Englanti

[oman_elämänsä_marco_di_vaio]

Englannin joukkueen avainmiehet ovat yksilöinä kyllä aivan riittävän hyviä pelaamaan kovimmalla tasolla, pl. maalivahti, Rooneyn kärkipari (lasi-Owenia ei lasketa nyt) sekä varauksin laiturit, joista esimerkiksi Lennon on vasta tekemässä tuloaan. Tämän osoittaa sekin, että englantilaisten avainpelaajien tähdittämiä joukkueita on CL:n kahdeksan joukossa tänä vuonna kolme kappaletta. Mutta hyvä joukkue on tunnetusti enemmän kuin osiensa summa, joten kaipa se osaavasta koutsista on kiinni, sekä siitä, että toinen pyhä lehmä (Läski-Lampard/Gerrard) olisi uskallettava penkittää. MM-kisojen top-8 joukkueet ovat kuitenkin aika lähellä toisiaan tasollisesti...

Ja mainittakoon vielä, että Peter Crouch ei ole maailmanluokan hyökkääjä, mainettaan parempi kyllä sekä kelpo vaihtotarget, mutta ei missään nimessä huippujoukkueen avauspelaaja.

[Three Lions]

Muistaakseni Three Lions ennen MM-kisoja julisteli kovaan aaneen, kuinka Klosesta ja Podolskista ei ole edes Crochin kengannauhojen sitojiksi. Mika sitten on ylimielisyytta, jos ei tuommoinen uhoaminen?

Ensin ammut alas väitteet Brittien ylimielisyydestä ja heti perään kirjoitat yllä mainittua soopaa..

Minä en olekaan britti 

Tuo lopun arvokisaselittelyosuus taas on sellaista kamaa, jota voi jokaisen joukkueen kannattaja suoltaa jokaisen havityn matsin jalkeen. Ainahan se vika loytyy tuomareista, valmentajan vaarista valinnoista, huonosta onnesta jne.. Ainoa tapa verrata maajoukkueiden tasoa puolueettomasti on pistaa arvokisamenestys kautta aikojen vertailuun. Sielta loytyy puolueeton tilasto eri jalkapallomaiden tasosta verrattuna toisiinsa. Kaikki muu on vain joutavaa selittelya ja propagandaa.

Tässä keskustelussa oli nimenomaan tarkoitus pyrkiä selittämään niitä menestymättömyyden syitä - mitään vertailua ei ollut tarkoituskaan tehdä.

Yksinkertaisesti - taso ei ole viime aikoina osoittautunut riittavaksi arvokisavoittoihin kansainvalisessa vertailussa. Tilanne saattaa muuttua kesalla 2008, mutta sita ennen ei ole olemassa konkreettista nayttoa siita, etta Englanti olisi edes finaalitason joukkue suurturnauksissa.

"Taso" on helvetin epätarkka ja moniselitteinen käsite ja siksi huono selitys, joka ei tarkoita yhtään mitään - esim. oliko Kreikan taso Euroopan paras viime EM-kisoissa?

[Kuhvoori]

Tarkoituksenani oli todeta, etta maan jalkapalloilun taso selviaa parhaiten seuraamalla mahdollisimman pitkan aikavalin menestysta, jolloin satunnaistekijoiden vaikutus pienenee.

Eli yhdessa turnauksessa saattavat satunnaistekijat vaikuttaa menestykseen jonkin verran mahdollistaen esim. Tanskan ja Kreikan EM-voitot (EM-kisoissa on tosin ottelujen maara pienempi = enemman sijaa sattumalle kuin MM-kisoissa). Kuitenkin kun naita yksittaisia turnauksia otetaan vertailun suurempi maara (kaikki arvokisat kautta aikojen) satunnaistekijoiden vaikutus pienenee huomattavasti ja luotettava ranking eri maiden jalkapallotasosta voidaan muodostaa.

Aika-akseli on myoskin yksi muuttuja, eli joukkueet vaihtuvat melkein taysin n 10 vuoden sykleissa. Mutta sitakin suuremmalla syylla arvokisamenestys kautta aikojen kertoo maan jalkapallotason kun yhdella hyvalla ikaluokalla ei pystyta menestymaan kuin ehka vain 2-3 kisat. Eli kautta aikojen arvokisamenestyksen karkimaat (Brasilia, Saksa, Italia) ovat kyenneet pysymaan huipputasolla kymmenia vuosia eivatka ole riippuvaisia muutamasta hyvasta ikaluokasta.

[Callit]

3 leijonan viestissä paljon asiallista asiaa, mutta pakko kommentoida paria black outia...

Hauskalta honkkelilta näyttävä ja siksi ilmeisestä arvostuksen puutteesta kärsivä Peter Crouch on pelannut kovimmassa mahdollisessa liigassa vähintäänkin kohtuullisella menestyksellä jo vuosia, kun taas esimerkiksi Saksan nallipyssyjen näytöt ovat ainakin toistaiseksi vain kotimaisesta lilliputtisarjastaan.

Määrittelisistkö käsitteen lilliputtisarja? Sellainenko, jossa putoajakandit voittavat säännöllisesti Realin tiputtajan?
Ja missä olit kesällä 2006, kun Klose nousi yhdeksi MM-historian parhaaksi maalintekijäksi ja voitti maalikuninkuuden? Podolski sai kultaisen kengän. Ovatko MM-kisat liliputtikisat?

Crouchilla onkin hyvin vähän todistettavaa germaanitussareihin nähden - johan se nähtiin miten esimerkiksi Hollannissa maaleja takoneen Mateja Ketzmaninkin maalihanat tukkeutuivat Englannissa ja sittemmin Espanjassa.

Näitä yksittäisiä tapauksia otetaan jatkuvasti muka tason mittareiksi. Forlan oli keskinkertainen Englannissa ja tähti Espanjassa, Henry ja Bergkamp floppasivat Italiassa jne jne. Näitä on aina löytynyt suuntaan ja toiseen, jos vertaillaan valjua, seria A:ta, la ligaa, bundesliigaa ja ranskaa.   Mites muuten toi Berbatov? Luuletko miehen olleen jotenkin erilainen Saksassa? Vai otetaanko tässä käyttöön joidenkin brittien kuvitelma siitä, että heidän oikeanlainen ympäristönsä ja futiskulttuuri on sytyttänyt miehen lopulliseen lentoon.

Ennen kuin edes alan esittäään omia teorioitani asiasta haluaisin huomatuttaa, marginaalien olevan arvokisatasolla todella pieniä ja se, että Englanti todellakin olisi jonkinlaista menestystä arvokisoissa viimevuosina saavuttanut on ollut kiinni todella pienistä asioista - Ranskan MM-kisoissa 1998 Englanti tippui vähintäänkin kyseenalaisten vaiheiden jälkeen rankkareilla huijaaville argoille, vuoden 2002 MM-kioissa "Kolme Leijonaa" tippui tulevalle maailmanmestarille Seamanin nolon hörppäyksen jälkeen, EM-kisoissa 2004 seinä tuli vastaan jälleen kyseenalaisten vaiheiden jälkeen rankkareilla lopulta finaaliin edennyttä Portugalia vastaan ja tismalleen saman kohtalon Englanti kohtasi viime kesän MM-kisoissa Portugalin marssiessa tällä kertaa pronssiotteluun. Hieman paremmalla onnella sekä tuomari- ja maalivahtipelillä "Three Lionsin" menestys viimevuosina saattaisi todellakin olla aivan toisenlainen.

Juuri tässä se valtava ero esim. Saksaan syntyy. Ensinnäkin, kun ryhdytään puhumaan huonosta tuurista, niin syvemmällä kauhaisulla haaviin tarttuu aina myös ns. hyvää tuuria. MM1966 on siitä oiva esimerkki, ja inhottavana muistutuksena viimeisestä huippuhetkestä, että Espanjalta vietiin kotiyleisön riemuksi päivänselvä pilkku puolivälierässä 1996. Eli nämä tasottuvat kyllä. Maalivahtipelistä on aivan naurettava edes puhua tässä yhteydessä, koska maalivahti on osa joukkuetta ja sen suoritusta. Eikä MM-voittajalle tai finalistille tippuminen sitäpaitsi tarkoita sitä, että kisavoitto oli maalin päässä.

Otetaan nyt joka tapauksessa esim. siitä miten asioihin on suhtauduttu jokaisen englantilaisen arkkivihollisessa eli Saksassa.

- EM92, hopea, joka oli häpeä. Yksikään vaikuttaja ei puhunut finaalin törkeästä tuomarivirheestä, vai oliko peräti kaksi? Eikä kukaan puhunut maalivahtipelistä. Tosiasiahan oli se, Schmeichel torjui Tanskalla voiton.
- MM94, hirvittävän häpeällinen tippuminen Bulgarialle, kun finaalin tiellä tuntui olevan pelkkää keskinkertaisuutta. Tuomari hylkäsi virheellisesti 2-0 maalin ja Ilgner imaisi vaparin. - SYntipukkejako? Ehei, valmentaja sai jatkaa, ja hän päätteli vaikeuksien johtuneen kireästä ilmapiiristä joukkueen sisällä. Tämä johti Loddarin hyllyttämiseen, parempaan joukkuehenkeen ja ansaittuun EM96 voittoon.
- MM98, tuomari putsasi Saksan pois kisoista yhdellä kaikkien aikojen naurettavimmista punaisista korteista. Kaleva kirjoitti, että "Wörns potki Sukeria, koska ei pystynyt tälle mitään kentällä". Ei tainnut toimittaja seurata ottelua, jossa pelätty kaksikko Suker-Vlaovic ei ollut saanut yhtään maalilaukausta aikaiseksi 40 minuutin aikana. Itse olen luvannut tuopin jokaisesta samanlaisesta punaisesta (reisi reittä vastaan), mutta yhdeksään vuoteen ei ole tullut ketään vaatimaan. Tippuminen johti Saksassa lopulta valmentajan erottamiseen, kukaan ei syyttänyt tuomaria.

-EM2004, häpeällinen jääminen alkueriin. Joukkue haukuttiin alimpaan helvettiin, eikä kukaan syyttänyt Kahnin vapari-imaisua tai antamatta jäänyttä pilkkua putoamisesta. Valmentaja ymmärsi lähteä itse. Putoaminen pistettiin kollektiivisesti joukkueen piikkiin, vaikka kyse oli oikeastaan pelkästään silloin täydellisesti tukossa olleesta hyökkäyspäästä. Tilastojen mukaan Saksa oli kaikessa muussa aivan parhaasta päästä. Varsinkin Hamannin dissaaminen tuntui kohtuuttomalta. Mies oli alkulohkoissa kisojen paras keskikentän kaksinkamppailija ja paras syöttelijä.

Eli tuossa noita eroja. Yksi anekdootti tulee vielä mieleen. Sekä Saksa että Englanti jäivät samaan alkulohkoon EM2000:ssa. Seurasin tiiviisti kummankin maan mediaa, ja Englannissa merkittävin uudistus näytti olevan se, että aina opportunistinen Tony Blair ilmoitti jonkin hienon summan, jolla valtio aikoo seuraavien 5 vuoden aikana rakentaa pelikenttiä etenkin junnuille. - Kysehän oli vanhasta Veikko Vennamon tempusta, eli siitä, että omii valtion normaalit investointisuunnitelmat ja -budjetit omiin nimiinsä. Saksassa vastaavasti koko junnukasvatusjärjestelmä pistettiin uusiksi, ja maajoukkueelle perustettiin seurojen ja liiton yhteinen task force. Seuraavissa MM-kisoissa hopeaa...

[Kant]

Forumistinörttien vakioselitys Englannin ylitsevuotavasta itseriittoisuudesta on osin itse, sekä osin englantilaisen keltaisen lehdistön ylläpitämä myytti. Itsekritiikittömyys on varmasti ollut ongelma, ja tietyissä FA:n jääräosaston saunakerhoissa on vieläkin (toisaalta juuri siellä tehtiin rohkea päätös pestata Sennis maajoukkueen puikkoihin ensimmäisenä ulkomaalaisena) - tabloidit nyt repivät otsikoita siitä mikä myy ja englantilaiset fait ovat aina kisojen alla toivoa täynnä, mutta minkä maan kannattajat eivät olisi. Forumistien latinoloverosasta puolestaan tuntuu saavan jos jonkinlaisia kicksejä pitämällä yllä näitä ikiaikaisia stereotypioita ja sokeata lädivihaa, mutta se mikä tekee tästä selityksestä epäuskottavan on, että niiden parissa joiden tekemisillä oikeasti on merkitystä - ei suomalaisilla forumnörteillä, ei englantilaisilla faneilla eikä keltaisella lehdistöllä - ei varmastikaan tälläisiä itseluuloisia harhakuvia ole. Englannin pelaajat ja velmentajat  tietävät tasan tarkkaan tasonsa, eivätkä omassa päässään rakenna mitään kaikkivoipaisuuden mielikuvituslinnoja. Esimerkiksi viime kesänä ketään Englannin pelaajista(!), tai ylipäätään maan vakavasti otettavista jalkapalloihmisistä (tässä esimerkiksi yksi nykyjoukkueen alennustilaa käsittelvä artikkeli joka sekin on melkoista potaskaa omasta mielestäni), ei syyttänyt Ronaldoa joukkueen putoamisesta vaikka roskalehdet asiasta jaksoivat myllyttää viikkokausia ja onnistuen melko tehokkaasti kääntämään yleisen mielipiteen samalla kannalle - huomattavaa on, että tavallisten jalkapallokannattienkin keskuuteen jäi elämään merkittävä oppositio, joka harjoitti aivan tervettä ja realistista itsekritiikkä putoamisen syistä. Ronaldon ajojahdistakin olisi hyvä erotella se mikä siinä oli sen osuutta, että portugalilainen oli Englannissa vihattu persoona jo valmiiksi oikeastaan kaikkien muiden kuin ManU-fanien keskuudessa.

Erittäin hyvä kirjoitus, mutta yhdestä asiasta vaikea olla samaa mieltä. Jos "niiden parissa joiden tekemisillä on merkitystä ei ole harhakuvia", niin miksi McClaren valmentaa tällä hetkellä Englantia? Korjatkaa jos olen väärässä, mutta eikö mm. Scolari olisi ollut suostuvainen tähän tehtävään (ainakin lehtitietojen mukaan). Svennis oli toki rohkea valinta, mutta nyt on taas palattu vanhalle tielle. FA ilmoitti heti MM-kisojen jälkeen, että seuraavan valmentajan tulee olla englantilainen. Tämä jos mikä harhakuva maan jalkapallon tasosta.

Menee toistamiseksi, mutta sanon silti, että tämä saman ilmiön voi havaita myös seuratasolla. Esimerkiksi Middlesboro on rikas seura Englannissa, jolla on varaa haalia kalliita pelaajia maailmalta. Managerina on kuitenkin oltava oman kylän poika Southgate, jonka taidot eivät millään riitä maan korkeimmalla tasolla.   

[Callit]

Scolari käsittääkseni tuli järkiinsä ja perui kiinnostuksensa aika myöhäisessä vaiheessa, kun laatulehdistö oli alkanut ahdistelemaan sen lapsuusajan naapureita ja kyselemään omenavarkauksien ym skandaalien perään. Eli kyllä tuolle pestille on muodostunut skandaalilehdistöstä tietynlainen jarru. Varsinkin nyt, kun palkkaa ei ilmeisesti voida maksaa yhtä hövelisti kuin Svenniksen aikoihin.

Scolari oli tosiaan pitkällä neuvotteluissa, ja hänen vetäytymisensä helpotti vanhoillisten agendaa. Muistuu mieleen jonkun silmäätekevän englantilaisen kommentti Svenniksen nimittämisestä. "Se on kuin olisi sodassa mietitty kenraaleja ja kysytty, että suostuisko Rommel hommaan?" - Keneen pilkka osuu? Sodassahan nimenomaan käytettiin sotavankeja ydinaseen kehittelyssä, mutta saahan sitä oman menestyksen esteeksi kehitellä sääntöjä, joita muut eivät noteeraa.

[Hasselnut]

Jos fantasiakokoonpanoja saa laittaa niin tässä täsmäiskuni:
 
                       Ashton
                         
                      Rooney
J.Cole                               A.Lennon

             Gerrard-Heargreaves

Bridge        Rio       Terry      G.Neville

                   Foster

Lampard ja Robinson kauas pois 
             
                       

[Phizza]

Valioliigan ulkomaalaisten osuus on jo noin 60% luokkaa ja se kasvanee entisestään tulevina vuosina. MUTTA tämä kehitys ei kerro mitään itse englantilaispelaajien tasosta, pikemminkin tason puutteesta, kun riittävän hyviä pelaajia on rahdattava kanaalin yli yhä enemmän. Jäljelle jäävään n. 40%:iin on laskettu muuten kaikki brittipelaajat ja kysymys kuuluukin, mikä on itse engelsmannien osuus? 20-30%? Kehitys on enemmän tai vähemmän huolestuttava maajoukkueen kannalta...

No no, eipäs levitetä väärää tietoa. Valioliigassa pelaa enemmän brittejä kuin ulkomaalaisia, tarkistin sen juuri itse laskemalla joukkue joukkueelta. Toki heittoa voi olla pari sinne tänne, mutta ei ulkomaalaisia missään nimessä ole 60 prosenttia. Sain tulokseksi:

543 pelaaajaa, joista 269 (n. 49,5 prosenttia) on ulkomaalaisia ja 274 (50,5 prosenttia) brittejä. Briteistä 216 (n. 40 prosenttia) on englantilaisia, eli arviosi meni aika pahasti metsään. En toki väitä, että tilanne olisi ihanteellinen Englannin liigan kannalta, olisihan se parempi asia Englannille, jos oma liiga koostuisi ainakin 75 prosenttisesti englantilaisista tai ainakin briteistä. Minusta tuo tilanne ei kuitenkaan ole hälyttävä, ja samalla olisi mielenkiintoista nähdä vastaava tilasto Saksasta, jotta näille kommenteille saataisiin jonkinlaista tukea faktoista.

Lisättäköön vielä sen verran, että lähteenä käytin 4thegame.com-sivustoa, jossa listataan pelaajat, jotka ovat joko käyneet kentällä tai istuneet penkillä Valioliiga-ottelussa.

[Three Lions]

Hienoa taustatyötä Phizzalta, joka samalla taas osoitti minkälaisella totuuspohjalla forumnörttien lädiviha on rakennuttu 

[Kuhvoori]

Lahinna saaliahan nuo Crouchin kengansitomisjutut herattavat, jotkut voivat nakojaan elaa omassa haavemaailmassaan faktoista piittaamatta.

[De Souza]

No no, eipäs levitetä väärää tietoa. Valioliigassa pelaa enemmän brittejä kuin ulkomaalaisia, tarkistin sen juuri itse laskemalla joukkue joukkueelta. Toki heittoa voi olla pari sinne tänne, mutta ei ulkomaalaisia missään nimessä ole 60 prosenttia. Sain tulokseksi.

En tuota noin 60%:a ihan hatusta heittänyt. Kaudella 04/05 ulkomaalaisten osuus Valioliigassa oli 56% (323/572) ja veikkaajan kausiennakon pääkirjoituksen mukaan yli puolet pelaajista tulee saarten ulkopuolelta. Joukkueiden kokoonpanoja pikaisesti katsomalla tilanne näyttäisi huonontuneen entisestään tuosta mainitusta kaudesta, mutta jos sait tulokseksi alle puolet, niin en nyt lähde kinaamaankaan. Totuus on varmaan jossain siellä 45-60%:n välillä.

543 pelaaajaa, joista 269 (n. 49,5 prosenttia) on ulkomaalaisia...

http://www.getreading.co.uk/sport/readingfc/2008/2008857/premiership_clubs_foreign_policy_is_no_good_for_england

Tällainen artikkeli löytyi hätäisesti googlettamalla. Sen mukaan ulkomaalaisia olisi 340, sait itse tulokseksi 269... Tiedä sitten, onko tuossa luvussa mukana skotit, irlantilaiset jne...

"At the start of the current campaign there were 340 registered foreigners playing in the top flight and out of the top four Premiership clubs there were only 11 English-born stars, who started for their respective clubs in their last league fixture."

Saksan tilanetta kyselit epäsuorasti. Muutama viikko sitten Bundesliigan nettisivuilla oli juttu, jonka mukaan saksalaisten osuus on 59% ja ulkomaalaisten osuus 41%. Ulkomaalaisten osuus Saksassa on laskenut viime vuodet ja pienentynee jatkossakin, koska pikku hiljaa alkavat esiin nousta ikäluokat, jotka ovat päässeet nauttimaan toteutetuista juniorityön uudistuksista koko ikänsä.

[Vavá]

No no, eipäs levitetä väärää tietoa. Valioliigassa pelaa enemmän brittejä kuin ulkomaalaisia, tarkistin sen juuri itse laskemalla joukkue joukkueelta. Toki heittoa voi olla pari sinne tänne, mutta ei ulkomaalaisia missään nimessä ole 60 prosenttia. Sain tulokseksi:

543 pelaaajaa, joista 269 (n. 49,5 prosenttia) on ulkomaalaisia ja 274 (50,5 prosenttia) brittejä. Briteistä 216 (n. 40 prosenttia) on englantilaisia, eli arviosi meni aika pahasti metsään. En toki väitä, että tilanne olisi ihanteellinen Englannin liigan kannalta, olisihan se parempi asia Englannille, jos oma liiga koostuisi ainakin 75 prosenttisesti englantilaisista tai ainakin briteistä. Minusta tuo tilanne ei kuitenkaan ole hälyttävä, ja samalla olisi mielenkiintoista nähdä vastaava tilasto Saksasta, jotta näille kommenteille saataisiin jonkinlaista tukea faktoista.

Lisättäköön vielä sen verran, että lähteenä käytin 4thegame.com-sivustoa, jossa listataan pelaajat, jotka ovat joko käyneet kentällä tai istuneet penkillä Valioliiga-ottelussa.

Voimme päätellä tästä, että saarikeltit ovat lahjakkaampia futaajia kuin anglosaksit.

[Phizza]

Joukkueiden kokoonpanoja pikaisesti katsomalla tilanne näyttäisi huonontuneen entisestään tuosta mainitusta kaudesta, mutta jos sait tulokseksi alle puolet, niin en nyt lähde kinaamaankaan. Totuus on varmaan jossain siellä 45-60%:n välillä.

http://www.getreading.co.uk/sport/readingfc/2008/2008857/premiership_clubs_foreign_policy_is_no_good_for_england

Tällainen artikkeli löytyi hätäisesti googlettamalla. Sen mukaan ulkomaalaisia olisi 340, sait itse tulokseksi 269... Tiedä sitten, onko tuossa luvussa mukana skotit, irlantilaiset jne...

Kuten sanottua, laskin nuo luvut itse ja olen kyllä varma siitä, että ulkomaalaisia ei ole tuota 60 prosenttia. Laskuni ei perustunut kauteen 04/05, vaan tähän kauteen ja niihin pelaajiin, jotka ovat päässeet joukkueidensa kokoonpanoihin liigaottelussa. Ja tuon artikkelin 340 pelaajassa on varmasti mukana skotit, irlantilaiset, walesilaiset ja pohjois-irlantilaiset, koska noista minunkin laskuista nopeasti pystyy näkemään, että "ulkomaalaiset" + "muut britit" tekee noin 340.

[Callit]

Kysyttiin bundesliigan ulkomaalaisosuuden perään. Asiaa on tullut seurattua varsin tarkasti ja huolissaan, koska hommahan meni jo täysin överiksi. Nyt on kutenkin menty monta askelta parrempaan suuntaan.

Weniger Ausländer in der Bundesliga
Zumindest die Statistik widerlegt Joachim Löws Befürchtungen: Der Ausländeranteil in den beiden Fußball- Bundesligen ist in dieser Saison so niedrig wie seit acht Jahren nicht mehr. 39 Prozent der 853 Lizenzspieler haben keinen deutschen
Pass, so Holger Hieronymus, der Geschäftsführer für den
Spielbetrieb in der Deutschen Fußball-Liga (DFL). Geringer
war der Anteil zuletzt mit 37 Prozent in der Saison 1998/1999

Eli 39% bliigan pelaajista ei ole Saksan passia. Luku taisi käydä jo 50:ssä mutta nyt on palattu kauden 98/99 tasolle. Tästä löytyykin jonkinlainen yhteys tuohon englantilainen/britti teemaan. Nimittäin skoteista, walesilaisista ym. ei ole mitään hyötyä Englannin maajoukkueelle, kuten me kaikki tiedämme. Saksassa vastaavasti maan pelaajakavatus eli junnutuotanto tuottaa jatkuvasti huippupelaajia muillekin maille. Monilla näistä ei ole lainkaan Saksan passia, mikä aiheuttaa v''ristymiä tuohon ulkomaalaisten osuuteen.

[Three Lions]

Nihkeä 3-0 voitto Andorrasta pelasti McClarenin päänahan - ainakin vielä toistaiseksi. Lampardin jonkinasteisen käsivamman takia Macca joutui tekemään sen ratkaisun minkä perään jo moni on huutanut, eli jättämään Fat Frankin avauskokoonpanosta ja siirtämään Gerrardin tämän mielipaikalleen keskelle. Lopputuloksena 2 maalia Gerrardilta ja Hargrevesilta MoM-arvoinen suoritus.

Huomenna lisää tarinointia illan pelistä...

[Tukeem Abdullah Jafer]

Vaikka OT:ksi menee jälleen, niin nuo ulkomaalaisten määrät eri sarjoissa ovat sen verran mielenkiintoinen asia, että laskin nopeasti (heittoa voi olla) Serie A:n tilanteen: Italialaisia 71%, ulkomaalaisia 29%.

Ääripäät todettakoon, eli Inter oli peluuttanut tällä kaudella Serie A:ssa 24 pelaajaa, joista häpeällisesti 20 oli ulkomaalaisia. Sampdorian riveissä oli esiintynyt 25 pelaajaa, joista 2 oli ulkomaalaisia.

[Phizza]

Ääripäät todettakoon, eli Inter oli peluuttanut tällä kaudella Serie A:ssa 24 pelaajaa, joista häpeällisesti 20 oli ulkomaalaisia. Sampdorian riveissä oli esiintynyt 25 pelaajaa, joista 2 oli ulkomaalaisia.

Englannissa toinen (negatiivisempi) ääripää on tietenkin Arsenal. Valioliiga-peleissä Arsu on käyttänyt 24 pelaajaa, joista vain kaksi on brittejä, Hoyte ja Walcott. Toisessa päässä on varmasti ainakin Boro ja ManU. Unitedilla 25 pelaajasta 14 on brittejä (11 englantilaista).

Huomasin samalla, että tuolla 4thegame-sivustolla listataan myös muutamia pelaajia, jotka eivät ole valjussa pelanneet tai edes istuneet penkillä, mutta tämä tuskin muuttaa paljon tuota tilastoa suuntaan tai toiseen. Esim. ManU:lla tällaisia pelaajia on kolme, yksi "ulkomaalainen" ja kaksi englantilaista.

Mutta tästä voisi siis päätellä, että Italia on ainakin näistä kolmesta vertaillusta maasta ykkönen kotimaisten pelaajien peluuttamisessa. Toki tilanne voisi olla Englannin kannalta parempi, mutta tämän hetkisellä juniorityöllä ei ilmeisesti parempia tuloksia saada aikaan. Espanjassakin tuo ulkomaalaisten määrä taitaa olla melko suuri, ja mielestäni nämä kaksi liigaa ovat tällä hetkellä maailman parhaat.

[Three Lions]

Tahmea, väkinen ja hermostunut lienevät parhaat adjektiivit kuivailemaan Englannin eilistä peliä Andorraa vastaan, josta kisapaikkahaaveiden kannalta lopulta irtosi arvokas 0-3 voitto - korostan, että "onneksi" nimenomaan kisoja silmällä pitäen, sillä pitkässä juoksussa McClarenin pikaiset potkut olisivat vain englantilaiselle jalkapallolle hyväksi.

Varsinkin ensimmäinen puoliaika nosti pintaan toiveita siitä, että tänään aamulla englantilaisten tabloidien lööpit kirkuisivat McClarenin potkuista nolon 0-0 tasapelin jälkeen. Andorra puolusti koko ajan kymmenellä miehellä ja käyttiverbaali hyväkseen kaikki mahdolliset keinot Englannin pelin sotkemiseksi - kääpiövaltion temppurepertuaariin kuuluivat törkeän kovat otteet, verbaalinen hiillostaminen sekä jatkuva ajanpeluu ja filmaaminen. Ensimmäisellä puoliajalla Englannin hyökkääminen oli todella kaavamaista ja ennalta-arvattavaa ja palloa saatin toimitetuksi vastustajan rankkarialueelle ainoastaan ilmateitse. Valitettavasti Rooney ja Johnson ovat sellaista mikkihiirikalustoa, että heillä ei ollut juuri jakoa ilmapalloissa kääpiömaan kolossimaisia keskuspuolustajia vastaan. Tuomarin vihellettyä pilliinsä puoliajan merkiksi Barcelonaan matkanneet 15 000 englantilaisfania aloittivat oman vihellys- ja buuauskonsertin. Buuausta kuului tosin jonkin verran jo ensimmäisen puoliajan aikana ja katsomossa raikasivat laulut päävalmentajalle osoitetu laulut "You’re getting sacked in the morning" ja "Steve McClaren is a wanker".

Toinen puoliaika alkoi samoissa merkeissä kuin ensimmäinen loppui. Englanti yritti hyökätä kaavamaisesti laitojen kautta ja ainoat edes vähänkin potentiaaliset maalipaikat syntyivät kaukolaukauksista. Jos Englannin hyökkäsypeli näytti väkinäiseltä, niin Andorran osalta mistään hyökkäyspelistä ei voida edes puhua - joukkue tuskin koski palloon vastustajan kenttäpuoliskolla koko ottelun aikana. Andorra aloitti oman prässinsä vasta omalla kenttäpuoliskollaan reilusti keskiympyrän alapuolelta jonne ast Englannin topparit saivat nousta pallon kanssa toistuvasti.

Steven Gerrard päästi joukkueensa piinasta 54. minuutilla ampumallaan tavaramerkikseen jo muodostuneella hallitulla volleylaukauksella rankkarialueen rajalta. Avausmaalin vaikutus ottelun jatkoon oli huomattava - Englanti vapautui varmasti valtavasti paineistaan joita sen harteille oli ottelun alla kasattu ja Andorralta puolestaan meni usko tasapeliin, jota se oli lähteny hakemaan.

Avausmaalin jälkeen erityisesti Gerrard sai lisää virtaa, vaikkain jo ensimmäisellä puoliajalla hän oli ollut joukkueensa yritteliämpi pelaajia yhdessä Hargreavesin kanssa. Gerrard jaksoi taistella ja prässätä pallottomana ja pitää tempoa yllä aian kun hän sai pallon jalkaansa. Gerrardinkin iltapuhteeseenkin sattui yksi tahra hänen esittettyä vastustajan rankkarialueella niin ikään tavaramerkikseen jo muodostuneen tökerön heittäytymisen - tuomari jätti pilkun tuomitsematta, joka oli keiltämättä ainoa oikea päätös tilanteessa, jossa varoitus filmaamisesta olisi kuitenkin ollut paikallaan.

Avasumaalin jälkeen hyökkäyspeliin tuli enemmän juonikkuutta ja malttia kun palloa alettiin pelata lyhyemmillä ja nopeammilla syötöillä myös keskustan kautta ainaisten keskitysten sijaan. Gerrard ampui vapauttavan 2-0 osuman 76. minuutilla vaihdosta sisään tulleen Defoen komeasta syötöstä. Aivan viime hetkillä maajoukkuedebyyttinsä tehnyt Prestonin Nugent kaunisteli lukemat 3-0:aan törkkäämällä maaliviivalla kierineen pallon verkon perukoille.

Pelaajista maalivahdin ja puolustuslinjan peliä on oikeastaan turha edes liiemmin kommentoida - niin helpolla he pääsivät. Laiatapuolustajista ei tosin ollut juurikaan apua hyökkäyksissä vaikka he pääsivät pelaaman käytännössä ilman juuri minkäänlaisia pulustusvelvotteita.

Keskikentällä nähtiin vihdoin se tilanne, että Gerrard pääsi pelaamaan omalla paikallaan Lampardin istuessa käsivamman takia katsomossa. Juuri keskikentän kaksikko Gerrard-Hargreves olikin mielestäni joukkueensa aatelia. Kuten jo totesin, Gerradiltä löytyi yritystä pitää tempoa yllä, asennetta pallottomassa pelissä (joka purkautui parina ehkä hieman ylikovanakin liukutaklauksena) ja hän kruunasikin iltapuhteensa kahdella komealla maalilla joiden arvoa ei tässä tilanteessa voi väheksyä. Vaikka vastustaja oli mitä oli, niin voisi jopa sanoa, että vihdoinkin Gerrardilta nähtiin maajoukkueessa samaa kuin on totuttu näkemään Liverpoolissa - Gerrard pelasi kuin nauha käsivarressa. Eilisenkin ottelun perusteella ei ole vaikea ymmärtää miksi Hargreves on nykyään Englannille lähes korvaamaton: kanukin normaaliin iltapuhteeseen kuului valtava työmäärä, lukuisia katkoja ja kaksinkamppailuissa hän oli liki voittamaton - puolustuslinja saa kiittää pitkälti juuri Hargreavesia siitä että heidän iltapuhteensa oli niinkin helppo kuin se oli, sillä lähes kaikki nadorralaisten hyökkäysyrtitykset päättyivät kanukin katkoon jo ennen puoltakentttä. Ennakkoon odotin paljon Englannin laitureilta, Lennonilta ja Downigilta, jotka pääsivät nyt pelaamaan omilla luontaisilla pelipaikoillaan, mutta jouduin pettymään pahasti. Lennon pysyi näkymättömänä koko ottelun ajan ja hän jäikin jostain kumman syytä Rooneyn tapaan surffaamaan pelin ulkopuolle eikä juuri edes palloja jalkaansa saanut - aina saadessaan jalat toki kävivät kuin singer, mutta ilman minkäänlaista tulosta. Downing oli vasemmalla laidalla mielestäni hieman pirteämpi ja kaikesta huolimatta vasenjalkaisena pelaaja joka pystyi haastamaan puolustajia Boro-kasvatti toi Englannin peliin uuden ulottuvuuden. Eilinen peli ei ollut vain omiaan Downingille ja hänen keskitystaidolleen Andorran miehittäessä rankkarialueelleen jakuvasti 5-6 pelaajaa. Erikoistilaanteet olivat pitkälti Downingin vastuulla ja ne olivat säännönmukaisesti heikkoja ja kirvoittivatkin yleisön oikeutetusti "There's only one David Beckham" lauluihin.

Kärkiparista Andy Johnson oli selkeästi pirteämpi ja yritteliäämpi vaikka hänkään ei ihmeitä pystynyt esittämään. Pari kertaa Everton kärki aiheutti vaikuksia Andorran puolustuksella nopeudellaan ja muutamaan otteeseen hän pystyi itse murtautumaan hyviin laukauisupaikkoihin mutta kuitenkin vailla tulosta. APljon viljellyissä keskityspalloissa sekä Johnson ja Rooney olivat vailla mahdollisuuksia kookkaita toppareita vastaan. Muutenkin Rooneyn iltapuhde oli todella vaisu, eikä hän muodostanut juuri minkäänlaista uhkaa vastustajan puolustukselle. Ainoa uhka jonka Rooney onnistui eilen luomaan, oli ilmeiseksi käynyt vaara tulla ulosajetuksi ja niinpä mies otettiinkin penkille kun hetkeä aikaisemmin hän oli hankkinut tililleen keltaisen kortin otettuaan yhteen kiistakumppaninsa Sonejeen kanssa.

Täydellistä kilpikonnaa pelannutta Andorraa vaastaan käytyä ottelua ei voida pitää minkäänlaisena tasonmittarina, mutta muutaman huomion Englannin pelistä saattoi silti tehdä: 1.) hyökkäspeli on edelleen mielikuvituksetonta puurtamista jossa ei ole juuri mitään ideaa, 2.) edelliseen viitaten, McClarenilla ei ole hajuakaan siitä mitä hän on tekemässä tai pitäisi tehdä, 3.) Beckham olisi selkeä vahvitus nykyjoukkueelle ja erityisesti eilen pahasti pettäneeseen erikoistilannepelaamiseen ja 4.) Gerrad pelasi vahvasti keskellä ja muutenkin Hargreaves-Gerrard vaikuttaa kokonaisuuten taspainoiselta ja vahvalta parivaljakolta, jota toivoisi näkevän koitettavan jossain "tosipelissäkin" - Lampardin perään ei eilen itkenyt ketään.

  Gerrard - yritteliäs ja energinen peli ja iski voittoon vaadittavat osumat
  Hargreaves - repi, raastoi ja taisteli esimerkillisesti. Manuun kiitos!
  Nugent - ensimmäinen pelaaja maajoukkueessa Englannin alasarjoista vuosikymmeniin ja teki maalin heti ebyytissään.

[Röytän Karhu]

Nugent - ensimmäinen pelaaja maajoukkueessa Englannin alasarjoista vuosikymmeniin ja teki maalin heti ebyytissään.

Äp! Edellisestä ei ole kuin nelisen vuotta (David James) eikä edellisestä kenttäpelaajastakaan edes kymmentä! 

[Kuhvoori]

Hyvinhan siella on ilmeisesti Lilliputtisarjan mieskin parjannyt 10 luonnollisesti monta kertaluokkaa paremman pelaajan seassa hontyillessaan. Sitoikos Hargreaves koko joukkueen kengannauhat ennen matsin alkua vai mista syysta Three Lions kaveria noin arvossa pitaa?

[Rikkiviisas]

Valioliiga on toki rikas ja näkyvä, mutta ainoastaan kärkijoukkueiden osalta. Häntäpää on melkoista kuraa pelillisesti ja veikkaisin siellä brittipelaajia olevan enemmän kun kärkijoukkueet taas ostavat ulkomailta huiput. Seurauksena on siis noin kahdeksan joukkueen osalta kova liiga, jossa on sitten iso kasa statisteja ja hissijoukkueita. Muualla on yleensä tasaisempaa.

Valioliiga on huippuliiga lähinnä Englannissa kokonaisuudessaan. Brittipelaajat taas ovat vuosia olleet maailmankuuluja Englannissa ja maajoukkue aina ehdoton ennakkosuosikki Englannissa (ja Suomessa).

Sitkeästi kuitenkin Three Lions jaksaa kumota väitteet, että viime vuosikymmenten Englannin menestymättömyys ei johdu siitä, että maan sisäsiittoisessa jalkapallokulttuurissa on ongelmia.

[Lätkis]

Valioliiga on toki rikas ja näkyvä, mutta ainoastaan kärkijoukkueiden osalta. Häntäpää on melkoista kuraa pelillisesti ja veikkaisin siellä brittipelaajia olevan enemmän kun kärkijoukkueet taas ostavat ulkomailta huiput.

Ihan samanlaista kuraa on Espanjan ja Italian liigojenkin häntäpää.

[Rikkiviisas]

Ihan samanlaista kuraa on Espanjan ja Italian liigojenkin häntäpää.

Suhteellisesti ei.
Bundesliiga taitaa olla edelleen tasaisin.
Mutta hyvähän on turvautua argumenttiin "paskaa ne on muutkin".

[Three Lions]

Äp! Edellisestä ei ole kuin nelisen vuotta (David James) eikä edellisestä kenttäpelaajastakaan edes kymmentä! 

Jep, oikea muoto olisi ollut "ensimmäinen tällä vuosituhannella".

[Lätkis]

Mutta hyvähän on turvautua argumenttiin "paskaa ne on muutkin".

Niin onkin. Mielestäni erittäin hyvä turvautua tuohon argumenttiin.