Mathieu Le Tissierin vielä pelatessa
Matthew

, faktat kuntoon. Ei muutoin niin väliä mutta tässä nyt kuitenkin puhutaan Le Godista. Eräs kaikkien aikojen lojaaleimmista pelaajista joka olisi varmasti päässyt maajoukkueeseenkin useammin jos olisi joskus siirtynyt johonkin miestä kosiskelleista suurseuroista. Glenda, sut saadaan vielä.
Mitä tohon sarjasijoitukseen tulee niin useimmat Pyhimysten pelit tällä kaudella nähneenä voisin nostaa esille useammankin osatekijän.
Ensinnäkin, tiivis puolustus. Viisi (5) päästettyä kymmenessä pelissä on tasan viisi vähemmän kuin seuraavaksi vähiten päästäneillä jengeillä. Ja tähän toki osasyynä onnistuneet hankinnat joista mainitsin jokunen viesti sitten. Huippuveskari, pari valjutasoista pakkia sekä ennen kaikkea tasapainoinen keskikenttä. Löytyy tietysti luovuutta ylospäin mutta myös raatajaa suojelemaan puolustuslinjaa. Itse asiassa, aika täydellisessä balanssissa tällä hetkellä toi Sotonin miehistö etenkin avauksen osalta. Hyvä valmennus tässä toki taustalla.
Toiseksi, muiden jengien alisuorittaminen. Puulin darra ilman Suarezia (vittu ku mentiin häviämään se avaus Anfiledillä), Unitedin erilaiset sekoilut uuden koutsin alaisuudessa, Spurs näköjään kasa paskaa vaikka ryöstivät Pochettinon kesällä, Arsun jatkuvat tasapelit etc. Saints on pystynyt keskittymään omaan tekemiseen ja lähes maksimitasolla napsinut noita voittoja kun muut ovat ryssineet.
Kolmanneksi nostaisin otollisen otteluohjelman. Top-6 jengeistä Saints on kohdannut ainoastaan Liverpoolin ja Tottenhamin -tosin molemmat vieraissa- joten selvää on että tahti tulee hyytymään kun nää chelskit, shittyt, arsut ja manut tulevat vastaan. Ensi kuussa itse asiassa kolme noista kuukauden sisällä.
Kotona ei todellakaan tarvitse kumarrella ketään mutta etenkin vieraissa voi tulla vaikeuksia suuria vastaan. Oletettavasti kaikki isoista alkavat vielä parantamaan peliään kauden edetessä eli ei tässä vielä voi pahemmin tuuletella.
Viimeiseksi on sitten vielä mainittava toi Tadic/Pelle-akseli.
Etenkin serbi oli itselleni täysin tuntematon suuruus St. Mary'sille saapuessaan mutta janarihan on aivan maaginen. Kunnossa pysyessään tulee varmasti taistelemaan jopa kauden pelaaja-pokaalista koko liigassa. Ja on siinä ohessa nostanut Pellen lähes kolmekymppisenä Italian maajoukkueeseen, huikeata.
Nyt kun neljännes kaudesta on takana niin lähes täydellisesti on pelit menneet, suotta itkeä jotain weba-tasuria ja paria tappiota matkoilla. Toivotaan että sama boogie jatkuu läpi kauden. Koutsin kyvytkin mitataan toden teolla vasta sitten tuolla vuodenvaihteen härkäviikoilla.
OH WHEN THE SAINTS...