkin vain niitä maajoukkueita jotka eivät ole nimeltään Englanti vaan mantereella olevia.

Ja sitäpaitsi Espanja oli Eurorankingin suvereeni 1950 ja 1960 luvuilla ja siitä aikajaksosta yksi EM-kotimestaruus. Ei ainakaa paskahimmeliseurakunnan merkitystä näy olleen maajoukkueen tasoissa eikä tehoissa. Sama Englannilla. Kumpikin esimerkiksi floppaivat ja putosivat juuri Saksalle vaikka 1970-luvulla eivätkä edes päässeet kisoihin, vaikka Eurocupeja voittelivatkin toisinaan.

Jos Englanti ei saa omia pelaajiaan pääsarjaansa vaan mestikseen, niin ei tietenkään koskaan se maajoukkueen taso tule nousemaan. Tämän tajuaa tyhminkin futista seuraava ei lädifani.

[suur-saksa]

Tiedemieheltä viiltävää analyysiä "".

Plankun analyysit ovatkin aina tasoa "tunnetaso".

[Holmgård]

Pääsarjojen tasaisuutta mitataan perinteisesti kaavalla 1. seura pisteet + 2. seura pisteet = x, x / 2.
Sekä seura: viimeinen putoaja pisteet + Seura: viimeinen säilyjä = y, y / 2. Jos x > 2y, on sarja tasoltaan epätasainen. Sumuissa tämä erotus on suurempi kuin missään ja Serie A:ssa ja etelän aurinkosumuissa eli spanskeissakin aika suuri, A:ssa suunta on ollut paheneva pikkuseurojen oltua kauan hännillä mutta tilanne korjautuu koko aika Napolin, Genoan  ja Toron kaltaisten seurojen ansiosta.

Merkillepantavaa toki on että Bundesliiga on tässä kaavassa ollut ylivertainen vuosikaudet joka nimenomaan kertoo siitä että sarjan kokonaistaso on piinkova vaikka kärki välillä laahaisikin. Viimeiset 10 kautta toki meklaripuolella muistaakseni sakuilla 2 kultaa 2 hopeaa ja sumut myös saldolla 2 / 2 eli missä se ero nyt sitten on? Toki yksi n AC Milan eli kaupungin puolikas pärjää kokonaisille mahtimaille mutta se onkin toinen tarina.

Tällä kaudella sumut: kärki 2.33 p / matsi
                             viiva 0.73

eli x on hälyttävän suuri verrattuna y:hyn jos haluttaisiin toimiva sarja

Bliiga kärki 2.11
        viiva 0.94

Serie A 2.28
          0.9

eli jälleen kerran näemme miten Bundesliiga on sarjana toimivin perässään Italian pääsarja.

Harva jaksaa muistaa että siitä on lyhyt aika kun kärkijoukkue oli vieraskentällä suosikki ainoastaan hännänhuippuja vastaan. Se tekee sarjan että vuoden mittaisessa sodassa on oikeasti reilusti päälle 20 kovaa taistelua ja niistä pitäisi raapia enemmän kasaan kuin pääviholliset. Nykysarjat ovatkin osin lässähtäneitä kun kotijoukkueet eivät enää ole isäntiä. Tämä siis lähinnä sumuissa jossa kärjellä on yli puolet peleistä kävelyllä tulleita rutiinivoittoja. Ainoastaan Saksassa isäntä on edelleen aina isäntä ( pl. Hansan ja Cottbusin kaltaiset tilapäiset, pl. Bayernin vierailut) ja Italiassakin suunta on hyvä kun paluun tehneet suuret ja kova keskikasti pitävät Romat ja Juvet aisoissa.

[Blanchflower]

Ranskassa olosuhteet ovat monin paikoin yhtä surkeat kuin Italiassa tai Espanjassa, peleissä käy väkeä puolet siitä mitä Saksassa, ja sieltä kansainvälisen menestyksen puolelta CL-voitotkin jäävät 6-1 Bundesligalle - UEFA-cupit 6-0.

Joista mikä liittyy nykyiseen pelilliseen tasoon?

[Blanchflower]

Saksa oli kestojoukkue TOP kolmosessa aina 2000-luvun kulmille asti. Yksi superfloppikausi maksoi tietenkin sen viisi seuraavaa vuotta paikan TOP kolmosessa vaikka miten jumalallisesti pelaisivat neljä peräkkäistä/viereistä kautta.

Pelasivat myös floppikautta seuraavat kolme valmista kautta heikommin kuin La Liga, Serie A, Valju ja Ligue 1.

Keväällä tämä floppikausi poistuu kokonaan, joten Saksa tavoittaa Italian parissa vuodessa (Italialta putoaa noin 5+5 pojoa putkeen, verrattuna Saksaan)

Joo, ja saavuttaa myös La Ligan ja Valjun jahka kaikki nykyiset kaudet ovat tippuneet pois. Valitettavasti vain nykyisten kausien tippuessa pois uusia tulee tilalle ja aiemmin mainituista syistä (joukkueiden taso ei riitä CL:ssä) Saksalla on melkoinen työ Italian kiinnisaamisessa. Varsinkin kun Serie A:n euroedustus tulee olemaan vastaisuudessa tätä kautta tasokkaampi.

ja tällä kaudella Saksa joka tapauksessa tavoittaa kärkikolmikkoa siis kolmantena olevaa Italiaa jo senkin perusteella että Saksalla on vielä kuusi mukana eikä kukaan kohtaa yhtään joukkuetta EURO TOP KUUTOSESTA VIELÄ. Toistaiseksi tämä kausi on Saksalle TOP kolmosta yhden kauden osalta ja kun se korvautuu vielä suoraan sillä surkeimmalla, muuttuu Saksan asema hetkessä lähelle Italiaa.

Nykytilanteessakin ensi kauden alun ero on se kymmenen pojoa, katsotaan nyt ne seuraavan kierroksen pelit menevät - vaikka arpa oli melkoinen, kuten noista aiemmin mainituista keskiarvoista voi päätellä.

[suur-saksa]

Tietenkin koska lisäpanostamisesta ei olisi mitään merkittävää hyötyä. Siis pelasviat jonkin verran alle normaalin.

5v asetelma on siinä mielessä ikävä kaikille, että voi keikahtaa milloin tahansa päälaelleen vaikka siten, että cupin kautta tulee joku finalistijatkaja toiselta sarjatasolta ja samalla kaudella maan ykköstykki alisuorittaa. Siinä lukemat kummasti muuttuvat alaspäin.

Saksan heikot kaudet siis katoavat joka vuosi tästä eteenpäin ja Bayern palaa ML:aan tasoittamaan siellä olevia jatkopaikkoja. Toki Italiaan palaa myös Juventus, mutta Italialla on menossa aleneva trendi, ja Saksalla ei ole.

Espanja on kiikkunut paalupaikalla kohta 10v joka on yhtä samanlaista hallintaa ollut kuin 1950-luvulla ja 1960-luvun alussa, mutta miten tämä on näkynyt Espanjan maajoukkueessa?

MM 2002 pve
EM 2004 alkulohko
MM 2006 nve
EM 2008 kisoihin

siis sanaoisin surkeasti

Entä Englanti
MM 2002 pve
EM 2004 pve
MM 2006 pve
EM 2008 karsiutui

Italia
MM 2002 nve
EM 2004 alkulohko
MM 2006 MESTARI
EM 2008 kisoihin

SAKSA
MM 2002 hopeaa
EM 2004 alkulohko
MM 2006 pronssia
EM 2008 kisoihin

Tuossa siis neljän vertailumaan maajoukkuesaldo viimeisen 5v aikana. Vain Englanti on karsiutunut kisoista. Italialla on yksi mestaruus ja SAKSALLA kaksi mitalia. Kumpi näistä on alenevassa trendissä tällä hetkellä, niin en tiedä, mutta Englanti ei ole ainakaan seuraavissa kisoissa lainkaan, mutta alenvatrendiset Saksa ja Italia ovat, jopa kestofloppaaja Espanja on taas.

[Blanchflower]

Tietenkin koska lisäpanostamisesta ei olisi mitään merkittävää hyötyä. Siis pelasviat jonkin verran alle normaalin.

Mutta eivät joukkueet pelaa mihinkään kerroinpottiin, vaan tavoittelevat vain ja ainoastaan sitä omaa menestystä. Ei sillä heikolla kaudella pitäisi olla mitään merkitystä seuranneiden kausien pistesaldoihin.

5v asetelma on siinä mielessä ikävä kaikille, että voi keikahtaa milloin tahansa päälaelleen vaikka siten, että cupin kautta tulee joku finalistijatkaja toiselta sarjatasolta ja samalla kaudella maan ykköstykki alisuorittaa. Siinä lukemat kummasti muuttuvat alaspäin.

Ei se yksi turisti niin pahasti paina, 04/05 lädeillä oli mukana nopeasti pihalle lentänyt, kakkostasollakin melko tusinaa ollut Millwall. Silti pisteitä tuli päälle 15, eniten liigoista tuon kauden osalta.

[Three Lions]

----

Toisesta topikista:

Mistä tämäkin illuusio on peräisin, että Englannissa tasoerot olisivat Italiaa tai Espanjaa suuremmat? Esimerkiksi kaudella 2006/07 Englannin kolme viimestä joukkuetta keräsivät 38, 34 & 28 pistettä, kun Italian ja Espanjan joukkueiden vastaavat luvut olivat 39, 27 & 26 ja 39, 36 & 28. Merkittäviä eroja kolmen suurimman sarjan välillä ei siis ole, mutta tarkempi tarkastelu osoittaa nimenomaan, että Italiassa tasoerot sarjan sisällä ovat suurimmat - neljällä viimekaudella mestarin ja jumbon välillä on kertynyt Italiassa yhteensä 261 pistettä, kun Valioliigan osalta sama luku on vain 257. Saman laskutoimituksen perusteella Espanjan sarja olisi kaikkein tasaisin 213 pisteen marginaalilla, mutta luku kertonee tässä tapauksessa enemmän kärkiseurojen ailahtelavaisuudesta ja ruutiinitason puuttumisesta kuin Murcian tai Cadizin huimasta tasosta.

Neljällä edellisellä kaudella Serie A:ssa mestarin ja neljänneksi sijoittuneen ero on ollut pienimmillään 23 pistettä ja sekin trendi on ollut nouseva; kahdella edellisellä kaudella ero ensimmäisen ja neljännen välillä on ollu 33 ja 36 pistettä. Viimekaudellahan ero mestarin ja toiseksi sijoittuneen välillä oli 22 ja sitä edelliselläkin kaudella 15 pistettä. Melko tasaista!

Jotta PirloMania ja Ramoskin ymmärtäisivät asian, niin tässä vielä tunnusluvut sekä Valioliigan että Serie A:n osalta aikavälillä 2003/04-2006/07: yhteenlasketut pisterot ensimmäiseksi ja toiseksi tulleiden välillä Italiassa yhteensä 53 ja Englannissa 37 pistettä sekä esimmäisen ja neljännen välilllä Italiassa 116 ja Englannissa 109 pistettä.
Serie A: 53/116
Valioliiga: 37/109

Pelkkien lukujen lisäksi kannattaa tässä yhteydessä vielä huomioida kehityssuunta jossa piste-erot ovat käjenkin osalta kapenemassa Valioliigassa ja kasvamassa Serie A:ssa. Italiassa piste-erojen kasvu noudattaa kaudesta 2003/04 vuoteen 2006/07 seuraavaa kaavaa a) kärkikaksikon osalta; 9->7->15->22 ja b) ykkösen ja nelosen osalta; 23->24->33->36. Vastaavat luvut Valioliigasta samalla ajanjaksolla ovat a) 11->12->8->6 sekä b) 30->34->24->21.
---
Alleviivasin ja lihavoin vielä kaikki oleellisimmat kohdat luetunymmärtämisen helpottamiseksi, mutta koskaan ei voi olla liian varma, joten sanottakoon vielä pienenä yhteenvetona, että 1.) erot kärjen ja häntäpään välillä ovat suuremmat Italiassa kuin Englannissa, 2.) erot esimmäisen ja toisen välillä ovat suuremmat Italiassa kuin Englannissa ja 3.) erot ensimmäisen ja neljännen välillä ovat suuremmat Italiassa kuin Englannissa. Neljän edellisen kauden taulukot osoittavat myös, että maiden väliset kehityskäyrät kulkevat eri suuntiin: Italiassa erot ovat kasvamassa ja Englannissa kaventumassa.

En tosiaan muistanut ottaa huomioon tuota Fiorentiinan pistevähennystä, mutta vaikka Fiorentinan, Milanin ja Lazion pistementykset mitätöitäisiinkin, niin Inter olisi silti voittanut scudetton 22 pisteen erolla toiseksi tulleeseen Romaan ja ero neljänneksi tässä kuvitteellisessa tilanteessa sijoittuneeseen Milaniinkin olisi lähempänä kolmea- kuin kahtakymmentä.

[suur-saksa]

Ei se yksi turisti niin pahasti paina, 04/05 lädeillä oli mukana nopeasti pihalle lentänyt, kakkostasollakin melko tusinaa ollut Millwall. Silti pisteitä tuli päälle 15, eniten liigoista tuon kauden osalta.

Entä Saksassa Aachen? Toki se menestyi yli odotusten.

[Callit]

Tällä kaudella sumut: kärki 2.33 p / matsi
                             viiva 0.73

eli x on hälyttävän suuri verrattuna y:hyn jos haluttaisiin toimiva sarja

Bliiga kärki 2.11
        viiva 0.94

Serie A 2.28
          0.9

eli jälleen kerran näemme miten Bundesliiga on sarjana toimivin perässään Italian pääsarja.

Kiitos Holmgård. Kuten aiemmin jo kirjoitin, tämä tason leveys on asia, joka valkenee jokaiselle bliigaa seuraavalle varsin nopeasti. Ja kakkonenkin on voimissaan.

Yllättävän sijuvasti lädifanit ovat nyt sivuuttaneet ne olennaiset kysymykset, jotka itse asiassa virittivät koko keskustelun nykyiseen pisteeseen. Onko bliiga riittävän tasokas kasvattamaan pelaajia suoraan "maailman valovoimaisimman liigan" peleihin? Onko valju jatkossa niin ylivoimainen liiga, että siellä pelavat ovat luonnostaan askeleen edellä muita, mistä sitten tulisi maajoukkueelle kilpailuetu?

[Shefki Wilson]

Saman laskutoimituksen perusteella Espanjan sarja olisi kaikkein tasaisin 213 pisteen marginaalilla, mutta luku kertonee tässä tapauksessa enemmän kärkiseurojen ailahtelavaisuudesta ja ruutiinitason puuttumisesta kuin Murcian tai Cadizin huimasta tasosta.

    Keksitkö samalla kertaa ydinvoiman?

[suur-saksa]

Kiitos Holmgård. Kuten aiemmin jo kirjoitin, tämä tason leveys on asia, joka valkenee jokaiselle bliigaa seuraavalle varsin nopeasti. Ja kakkonenkin on voimissaan.

Yllättävän sijuvasti lädifanit ovat nyt sivuuttaneet ne olennaiset kysymykset, jotka itse asiassa virittivät koko keskustelun nykyiseen pisteeseen. Onko bliiga riittävän tasokas kasvattamaan pelaajia suoraan "maailman valovoimaisimman liigan" peleihin? Onko valju jatkossa niin ylivoimainen liiga, että siellä pelavat ovat luonnostaan askeleen edellä muita, mistä sitten tulisi maajoukkueelle kilpailuetu?

Kuningatar Viktorian aikana jopa arkeologiaa käytettiin apuna että ensimmäiset ihmiset (=apinat) asuivat juuri sumusaarilla) Taso lienee samaa?

[Blanchflower]

Jos nyt huvin ja urheilun kannalta vertailisi neljän kärkiliigan joukkeiden pisteitä eri kiintopisteitten kohdalla. Bundesliigan joutuu sivuuttamaan "väärän" sarjajärjestelmän (18 joukkuetta) johdosta.

Viime kausi:

Voitajan pistepotti:
Serie A 97
PL 89
Ligue 1 81
La Liga 77

Sarjanelosen potti (ilman pistevähennyksiä):
Serie A 69
Valju 68
La Liga 66
Ligue 1 57

10 ja 11 pottien keskiarvo:
Valju 51
La Liga 49,5
Ligue 1 49,5
Serie 47,5

Viimeinen säilyjä:
Ligue 1 43
La Liga 40
Serie A 40
Valju 38

Jumbo:
Ligue 1 34
La Liga 28
Valju 28
Serie A 26

05/06:

Voittaja(ilman pistemenetyksiä):
Serie A 91
Valju 91
Ligue 1 84
La Liga 82

Sarjanelosen potti (ilman pistevähennyksiä):
Serie A 74
La Liga 68
PL 67
Ligue 1 60

10 ja 11 pottien keskiarvo:
Ligue 1 52
Valju 50,5
La Liga 49
Serie A 45

Viimeinen säilyjä:
La Liga 40
Ligue 1 39
Serie A 39
PL 38

Jumbo:
Ligue 1 29
La Liga 24
Serie A 21
Valju 15

Noista voi sitten yleisten kaavojen sijaan vähän hakea missä kohdassa mahdollinen epätasaisuus on missäkin sarjassa lähinnä esiintynyt viimeisen kahden kauden aikana.

e: Näistä nyt voi pyöritellä ihan mitä lystää, kokeillaan vaikka viimeisen säilyjän ja sarjanelosen välisen kuilun keskiarvoa kahden edellisen kauden kohdalta(joka katkoo luokattomat jumbot ja ylivoimaiset mestarit pois):

Serie A 32
Valju 29,5
La Liga 27
Ligue 17,5

Sinänsä tulos nyt ei kaksisesti yllätä, erot isompien liigojen kohdalla on about samalla tasolla ja tasaisen Ligue 1 eroaa rajusti.

[Jääpala]

Ottamatta mitään pois valjun valovoimaisuudesta, niin huomautan kuitenkin siitä, että kun nyt puhumme liigan tason ja pelaajakoostumuksen vaikutuksesta maajoukkueen tasoon, niin on ihan pakko huomioida sellainen asia kuin tason leveys. Jotkut forumistit kai ovat todistaneet tätä tilastoillakin, mutta menköön pikakurssi vaikka kertauksena. Ketkä ovat kärjessä valjussa? - Neljä suurta eilen, nyt ja huomenna. Putoajat löytyvät kauden alussa määriteltävästä viiden-kuuden joukkueen ryhmästä, ja cup menee tasan joka kerta jollekin suurista. Saksassa tilanne ei ole tällainen,minkä jokainen maan futista hetkenkin seurannut tietää. Kolmosen jengit, välillä nelosenkin, pudottavat jatkuvasti maailmantähtiä cupista, ja kakkosen kärkiporukat, 4-5 parasta, olisivat varsinkin tänä vuonna liigassa sellaisenaan käypää kamaa. Uskoisin, että 99% saksalaisista faneista, siis todelllisista futisihmisistä, kokee tämän myönteisenä asiana, mutta yksinkertaisellakin logiikalla tajuaa, että ko. tason levittäytyminen heikentää mahdollisuuksia europeleissä.
Vastaavasti tästä on maajoukkueelle pitkässä juoksuusa pelkästään etua, kun mahdollisimman suuri määrä pelaajia saa mahdollisuuden huipulla.

Onko bliiga sitten tarpeeksi kovatasoinen vai liian heikko kasvattaakseen pelaajia koviin kansainvälisiin peleihin? Inhoan yli kaiken yksittäisiä esimerkkejä forlaneista, henryistä ym. ym. ym., joilla todistellaan milloin minkäkin liigan ylivoimaisuutta. Mielestäni kuitenkin herrat Berbatov, Hleb, Ballack, Samba, Rosicky, Santa Cruz, Pizarro,  kuka unohtuu, ovat ryhmänä kaikkine onnistumisineen ja epäonnistumisineen osoittaneet, että mitään varsinaista pelillistä kynnystä bliigasta "maailman tasokkaimpaan" ei tunnu olevan.

Hyvä kirjoitus Callelta..

[suur-saksa]

Jos nyt huvin ja urheilun kannalta vertailisi neljän kärkiliigan joukkeiden pisteitä eri kiintopisteitten kohdalla. Bundesliigan joutuu sivuuttamaan "väärän" sarjajärjestelmän (18 joukkuetta) johdosta.

Tuo muuten on yksi aihe jossa Fifa ei ole onnistunut määräämään kaikille "samankokoisille" kansoille/liitoille samaa joukkuemäärää pääsarjoihin. Italiakin siirtyi vasta muutama vuosi sitten 18 joukkueeseen. Saksassa on ollut vain DDR:n sulauttamisvaiheessa kerran 20 joukkueen liiga.

Sama kierrosmäärä palvelisi tietenkin tasaisemmin eri maajoukkueita. Nyt Saksa saa mielestänit tarpeetonta etua siinä, että neljä matsia kaudessa on vähemmän heikkoja joukkueita vastaan. Kovat matsithan eri maissa eivät muutu miksikään vaikka sarja olisi 16 kuten Venäjällä ja jossain muussa maassa.

Vielä 1990-luvulla Englannissa oli 22 joukkueen liiga jota etenkin kärkiseurat kritisoivat kun 42 matsia joista noin 10 on täysin läpihuutotuubaa oli kalenterissa.

Muinaisessa Euroopan cup vaiheessa moinen vielä toimi, koska Mestarien cupin voittaja pelasi korkeintaan 9 matsia kaudessa sitä kisaa ja arvokarsinnat olivat maksimissaan kuusi ottelua kahta vuotta kohti.

[Viinioksa]

Mitä tuubaa tuo nyt on? Suomi on ollut maailman sivu karsintakoreissa tasolla 3.-4. ja myös loppupisteissä tasolla 3.-4. oli sitten MM- tai EM-karsintaa. Antti Muurinen tosin pudotti Suomen koriksi juuri olevissa 5. eli historian alimman. Mihin siis sitä tasoa pitää verrata? Nyt päättyneissä karsinnoissa Suomi oli lohkon 4. Sokeako olet?

  :keskari: Olet sinä kyllä melkoinen pässi. Karsintakorit saattoivat olla ennen 1990-lukua yhtä korkeita, kun mukana oli puolet niistä maista kuin nykyisin. Suomen kv. kilpailukyky oli silti nykyiseen verrattunakin heikko, muutamia kohtuullisia karsintoja tasapainottivat rökäletappiot.

[BVB]

Vihjeeksi Blanchflowerille, fiksuin tapa verrata sarjojen tasaisuuksia on laskea hajontalukuja. Tuollaiset poiminnat kertovat vain hyvin vähän, jos mitään.

[Blanchflower]

Vihjeeksi Blanchflowerille, fiksuin tapa verrata sarjojen tasaisuuksia on laskea hajontalukuja.

Toki toki, meinasin itseasiassa todeta samaa tuohon aiemmin mainittuun kaavaan - en vain jaksanut alkaa laskemaan mitään keskihajontaa, ei sillä että lukujen hakkaaminen taulukkoon nyt niin iso urakka olisi ollut. Vaivalloisempi silti kuin noiden kiintopisteiden poiminta.

[Viinioksa]

Sama kierrosmäärä palvelisi tietenkin tasaisemmin eri maajoukkueita. Nyt Saksa saa mielestänit tarpeetonta etua siinä, että neljä matsia kaudessa on vähemmän heikkoja joukkueita vastaan. Kovat matsithan eri maissa eivät muutu miksikään vaikka sarja olisi 16 kuten Venäjällä ja jossain muussa maassa.

Tuolla ei nykyisin ole merkitystä Valiossa, jossa peräpääkin rikastuu ja vahvistuu koko ajan. Derby on tällä kaudella ollut oma lukunsa, mutta sitä seuraavassa kastissa on iso nippu porukoita, joista Bolton on osoittautunut kansainvälisesti kilpailukykyiseksi etenemällä UEFA-cupin lohkovaiheesta jatkoon. Vertailuna Saksaan mainittakoon, että samaan häntäkastiin kuuluvan Birminghamin Forssell on vähintään saman veroinen (ja uskon/toivon, jopa parempi) pelaaja kuin Bundesliigan mestaruudesta kamppailevan Bremenin vakiokärki, Ruotsin maajoukkueeseen mahtumaton Marcus Rosenberg.

[Blanchflower]

Tuolla ei nykyisin ole merkitystä Valiossa, jossa peräpääkin rikastuu ja vahvistuu koko ajan.

No jaa - enitsestään kasvavat mediatulot kyllä johtavat siihen, että ennemmin tai myöhemmin kolmea viimeistä sijaa miehittävät kaudesta toiseen hissijoukkueet. Toki sarjapaikkansa säännöllisesti säilyttävät alemman keskikastin joukkueet rikastuvat ja vahvistuvat.

[suur-saksa]

:keskari: Olet sinä kyllä melkoinen pässi. Karsintakorit saattoivat olla ennen 1990-lukua yhtä korkeita, kun mukana oli puolet niistä maista kuin nykyisin. Suomen kv. kilpailukyky oli silti nykyiseen verrattunakin heikko, muutamia kohtuullisia karsintoja tasapainottivat rökäletappiot.

Ei Suomen asema parane siitä paljoakaan jos tasoa Färsaaret, Liechtenstein, Andorra, Makedonia, San Marino, Montenegro jne tapaisia maita tulee taakse 5.-6. koreihin. Ei se kisapaikka siitä yhtään lähene, vaan "saamme" 50% pisteisiä tuloksia kun kääpiöt kaatuvat. 1970-luvulla tällaisia kääpiöitä oli vain Albania ja Luxemburg ei muita.

[suur-saksa]

Toki toki, meinasin itseasiassa todeta samaa tuohon aiemmin mainittuun kaavaan - en vain jaksanut alkaa laskemaan mitään keskihajontaa, ei sillä että lukujen hakkaaminen taulukkoon nyt niin iso urakka olisi ollut. Vaivalloisempi silti kuin noiden kiintopisteiden poiminta.

No sanotaan, aika hyvä "likiarvo" saadaan sillä kun otetaan kolme jumboa ja katsotaan raakasti pisteistä +/- pelimäärään nähden. Se on marginaalinyanssia onko putoajilla matseja 26, 30, 34, 38 tai 42 loppujen lopuksi. Sarjapaikan säilyttäminen kuin 3p säännöllä on noin tasoa 1-2 pojoa enempi kuin pelimäärä riippumatta siitä monta joukkuetta liigoissa pelaa. Prossat toki ovat eri mutta niillä ei pelata.

Siis 34 matsissa sarjapaikka on noin 36 pisteen kohdalla, 38 matsissa 40 pisteen, 26 matissa 28 pisteen jne. Toki sattumanvaraisin vuosipoikkeuksia on jos joku jumbojoukkue on tasoa nolla joka voi nostaa sarjapaikan pistemäärän jopa +4 pisteen tasolle, sellaisiakin on ollut ihan 2000-luvulla.

[Shefki Wilson]

Vertailuna Saksaan mainittakoon, että samaan häntäkastiin kuuluvan Birminghamin Forssell on vähintään saman veroinen (ja uskon/toivon, jopa parempi) pelaaja kuin Bundesliigan mestaruudesta kamppailevan Bremenin vakiokärki, Ruotsin maajoukkueeseen mahtumaton Marcus Rosenberg.

Niin eihän se Rosenberg ole kuin Werdan viitoskärki  :. Edelle menevät Klasnic (Entinen Klosen luottopari ja Kroatian mj., toipunut tosin vastikään munuaissiirrosta), Sanogo (tämän kauden yllättäjä), Almeida (Portugalin maajoukkueen ykköskärki) ja nuori Hunt. Ainakin minun silmissäni.

No jaa - enitsestään kasvavat mediatulot kyllä johtavat siihen, että ennemmin tai myöhemmin kolmea viimeistä sijaa miehittävät kaudesta toiseen hissijoukkueet. Toki sarjapaikkansa säännöllisesti säilyttävät alemman keskikastin joukkueet rikastuvat ja vahvistuvat.

Totta, tälläkään hetkellä Championshipin nykyjoukkeista vain WBA:n voisi kuvitella mahdollisesti säilyvän Valjussa. Tämän lisäksi pitkä litania Derby-tyyppisiä joukkueita. Rahamäärät vain ovat niiin eri luokkaa.