FC Schalke 04 2014/15

[Catweazle]

(...)

[Catweazle]

Tällä kertaa lyhyesti ja ytimekkäästi, asian sijasta asiain laidasta. Myöhemmin ehkä enemmän, mutta nyt on muita asioita mielessä.

[SaSa]

Kirjailijamiehiä! Junamatkasta S04 Cupiin Dusseldorffista tuli muistoja mieleen.. Istun kahden Schalken hienoa uutta vieraspaitaa kantavan saksalaisen vastapäätä ihan sattumalta kun oli vapaat paikat. Aloitan keskustelun ja kerron että tulen Suomesta. Sitten kaveri kertoo, että hei mun naapuri on Suomesta se on kova Schalke fani ja omistaa kausarin. Dusseldorffissa taksia ajavalle suomalaiselle terkkuja. Hienoja faneja paljon ja Schalke Tag sunnuntaina miellyttävä kokemus, pakko lähteä uudestaan kun "oikeat" pelit alkavat. Sininen pääty huusi vielä Malaga - West Ham pelissä rytmikkäästi "West Ham, West Ham"!

[Catweazle]

Hassliebe. Paremmin ei kai maanantaista Dresdenin keikkaa pysty lyhyesti tiivistämään. Pääasiassa vierasmatkailu kuninkaansinisten vanassa Ruhrin alueen käsiltä on mitä parhainta puuhaa, seurana on aina liuta muita mieleltään järkkyneitä ja UGEa sekä Bosch-Busia välteltäessä kukaan ei ota itseään turhan tärkeästi, minkä myötä tunnelma on matkatessa sen mukainen. Tällaista se oli maanantainakin. Inhimillinen lähtöaika, rauhallinen matkavauhti, kylmää Veltinsiä - Maria Croniakin tuli maisteltua, oltiinhan Schalken kanssa matkassa - ja puolivälin piknikki erinomaisina tarjoiluineen loistavassa seurassa. Taukoamatta soinut Wolfgang Petryn Parkstadionin livekeikan DVD alkoi toki maistua maalia lähestyttäessä pahasti puulta, mutta tällainen nyt kuuluu asiaan. Ja kuunteleehan Wollea paljon mieluummin kuin esimerkiksi naapurin Helene Fischeriä.

Takavuosina Rudolf-Harbig-Stadionina tunnetulle estradille saavuttiin välikohtauksitta puolisentoista tuntia ennen aloituspotkua. Elbflorenzin katuihin ja ihmeisiin ei sen myötä ehditty lähteä tutustumaan, vaikka lupaakaan ei luultavasti oltaisi saatu. Dresdenissä maanantai-illan koitosta oltiin odoteltu hartaasti aina yhdeksänkymmentäluvun puolivälistä, 'urheilullisista' syistä. Sachsenin liittomaan pääkaupungin kaduilla nähtiinkin tiheään paikallisten liikekannallepanoilmoituksia, sillä takavuosista haluttiin hakea revanssia ja omissa silmissään dresdeniläisillä oli myös puolustettavanaan voimakkaimman ryhmän asema saksalaisskenessä. Tämä kaikki näkyi hyvin katukuvassa, sillä poliisien määrä oli melkoinen ja ilman poliisisaattuetta ei busseilla kaupunkiin asiaa ollut. Sinivalojen välkkeessä kyyti vei stadionin porteille, missä ehti vaihtaa pari sanaa muita teitä pitkin saapuneiden tuttujen kanssa ennen suuntaamista kohti Gästeblockin seisomasektiota. Kyllä sitä osasi olla innosta piukeana, kun molemmissa kaarteissa pantiin parastaan alusta alkaen. Saksalaisen palloilun parasta antia.



... valitettavasti se kentällä nähty taaperrus ei yltänyt lähellekään tätä tasoa. Schalke aloitti kohtalaisen hyvin ja kesähankinta Choupo-Motingilla oli paikkansa laittaa pallo ohi Benny Kirstenin, mutta ex-mainzilaisen kuti viuhui parisenkymmentä senttiä takatolpasta ohi. Tämän parempia mahdollisuuksia kuninkaansinisiltä ei nähty, vaan pallo pyöri aina aikansa tehottomasti ennen seuraavaa pallonmenetystä ja Dynamon vastaiskua. Kun parista tällaisesta ei valmista syntynyt, kiitos Fährmannin ja hutilaukauksen, päätti ruhrilaisten Zecke kuninkaansinisissä vaatteissa - Felipe Santana - liukua dresdeniläisten apuun. Brassin ajatuksenkulkua tapauksessa on mahdotonta ymmärtää. Palkintona on toivottavasti pysyvä komennus vaihtoon. Lyhyestä virsi kaunis: pallo pilkulle, Justin Eilers sen taakse ja zap, 1:0. Ansaitusti? Ehkä. Tarpeettomasti? Ehdottomasti.

Omassa päässäni elättelin tässä vaiheessa yhä haaveita taiston voitosta, Dresden oli ja on kuitenkin kolmosliigalainen, mutta viheriön kuninkaansinisten keskuudessa ei ilmeisesti samalle aaltopituudelle päästy. Sen verran onnettomana ja ponnettomana Schalken esitys jatkui taukoon asti sekä sen päätyttyäkin, kruununa luonnollisesti Nils Teixeiran nätti 2:0-maali pari minuuttia puolivälin teehetken päättymisestä. Taas yksi täysin estettävissä ollut takaiskumaali. Vaan kun ei nappaa, niin ei nappaa. Kaudesta toiseen. Varsinkin DFB-Pokalissa näitä on päässyt näkemään tarpeettoman usein. Allekirjoittanut on nyt päässyt paikalle neljään edeltävään Schalken urakan kyseisessä kilpailussa päättäneeseen matsiin ja Berliinin iltaa 2011 lukuun ottamatta urheilullinen anti on kyllä aiheuttanut päinvastaisia tunteita kuin rakkautta ja ihastusta omiansa kohtaan. Kiitokset vaan kaikille osallisille! (Ymmärtäisiköhän sitä ensi kaudella katsella ohjelmaansa jotain muuta?)

Dresdeniläisillä oli tässä kohtaa luonnollisesti kova meihemi päällä katsomoissa ja välillä täytyi itsekin pysähtyä ihailemaan menoa, vaikka kuninkaansininen delegaatio pistikin sentään näissä asioissa erinomaisesti hanttiin. Viheriölläkin nähtiin lyhytaikainen herääminen, Boa[teng] laukoi päin Kirsteniä ja Kola[sinac] ylärimaan ennen Tsupon hukkaamaa loistopaikkaa. Tämäkin on nähty aika monta kertaa. Legendaarisen Ulf Kirsten poika ei sentään selvinnyt iltapuhteestaan ilman pientä tahraa, sillä Joel Matipin onnistui kaventaa reilu vartti ennen päätösvihellystä ja vaientaa dresdeniläisyleisö hetkeksi. Vaihtomiesten Draxlerin ja Clemensin epäonnistuttua tahoillaan omissa yrityksissään oli Dynamon aika juhlia. Näytti ja kuulosti komealta, mutta ei kyllä lämmittänyt mieltä lainkaan. Ansaittu voitto itäsaksalaisille joka tapauksessa ja ehkä se lievittää paikallisten takavuosien tuskaa, vaikka sitä kaduilla tavoiteltua voittoa ei näkynyt eikä kuulunutkaan. (Kaikki kaarteessa esitetty varastettu tavara bulkkimateriaalia FanShopeista tai 08/15-FanClubeilta, ei yhtä ainutta skenehuiviakaan näkyvissä - tässäkö Saksan hurjin ja pelätyin kaarre..?)

Aikansa venyneen Blocksperren päätyttyä, tulipalon poikanen WCssä lämmitti mieltä, Schalkerit pakattiin takaisin busseihin ja taas poliisisaattueessa matka vei halki Dresdenin lähes täysin tyhjien katujen kohti Gelsenkircheniä. Aamuseitsemän aikoihin - arviolta, ei muista - keltamustan naapurikaupunginkin läpi ajanut kolonna saapui takaisin Schalken kaupunginosaan. Takana lähes täysi vuorokausi reissun päällä, 1100 kilometriä, aika monta tuntia liikaa Wolfgang Petryä ja nestetankkausta, huonot yöunet sekä Schalken sysimusta esitys ja lähtö DFB-Pokalista. Silti sitä lähtisi koska tahansa uudestaan. Asiaankuuluvasti Wollea lainaten: "Ihr habt mich gefangen und das gnadenlos, aus Euren Krallen komm' ich nicht mehr los -- Ihr seid das Ruhrgebiet, die Droge die mich süchtig macht". Kaiken lisäksi sitä selvisi itse kuitenkin aika vähällä. Dresdenissä kun oli paikalla viitisenkymmentä niin ikään bussilla saapunutta skopjelaistakin.

Kaikkea sitä ja niin edelleen.

[Catweazle]

Kauden ensimmäinen matsi Bundesligassa on edessä ja allekirjoittanut ei mikanurmelamaisesti pysty näkemään mitään syytä, miksi Schalke Hannoverissa millään tasolla onnistuisi. Viikon aikana manageri Heldtin ja valkku Kellerin suusta on kuultu uhkauksia aikaisempaa kovemmasta linjasta ammattilaiskaaderin suhteen, mutta todellisuudessa tämä lienee taas useaan kertaan valmiiksi kuultua sanahelinää ilman minkäänlaisia seuraamuksia. Maanantaista on toki sen verran muutettu kuvioita, että Felipe Santana on passitettu ansaitusti vaihtoon maailmanmestari Benedikt Höwedesin tieltä. Samoin maanantaina heikommin esiintynyt Max Meyer väistyy toisen maailmanmestarin, Julian Draxlerin, edestä Marco Högerin vaihtuessa alakerran oikeassa laidassa Kaan Ayhaniin. Ankkuriosastolla Dresdenissä surkea parivaljakko Boateng - Neustädter saa puolestaan jatkaa, samoin tehoton kesähankinta Sidney Sam. Sinänsä näillä miehillä pitäisi pystyä Hannover lyömään, mutta harvoinpa Schalke on näin alkukaudesta messukaupungissa tavannut tehdä.

... lyhyesti sanottuna edessä on siis seuraava askel kohti paniikkinappulan painamista ja Kellerin vaihtumista Taschentucheliin. Handeln Sie, Klemmenz!

[Catweazle]

Kaksi matsia, 180 minuuttia, ja kaikki kesän aikana tehty on saatu vetäistyä pöntöstä alas. DFB-Pokalista ulos kolmosliigalaista vastaan ja BuLissa avausmatsissa kuokkaan heikolta Hannoverilta, vaikka väliaikaisesti käytiin maalin karussa ja hallittiin taistoa selkeästi. Kaksi tyypillistä uinahdusta, kaksi laiskaa suoritusta ja taululla ykskaks 2:1. Ralf Fährmann ainoana tasollaan, keskialueen Neustädter ja Boateng ylivoimaisesti heikoimpia lähiaikoina kehissä nähtyjä miehiä. Häpeällisen huono esitys. Tästä ei ole kahta sanaa sanottavaksi. Kaikista eniten tässä kyrpii se, että kuvio on täysin sama kuin vuosi takaperin. Täysin sama. Aina samaa kuraa. Tässä juostaan taas kohta pahimpia kilpakumppaneita perässä ja sormet ristissä toivotaan taas yhtä ihmenousua taulukon kärkinelikkoon. Ikuisesti se onnikaan ei voi myötä olla.

Valitettavasti kaikille kuninkaansinistä paitaa tänään kantaneille ei voi monoa antaa, mutta Kellerin on ainakin aika lähteä. Ulos ja heti, varamiehellä kuokkaan Bayernilta viikon päästä - riittääköhän totuttu 0:4? - ja uuden miehen kanssa rukoilemaan hikistä tasuria Mönchengladbachista. Kliffaa..!

[Catweazle]

... alkanut kausi se vain parantaa kuin sika juoksuaan. Kahden, ensi lauantain huomioiden kolmen, tappion aloituksen päälle saatiin ensimmäinen mies Jefferson Farfanin kaveriksi kuukausiksi tai oikeastaan koko kaudeksi lasarettiin Sead Kolasinacissa. Kaaderin harvoihin varauksitta siedettäviin pelaajiin lukeutuva nuorukainen hyvästeli eilen viheriöt vähäksi aikaa ristisidevamman takia, vaikka ensimmäinen ilmoitus luonnollisesti kuului 'nichts wildes'. (Sead Kolasinac: Kreuzbandriss im rechten Knie.) Tämä tarkoittanee valitettavasti Christian Fuchsin säilymistä Schalken taakkana myös sopimuskautensa viimeisen vuoden ajan, ellei papereihin ehditty ennen viikonloppua rustata nimiä missään. Tähän en valitettavasti usko. Noh, toivotaan edeltävän ristisidepotilaan, Dennis Aogon, paluuta pikaisesti alakerran vasempaan laitaan. Muuten kyyti on seuraavina viikkoina entistäkin kylmempää.

Valitettava uutinen tältä aamulta on myös Jens Kellerin säilyminen kuninkaansinisten peräsimessä toistaiseksi. Vaikka tämä antaa lisäaikaa Jens Keller Biersongin sinänsä hauskaan rallatteluun, urheilullisesti tällä ratkaisulla ei saavuteta mitään. Schalke on yhä edelleen sama vanha, äärimmäisen kiitollinen vastustaja heikolla asenteella ja itseluottamuksella. Keller on onnistunut aikansa saatossa satunnaisissa asioissa - nuorten pelaajien integrointi ammattilaisrinkiin ansaitsee kaiken saamansa kiitoksen ja enemmänkin, eikä parin edeltävän kauden lopputuloksista ole aihetta valittamiseen löytynyt - mutta tässä on nyt takana toinen täysi kesäinen valmistautumisperiodi, eikä palloilullisesti Gelsenkirchenissä ole tapahtunut yhtään mitään. Allekirjoittanut ei osaa edelleenkään sanoa, mikä Schalken filosofiana on nurmella. Ankaraa prässiä ylhäältä asti nopeine vastaiskuineen se ei ole, pallonhallintapeliksikään sitä on mahdotonta romanneustädterien pallo- ja syöttövarmuudella sanoa, eikä se kilpikonnaksikaan kelpaa tämän alakerran kanssa. Silti karmaisevinta on edelleen se oikeanlaisen asenteen, tai Kloppin sanoin 'kiiman', ilmiselvä puute. Ruhrin alueen sydämessä esitetään liian usein harmaata virkamiespalloa.

Näen suht varmaksi lähiaikoina käytävän HSVn kanssa kaksinkamppailua, tai kilpajuoksua, aktuellin luotsin kenkimishetkestä ja Thomas Tuchelin värväämisestä. (Kyse on lähinnä siitä, kumpi panikoi täydellisesti tai saa tahtonsa läpi ensimmäisenä, Kühne vai Tönnies.) En silti osaa sanoa, olisiko Tuchel ratkaisu Schalken ongelmiin. Näistä niin moni on lähtöisin ennen kaikkea monien pelaajien korvienvälisestä tyhjiöstä. Mainzin ex-valkulla on omat vahvuutensa, mutta persoonana en näkisi tätä täysin optimaalisena ratkaisuna. Tarvittaisiin ennemminkin 'Cholo' Simeonen, on se jumalauta fantastinen kaveri!, kaltaista miestä. Tarvittaisiin paloa, intohimoa, hulluutta ja tappomentaliteettia. Atleti on erinomainen esimerkki suunnasta, mihin Schalken täytyisi pyrkiä. Madridin [nykyinen] ykkössseura on europallon kusisin ja ärsyttävin vastus puolustuksessa, mutta silti porukalta näkee parhaimmillaan erittäin kaunista hyökkäyspelaamista. Käytännössä kyseessä on siis nykyisen Schalken täydellinen vastakohta. Atleticoa vastaan Hannoverin Bittencourt ei olisi eilen rientänyt laidassaan puolta kentänmittaa maalisyöttöönsä asti ennen tasoitusta, vaan kääpiöltä oltaisiin lanattu tarvittaessa molemmat jalat poikki. Viimeistään 'Cholon' itsensä toimesta.

"Lasst uns wieder asozial sein". Tässä tarvita minkään maailman tyyli- ja mukavuuspisteitä, vaan sellaisia taulukossa näkyviä.

[Merte]

Zirkus-verein Schalke taas vauhdissa. Seuraan tilannetta mielenkiinnolla.

[Catweazle]

Zirkus-verein Schalke taas vauhdissa. Seuraan tilannetta mielenkiinnolla.

Tjaa. Seurassahan on [valitettavasti] rauhallista, mutta aika moni kannattajistoon kuuluva on valmis muutoksiin. Kuninkaansinisten kutsuminen Zirkusvereiniksi tässä yhteydessä on tavallaan hauskaa, sillä edeltävä palloilullisista syistä monoa saanut valkku on Fred Rutten keväältä 2009. Huubkaan ei tähän kategoriaan lukeudu.

Heldtin aikakaudella Ruhrin alueen sydämessä on joka tapauksessa työskennelty aikaisempaa huomattavasti ammattimaisemmin seuran ja seurarakenteiden puolesta. Königswinteriläinen on painanut helvetin hyvää duunia, vaikka yksi tärkeimmistä palasista huippuluokan koutsissa on yhä löytämättä.

[Wanha futaaja]

Schalken edesottamuksia seurataan taas tälläkin kaudella mielenkiinnolla. Kuinkas muuten.

Edellisellä kaudella joukkue alisuoritti välillä ihan törkeästi, mutta toivottavasti koutsi (kuinka kauan nykyinen jatkaa...?) saa itseluottamusta taottua pelaajien mieliin ja sitä kautta pääsevät tasolleen. Onhan jengissä monta ihan kelpo futaajaa, nuoria lupauksia jne.   

[Catweazle]

Tänään arvotaan alkuillasta sieniliigan syksyn lohkovaiheen lohkot. Schalke on arvonnoissa kakkoskorissa, sillä Arsenal ja Porto klaarasivat tahoillaan karsintataistonsa ja lunastivat kaksi viimeistä paikkaa ykköskoriin. Tämä tarkoittaa vastaan asettuvan vaihtoehtoisesti tylsän suurseuran, Atleticon tai yhden kahdesta Portugalin suuresta. Allekirjoittanut näkee tämän positiivisena asiana. Kyllä sitä hakee mieluummin urheilullisen selkäsaunan Lontoosta tai Madridista kuin fyysisen pahoinpitelyn Pietarin kaduilta tai Lvovista. Tämän lisäksi ykköskoriin noustaessa kakkoskorista olisi löytynyt kaksi saksalaisseuraa, lisäten riskiä Manchester Cityn, PSGn tai Juventuksen - Torino toki haaveissa matkakohteena palloilun merkeissä - osumisesta kohdalle itäeurooppalaisten tapaan. Basel taas on nähty ja koettu.

... alemmissa koreissa tarjolla on mielenkiintoisia vastuksia ja pari pahaa arpaa. Baskimaa ja Merseyside saisivat urheilullisesta näkökulmasta mennä ohi Tottin pakaroiden tapaan. Olympiakos, Galatasaray ja APOEL lähinnä haukotuttavat, eikä Moskova kauheasti kiehdo sekään. Eremenko sinne tai tänne. Ajax kolmoskorista sekä Anderlecht tai Malmö nelosesta maistuisivat parhaalta. Amsterdamiin tulisi ainakin lähdettyä.

[Catweazle]

... kaksi hyvää, yksi huono. Yleisarvosana 'solid'. Chelsea oli ykköskorin luultavasti tylsin arpa. Kaksi varmaa tappiota Lontoossa ja vieraissa, yksi Euroopan kuolleimmista stadioneista Stamford Bridgessä ja hulinaa ei Gelsenkirchenissäkään pääse syntymään. Pari mielenkiintoista kaveria kaaderista toki löytyy, mutta silti: plaah. Sporting ja Maribor sytyttävät huomattavasti enemmän. Matkailullisesta näkökulmasta Maribor on ainoastaan aikataulun organisointiin liittyvä kysymys, ei tuollaiseen kylään tulisi muutoin lähdettyä. Nyt on hyvä [teko]syy. Stadion on kiehtovan oloinen kuvista päätellen, vaikkakin kapasiteetiltaan harmillisen pieni. Lipunsaanti on taatusti ongelma, vaikka kyselyä on laitettu jo valmiiksi eteenpäin. Lissabonissakaan en ole koskaan käynyt, mutta marraskuun alussa on luultavasti muutakin ohjelmaa kuin käydä katsomassa yksi futismatsi Euroopan länsilaidalla ja lompakkohan siinä huutaisi hoosiannaa. Kiehtoisi silti.

Urheilullisin aspektein mitattuna arvontatulos on Schalken kannalta hyvä. Chelsea vie edeltävän syksyn tapaan lohkovoiton, mutta kakkospaikkaan on kaikki saumat olemassa. Tältä osin toki Sporting ja Maribor kumpainenkin ovat allekirjoittaneelle lähes täysiä arvoituksia satunnaisia nimiä lukuun ottamatta. Lähtökohtaisesti silti ratkaisevimmat taistot käytäneen lohkon puolivälissä portugalilaisten kanssa.

1. Spieltag
17. September 2014, 20.45 Uhr
FC Chelsea - FC Schalke 04

2. Spieltag
30. September 2014, 20.45 Uhr
FC Schalke 04 - NK Maribor

3. Spieltag
21. Oktober 2014, 20.45 Uhr
FC Schalke 04 - Sporting Lissabon

4. Spieltag
5. November 2014, 20.45 Uhr
Sporting Lissabon - FC Schalke 04

5. Spieltag
25. November 2014, 20.45 Uhr
FC Schalke 04 - FC Chelsea

6. Spieltag
10. Dezember 2014, 20.45 Uhr
NK Maribor - FC Schalke 04

[Catweazle]

... markkinointikampanjansa nimissä kaivostyöläistaustaansa yhä vahvemmin painottava Schalke on laittanut osia stadionistaan uuteen uskoon ja ainakin tämä pukukopeilta estradille vievä käytävä näyttää fantastiselta. Valitettavasti se tosin vihitään tappiolla, sillä mitään muuta ei tältä alkuillalta ole odotettavissa. Kysymys on lähinnä siitä, koska ensimmäisen kerran helähtää Ralf Fährmannin selän takana ja kuinka monta byyriä Bayern ehtii painaa antautunutta kuninkaansinistä miehistöä vastaan ennen vapauttavaa päätösvihellystä siinä puoli kymmenen tienoilla. Parannusta edeltävästä toivoisi ainakin. Fröttmaningilla kun romahdus alkoi kaksi minuuttia aloitusvihellyksestä. Asetetaan siis tavoitteeksi neljä minuuttia ennen ensimmäistä takaiskumaalia ja tappiolukemiksi korkeintaan 0:4. Teikkauksen saisi kyllä voittaa. Yksi onnistumiselämys päivään on enemmän kuin tarpeeksi tässä tilanteessa.

Ylipäänsä päivän kamppailu kiinnostaa kuin ooppera tai taitouinti. Schalkelta ei löydy minkäänlaisia aseita Bayernia vastaan ja vähäinen ilo Boatengin sekä Neustädterin lentämisestä ulos aloituksesta hälveni sekin kahdessa sekunissa Felipe Santanan nimen piirryttyä verkkokalvoille. Kolasinacin lasarettireissu maksaa, sillä Aogon puolikuntoisuuden ja maanantaina Gelsenkirchenistä lähtemäisillään olevan Fuchsin säästelyn takia maailmanmestari Höwedesiä on pakko käyttää vasemmassa laidassa. Itävallasta lainatussa Kirchhoffissa olisi luonnollisesti potentiaalinen varamies keskuspakiksi, mutta parimetristä pujottelukeppiä on pakko käyttää ankkuriosastolla Högerin parina. Hyökkäyspään osalta riittää Huntelaarin poissaolon mainitseminen. Schalke ei tänään[kään] maalin maalia.

Maanantaina Tuchel vai ehtiikö Hampuri ensin?

[Kaakku]

Varaukseton peukku pelaajatunnelille. Kaivosinsinöörinä pakko arvostaa Piti oikein kelata taakse ja ihailla uudestaan.
Müncheniin sitten tuoppikaappeja tai seinään liimattuja euroseteleitä

[Merte]

Edellisellä kaudella joukkue alisuoritti välillä ihan törkeästi, mutta toivottavasti koutsi (kuinka kauan nykyinen jatkaa...?) saa itseluottamusta taottua pelaajien mieliin ja sitä kautta pääsevät tasolleen. Onhan jengissä monta ihan kelpo futaajaa, nuoria lupauksia jne.   

Lopulta ei voi kauheasti puhua alisuorittamisestakaan kun lopputulema on kuitenkin kolmas sija 20 vuotiailla jätkillä. Jos näin olisi niin voi kysyä mitä 15 muuta seuraa oikein tekevät. Kolmannen sijan pitäisi riittää niin pitkälle, että muutaman vuoden päästä kajahtaa mutta pulma on siinä että Maxit ja Julianit lähtee ennen sitä nostelemaan.

[Aslan]

... markkinointikampanjansa nimissä kaivostyöläistaustaansa yhä vahvemmin painottava Schalke on laittanut osia stadionistaan uuteen uskoon ja ainakin tämä pukukopeilta estradille vievä käytävä näyttää fantastiselta.

Upea

[Catweazle]

Bayernia vastaan ei sittenkään päädytty teuraalle. Tasuripinnan myötä ilmapiiriä Gelsenkirchenissä saatiin rauhoitettua aavistuksen ja Kellerinkään ei tarvinnut työharjoitteluaan päättää, vaan stuttgartilainen istuu yhä Schalken puikoissa. Täysin kolhuitta tuosta taistosta ei toki selvitty, sillä matsin aikana kuninkaansinisten täytyi käyttää kaikki kolme vaihtoaan loukkaantumisten takia ja kaiken lisäksi Lewandowski tykitti vihellyksen jo soitua Ralf Fährmannille sisäkorvavamman. (Tärykalvo repesi tai mitä lie, en tarkista.) Alkuvaiheen pahimmat kuulo- ja tasapaino-ongelmat ovat valtaosin hellittäneet Fährmannin kohdalla, mutta täyden toipumisen ennuste on ilmeisesti kuuden kuukauden luokkaa. Maaliin mies on silti saanut luvan asettautu tänä iltanakin. Tämä on erittäin tärkeä uutinen, sillä kakkosmies Fabian Gieferin pakkohuilatessa alkaisi miehet loppua muutoin tältäkin osastolta.

Muualla asioissa ei samanlaisia 'valonpilkahduksia' pahemmin näy. Müncheniläisiä vastaan klesaksi menneiden Felipe Santanan ja Jan Kirchhoffin tavoin Joel Matipkin haki itselleen maajoukkuetauon aikana lihasvamman, kaventaen kesän aikana yliahdetulta vaikuttaneen toppariosaston vaihtoehdot käytännössä olemattomiin. Matipin uskotaan selviävän parin viikon huililla, tarkoittaen parhaassa tapauksessa paluuta Revierderbyyn, mutta sattuneista syistä en ainakaan itse uskalla tällaisen varaan laskea. Schalken track record lihasvammojen parantelussa ei nimittäin lupaa hyvää, kuten vasta äskettäin lasaretista palanneen Leon Goretzkan paluu pakkolomailun pariin pari päivää myöhemmin alleviivaa. (Nuorukainen huilailee parisen kuukautta.) Kaan Ayhan on sentään saatu parsittua kasaan ja saksanturkkilainen on varma aloituskokoonpanon mies Benedikt Höwedesin parina, olkoonkin oikea laitakin yhä auki Atsuto Uchidan vasta palaillessa takaisin. Ainoa vaihtoehto mainitulle kaksikolle alakerran keskustassa on joka tapauksessa debyyttiään vartova nuori Marvin Friedrich.

Ylempänä tilanne ei näytä puolustusta paljoa paremmalta. Julian Draxler ja Eric-Maxim Choupo-Moting palasivat tahoillaan maajoukkuereissuiltaan loukkaantuneina, Klaas-Jan Huntelaarin kunto on arvoitus ja Max Meyer on kärsinyt sitkeästä flunssasta. Prince Boatengin 'ikuinen' puolikuntoisuus lienee kaikille Schalkea tarkemmin seuranneille tuttua, mikä luonnollisesti kiristää tilannetta entisestään Jefferson Farfanin lomaillessa koko syyskauden. Aloitusmiehistön Keller saanee vielä nimettyä, mutta vaihtomiesten osalta on taatusti vaikeampaa. Ainakin tässä voisi odottaa Leroy Sanén saavan mahdollisesti taas muutamia minuutteja vyölleen. Se taitaisikin olla niitä harvoja odotettavissa olevia positiivisia asioita tältä illalta. Kovin kummoista tulosta kun ei uskalla odottaa, vaan todennäköisintä lienee paluu takaisin kriisitunnelmiin.



... UGEsta en sinällään nykyään kauheasti perusta, mutta choreoita kyseinen ryhmä osaa kyllä vääntää. (Video.) Komea tekele taas Bayernia vastaan.

[Catweazle]

Tavanomaisesti en harrasta vedonlyöntiä, mutta tänään saisi halutessaan kartutettua kauden matkakassaan lyömällä puoli omaisuutta Gladbachin suurvoitolle. Schalken aloitusmiehistö on tänään sellainen purkkaviritys, että valmiiksikin vaikealta Borussia-Parkilta ei railakasta selkäsaunaa enempää voi vartoa. Paras ratkaisu tässä vaiheessa lienisi laittaa silmät kiinni ja nukkua parin tunnin päiväunet, vaikka toisaalta lasinsirujen syönti ja raastinraudan rakastelukin vaikuttaisivat ennakkoon miellyttävämmiltä ratkaisuilta kuin illan koitoksen katselu. (Olen aina avoin tällaisille uusille kokemuksille.) Viinaakaan ei pysty määräänsä enempää imuroimaan ja oletettavasti tästä talosta löytyvillä varannoilla ei näiden tämäniltaisten 90 minuutin yli selvittäisi. Olen hukassa.

... mikä sopii mainitusti Schalken aloitusmiehistön teemaksi. Fährmannia, Höwedesiä ja Samia lukuun ottamatta nyt mennään käytännössä täysin varamiehin tai vastikään kasaan parsituin kaverein. Vaivojensa kanssa taistellut Aogo palaa vasemmaksi laitapakiksi ilman minkäänlaista tukea ylhäältä, sillä Fuchsilla ei tunnetusti alaspäin tee mitään ja laiturina - ei helvetti - itävaltalainen on hyökkäyspäähänkin tasan yhtä tarpeeton kaveri. Clemens oikeana laitapakkina on yksi ainoa vitsi, Neustädter ankkurina ja Boateng kymppinä tragikoomista Scheißea. Vaihtopenkiltä aloittavia Draxleria, Meyeria ja Huntelaaria kaivattaisiin, mutta minkäs teet? Tästä ei paljoa alkukausi parane.

Fährmann - Clemens, Ayhan, Höwedes, Aogo - Höger, Neustädter - Sam, Boateng, Fuchs - Choupo. Puoli kympiltä huhuillaan taas Kellerin ulostamista, vaikka toisaalta stuttgartilainen voisi käydä hakemassa vielä yhden ruman turpaanvedon Stamford Bridgeltä keskiviikkona. Frankfurtia vastaan sitten parempaa uusin asein. (Todennäköisesti ei.) Kliffaa.

[Catweazle]

Yltä voi kukin tarkastaa allekirjoittaneen, sekä monen muun kuninkaansinistä väriä tunnustavan, odotustason menneen lauantain kamppailua kohtaan ja 4:1-tappio alleviivasi ennakkoaavistusten paikkaansapitävyyttä. Silti on pakko sanoa Schalken esiintyneen odotettuakin huonommin. Tähän liittyen on pakko nostaa esiin kaksi lausuntoa matsin ympäriltä. Keller sanoi taistoa edeltäneessä pressissä tuntevansa Gladbachin heikkoudet ja vahvuudet ("Wir kennen die Stärken und Schwächen der Gladbacher"), mikä ei sinänsä vaadi suurta ammattitaitoa. Minäkin osaisin mainita ne, sillä Gladbach on palloillut samalla tavalla aina Favren saapumisesta lähtien. Kuninkaansinisten kamppailuun valmistautumiseen liittyen EMCMn lausunto tappion jälkeen kielii osaltaan Kellerin ymmärtäneen yskän: "Wir wussten, dass wir konteranfällig sind". (Tiesimme olevamme haavoittuvaisia vastaiskuille.) Kaikki asioita edes hiukan tuntevat laskisivat taatusti yksi yhteen näiden lausuntojen pohjalta ja laatisivat sotasuunnitelman Gladbachin suurimman vahvuuden, vastaiskut, sekä Schalken suurimman heikkouden, niin ikään vastaiskut, eliminoimiseksi. Favren alaisuudessa Borussia ei ole koskaan loistanut joutuessaan rakentamaan hitaita hyökkäyksiä ja hallitessaan palloa valtaosan ajasta. Tässä vaiheessa valtaosalle lienee selvää, kuinka molemmissa päissä pahasti varamiehisen miehistön kanssa tällaisessa ottelussa täytyisi esiintyä.

Asiaa yhä arvuuttelevien kannattaa katsoa nopea kooste lauantailta ja tehdä päinvastaiset päätelmät kuin kuninkaansinisten stussgartilainen valmentajavelho ilmiselvästi teki. Tässä on hakattu kohta kolme vuorokautta päätä seinään ja yritetty ymmärtää Kellerin aatoksia. Minkäänlaista oivallusta ei tänä aikana ole syntynyt. Minä en ymmärrä, kuinka tällaisista lähtökohdista on mahdollista päätyä ohjeistamaan puolustuslinjaa nousemaan keskiympyrän tuntumaan ja laittaa käytettävissä ollut miehistö pelaamaan [lähinnä tilastolliseen] pallonhallintaan perustuvaa palloa. Keller halusi yrittää barcelona- tai bayernmaista pallottelua Christian Fuchsin ja Roman Neustädterin tai invaliidi-Boatengin kaltaisten miesten kanssa. Stussgartilainen halusi puolikuntoisen Aogon ja uransa ensimmäisen tosimatsin oikeana laitapakkina pelanneen Christian Clemensin nousevan kauas omalta puolustuskolmannekselta Saksan vahvimpiin lukeutuvaa laitaosastoa vastaan. Keller halusi haastaa Kramerin, Krusen ja Raffaelin keskustassa Neustädterillä, Boatengilla sekä kaukana parhaasta kunnostaan ja pelituntumastaan olevalla Marco Högerillä. Ei helvetti. Schalken voi sanoa hyvällä syyllä käytännössä itse kutsuneen Favren miehistön antamaan raippaa takalistolle ja oikein olan takaa. Pari kolme vastaiskumaalia, yksi katastrofaalinen nukahdus vaparissa ja homma pakettiin. Ilman Ralf Fährmannia Borussia olisi painanut useamman byyrin lisää, ansaitusti. Taktisesti Keller ei ole koskaan vakuuttanut, mutta tämä oli pohjanoteeraus. Tästä ei pääse enää huonontamaan. Tämä oli yksi ainoa katastrofi. Tämä oli myös ainakin allekirjoittaneelle viimeinen pisara. (Sillä samankaltaisia neronleimauksia on Kelleriltä nähty aikaisemminkin.) Kellerin on pakko lähteä. Välittömästi.



... naapurissa on valiteltu taas läpi alkukauden sikäläisistä loukkaantumishuolista, mutta kyllä Schalke lyö keltamustat tällä saralla puhtaasti. Lasaretin miesluvussa Schalke lienee myös koko Saksan ylivoimainen ykkönen. Gladbachin saldona Dennis Aogo sai kevyttä kolhua, Fuchs vähän vakavampaa ja kapteeni Benedikt Höwedes lähti kaiken huipennukseksi useammaksi viikoksi lasarettiin. Tämän myötä Schalkelta on sivussa huomiselta Stamford Bridgen vierailulta varamaalivahti Fabian Gieferin lisäksi koko alakerran ykkösnelikko Atsuto Uchidan, Höwedes, 'Jimmy' Matipin ja Sead Kolasinacin muodossa. Felipe Santanassa sivussa on kolmostoppari, Jan Kirchhoffissa ja Fuchsissa vahvojen kysymysmerkkien takana on kaksi muuta varteenotettavaa puolustussuunnan nimeä. Jefferson Farfan huilaa tunnetusti ikuisuuden, Leon Goretzka puoli ikuisuutta, Marcel Sobottka on hänkin klesana ja trio Max Meyer, Julian Draxler sekä Klaas-Jan Huntelaar yhä puolikuntoisia. Kuninkaansinisten toipilaiden nimilista on paljon käytettävissä olevien miesten vastaavaa kovempi. Gelsenkirchenissä menee paraikaa kaikki asiat päin mäntyä.

Horst Heldtinä hakeutuisin tänään iltasella José Mourinho luo ja pyytäisin armoa huomiseksi. Tällä haavaa käsissä olevan miehistön kanssa, toppareiksi käytössä esimerkiksi vain yhdeksäntoistavuotias Kaan Ayhan ja vuotta nuorempi Marvin Friedrich, edessä on Besiktasin hallussa olevan ennätyksen 'parantaminen', ellei Chelsean lusitaani suostu hölläämään omiensa tahtia ja rajusti. Pari lahjusta ja lontoolaisilta sopuisasti 3:0 tai 4:0 takkiin, se riittäisi varmasti kaikille. Kymppiä ei tarvitse takoa täyteen, vaikka pystyisikin.

[lattis2]

Laadukasta tekstiä !!

[Catweazle]

'Keine Panik auf der Titanic..!' Tässä oli pakko laittaa lappua sisään vedonlyöntipuolellakin, sillä panoksettoman nysänheiluttelun katsominen takkuiselta streamilta ei kauheasti innosta. Taululle 7:0 ja allekirjoittanut huutaa ilosta.

[Nur der BVB]

Ilolla täytyy todeta, että Heldt (vai onko tämäkin lopulta Tönniesin päätös) on kyllä ryssinyt valmentajakysymyksen totaalisesti. Keller on käytännössä ollut löyhässä hirressä potku-uhan alla koko pestinsä ajan. Ei ole ihme, jos tulokset eivät ole palkkabudjetin mukaisia. Toivottavasti kärsivällisyys riittää kuitenkin vielä kuun loppuun saakka  

Luulisi ettei olisi mahdotonta jo valmentajaa palkatessa perehtyä tämän pelifilosofiaan ja sen yhteensopivuuteen seuran urheilujohdon tavoitteiden kanssa. Keller taas oli alun alkujaan hätäratkaisu, enkä usko pelifilosofioiden edes käyneen Heldtin mielessä hänen palkkauksen aikoihin. Ei liene yllätys, että Keller ei ole kyennyt luomaan mitään jälkipolvien mieleen jäävää pelillistä identiteettiä Hernen länsilaitamille. Hän onnistui kuitenkin kahdella hyvällä kevätkierroksella peittämään puutteensa ja pitkittämään väistämätöntä näinkin pitkään.

Nyt Heldt on taas saman paniikkiratkaisun edessä. On pakko valita rajallisista vaihtoehdoista vähiten huono. Pelifilosofia ja -identiteetti jäänevät taas pakostakin taka-alalle valintakriteereissä.

[Catweazle]

Ilolla täytyy todeta, että Heldt (vai onko tämäkin lopulta Tönniesin päätös) on kyllä ryssinyt valmentajakysymyksen totaalisesti. Keller on käytännössä ollut löyhässä hirressä potku-uhan alla koko pestinsä ajan. Ei ole ihme, jos tulokset eivät ole palkkabudjetin mukaisia. Toivottavasti kärsivällisyys riittää kuitenkin vielä kuun loppuun saakka

... aika omituinen tulkinta sinulla 'totaalisesta ryssimisestä'. Keller astui puikkoihin vaikeassa paikassa ja luovi kaikista vaikeuksista huolimatta Schalken kanssa kahdesti Champions Leaguen lohkovaiheeseen. Paljoa enempää ei kuninkaansinisten ruorissa nykyisen Bayernin takana pysty saavuttamaan. Ainoa tuloksellisesta näkökulmasta valittamiseen aihetta antanut asia on menestys DFB-Pokalissa, sillä se on hyvästelty kaikkina kolmena kautena pari kolme kierrosta liian aikaisin. Galatasaraylle häviäminen tattiliigassa debyyttikaudella on vähän niin ja näin, kun täysikuntoisen Huntelaarin kanssa tuo pari oltaisiin luultavimmin klaarattu.

Stuttgartilaisen kaulaan aseteltu löysä hirttoköysi taas on hyvin suurelta osin ollut median luomaa tavaraa. Ruhrin alueen sydämessä on eletty varsinkin seuran osalta takavuosiin nähtynä äärimmäisen rauhallisissa olosuhteissa ja kaarteenkin osalta vahvimmat äänenpainot on saavutettu vasta menneinä viikkoina, tosin yhä lähinnä taustalta kantautuvana puheensorinana.

Luulisi ettei olisi mahdotonta jo valmentajaa palkatessa perehtyä tämän pelifilosofiaan ja sen yhteensopivuuteen seuran urheilujohdon tavoitteiden kanssa. Keller taas oli alun alkujaan hätäratkaisu, enkä usko pelifilosofioiden edes käyneen Heldtin mielessä hänen palkkauksen aikoihin. Ei liene yllätys, että Keller ei ole kyennyt luomaan mitään jälkipolvien mieleen jäävää pelillistä identiteettiä Hernen länsilaitamille. Hän onnistui kuitenkin kahdella hyvällä kevätkierroksella peittämään puutteensa ja pitkittämään väistämätöntä näinkin pitkään.

Tavoitteiden saavuttamisesta kaikki olennainen on sanottu yllä tuloksellisesta näkökulmasta. Palloilullisesti toiveita kloppo- tai guardiolamaisen selkeän pelifilosofian ja -tavan luonnista ei toki ole saavutettu, mutta en silti allekirjoita Kellerin lähtevän aikanaan seurasta ilman minkäänlaista muistettavaa vaikututa. Taktisista puutteistaan huolimatta Kellerin on onnistunut rakentaa ja luoda Schalkessa pitkänkin tähtäimen urheilullista 'hyvää'. Max Meyer, Sead Kolasinac ja Kaan Ayhan omista kasvateista sekä Leon Goretzka ulkopuolelta hankituista debytoivat kaikki Bundesligassa Kellerin alaisuudessa ja täyttivät ruotunsa aloituskokoonpanon miehinäkin. Taustalta on nousemassa lisää uusia nuorukaisia ja Keller aikakaudella on luotu selkeä polku näillekin nuorisopuolelta ammattilaisrinkiä kohti. (Tämän takia ei tarvitse aina syytää naapurin nykymallin tapaan kotikärryittäin käteistä markkinoille.) Leroy Sanélta ja Marvin Friedrichiltä on debyytit BuLissa jo nähty, Donis Avdijaj ja Marcel Sobottka seurannevat tämän kauden aikana. Pari muutakin nimeä nähtäneen, tai oikeastaan on nähty jo, ammattilaisten mukana kauden mittaan.

Keller ei pystynyt rakentamaan Schalkelle omanlaista palloilullista filosofiaa ja pelitapaa, mutta stuttgartilaisen perintö tulee silti näkymään kuninkaansinisissä miehistöissä lähitulevaisuudessakin. Halussa vaihtaa Keller uuteen mieheen ei ole kyse tämän epäonnistumisesta. Kyse on halusta nähdä Schalken ottavan seuraava askel eteenpäin Kellerin rakentamalta pohjalta. Valitettavasti stuttgartilainen ei vaikuta oikealta mieheltä tähän operaatioon.

Nyt Heldt on taas saman paniikkiratkaisun edessä. On pakko valita rajallisista vaihtoehdoista vähiten huono. Pelifilosofia ja -identiteetti jäänevät taas pakostakin taka-alalle valintakriteereissä.

Valtava hoppu sinulla. Heldt ei tähän mennessä, Beiersdorferista poiketen, ole painanut paniikkinappulaa ja Keller on yhä seurassa. Tässä vaiheessa on huono puhua paniikkiratkaisuista. Katsotaan asiaa uudestaan stuttgartilaisen lähdettyä.

[Catweazle]

Kaikki laput roskikseen. Rahat Kankkulan kaivoon, perkele..! Vaan ei tässä silti osaa olla pettynyt tai vihainen, päinvastoin. Schalke taisteli ansaitun tasuripinnan Stamford Bridgeltä, vaikka alku näytti alustavien odotusten mukaiselta vienniltä länsilontoolaisten isäntien toimesta. Chelsea hyökkäsi alussa oikealta ja vasemmalta vyöryttäen aallon toisensa perään kohti Ralf Fährmannia, mutta valmista José Mourinhon miehistö ei saanut ilman puolueetonta apua aikaan. Sääntökirjan mukaan Chelsean avausmaalia ei olisi pitänyt hyväksyä, sillä maalin viimeistellyt Cesc Fabregas rikkoi selkeästi saksalaisten Max Meyeria 'pallonriistossaan' ennen osumaansa johtanutta sommitelmaa. Valitettavaa nähdä lohkon ylivoimaisen ykkössuosikin saavan kuninkaansinisten kaltaista tusinaporukkaakin vastaan tuomariapua, mutta minkäs teet. Isojen poikien kilpailussa on isojen poikien säännöt.

Ei sillä, Chelsean aikaisen maalin voi sanoa auttaneen Schalkea. Mourinho kaikessa armossaan ohjasi - tai sitten Chelsealla on ongelma - omansa hölläämään otettaan avausmaalin jälkeen. (Ilmeisesti lusitaani oli lukenut allekirjoittaneen toiveet tältä palstalta.) Kuninkaansinisten alakerran purkkaviritys sai tämän ansiosta ylimääräistä aikaa puolustuspäässä parhaan terän ja 'painavuuden' kadottua lontoolaisten hyökkäyksistä. Vaikka [näennäinen] paine ei sinällään hellittänyt, Schalken miehet ehtivät alkuvaihetta paremmin pallon alle ja tielle ja vaarallisimmat paikat jäivät syntymättä. Välillä päästiin iskemään vastaankin, mutta Thibault Courtois sai näppinsä Prinssi Boatengin kanuunan väliin ja Julian Draxlerin ei onnistunut kruunata sooloaan tasoitusmaalilla aivan avauspuolikkaan loppusekunneilla.

Kakkospuolikas muistutti monessa suhteessa avausmaalin jälkeistä pallottelua. Chelsea oli tasaisista tilastolukemista huolimatta hallitsevampi osapuoli Schalken haistellessa omia mahdollisuuksiaan. Didier Drogballa oli vain muutamia hetkiä aloitusvihellyksestä sauma ratkaista illan taisto, mutta maalinteko ei tällä erää taannoiselta Münchenin illan sankarilta onnistunut. ("2012 vergessen wir nie..!") Klaas-Jan Huntelaarilta se sen sijaan luonnistui paremmin. Vastoin odotuksia syntynyt tasoitusmaali sai itse asiassa alkunsa hollantilaisen omasta taistelusta puolustussuuntaan. Huntelaarin painostaessa Fabregas menetti pallon Draxlerille parisenkymmentä metriä Schalken puoliskolle, mistä nuori maailmanmestari juoksi sen nopeasti ylös ja palautti lopulta hollantilaiselle. Tämä eteni Gary Cahillin pakittaessa rankkarialueen reunalle, kunnes sivalsi pallon matalana ohi Courtois'n. Maalintekijän maali. Tällaista Huntelaaria Schalke on kaivannut parissa edeltävässä matsissa. Tällaista Huntelaaria Gelsenkirchenissä tarvitaan.

Taiston loppua kohti Chelsea yritti taas lisätä kierroksia koneessaan. 'The Special Onen' miehistön moottori ei lämmennyt kuitenkaan enää ärjymään alkuvaiheen tavoin ja vaikka Roman Neustädterin täytyi välillä siivota pallo maaliviivalta sekä Fährmannin venyä parhaaseensa Eden Hazardia vastaan, tasalukemat säilyivät kohtalaisen hallitusti kuninkaansinisestä näkökulmasta. Pieniä takaraivossa siinneitä toiveita Stamford Bridgen shokeeraamisesta ei päässyt ääneen ilmaisemaan ja realisoituina ihmettelemään, mutta tällaisenäänkin illan kulku näin saksalaisittain tyydyttää. Arvokas taistelupinna lohkon ylivoimaisesti parhaalta joukkueelta vieraissa, ei paha. Hyvä alku tattiliigaan.

... silti mielessä on yhä kaksi kysymystä: ensinnäkin, miksi tällaista Schalkea ei nähty Mönchengladbachia vastaan? Ja toiseksi, kai tällaista nähdään nyt jatkossa liigassakin? Ruhrilaisten suoristusta ei saa yliarvostaa, parannettavaa on yhä runsaasti, mutta silti tämä oli iso askel kohti parempaa. Asenne täsmäsi, taistelutahto täsmäsi ja lauantaiseen nähtynä alakertakin näytti kompaktimmalta. Champions League on silti yhä edelleen kuninkaansinisten kaltaiselle seuralle alusta loppuun pelkkää ekstraa, ylimääräistä hyvää. Päivätyötä painetaan liigassa ja surkean alun jälkeen siellä on pakko takoa tulosta lähiviikkoina. Viikon tärkein taisto on lauantaina Gelsenkirchenissä. Ei seksikästä Chelseaa, vaan arkista Eintracht Frankfurtia vastaan.

[Catweazle]

Alla liikkuvaa kuvaa Schalken kauniista tasoitusmaalista. Erinomainen vastaiskusuoritus alkaen Huntelaarin pallonriistosta ja Draxlerin röyhkeästä noususta. Nuorukaiselta nähtiin kokonaisuudessaan vahvin kamppailu vähään aikaan. Pallo pysyi läpi matsin hyvin lapikkaassa, avauspuolikkaan soolosta unohtui vain loppusilaus ja Huntelaarin maalin alustamisen lisäksi kakkospuolikkaalla maailmanmestarilta nähtiin yksi hyvä kutikin. (Courtois torjui.) Gladbeckilainen lunasti lupauksiaan aikaisempaa paremmasta eilen. Tällaista vain lisää, vaikka se kasvattaakin riskiä Mourinhon kaltaisten kavereiden saapumisesta kynnykselle rahasäkkeinensä.



Fulhamin illan parhaan kymppipaiden lisäksi pari kehaisevaa sanaa ansaitusti myös valtavasti lauantaisesta parantaneille Neustädterille ja Boatengille. Ensin mainittu suoritui mallikkaasti urakastaan Ayhanin toppariparina ja Prinssi näytti puolestaan motivoituneemmalta sekä parempivointiselta kuin Mönchengladbachissa. Kaukana parhaimmillaan maailmanluokkaisesta itsestään mies toki oli, mutta tällaisenaankin vahvistus Schalken miehistössä tällä haavaa. Berliiniläinen sai kuitenkin ilmeisesti sen verran kolhua matsissa, että on kyseenalainen lauantain kamppailun suhteen. (Business as usual, siis.)