FC Bayern München 2014/15 -Von der Qualität und der Mentalität anderen überlegen

[voseli]

Mitä tämä Guardiolan ylenmääräinen valta sisältää?

[Finte]

Mitä tämä Guardiolan ylenmääräinen valta sisältää?

Sori, en jaksa alkaa tähän.

[Wanha futaaja]

Kaikista parhaiten pointtini saa summattua pariin lainaukseen: "Erzählte Geschichte dockt an erlebte Gegenwart - ein angemessen pathetisches Ende für diesen Ausflug in die Frühgeschichte eines Fußballvereins, dessen Geschichte eben nicht erst mit Beckenbauer, Hoeneß und Rummenigge begann" ja "Ein paar Zeilen in der Festschrift zum 100. Vereinsjubiläum, das war alles. Uli Hoeneß äußerte sich 2003 kurz und knapp zu Landauer: 'Ich war zu der Zeit nicht auf der Welt'". (Klick, Klick.) Ei Kurt Landauerin kaltaisen hahmon [osin tahallisesti ja tavoitteellisesti] vuosikymmeniksi unohtanut seura voi ykskaks menettää identiteettiään, tai sieluansa, parin hassun, sinänsä ansioituneen, pelimiehen lähtiessä muille maille. Tällaisilla toimilla voidaan heikentää identifikaatiota seuraa kohtaan, mutta identiteettinsä ja sielunsa se menetti jo aikaisemmin. Erityisesti historiaa uusiksi kirjoittaneiden ja kirjoittavien Hoenessin sekä Rummeniggen toimesta.

Tietenkään Bayernin kunniapresidentti Kurt Landauerin aikaan verrattuna ei samassa lauseessa, tai edes tarinassa, voida puhua nykyisestä seurasta, tai mistään muustakaan nykyisestä jalkapallon huippuseurasta sen puoleen. Se todellinen identiteetti löytyy historiasta ja em. herra liittyy siihen kiinteästi. Niille, jotka eivät ole Landauerin elämästä kertovaan kirjaan tai elokuvaan tutustuneet, suosittelen tutustumaan. Siinä mennään idealismin lähteille, sinne missä FC Bayern on alunperin syntynyt. Landauerin ajan Bayernin tarina on traaginen, mutta myös hieno ja uljas. Jossain määrin tinkimätön ja hyvin idealistinen. Herkkä ja kaunis.  

Voidaan hyvällä syyllä todeta, että nykyinen seuraidentitetti (tämän kesän muotitermi? ) on vain kalpea aavistus menneestä vastaavasta, kuten (vertailun vuoksi) useiden nykyisten suuryritysten osalle on käynyt bisnespuolella.  Jostain hienosta oivalluksesta, muutamien tulisielujen yhteisestä sopimuksesta, lähdetään liikkeelle ja vuosikymmenten tyrskyt sitten muovaavat toimintaa yhä monikansallisemmaksi, moninkerroin laajemmaksi, menestyneemmäksi...mutta kaikesta maksetaan hinta. Ei ole ilmaisia lounaita, yhtä vähän voi kansainvälisesti pärjätä pelkällä kirkasotsaisuudella. Jalkapallossa tai missään muussakaan.

Seura, tässä tapauksessa FC Bayern, ei ole staattinen, muuttumaton, eikä se koskaan sellainen ole ollut, eikä sen ole ollut tarkoituskaan olla. Jalkapalloseuran on elettävä ajassa, se ei voi jäädyttää toimintaansa jonkin tietyn aikakauden tasolle moraaliin vedoten. Tai voi kyllä, mutta sitten sen samalla pitää unohtaa menestyminen kansainvälisesti, jopa kansallisestikin.

Jäljelle jää...niin mitä? Tänä päivänä on myönnettävä, että kovassa kilpailussa ei aina jauhot ole puhtaita. Kenelläkään. Kuitenkin on jotain vielä jäljellä siitä alkuperäisestä identiteetistäkin. Pieniä hippuja toki vain, millään huippufutista harjoittavalla seuralla maailmassa. Ne aste-erot ovat ehkä siksi niin merkittäviä, koska ne ovat ainoita asioita, joita vielä on perintönä kulkenut. Kulkenut helkkarin pitkän matkan. Minusta niitä vielä jäljellä olevia seuraidentiteetin palasia tulee puolustaa. Seuraikoneiksi nousseita pelaajia tulee puolustaa. He ovat hyvästä syystä päässeet asemaansa. Heidän ansiostaan laulu vielä raikaa Südkurvessa ja liput liehuvat.

Allianzilla on nykyään AINA 75 000 katsojaa sarjapelissä ja nyt taas kesällä, jo ennen liigapelien alkua, kaikki kotiottelut  myydään loppuun. Hienoa ja samalla käsittämätöntä. Kuitenkin tietty osa faneista, aika pieni osa kokonaiskatsojamäärästä, on hyvin pitkälle vastuussa tunnelmasta stadionilla. Heitä on kiittäminen siitä, että satunnaisen jalkapalloturistinkin elämys live-matseissa on niin mahtava. He sitä paitsi edustavat sitä edellä mainittua seuraidentiteettiä. Yhdessä kentällä esiintyvien yleisön suosikkien kanssa. Mutta molempia tarvitaan, sekä Südkurven karheita veikkoja, että kentällä ainakin paria seuraikonia, Bayernin miestä, johon kaikki kulminoituu. Niin voitot kuin tappiotkin. Basti Schweinsteiger oli tällainen pelaaja nykyjoukkueessa. Hänen lähtönsä jätti aukon seuraidentiteettiin, mutta ei vielä nitistänyt sitä kokonaan. Valtataistelu seurajohdossa voi sen tuhon aikaansaada, kuten myös kaikista periaatteista, seuran historiasta ja perinteistä luopuminen. Rahan ja menestyksen alttarille.

En haluaisi, että Bayernin personifikaatio (vuosikymmeniä jo suosikkini) muuttuisi pelkäksi snobistiseksi, silkkisolmioon ja kansainvälisen bisneksen vaatimiin hepeneisiin sonnustautuneeksi, jäänkylmäksi monikansalliseksi liikemieheksi, joka on kiinnostunut vain ja ainoastaan menestyksestä, vuosineljännestuloksesta ja väsyneen teennäisesti hymyillen karauttaa lopulta paikalta pölyistäkin moitteettomasti pyyhityllä ja kiiltäväksi vahatulla isolla loisto-Audilla. Taakseen katsomatta.

Vielä ei ihan tässä tilanteessa olla, mutta vaara on olemassa. Rajan yli liukuminen tapahtuu niin helpon vaivattomasti, mutta... jetzt aber aufpassen!      

[Catweazle]

Hyvä viesti. Alta löytyy se kirkkain helmi.

En haluaisi, että Bayernin personifikaatio (vuosikymmeniä jo suosikkini) muuttuisi pelkäksi snobistiseksi, silkkisolmioon ja kansainvälisen bisneksen vaatimiin hepeneisiin sonnustautuneeksi, jäänkylmäksi monikansalliseksi liikemieheksi, joka on kiinnostunut vain ja ainoastaan menestyksestä, vuosineljännestuloksesta ja väsyneen teennäisesti hymyillen karauttaa lopulta paikalta pölyistäkin moitteettomasti pyyhityllä ja kiiltäväksi vahatulla isolla loisto-Audilla. Taakseen katsomatta.

Täydellinen kuvaus forumisti Jääpoijusta!

[Leka Harkko]

Kaikessa tässä identiteettikiimassa tuntuu unohtuvan, että yksi olennainen osa superseurojen identiteettiä on menestys. Ei Manu, Bayern, Real tai Barca ole sama seura, jos se kyntää keskikastia. Tämän takia on vähintäänkin paradoksaalista laittaa identiteettiä ja nykyistä toimintakulttuuria ristiriitaan keskenään.

Kuten DB kirjoitti, seura on enemmän kuin avauskokoonpano. Avauskokoonpano kertoo vain sen hetkisestä toimintakulttuurista, eikä juuri mitään itse seuraidentiteetistä. Moderni Bayern ei ikinä ole ollut mikään omat pojat projekti, vaikka asiaa yrittäisi miten teutonifiilian rubikikuutiosta saada esiin, joten tässä kohtaa nillittäminen avainpelaajien siirroista ja salaliitoista on vähintäänkin absurdia.

Jos Bayrnin identiteetista jotain pitää kaivaa niin, seura on pitkään perustunut vahvoihin henkilöihin. Kabinetissa, johtoryhmässä tai kentällä. Ei Bayern koskaan ole ollut kollektiivinen "puhallataan yhteen hiileen, hei!" seura, vaan hommat ovat nojanneet vahvoihin henkilöihin, välillä paremmalla menestyksellä, välillä huonommalla...

[Finte]

Hmm... Ehkä Bayern vaikuttaa Suomen vinkkelistä kansainvälisemmältä ja kasvottomammalta kuin Baijerista katsottuna.

Modernin ajan perinteisiin kuuluu mm. seurajohdon ja pelaajien jalkautuminen maaseudulle faniklubien vieraaksi ja näissä hommissa Müller toimii suvereenimmin kuin joku Diego Costa.

Alueen pienempien seurojen (kuten Rosenheim tai vaikka FT Gern) suurin ylpeydenaihe on Bayerniin päätyneet omat kasvatit...

Tästä kaikesta syntyy identifikaatio ja se liittyy myös täysiin stadioneihin. Ei pelkkä menestys.

[Wanha futaaja]

Hmm... Ehkä Bayern vaikuttaa Suomen vinkkelistä kansainvälisemmältä ja kasvottomammalta kuin Baijerista katsottuna.

Modernin ajan perinteisiin kuuluu mm. seurajohdon ja pelaajien jalkautuminen maaseudulle faniklubien vieraaksi ja näissä hommissa Müller toimii suvereenimmin kuin joku Diego Costa.

Alueen pienempien seurojen (kuten Rosenheim tai vaikka FT Gern) suurin ylpeydenaihe on Bayerniin päätyneet omat kasvatit...

Tästä kaikesta syntyy identifikaatio ja se liittyy myös täysiin stadioneihin. Ei pelkkä menestys.

Kaikki nuo ovat hyviä pointteja ja myös totuudenmukaisia.

Thomas Müllerin tapaisia pelaajia tarvitaan jatkossakin. He ovat niitä kavereita, jotka saavat porukan stadionilla laulamaan. Moni ulkomaalaispelaajakin voi ajanoloon nousta ikonin asemaan, jos pelilliset ja ennen kaikkea persoonalliset ominaisuudet riittävät. Mutta yhteys paikallisiin faneihin täytyy olla olemassa. Pelkät palkkasoturit ehkä sytyttävät osan kansainvälisestä TV-yleisöstä, mutta tuhoavat lopulta kaiken sen mitä seura on edustanut ja miksi se ylipäätään on perustettu. Menestys tietysti tuo gloryhuntereita katsomoon, mutta se ei ole pysyvää eikä todellista. Nämä em. "fanit" eivät kannata joukkuetta ja seuraa läpi elämän. He katoavat yhtä nopeasti kuin ilmestyivätkin. Heidän varaansa ei voi perustaa mitään kiinteämpää. 

Itseasiassa uskon, että menestykseenkin vaikuttaa (jopa ratkaisevasti) se millainen henki joukkueessa on ja millainen on joukkueen välitön yhteys paikalla otteluissa oleviin faneihin. Joskus ääneen ihmetellään miksi joku todella isolla rahalla kasattu palkkasoturiarmeija jää vastoin odotuksia CL-alkulohkoon. Pääsääntöisesti, vaikka tähtipelaajasikermän pitäisi siivittää jengi joka kerta finaalipeleihin asti. Esimerkkejä näistä joukkueista löytyy viime vuosilta. Niin, miksiköhän?

Toisaalta joku vaatimattomammin kasattu ryhmä voi yllättää. Taas voisi kysyä...miksi? Vastaus on yksinkertaistettuna, että jalkapallo on joukkuepeli ja siinä vallitsee joukkuepelin lait. Henki voittaa materian hyvin usein, vaikka teknisesti olisikin hieman altavastaaja. Eikä pelkästään parhaat soittajat yhteen kasaamalla saada parasta bändiä. Edelleenkään. Harmoninen joukkue taistelee aina tiukimmin, koska heillä on jotain (muutakin kuin miljoonapalkat) jonka puolesta taistella kentällä. Ne erot kansainvälisillä areenoilla eivät kuitenkaan ole niin huimia, etteikö sekasortoinen huippujoukkue voisi hävitä hiukan ns. huonommalleen, varsinkin yksittäisessä matsissa näin voi helpostikin käydä. Esimerkkejä tästä löytyy kasapäin.

Bayern ei ole aina ollut tällainen harmoninen joukkue, eikä ole näin muotoa saanut ulosmitattua aina parastaan. Mutta silloin, kun henki on löytynyt, ovat tulokset olleet huomattavia. Jopa historialisia. Ilman muuta joukkue on helpompi saada toimimaan, jos siellä on runkona paikallisen kulttuurin tuntevia ja paikallista kieltä puhuvia pelaajia. Olivatpa he sitten oman maan poikia tai kauan seurassa olleita ulkomaalaisia. Pelkkä kansallisuus ei tietenkään ratkaise, mutta se usein helpottaa. Vastaavasti kieltä ja kulttuuria tuntemattomalla pelaajalla on lähes poikkeuksetta sopeutumisvaikeuksia, jotka säteilevät myös edesottamuksiin kentällä. Turha tätä on yrittää kiistää.   

     

[Nur der BVB]

Menee vähitellen hurskastelun puolelle. Tosiasiassa 'ostojoukkue' kuvaa paljon paremmin Buyernin identiteettiä kuin 'oman kylän pojat'. Koko Hoenessin valtakauden seura on tunnettu nimenomaan valmiiden tähtien hankkimisesta eikä omien lahjakkuuksien kasvattamisesta. Nämä lahmit, schweinit ja müllerit muodostavat ainoan poikkeuksen, mikä ehkä hämärtää kokonaiskuvaa. Montako oman kylän poikaa oli hankkimassa triplaa edeltänyttä zämppärikannua? Joku voisi käyttää jopa nimitystä palkkasoturiarmeija. Tosin se voisi rikkoa illuusion.

[SOINIO]

Joku voisi käyttää jopa nimitystä palkkasoturiarmeija.

Ei kai?

Eiväthän Bayernin palkkamenot ole kuin tuplat Bundeksen seuraavaan (Dortmund) nähden. Lisäksi toki Bayernin palkkamenot ovat noin tuplaantuneet alle vuosikymmenessä.

Tuskinpa tällä kuitenkaan korrelaatiota menestykseen on. Ja näin.

[Wanha futaaja]

Menee vähitellen hurskastelun puolelle. Tosiasiassa 'ostojoukkue' kuvaa paljon paremmin Buyernin identiteettiä kuin 'oman kylän pojat'. Koko Hoenessin valtakauden seura on tunnettu nimenomaan valmiiden tähtien hankkimisesta eikä omien lahjakkuuksien kasvattamisesta. Nämä lahmit, schweinit ja müllerit muodostavat ainoan poikkeuksen, mikä ehkä hämärtää kokonaiskuvaa. Montako oman kylän poikaa oli hankkimassa triplaa edeltänyttä zämppärikannua? Joku voisi käyttää jopa nimitystä palkkasoturiarmeija. Tosin se voisi rikkoa illuusion.

Hurskastelun puolella on sinun vastauksesikin. Et edes halunnut yrittää ymmärtää mistä tässä oli kyse. No, mitäpä tuosta.

"...Nämä Lahmit, Schweinit ja Müllerit " ja jne. ovat juuri se villakoiran ydin. Tietysti, jos lasket tarkoituksella pois joukkueen vahvuudesta kaikki baijerilaiset, muut saksalaiset ja junnupuolelta tulleet (ja tulevat), niin sittenhän ei jää kuin palkkasotureita. Tosin heistäkin osa on jo ollut vuosikausia joukkueessa ja näin ollen jo ainakin osittain jo kotiutuneet Müncheniin. Kuten esim. Ribery, joka on useasti sanonut jäävänsä kaupunkiin asumaan uransa jälkeenkin, tai Robben, joka keväällä pitkässä haastattelussa kertoi Münchenin olevan mm. hänen poikansa syntymäpaikka ja rakas kaupunki hänen perheelleen.

Nykyjoukkueessa on myös useampi junnu, joista joku saattaa lyödä läpi vielä. Peliaikaakin ovat jo edustusjoukkueessa saaneet. Osa ihan omistakin riveistä tulevia.  Eli kyllä Bayern edelleen myös kasvattaa omia pelaajia.

Tietenkin olisi hurskastelua, valheellistakin, väittää koko joukkueen koostuvan niistä "omista pojista. Ei tietenkään näin ole, mutta nyt oli kyse siitä, että pyrkimyksenä on yhä myös tuottaa pelaajia ihan jopa omista junioreista. Kansainvälinen pärjääminen edellyttää jokaiselta esim. CL:ää pelaavalta seuralta myös täysin ulkopuolisia vahvistuksia kaaderiin, mutta siinä on edelleen iso ero pelataanko pelkästään palkkasotureilla, vai onko jengissä edes jokunen ns. oma poika.  

Edit. Palkkamenot on eri asia kuin se kuinka monta lahmia on jengissä. Saa lahmeillekin maksaa ja joutuukin maksamaan. Omat pojat maksavat joskus enemmänkin kuin suurin osa palkkasotureista. Jos ei joku ole huomannut...vrt. lädilisä. Mutta monet ovat sitä mieltä, että näille kavereille kannattaa silti maksaa. Jos on rahaa mistä ammentaa. Ja heille ei makseta pelkästään menestymismielessä. 
    

[Heiska]

muut saksalaiset

No voi jessus. Vähän kärsii "oman kylän pojat"-termi inflaatiota, jos kyläksi lasketaan yli 80 miljoonan asukkaan valtio.

[SOINIO]

Onkohan muuten levysoittimeni rikki?

[Wanha futaaja]

No voi jessus. Vähän kärsii "oman kylän pojat"-termi inflaatiota, jos kyläksi lasketaan yli 80 miljoonan asukkaan valtio.

Jeesus itsellesi.

Alun perin oli kyse oman maan pojista vs. ulkomaalaiset "palkkasotturit" ja myös hämärästä käsitteestä seuraidentiteetti... ja erikseen vielä oman kylän pojista. Jos haluaa ymmärtää, niin myös ymmärtää. Vertasin myös sinulle tuttuun (?) käsitteeseen "lädilisä"... jos muistisi kantaa noinkin kauas.  

[Wanha futaaja]

Onkohan muuten levysoittimeni rikki?

Vika ei ole skraitassa vaan platassa. Se junnaa paikallaan. Osta uusi.

[Finte]

Menee vähitellen hurskastelun puolelle. Tosiasiassa 'ostojoukkue' kuvaa paljon paremmin Buyernin identiteettiä kuin 'oman kylän pojat'. Koko Hoenessin valtakauden seura on tunnettu nimenomaan valmiiden tähtien hankkimisesta eikä omien lahjakkuuksien kasvattamisesta. Nämä lahmit, schweinit ja müllerit muodostavat ainoan poikkeuksen, mikä ehkä hämärtää kokonaiskuvaa. Montako oman kylän poikaa oli hankkimassa triplaa edeltänyttä zämppärikannua? Joku voisi käyttää jopa nimitystä palkkasoturiarmeija. Tosin se voisi rikkoa illuusion.

Hahah. Paraskin puhumaan kun joukkueen identifikaatiohahmoja on Hummels, Gündogan ja kalliilla Gladbachista haettu "oma" poika.

Joo ei siinä mitään Buyern on paha ja muut hyviksiä...

Bayerniin kuuluu parhaat saksalaiset, se kuuluu identiteettiin. Neueristakin on tulossa kovaa vauhtia Bayern-legenda. Se että hän tuli nuorena poikana Schalkesta ja taisteli saadakseen fanit puolelleen on juuri se suola sopassa...

Pepiä ei vaan näytä parhaat saksalaiset kiinnostavan, kts. Reus.

[Leka Harkko]

Joo tai skfokrfcdan Mustafista...

Vähän luulen, että mikäli Reusia Bayerniin (tai minne tahansa muualle) tarjottaisiin ei tuolla kukaan empisi. Kaveri on tällä hetkellä niin tiukasta naulattu BVB:n paitaan, ettei hänestä ole yksikään superseura edes ilmoittanut konkreettista kiinnostusta tässä siirtoikkunassa.

[Nur der BVB]

Ymmärrän tasan tarkkaan mistä on kyse. Tämä omien poikien (Lahmin & co muodossa) merkittävä rooli joukkueessa on kestänyt noin tämän vuosikymmenen. Sitä ennen vastaava tilanne oli ehkä 80-luvulla - jolloin pelaajamarkkinat olivat tyystin erilaiset. Kun joka käänteessä ylistät tätä seuran oman kylän poikiin perustuvaa identitettiä, näet ainoastaan viimeiset viisi vuotta ja ummistat iloisesti silmäsi edeltävältä 25 vuodelta.

Haloo, (luetun) ymmärtäminen, missä pelaa? Olenko jossain väittänyt BVB:n identifikaation perustuvan omiin kasvatteihin tai oman alueen pelaajiin? Mitä tekemistä BVB:n, Schlacken, Barcan, PSG:n tai Manun kaaderin koostumuksella ylipäänsä on Buyernin identiteetin kanssa? Yleensä kun argumentit loppuu, käännetään puhe epäolennaisuuksiin.  Eiköhän jokainen seura pyri hankkimaan käytössä oleviin resursseihin nähden parhaat mahdolliset pelaajat - kansallisuudesta tai synnyinkaupungista riippumatta. Muun väittäminen on hurskastelua.

[Wanha futaaja]

Ymmärrän tasan tarkkaan mistä on kyse. Tämä omien poikien (Lahmin & co muodossa) merkittävä rooli joukkueessa on kestänyt noin tämän vuosikymmenen. Sitä ennen vastaava tilanne oli ehkä 80-luvulla - jolloin pelaajamarkkinat olivat tyystin erilaiset. Kun joka käänteessä ylistät tätä seuran oman kylän poikiin perustuvaa identitettiä, näet ainoastaan viimeiset viisi vuotta ja ummistat iloisesti silmäsi edeltävältä 25 vuodelta.

En ole milloinkaan väittänyt, että Bayern (tai mikään muukaan huippuseura) olisi aina koko historiansa ajan ollut missään ihannetilanteessa tässä em. suhteessa, vaan enemmänkin on kyse tästä hetkestä ja tulevaisuudesta. Niihin nimittäin pystyy vaikuttamaan. Toisin kuin johonkin ajanjaksoon menneisyydessä, johon viittasit. Vaikka, jos katsot Bayernin seuraikoneita kautta aikojen, niin saatat havaita sieltä löytyvän melkoinen määrä jopa oman maakunnan poikia. Mutta toki, nyt ei eletä enää 70-lukua ja Beckenbauer ja kumppanit ovat jo eläkevaareja.

Enemmänkin tämä ilmaisemani huoli tosiaan koskee tulevaisuutta. Tietysti ajat muuttuvat, kilpailu kovenee joka hetki ja vaatimukset joukkueelle kasvavat. Kuitenkin sen tulevaisuuden voi kohdata monella eri tavalla. Se tässä on tärkein pointti. Koskee tietysti muitakin kuin Bayernia. Voi olla, että tässä mennään kovaa vauhtia tuhoa kohti, mutta minä en sitä toivo. Pikkusormi ja toinen käsi (vähintään) on jo pirulle annettu, mutta toivon, että edes jotain jää jäljelle. Muistojen lisäksi. Pahaltahan tämä tosin näyttää.

[Lätkis]

Vidalia huhutaan 40 miljoonalla eurolla Bayerniin. Corriere dello Sport taisi olla alkuperäinen lähde. Siinä olisi taas yksi likainen ulkomaalainen palkkasoturi tulossa viemään työpaikkaa joltain rehelliseltä saksalaiselta duunarilta.

[Wanha futaaja]

Vidalia huhutaan 40 miljoonalla eurolla Bayerniin. Corriere dello Sport taisi olla alkuperäinen lähde. Siinä olisi taas yksi likainen ulkomaalainen palkkasoturi tulossa viemään työpaikkaa joltain rehelliseltä saksalaiselta duunarilta.

Likaisuudesta en sano mitään, enkä edes rehellisistä duunareista, mutta toki palkkasoturi.

[der bomber]

Olisi kyllä Bayernin nykysuuntauksen mukainen hankinta. Oksettava pelaaja kaikin puolin, ja myös paska ihminen kentän ulkopuolella. Ilmeisesti Bayernilla on tarve pitää kaaderissa aina yksi rattijuoppo. Saiskohan sen sormettaja Jarankin hommattua samalla?

[Wanha futaaja]

Olisi kyllä Bayernin nykysuuntauksen mukainen hankinta. Oksettava pelaaja kaikin puolin, ja myös paska ihminen kentän ulkopuolella. Ilmeisesti Bayernilla on tarve pitää kaaderissa aina yksi rattijuoppo. Saiskohan sen sormettaja Jarankin hommattua samalla?

Sormettajalle...peukkua?

[Leka Harkko]

Jonnet ei muista, mutta aikanaan oli aikamoinen itku ja poru kun Vidal päästettiin nenän edestä Juveen.

Edit: Vidalhan olisi mitä optimaalisin korvaaja Bastille. Mies tuntee sakufutiksen ja on poikkeusellinen lattari, josta tulee mieleen Effenbergin kaltainen spieltfuhrer...Sikäli mikäli polvet vaan kunnossa.

[Heiska]

Jonnet ei muista, mutta aikanaan oli aikamoinen itku ja poru kun Vidal päästettiin nenän edestä Juveen.

Samaa muistelin. Pelaaja oli vielä muistaakseni suostunut siirtoon, mutta 'Kusen ei halunnut myydä Bayerniin. Toki eipä tuolla nyt yhtä Vidalia ole sen jälkeen juuri tarvinnut.

[Lätkis]

Olisi kyllä Bayernin nykysuuntauksen mukainen hankinta. Oksettava pelaaja kaikin puolin, ja myös paska ihminen kentän ulkopuolella. Ilmeisesti Bayernilla on tarve pitää kaaderissa aina yksi rattijuoppo. Saiskohan sen sormettaja Jarankin hommattua samalla?

Ei kieltämättä PR-mielessä varmaan just nyt kovin seksikäs hankinta, täytyy sanoa.