Englanti

[Vavá]

Vähän off-topicina...

Totti        18
Bianchi R.    15
Ibrahimovic    15
Toni       15
Mutu      13
Rocchi      13
Lucarelli C.   12
Rigano      12
Spinesi      12
Quagliarella   11
Budan           10
Doni        10
Iaquinta       10
Pandev         10

OK, mutta entä Javier Zanetti, Maicon, Kaká, Doni, Júlio César, Dida, Seedorf, Jankulovski, Mancini jne. Kyllähän ratkaisevia pelaajia löytyy muualtakin kuin maalitilaston kärjestä, vaikka olen muutoin samaa mieltä kanssasi. Inter kyllä johtaa Serie A:ta murskaavasti argentiinalaisbrasilialaispohjaisella muutamalla slaavilla terästetyllä kokoonpanolla.

[Callit]

Melko hupaisan hedelmätön keskustelu, joille on pakko antaa edes pieni panos. .

3 leijonaa jäillä tai ilman on kyllä aika vekuli. Uskoo asiaansa niin fanaattisesti, että hälventää lopulta kaikki provoepäilytkin. Ja joukossa on aina asiaakin. On esim. ihan totta, että rahan mahti vie, jos ei valtikkaa, niin ainakin painopistettä saarelle. - Mutta mitä sitten? Rahalla hankittavat huippubrassit, gauchot, ja varmaan jokunen sakukin, tekevät noista "peter corouch on maailmanluokkaa, klose on nallipyssy" puheista entistä naurettavampia.

Ja edelleen tuhon tiellä, vänkään vielä noista pelaajavertailuistakin. Etkö nyt hyvä 3 leijonaa omin silmin näe mikä ero Crouchilla ja Klosella on? Tai kun jonkun Defoenkin vielä jaksat nostaa framille, niin ota mittatikuksi Berbatov, niin huomaat missä mennään. Ja sitten tuo Becks vs. Schneider. Katso nyt hyvä mies mitä ne on kentällä tehneet, ja väitä sitten eritasoisiksi. Katso vaikka MM2002 finaali videolta. Monipuolisuudesta en sano mitään, vaikka se aina valmentajien ja miksei fanienkin oloa helpottaa, ei Pelenkään tarvinnut pelata vasempana pakkina.

Ja sitten tuo ihmettely siitä miksi Englanti ei pärjää (ja Saksa pärjää) arvoturnauksissa. Asian voisi tietysti antaa jonkun proffankin tutkittavaksi, mutta pistän kuitenkin muutamia mielestäni tärkeitä havaintoja matkan varrelta.

- FA nimesi vuoden 1950 MM-flopin jälkeen komiten tutkimaan mitä esim. Brasilialta voisi oppia. Komitea kokoontui kerran ja totesi, ettei heillä oikeasti ole syytä ottaa oppia muualta, kun kerran ovat pelin keksineetkin. Pistämättä kaikkea tämän järjettömyyden pikkiin, kysyisin kuitenkin, että oliko tästä ylimielisyydestä jotain hyötyä?

- 3 leijonaa piikittelee, osin aiheesta siitä, että sakut eivät olleet 90-luvulla kovin kysyttyjä ulkomailla, nyt muuten taas ovat. Englannin pitkää kuivaa kautta vuodesta 1966 jälkeen kannattaa tutkailla juuri tästä näkökulmasta. Kuinka monta todellista maailmanhuippua voidaan nimetä 1966 finaalin ja 1990 semifinaalin väliltä? Kevin Keegan ja Gary Lineker, tha's it? Ei sanaakaan jostain kännääjä-Robsonista .  Samalla ajanjaksolla esim. niinkin tuntematon suuruus kuin Hans-Peter Briegl valittiin Italiassa vuoden pelaajaksi ja Uli Stielike oli jonkinlainen ikoni Realissa.

- entä nykypäivä? Englannissa akatemioitten pakollistuminen toi heti kättelyssä kultaisen sukupolven, jolta arvokisamenestys tuntuu kuitenkin karkaavan käsistä. Svennistä lienee turha syyttä, mutta miksi aina pitää lukea Englannin leirin vaikeuksista, wagseistä ja muusta hömpästä? Varsinkin MM2002 menee vahvasti FA:n johdon valitseman linjan piikkiin. Toiselle puolelle maapalloa rahdattu porukka valjastettiin kisojen annakournikovaksi, jolle kävikin lopulta täsmäälleen samoin kuin esikuvalleen, fokus katosi. Siinä vaiheessa kun joukkueen kapteeni menee päiväkotiin valehtelemaan lapsille, pitäisi hälytyskellojen soida ja kovaa. Mutta mitä voi odottaa kansakunnalta, joka ei saa rautateitäänkään toimimaan, ja jolle Madame Tussaudin jonon järjestäminenkin on täysin ylivoimainen tehtävä?

- miten Englannin junnutoiminta sitten vastaa maailman rikkaimpien seurojen pelaajatarpeeseen tulevaisuudessa? Kitinää järjestelmän huonoudesta on kuultu jo jonkin aikaa, ja FA:n jurakautiset papat ovat taas onnistuneet pilaamaan hyvän asian  keksimällä jonkun naurettavan pykälän junnun kotimatkan pituudesta. Muutoinkin tuntuu, että junnutoiminta on liiaksi delegoitu seurojen vastuulle, toivottavasti olen väärässä, ja kuulen mielelläni tietoa päinvastaisesta.

[Topboy_]

- miten Englannin junnutoiminta sitten vastaa maailman rikkaimpien seurojen pelaajatarpeeseen tulevaisuudessa? Kitinää järjestelmän huonoudesta on kuultu jo jonkin aikaa, ja FA:n jurakautiset papat ovat taas onnistuneet pilaamaan hyvän asian  keksimällä jonkun naurettavan pykälän junnun kotimatkan pituudesta. Muutoinkin tuntuu, että junnutoiminta on liiaksi delegoitu seurojen vastuulle, toivottavasti olen väärässä, ja kuulen mielelläni tietoa päinvastaisesta.

Ei toi pykälä junnun kotimatkasta nyt niin tärkeä asia ole, että siitä pitäisi jotakin mieltä olla. Mielestäni suurin syy sille, että junnut eivät pärjää on se, että akatemia- ja ressuporukat on jaettu maantieteellisesti eri lohkoihin. Olisi pelaajien kannalta paljon parempi mikäli lohkojako tehtäisiin tason mukaan.

[Eki83]

No en kyllä tarkoittanut monipuolisuudella pelkästään sitä, että pystyy pelaamaan useilla eri paikoilla. Espanjassa useimmat laiturit osaavat myös haastaa, mutta Bexin harhautusrepertuaarista ei löydy edes robertocarlos-"harhautusta". Dissaamasi Bernd Schneider nyt vaan sattuu osaamaan myös useita eri pelipaikkoja, tasonsa puolesta mahtuisi Englannin maajoukkueeseen milloin vaan.

Beckham ollut Real Madridin parhaimmistoa, no jep jep. Saarimediassa ei ilmeisesti uutisoida asiasta muuta kuin silloin, kun Bexi on pelannut hyvin, jos sinulle tuollainen käsitys on syntynyt. On Fantsun RMA-uralla toki ihan hyviäkin jaksoja mutta kehnoja tai korkeintaan keskinkertaisia kuitenkin reilusti enemmän. Joukkueen oikean laidan taso laski aivan käsittämättömän paljon siinä vaiheessa kun Beckham korvasi Figon.

Ja tuskinpa Svennis sille kauheasti mahtoi, ettei saarilta löydy kansainvälisen tason laitureita ja hyökkääjiä kuin hyvin vähän alusta.

[Phizza]

En nyt ota kummemmin kantaa tähän turhanpäiväiseen kiistelyyn siitä, kenellä on parhaat kärjet tai onko Schneider monipuolisempi kuin Beckham. Becks osoitti tasonsa ManU:ssa ja näytti sen olevan erittäin korkea. Se joka ei tätä älyä, ei varmasti ymmärrä futiksestakaan kovin paljoa. Real Madrid-ajanjaksosta en tiedä riittävästi, jotta voisin muodostaa kunnollisen mielipiteen. Tyydynkin sanomaan, että hän ei ole Espanjassa flopannut, mutta ei ole noussut joukkueen ratkaisijaksikaan.

Kysyn vain sitä, että miksi Beckhamista käytetään sanaa yksipuolinen, mutta sitten vaikkapa Robinhosta ei (hyvä vertailukohta kun pelaa samassa seurassa, toistaiseksi). Toki ymmärrän sen, että (Robinhon kohdalla toteutuva) liiallinen ja tehoton kikkailu on näyttävämpää, mutta Becksin millimetrin tarkat keskitykset kertovat vain siitä, että hänellä on loistava potkutekniikka, mutta ei käytännössä mitään muuta. Robinho on uskomattoman lahjakas pelaaja, kun osaa parit kikat, mutta Becks yksipuolinen, vaikka luo paljon enemmän kuin Robinho. Tätä en ymmärrä. Saavutuksista näiden kahden välillä on turha puhua mitään, Robinho ei ole tainnut voittaa mitään Euroopassa.

Itse kummastelen sitä, miksi Becks ei maajoukkueeseen mahdu. Vahvistaisi selvästi joukkuetta, ja nyt kun J. Cole on sivussa, vapauttaisi Lennonin pelaamaan vasempaa laitaa.

Hieman kuitenkin McClarenia tässä puolustaisin, vaikka hän ei minustakaan ole paras mahdollinen vaihtoehto Englannin peräsimeen. Mielestäni vain liikaa nyt sysätään ongelmat ja kritiikki Maccan harteille, ihan kuin pelaajat eivät voisi kentällä onnistua ilman huippuvalmentajaakin. Ymmärtäisin, jos kyseessä olisi nuori joukkue, vaikkapa joku u21-joukkue, mutta nyt kentällä on kuitenkin Terryn, Lampardin, Ferdinandin ja Gerrardin kaltaisia kokeneita pelaajia, joilta saa jotain odottaakin. Puolustus Englannilla on mielestäni toiminut ihan hyvin vime vuosina, mutta keskikenttään kaikki oikeastaan tyssää. Suurin osa vain tyytyy sanomaan, että Lampard ja Gerrard pystyvät pelaamaan yhdessä, koska molemmat ovat huippupelaajia. Itse olen eri mieltä, homma ei näytä toimivan, toisin kuin silloin kun Hargreaves on keskikentän pohjalla.

Ja siitä kyllä Tukeemin ja muidenkin kanssa samaa mieltä, että muihin suurmaihin verrattuna Englannin hyökkäyskalusto on nallipyssyosastoa Rooneya ja huippukuntoista Owenia lukuun ottamatta. Toki Rooneyltakin tehot puuttuvat, mutta potentiaalia ja osaamista on paljon enemmän kuin jollain Johnsonilla tai Defoella, jotka olisivat vaikkapa Italian tai Brasilian maajoukkueessa vasta varamiesten varamiehiä.

[Callit]

Phizzan hyvin perusteltuja ajatuksia kommentoin:

En nyt ota kummemmin kantaa tähän turhanpäiväiseen kiistelyyn siitä, kenellä on parhaat kärjet tai onko Schneider monipuolisempi kuin Beckham. Becks osoitti tasonsa ManU:ssa ja näytti sen olevan erittäin korkea. Se joka ei tätä älyä, ei varmasti ymmärrä futiksestakaan kovin paljoa. Real Madrid-ajanjaksosta en tiedä riittävästi, jotta voisin muodostaa kunnollisen mielipiteen. Tyydynkin sanomaan, että hän ei ole Espanjassa flopannut, mutta ei ole noussut joukkueen ratkaisijaksikaan.

Kysyn vain sitä, että miksi Beckhamista käytetään sanaa yksipuolinen, mutta sitten vaikkapa Robinhosta ei (hyvä vertailukohta kun pelaa samassa seurassa, toistaiseksi). Toki ymmärrän sen, että (Robinhon kohdalla toteutuva) liiallinen ja tehoton kikkailu on näyttävämpää, mutta Becksin millimetrin tarkat keskitykset kertovat vain siitä, että hänellä on loistava potkutekniikka, mutta ei käytännössä mitään muuta. Robinho on uskomattoman lahjakas pelaaja, kun osaa parit kikat, mutta Becks yksipuolinen, vaikka luo paljon enemmän kuin Robinho. Tätä en ymmärrä. Saavutuksista näiden kahden välillä on turha puhua mitään, Robinho ei ole tainnut voittaa mitään Euroopassa.

AIvan oikein. Becksiä vastaan hyökätään usein perusteetta, koksa hän on kuuluisa. Paradoksi onkin siinä, että toisaalta dissataan juuri Schneideria siksi, että tämä ei ole. Robinho kommentit täyttä asiaa.

Hieman kuitenkin McClarenia tässä puolustaisin, vaikka hän ei minustakaan ole paras mahdollinen vaihtoehto Englannin peräsimeen. Mielestäni vain liikaa nyt sysätään ongelmat ja kritiikki Maccan harteille, ihan kuin pelaajat eivät voisi kentällä onnistua ilman huippuvalmentajaakin.

Juu ja ei. Syntipukin hakeminen valmentajasta tuntuu olevan erittäin vahva perinne Englannissa, ja lienee vaikuttanut myös rakenteellisten uudistusten viivästymiseen. Tällä kertaa kuitenkin tähän syntipukin hakemiseen lienee aiempaa paremmat perusteet, joista osa kumpuaa jonkinlaisesta "mitä me sanottiin" fiiliksestä. McLarenin ansiot valmentajanahan olivat pestiin nähden olemattomat ja osin jopa pestiä vastaan puhuvia.  Sinänsä ajatus siitä,että huippupelaajat voisivat onnistua ilman "hyvää valmennusta ja joukkueen johtoa" on suht yleinen ja ymmärrettävä illuusio, mikä vain yksinkertaisesti ei toteudu.  En osaa ihan tarkasti määritellä mistä tämä johtuu, mutta niin se vain on, kaikkialla maailmassa. Jos joukkue pärjää ilman noita asioita, niin kyse on todella ylivoimaisesta luokasta, mikä on jossain arvoturnauksessa aika utopistinen ajatus.

[Callit]

Ei toi pykälä junnun kotimatkasta nyt niin tärkeä asia ole, että siitä pitäisi jotakin mieltä olla. Mielestäni suurin syy sille, että junnut eivät pärjää on se, että akatemia- ja ressuporukat on jaettu maantieteellisesti eri lohkoihin. Olisi pelaajien kannalta paljon parempi mikäli lohkojako tehtäisiin tason mukaan.

Itselleni uusi ja yllättävä tieto. Kuullostaa aika järjettömältä. En tiedä mikä vaikutus asialla on ollut, mutta Saksassa osa junnutyön uudistuksesta oli kolmilohkoisen a-junnujen bundesliigan luominen. Piirin lehdessä muuten oli suomalaisjunnujen kokemuksista ko. liigasta, ja päällimmäinen fiilis tuntui olevan, että peli oli järkyttävän kovaa ja totista.

Tuon kotimatkan pituuden ei omasta mielestänikään pitäisi olla mikään avainkysymys, koska jokaiselle akatemialle pitäisi käsittääkseni löytyä ihan riittävästi scoutattavaa   ja vastaavasti kaikille junnuille akatemia omaltakin reviiriltä. Ehkä valitusten takana onkin turhautuminen kilpailua rajoittavan säännön johdosta tai sitten tekosyy sille, että scoutataan joka tapauksessa pitkin maailmaa. Otetaan siis esim. malilainen talentti, ja kun asiaa paheksutaan, sanotaan syyksi, että  säännöt estävät 400 mailin päästä halutun talentin rekrytoimisen. No, oli miten oli, nykytilanteessa FA:n herrojen ei kannata kauheasti pykälistä kiistellä, jos seurat haluavat tuon säännön paremman junnutyön takia kumoon, niin ei FA:n auta kuin suostua.

Sattui muuten aikanaan samaan firmaan naisihminen, joka oli ollut töissä virkailijana FA:ssa. Innostuin tietenkin aiheesta, ja kysyin tietysti, että "millasta oli?" Ensimmäiset sanat olivat "äääärettömän konservatiivinen työpaikka"

[Phizza]

Sinänsä ajatus siitä,että huippupelaajat voisivat onnistua ilman "hyvää valmennusta ja joukkueen johtoa" on suht yleinen ja ymmärrettävä illuusio, mikä vain yksinkertaisesti ei toteudu.  En osaa ihan tarkasti määritellä mistä tämä johtuu, mutta niin se vain on, kaikkialla maailmassa. Jos joukkue pärjää ilman noita asioita, niin kyse on todella ylivoimaisesta luokasta, mikä on jossain arvoturnauksessa aika utopistinen ajatus.

No en nyt tarkoittanutkaan, että Englannin pitäisi ilman hyvää valmentajaa marssia suoraan MM-kultaan, mutta tarkoitin vain sitä, että jotain Israelia vastaan pelaajien pitäisi kyllä yltää voittoon, vaikka penkillä ei istuisikaan The Special One. Kroatiaa vastaan esitys oli surkea, mutta enemmänkin se johtui mielestäni pelaajien kyvyttömyydestä ja luovuuden puutteesta kuin McClarenista. Hutipotkuille ei toki voi mitään, mutta ei jokaista tulosta voi laittaa Maccan piikkin.

McClaren oli erinomainen apuvalmentaja ManU:ssa, jossa nautti pelaajien luottamusta. Hän oli kuin yksi pelaajista, mutta päävalmentajan pesti tuntuu olevan hänelle liikaa. Borossa UEFA Cupin finaalia lukuun ottamatta (no taisivathan he voittaa League Cupin) näytöt olivat laihoja, eikä matkalla finaaliin vastustajat olleet huippuluokkaa, muistaakseni ainakin joku romanialainen porukka ja sitten Basel.

Ja mitä tulee tuohon junnupuoleen, niin todellakin, heikolla pohjalla Englannissa tämä asia on. Muistaakseni se on tunnin ajomatka, jonka etäisyydeltä saa junnuja "napsia". Aivan käsittämätön sääntö, sillä monet joukkueet eivät ole edes kiinnostuneet junnutyöstä. En ymmärrä mitä tällä säännöllä sitten haetaan. Ja nuo ressujen ja akatemioiden liigat pitäisi kyllä uudistaa, siitä samaa mieltä. Toki FA Youth Cup yhdistää kaikki parhaat seurat, mutta siinäkin pelataan vain pari matsia maan parhaita vastaan, jos pitkälle joukkue etenee.

[keveli]

Suurin osa vain tyytyy sanomaan, että Lampard ja Gerrard pystyvät pelaamaan yhdessä, koska molemmat ovat huippupelaajia. Itse olen eri mieltä, homma ei näytä toimivan, toisin kuin silloin kun Hargreaves on keskikentän pohjalla.

Maccan aikanahan tosin Gerrard ja Lampard eivät ole keskustassa yhdessä pelanneet, ainakaan kovin montaa kertaa. Israelia vastaankin juuri Hargreaves ja Lampard olivat keskustassa ja Gerrard jo totutusti oikealla vapaassa roolissa. Lennon sitten vasemmalla. Oikeastaan ainoa asia mikä tuossa ryhmitelmässä Israelia vastaan toimi, oli tuo Gerrardin rooli. Hän oli ainoa joka kentällä sai yhtään mitään aikaan ja käytännössä jokainen Englannin vähänkään varteenotettava hyökkäys tuli juuri Gerrardin kautta. Suurin ongelma oli siinä, että kärkipari oli ihan yössä, Lampard oli jo totutusti maajoukkueessa umpisurkea, eikä Lennonkaan saanut vasemmalla mitään aikaiseksi. Periaatteessahan tuo keskikentän ryhmitys pitäisi toimia, mutta ei se nyt vain siltä näytä.

[Phizza]

Oikeastaan ainoa asia mikä tuossa ryhmitelmässä Israelia vastaan toimi, oli tuo Gerrardin rooli. Hän oli ainoa joka kentällä sai yhtään mitään aikaan ja käytännössä jokainen Englannin vähänkään varteenotettava hyökkäys tuli juuri Gerrardin kautta. Suurin ongelma oli siinä, että kärkipari oli ihan yössä, Lampard oli jo totutusti maajoukkueessa umpisurkea, eikä Lennonkaan saanut vasemmalla mitään aikaiseksi.

Voit olla ihan oikeassakin, mutta onko vain sattumaa, että Pool-fani sanoo noin. Eli kaikki muut hyökkäyspään pelaajat epäonnistuivat, paitsi Gerrard. Aika ihmeelliseltä kuulostaa...

Minusta joko Gerrard tai Lampard pitäisi pudottaa penkille ja tuoda laidoille kaksi selvää laituria, kuten Cole ja Lennon. Toki Cole on nyt loukkaantuneena, mutta sitten kun hän on kunnossa, näkisin, että järkevintä olisi laittaa keskelle kaksikko Gerrard-Hargreaves ja pudottaa maajoukkueessa lähes aina huonosti pelaava Lampard pois. Tätä voisi ainakin kokeilla, kun kerran tuon keskikentän kolmikon peluuttaminen samaan aikaan ei tunnu toimivan.

[keveli]

Voit olla ihan oikeassakin, mutta onko vain sattumaa, että Pool-fani sanoo noin. Eli kaikki muut hyökkäyspään pelaajat epäonnistuivat, paitsi Gerrard. Aika ihmeelliseltä kuulostaa...

No kyllä ainakin yritin ihan puolueettomasti ottelua katsella  . Tai sen toista puoliaikaa, ensimmäistä en nähnyt. Hargreavesista ei kyllä myöskään pahaa sanottavaa, mutta hän nyt ei hirveästi hyökkäyspeliin osallistu. Kuitenkin ainakin tuossa toisella puoliajalla Lampard oli täysin näkymätön ja Lennonilla oli vasemmalla aina vähintään kaksi puolustajaa vastassa eikä hän päässyt sieltä etenemään oikeastaan ollenkaan. Kärjille nyt ei palloa saatu edes paljon pelattua, mutta sekä Rooney että Johnson olivat kuitenkin erittäin vaisuja. Gerrardilla oli ainakin kova vauhti päällä, yritystä riitti ja oli koko ajan pallossa, muita ei niin hirveästi tuntunut kiinnostavan. Ei Gerrard toki mitenkään erityisen hyvin pelannut, mutta Englannin pelaajista oli kuitenkin selkeästi näkyvin ja aikaansaavin. Lampardilla oli toki taas kerran maajoukkueessa ne pari läheltä piti paikkaa, mutta kun ei mene niin ei mene.

Tokihan sekä Lampard että Gerrard ovat jo jonkun aikaa pahasti alisuorittaneet maajoukkueessa, joskin Gerrard ei ole nyt kyllä Liverpoolissakaan loistanut. Gerrard on mielestäni kuitenkin ollut silti joukkueen parhaimmistoa, mutta Lampard ollut ihan yössä, varsinkin tehojen suhteen.

[Three Lions]

Omien havaintojen ja lähes kaikkien muiden lähteiden, keveliä lukuunottamatta, Lennon oli keskikentällä varsin pirteä vaikka mitään valmista ei saanutkaan aikaan ja Hargreaves on nykyisin Englannin keskikentällä jopa lähes korvaamaton. Gerrardin ja Lampardin samanaikainen peluuttamisen varjopuoli on se, että yhteispeli keskellä ei toimi ja molempien mahduttaminen johtaa siihen, että pelaajat joutuvat pelaamaan väärillä paikoilla. Gerradin peluuttaminen laidalla pakottaa Lennonin vasemmalle jossa hän ei samalla lailla kotonaan kuin oikealla - Lennonin pelatasessa väärällä laidalla Englanti saa "vain puolet siitä mitä hän voisi joukkueelle tarjota".

Itsekin olisin valmis pudottamaan penkille toisen kaksikosta Lampard-Gerrard ja tässä tapauksessa heikkojen maajoukkuesitysten perusteella vilttikomennuksen joutuisi kokemaan Fat Frank. Näin ollen jäisi tilaa selkeille laitureille jotka pääsisivät nyt pelaamaan omilla pelipaikoillaan - Lennon oikealla ja J.Colen poissa ollessa Downing vasemmalla. Selkeät laiturit voisivat "avata" Englannin tukkoista hyökkäyspeliä sekä tuoda siihen selkeyttä ja dynaamisuutta. Perinteinen 4-4-2 olisi hyvä ja nopea lyhyen aikavälin ratkaisu, sillä sen omaksumisessa systeemin jo äidin maidosta imeneillä briteillä ei pitäisi olla vaikeuksia vaikka puikoissa heiluisi minkälainen tunari tahansa.

Englannin kriisin syvetessä Maccan pitäisi tunnustaa virheensä ja paras osoitus siitä olisi kutsua Beckham takaisin joukkueen miesvahvuuteen. Kokeneena pelaaja Beckham voisi omalta osaaltaan edesauttaa joukkuetta vaivaavan henkisen takalukon aukaisemiseen ja pelillisestikin Becksin potkutekniikalla olisi voitu hankkia karsinnassa arvokkaita pisteitä. Richardsonien ja muiden tusinjamppojen väkisinpeluuttaminen ennen Beckhamia on McClarenin tapaan suuremmanluokan vitsi josta tuskin ketään löytää mitään hauskaa.

[Callit]

Englannin kriisin syvetessä Maccan pitäisi tunnustaa virheensä ja paras osoitus siitä olisi kutsua Beckham takaisin joukkueen miesvahvuuteen. Kokeneena pelaaja Beckham voisi omalta osaaltaan edesauttaa joukkuetta vaivaavan henkisen takalukon aukaisemiseen ja pelillisestikin Becksin potkutekniikalla olisi voitu hankkia karsinnassa arvokkaita pisteitä. Richardsonien ja muiden tusinjamppojen väkisinpeluuttaminen ennen Beckhamia on McClarenin tapaan suuremmanluokan vitsi josta tuskin ketään löytää mitään hauskaa.

Ykkösellä tästä aiheesta jo pistelinkin. Ei varmaankaan ole kirjoitettu Becks-tarinaa loppuun. Ymmärrän hyvin, että uusi valmentaja halusi aloittaa ikään kuin uudelta sivulta ja pisti Becksin siksi muiden kanssa samalle viivalle. Mutta ei miehen aiempaa asemaa ja hömppäjulkisuutta silti pitäisi käyttää häntä vastaan. Periaatteessa parhaat pelaa, ja varsinkin sellainen, joka on osoittanut toimivansa osana joukkuetta.

[Ylliksen Mummo]

Näin se toimis:
           
               Moke

xxx      xxxx     xxxx      xxx

           Hargraavesi

Lennon  Lampard Gerrard Downing

              Kärkimies               

[Three Lions]

Ykkösellä tästä aiheesta jo pistelinkin. Ei varmaankaan ole kirjoitettu Becks-tarinaa loppuun. Ymmärrän hyvin, että uusi valmentaja halusi aloittaa ikään kuin uudelta sivulta ja pisti Becksin siksi muiden kanssa samalle viivalle. Mutta ei miehen aiempaa asemaa ja hömppäjulkisuutta silti pitäisi käyttää häntä vastaan. Periaatteessa parhaat pelaa, ja varsinkin sellainen, joka on osoittanut toimivansa osana joukkuetta.

Ymmärrän ehdottomasti sellaisen periaatteen että uusi valmentaja haluaisi pistää aikakautensa aluksi kaikki pelaajat samalla viivalla - isoimmatkin tähdet. Tästä ei kuitenkaan missään nimessä ole Beckhamin tapauksessa kyse, vaan syyt McClarenin koirankoppiin joutumiseen ovat jossakin aivan muualla. Rehellisen kilpailuttamisen perusteella Beckhamin paikka olisi koko ajan ollut maajoukkueessa, eikä samaa voi sanoa richardsoneista ja muista penkkiveikoista joita Macca on väkipakolla roikottanut joukkueen mukana. Itse näkisin asian niin, että McClaren halusi tehdä selvän pesäeron Svenniksen aikaan pudottamalle sen mannekiiniksi vahvasti leimaantuneen Becks joukkueesta - silläkin hinnalla, että Fantsu olisi koko ajan pelitaitojensa puolesta kuulunut joukkueeseen.

Giljotiinin heilahtaminen Beckhamin kohdalla tuntuu siinäkin mielessä oudolta, että julkkisstatuksestaan huolimatta Becksin asenne on aina ollut nöyrä ja hän on hyvin pidetty sekä arvostettu kanssapelaajien keskuudessa. Beckahmille tuskin olisi ollut ongelma istua penkilläkään.

Näin se toimis:
           
               Moke

xxx      xxxx     xxxx      xxx

           Hargraavesi

Lennon  Lampard Gerrard Downing

              Kärkimies               

Viimeaikaisesta kritiikistä huolimatta Rooneyn nimi taitaa olla ensimmäisenä aloituskokoonpanossa ja hän, eikä oikeastaan kukaan muukaan Englannin kärkipelaajista ole parhaimmillaan yksin piikissä. Itse muodostaisin avauskokoonpanon jotenkin näin:


-------------xxxx------Rooney----------
------------(Owen)---------------------
xxxx-----Hargreaves----Gerrard------xxxx
(J.Cole)-------------------------(Lennon)
xxxx---------Rio------Terry----------xxxx
(A.Cole)------------------------(G.Neville)
--------------Robinson------------------

Laidoille ja Rooneyn kärkipariksi sitten ukkoja tarjonnan ja päivän kunnon mukaan - kuitenkin mielellään sen periaatteen mukaan, että pelaajat pääsevät pelaamaan oikeilla pelipaikoillaan.

Edit: lisäsin sulkuihin ko.pelipaikkojen pelaajat ihannetilanteessa

[Tukeem Abdullah Jafer]

Tämä oli toki tuttua tietoa - Pirlo oli suuri lupaus 10-paikalla juniorina, mutta sillä tontilla hän oli jäämässä lainakierteeseen ja pelkäksi lupaukseksi aikuisten tasolla kunnes Ancelotti keksi pudottaa hänet nykyiselle paikalleen.

Ettei mene täysin offtopiciksi, niin vastaan Milan-osioon:

http://futisforum2.org/index.php?topic=139.msg609310#msg609310

[Three Lions]

Ettei mene täysin offtopiciksi, niin vastaan Milan-osioon:

http://futisforum2.org/index.php?topic=139.msg609310#msg609310

Tulen lukemaan 

[Kant]

Englannin kriisin syvetessä Maccan pitäisi tunnustaa virheensä ja paras osoitus siitä olisi kutsua Beckham takaisin joukkueen miesvahvuuteen. Kokeneena pelaaja Beckham voisi omalta osaaltaan edesauttaa joukkuetta vaivaavan henkisen takalukon aukaisemiseen ja pelillisestikin Becksin potkutekniikalla olisi voitu hankkia karsinnassa arvokkaita pisteitä. Richardsonien ja muiden tusinjamppojen väkisinpeluuttaminen ennen Beckhamia on McClarenin tapaan suuremmanluokan vitsi josta tuskin ketään löytää mitään hauskaa.

McClarenilta menisi viimeinenkin uskottavuus, jos kutsuisi Becksyn takaisin. Silloin mediassa alkaisi armoton rummutus siitä, ettei valmentaja tiedä ollenkaan mitä on tekemässä. Vaikea kuvitella, että McClaren tässä asiassa taipuu. Kovat paineet miehellä toki on, joten kaikki on sinänsä mahdollista.

Phizza on tietenkin oikeassa, ettei valmentajaa voi kaikesta syyttää. Valmentajan merkitystä ei kuitenkaan kannata väheksyäkään. Uskon myös siihen, että valmentajan rooli korostuu näissä maaotteluissa, joissa aikaa valmistautumiseen on todella vähän. Katsokaapa vaikka Kreikan menestystä viime EM-kisoissa tai verratkaa Suomen esityksiä nyt ja Muurisen aikana.

Muutama sana vielä Englannin menestymättömyydestä arvokisoissa. Tuskin tähän yhtälöön on vain yhtä oikeaa vastausta, mutta Englannin ylimielisyys kyllä varmasti vaikuttaa asiaan. Minua ainakin huvitti tässä otsikossa ollut esimerkki vuodelta 1950. Minusta tuntuu siltä, ettei noista ajoista olla opittu yhtään mitään. Tätä mielestäni kuvaa esimerkiksi McClarenin valinta maajoukkueen valmentajaksi, kuten jo aikaisemmin kirjoitinkin.

[PirloMAnia]

tuo speukulointi englantilaisen jalkapallon hyvyydestä perustaen se euromenestykseen tällä kaudella on aikamoista paskaa. Suoraan sanoen. Jos joukkueet joilla on muutama pelaaja omasta maasta menestyy, ei sitä voida pitää minään tasomittarina. Onhan se globaali-ilmiö, että suurilla seuroilla on parhaat pelaajat kansallisuuteen katsomatta, mutta kullä prickit tässä vetää pohjat.

Ja sillä rahanmäärällä taas turvataan se, että ne ulkomaalaiset sinne menevät keskinkertaista myöten rahastamaan. Ja siitä sitten päästäänkin ongelmaan miksi ei maajoukkue menesty. Ja se ei ole mikään kliseinen väite vaan aika faktinen. Ja esim juuri kultaisilla 30-50 luvuilla englannissa ei juurikaan keskitytty tulevaisuuden turvaamiseen koska lajin keksijämaana luotettiin omaan suuruuteen.
Tämä menestyksen puute korvattiin luomalla uskomton sankarikultin malli joka paikkasi omia puutteitaan kiitettävästi. Hieman sama asia suomessa jossa on kaiken maailman uskomattoman legendaariset arto tolsat ja kari rissaset.

Siinä missä muissa maissa saksa mukaanlukien oli oikeasti niitä maalimantähtiä ei englannilla juurikaan ollut. Sormeillut tulokset 66 kisoissa ovat vääristäneet monella tavalla hyvin paljon jalkapallon historiaa juuri näiden sankarikulttien takia. Hurst, charltonit, banks, yms muut elämää suuremmat legendat ovat tietyllä tavalla englantilaisen median luomaa silmänlumetta valitettavasti. Loistavia pelaajia varmasti, mutta ilman tuota mestaruuttta ei useita noista pelaajista olisi "olemassa".

Tämä nyt on aikalainen kärjistys, mutta se ei poista sitä että tietyt asiat pitävät paikkansa haluttiin tai ei. Englantilaisen jalkapallon suurin ongelma on että ei voida katsoa peiliin- Ainoa joka siellä toimii peilinä on säälittävä keltainen lehdistö joka repii juttu piirakoiden kanssa luettaviksi. Mutta pelillisiä epäkohtia niillä ei ratkaista ikinä, ja niitä on ratkottavana.

Miksi englannilla on muka aina paras maajoukkue koskaan ja silti limbotaan aina alempana. Aina vika on jonkun muun, kuten valmentajan tai   tai muuun ulkojalkapalloilullisen seikan. Mutta koskaan ei kysytä onko lampard loppujen lopuksi tarpeeksi hyvä tai rooney? Brittiläisen sankarikultin mukaan tottakai ovat aivan huikeita pelaajia mutta missä vika?  Ja haluasinkin kuulla joltain joka ei vedä hernettä nenään ja aloita jotain makaroniliimalettinahkasaksa-itkuraivaria vaan jos joku fani joka hallitsisi peiliinkatsoimisen taidon vastaisi. 

Tarkoitus ei ole provota vaan esittää kysymyksiä jotka ilmeisesti ovat ajankohtaisia koska menestys on heikkoa ja ollut sitä jo monta vuotta. Ja onko se loppujen lopuksi niin hieno asia että oman maan liiga on paras koska se on ostovoimasin. Tälläkö menestys tulee? Vertaisin sitä hieman suomen koripallon ulkomaalaiskiintiöiden toimivuuteen. Parhaat suomalaiset joo kehittyvät mutta jos ne ei ole tarpeeksi hyviä jotta taisteltaisiin paikasta auringossa..ja siitä englannissa on kyse koska menestymällä saa rahaa ja pari lahjakasta ulkomaalaista. Ja sillä jää taas jonkun englantilaisen pelaajan ura huonommaksi ja the sun haukkuu maajoukkuevalmentajan ja jonkun epäonnisen pilkunmissaajan.

[Taavetti_Merimies]

Faktahan on, että Brittien nykymenestys on surkeinta mitä on nähty 26:een vuoteen. (Tosin oma vaatimaton mielipiteeni on, että Graham Taylorin aikakaudella jolloin joukkue ei päässyt MM-kisoihin maa oli huomattavasti paskempi ja EM-92 kisoissa Gary Linekerin vaihtoonottaminen 1-2 tappioasemassa tämän jäähyväispelissä oli jotain aivan käsittämätöntä).

Miksi näin? Ensinnäkin, Englannilla ei ole ollut kunnon ykkösmaalivahtia sitten Peter Shiltonin. Robinson on varsin keskinkertainen veskari maajoukkuetasolle ja uudet lupaukset (kuten esim. Kirkland oli) eivät jaksa nousta huipulle asti. Puolustuksessa ei ole monipuolisuutta ja pallollisena kestään pakista ei ole suurempaa apua. Keskikentällä Gerrard etc. ailahtelevat ottelusta toiseen ja Hargravesin kaltaisista pelaajista ei ole otteluiden ratkaisijaksi. Kärkeen ei ole Shearerin tai Linekerin kaltaista takuumiestä, Owenista olisi voinut sellainen tulla mutta Madrid- siirto, maitojuna ja nyt pitkä loukkaantuminen eivät todellakaan anna merkkejä  uudesta tulemisesta. 

Tapauksesta Beckham: hyvä pelaaja, hyvä oikealla jalalla, hyvässä kunnossa. Mutta käytännössä lopetti parhaalla tasolla sillä hetkellä kun teki sopimuksen MLS-sarjan Galaxyyn. McClaren jos nostaisi miehen maajoukkueeseen, alettaisiin puhua kriisistä- vaikka oikeastihan Beckham on fyysisesti edelleen huippukunnossa.

Ylläoleva jorina summattuna: joukkue vain ei ole riittävän hyvä.

[Three Lions]

Ei kai ketään Valioliigan erinomaisuutta olekaan perustellut tämän kauden euromenestyksellä, vaikka sitä jonkinlaisena indikaattorina tulevasta pitäisikin. Heiluri on heilahtanut mantereelta saarelle ja muutos on vielä käynnissä, mutta tapahtuneet, tai tapahtumassa olevan voimatasapainon heilahduksen havaitsemisen ei pitäsi kuitenkaan olla ylivoimaisen vaikeaa kenellekkään: Valioliiga on statukseltaan ja markkina-arvoltaan ylivoimainen sarja maailman mittakaavassa ja se houkuttelee kiihtyvällä tahdilla rahakkaita sijoittajia Englantiin. Yhdessä näiden uusien omistajien kanssa alati kasvavat tv-tulot pitävät huolen siitä, että englantilaisten joukkueiden taloudelliset muskelit tulevat kasvamaan (elleivät jo ole) italialaisten ja espanjalaisten kilpailijoidensa ulottumattomiin muutamia megaseuroja lukuunottamatta (RMA, Barca, Milan, Inter, Juve..) Raha puolestaan (sekä muutenkin "mannermaistunut" jalkapalloelämä) vetävät puoleensa parhaat pelaajat ja jatkossa sumusaarillakin nähdään entistä ennemmän brasseja ja argoja, joille espanja tai italia ei olekaan se automaattinen valinta.

Se, että Valioliiga on euroopan kovatasoisin kansallinen sarja ja siellä pelaavat parhaat pelaajat ei tienkään tee siellä pelaavasta yksittäisestä pelaajasta yhtään sen parempaa kuin muualla leipänsä ansaitsevat virkaveljensä, mutta pelaajien keskenäisen paremmuuden vertailussa se on erinomainen työkalu - luonnollisesti sillä on tässä asiassa merkitystä minkä tasoisessa sarjassa pelaaja on kannuksensa hankkinut. Hauskalta honkkelilta näyttävä ja siksi ilmeisestä arvostuksen puutteesta kärsivä Peter Crouch on pelannut kovimmassa mahdollisessa liigassa vähintäänkin kohtuullisella menestyksellä jo vuosia, kun taas esimerkiksi Saksan nallipyssyjen näytöt ovat ainakin toistaiseksi vain kotimaisesta lilliputtisarjastaan. Crouchilla onkin hyvin vähän todistettavaa germaanitussareihin nähden - johan se nähtiin miten esimerkiksi Hollannissa maaleja takoneen Mateja Ketzmaninkin maalihanat tukkeutuivat Englannissa ja sittemmin Espanjassa.

Forumistinörttien vakioselitys Englannin ylitsevuotavasta itseriittoisuudesta on osin itse, sekä osin englantilaisen keltaisen lehdistön ylläpitämä myytti. Itsekritiikittömyys on varmasti ollut ongelma, ja tietyissä FA:n jääräosaston saunakerhoissa on vieläkin (toisaalta juuri siellä tehtiin rohkea päätös pestata Sennis maajoukkueen puikkoihin ensimmäisenä ulkomaalaisena) - tabloidit nyt repivät otsikoita siitä mikä myy ja englantilaiset fait ovat aina kisojen alla toivoa täynnä, mutta minkä maan kannattajat eivät olisi. Forumistien latinoloverosasta puolestaan tuntuu saavan jos jonkinlaisia kicksejä pitämällä yllä näitä ikiaikaisia stereotypioita ja sokeata lädivihaa, mutta se mikä tekee tästä selityksestä epäuskottavan on, että niiden parissa joiden tekemisillä oikeasti on merkitystä - ei suomalaisilla forumnörteillä, ei englantilaisilla faneilla eikä keltaisella lehdistöllä - ei varmastikaan tälläisiä itseluuloisia harhakuvia ole. Englannin pelaajat ja velmentajat  tietävät tasan tarkkaan tasonsa, eivätkä omassa päässään rakenna mitään kaikkivoipaisuuden mielikuvituslinnoja. Esimerkiksi viime kesänä ketään Englannin pelaajista(!), tai ylipäätään maan vakavasti otettavista jalkapalloihmisistä (tässä esimerkiksi yksi nykyjoukkueen alennustilaa käsittelvä artikkeli joka sekin on melkoista potaskaa omasta mielestäni), ei syyttänyt Ronaldoa joukkueen putoamisesta vaikka roskalehdet asiasta jaksoivat myllyttää viikkokausia ja onnistuen melko tehokkaasti kääntämään yleisen mielipiteen samalla kannalle - huomattavaa on, että tavallisten jalkapallokannattienkin keskuuteen jäi elämään merkittävä oppositio, joka harjoitti aivan tervettä ja realistista itsekritiikkä putoamisen syistä. Ronaldon ajojahdistakin olisi hyvä erotella se mikä siinä oli sen osuutta, että portugalilainen oli Englannissa vihattu persoona jo valmiiksi oikeastaan kaikkien muiden kuin ManU-fanien keskuudessa.

Juuri nuo PirloManian kirjoitukset siitä, että Englannilla on "aina paras maajoukkue koskaan" ovat lähinnä suomalaisten wannbe-rantamanoloiden itse ylläpitämiä illuusioita, jotka elävät niiden ihmisten piirissä, jotka ovat katsoneet niiden sopivan heidän omiin käyttötarkoituksiinsa. Totta kai jalkapallon emämaassa toiveet ovat aina arvokisojen kynnyksellä korkealla, mutta se ei ole mitenkään brittien yksityisoikeus (kyllähän viime kesänä ruotsalaisetkin lehdet hehkuttivat Zlatanin johdattavan joukkueensa maailmanmestariksi) eikä tarkoita sitä etteikö joukkueen heikkouksia tiedostettaisi - varsinkaan, edelleenkin, niiden henkilöiden parissa joiden tekemisillä on merkitystä. Heikko materiaali yksinään on sikälikin huono selitys, sillä se ei ota huomioon sitä, että huonokin joukkue voi ylittää itsensä silloin tällöin ja nykyään paremman valmennuksen ansiosta yhä useammin - miksi Englannin kohdalla näin ei oikeastaan koskaan ole näin käynyt?

"Paras maajoukkue koskaan" on muutenkin termi, jota on nimenomaan käytetty kuvaamaan tätä nykyjoukkuetta, ja joka sinällään on minusta aika realistinen. Termihän ei viittaa muihin kuin Englannin omiin aikaisempiin maajoukkueisiin, vaikka forumin latinosektiolla olisikin suuri kiusaus käsittää tämäkin asia (tahallaan) väärin. Materiaalin tasosta voi olla montaa mieltä kuten täälläkin on nähty, mutta mielestäni se on kiistämätön tosiasia, että se on tällä hetkellä oleellisesti laadukkaampi ja leveämpi kuin vuosikymmeniin - jonkinlaisesta "kultaisesta sukupolvesta" puhuminen ei ole suurikaan vääryys.

Kuten jo monta viestiä sitten totesin, ei Englannin (tai Espanjan) menestymättömyyteen arvokisatasolla ole yhtä helppoa patenttivastausta, eikä mielestäni yksikään täällä esitetyistä teorioista ole riittävä - ei ainkaan yksinään. Täälläkin esiintyvät vakioteoriat on varsin helppo kumota, eikä siihen edes kummempaa päättelyä tarvita - täällä esitetyistä teorioista sellaisenaan oikeastaan hyväskyn ainoastaan Taavetti_Merimiehen huomion heikosta maalivahtipelistä (vaikka Shiltonin kohdalla voisi muistaa, että pitkälti hänen takiaan Englanti tippui Italian -90 MM-kisojen loppuottelusta tulevalle maailmanmestarille sekä hävisi pronssipelin isäntämaalle). Ennen kuin edes alan esittäään omia teorioitani asiasta haluaisin huomatuttaa, marginaalien olevan arvokisatasolla todella pieniä ja se, että Englanti todellakin olisi jonkinlaista menestystä arvokisoissa viimevuosina saavuttanut on ollut kiinni todella pienistä asioista - Ranskan MM-kisoissa 1998 Englanti tippui vähintäänkin kyseenalaisten vaiheiden jälkeen rankkareilla huijaaville argoille, vuoden 2002 MM-kioissa "Kolme Leijonaa" tippui tulevalle maailmanmestarille Seamanin nolon hörppäyksen jälkeen, EM-kisoissa 2004 seinä tuli vastaan jälleen kyseenalaisten vaiheiden jälkeen rankkareilla lopulta finaaliin edennyttä Portugalia vastaan ja tismalleen saman kohtalon Englanti kohtasi viime kesän MM-kisoissa Portugalin marssiessa tällä kertaa pronssiotteluun. Hieman paremmalla onnella sekä tuomari- ja maalivahtipelillä "Three Lionsin" menestys viimevuosina saattaisi todellakin olla aivan toisenlainen.

Itse hakisin syitä viimevuosien verrattain huonoon menestykseen liian huonosta materiaalista, joka oikeastaan vasta nyt on ollut kansainvälisestikin huippulaatua (vaikka tämä ei edelleenkään selitä miksi joukkue ei ole onnistunut ylittämään itseään), huonosta valmennuksesta joka taktisen kyvyttömyyden lisäksi on epäonnistunut henkisen valmistamisen puolella, heikosti onnistuneesta maalivahtipelistä, huonosta onnesta (jota aina tarvitaan menestyäkseen) sekä tuomareiden virhearviointeja jotka ovat olleet ratkaisevassa asemassa monessa ottelussa.

Jos aikaväliä laajennetaan noista käyttämistäni "viimevuosista" pidemmälle historiaan selitykset käyvät yhä moninaisemmiksi ja -lukuisiksi eivätkä omat rahkeeni riitä niitä selvittämään.

[Lätkis]

Three Lionsilta loistava kirjoitus 

Eipä paremmin olisi voinut hommaa kiteyttää.

[Three Lions]

Tapauksesta Beckham: hyvä pelaaja, hyvä oikealla jalalla, hyvässä kunnossa. Mutta käytännössä lopetti parhaalla tasolla sillä hetkellä kun teki sopimuksen MLS-sarjan Galaxyyn. McClaren jos nostaisi miehen maajoukkueeseen, alettaisiin puhua kriisistä- vaikka oikeastihan Beckham on fyysisesti edelleen huippukunnossa.

McClaren onkin tiukan paikan edessä - pelastaakko oman maineensa vai joukkueen kisatoiveiden rippeet?
 

[Kuhvoori]

Muistaakseni Three Lions ennen MM-kisoja julisteli kovaan aaneen, kuinka Klosesta ja Podolskista ei ole edes Crochin kengannauhojen sitojiksi. Mika sitten on ylimielisyytta, jos ei tuommoinen uhoaminen? Totuus tietysti kavi ilmi itse MM-kisoissa, joten ei siita sen enempaa.

Tuo lopun arvokisaselittelyosuus taas on sellaista kamaa, jota voi jokaisen joukkueen kannattaja suoltaa jokaisen havityn matsin jalkeen. Ainahan se vika loytyy tuomareista, valmentajan vaarista valinnoista, huonosta onnesta jne.. Ainoa tapa verrata maajoukkueiden tasoa puolueettomasti on pistaa arvokisamenestys kautta aikojen vertailuun. Sielta loytyy puolueeton tilasto eri jalkapallomaiden tasosta verrattuna toisiinsa. Kaikki muu on vain joutavaa selittelya ja propagandaa.

Yksinkertaisesti - taso ei ole viime aikoina osoittautunut riittavaksi arvokisavoittoihin kansainvalisessa vertailussa. Tilanne saattaa muuttua kesalla 2008, mutta sita ennen ei ole olemassa konkreettista nayttoa siita, etta Englanti olisi edes finaalitason joukkue suurturnauksissa.

[De Souza]

Ei kai ketään Valioliigan erinomaisuutta olekaan perustellut tämän kauden euromenestyksellä, vaikka sitä jonkinlaisena indikaattorina tulevasta pitäisikin. Heiluri on heilahtanut mantereelta saarelle ja muutos on vielä käynnissä, mutta tapahtuneet, tai tapahtumassa olevan voimatasapainon heilahduksen havaitsemisen ei pitäsi kuitenkaan olla ylivoimaisen vaikeaa kenellekkään...

Se on selvää, että raha puhuu ja sitä löytyy suurimat kasat Englannista. Ja kuten totesit, yhä useampi tähtipelaaja tulee sirrtymään saarille. Valioliigan ulkomaalaisten osuus on jo noin 60% luokkaa ja se kasvanee entisestään tulevina vuosina. MUTTA tämä kehitys ei kerro mitään itse englantilaispelaajien tasosta, pikemminkin tason puutteesta, kun riittävän hyviä pelaajia on rahdattava kanaalin yli yhä enemmän. Jäljelle jäävään n. 40%:iin on laskettu muuten kaikki brittipelaajat ja kysymys kuuluukin, mikä on itse engelsmannien osuus? 20-30%? Kehitys on enemmän tai vähemmän huolestuttava maajoukkueen kannalta...

Peter Crouch on pelannut kovimmassa mahdollisessa liigassa vähintäänkin kohtuullisella menestyksellä jo vuosia, kun taas esimerkiksi Saksan nallipyssyjen näytöt ovat ainakin toistaiseksi vain kotimaisesta lilliputtisarjastaan. Crouchilla onkin hyvin vähän todistettavaa germaanitussareihin nähden...

Vaihda jo hyvä mies levyä . Mutta kerro toki lisää Crouchin menestyksestä. Kysessähän on pelaaja, joka on tahkonnut suuren osan urastaan aladivisioonissa ja joka on tehnyt La Ligan jälkeen toiseksi kovimmassa sarjassa urallaan kerran yli kymmenen maalia... Ensin ammut alas väitteet Brittien ylimielisyydestä ja heti perään kirjoitat yllä mainittua soopaa. Keskiverto engelsmannin ajatukset lienevät samanlaisia, ainakin omien kokemusteni perusteella.  Ristiriita? Toivottavasti se lähin peilikauppa ei ole kovin kaukana...