Oleellisin asia tässä onkin se, että onko nousijoilla ns. taustat kunnossa. Onko resursseja/mahdollisuuksia vahvistaa joukkuetta sarjanousun tullessa. Tästä ei mitään yleispätevää johtopäätöstä voi tehdä. Pk-seudulla asiaa helpottaa tietysti suuri pelaajapooli, josta niitä vahvistuksia voi haravoida käytännössä nollakustannuksin, mutta jokin vetovoimatekijä joukkueessa sarjapaikan lisäksi täytyy olla, että pelimiehet valitsevat juuri kyseisen joukkueen, kun vaihtoehtoja on pilvin pimein. Toisilla seuroilla on taas meriittinä vahva juniorityö, jonka kautta niitä Kakkosen tason pelimiehiä tehdään tarvittaessa omistakin junnuista jopa yhdenkin talven aikana. Joillain on taas hedelmällinen ja toimiva yhteistyö jonkin Liigan tai Ykkösen seuran kanssa.
Nousijoita on monenlaisia ja jokaisen tarina ja taustat ovat erilaiset.
Lyhyesti: Vähän mutkia oikoen. Oleellisempaa säilymisen kannalta on oikeastaan siis se, mitä tapahtuu sen nousutalven aikana, ei se, mitä tapahtuu kentällä sitten kauden aikana. Jos pohja on riittävän vahva, niin huonommallakin pelillä säilyy.
Tämä oli hyvin kuvattu miten homma menee.
Esimerkkejä Läntisestä lohkosta:
KaaPo teki päätöksen, että "palkitsee" Kolmosesta nousseet pelaajat sillä, että suurin piirtein samalla ryhmällä lähdetään Kakkoseen. No sen nyt näkivät kaikki jo juhannuksena, ettei se vaan pitkässä juoksussa riitä, vaikka yksittäisissä otteluissa voivatkin voittaa kenet tahansa sarjasta.
MuSa taas päätti, ettei enää halua olla hissiseura ja hankki muutaman kokeneen pelaajan rosteriin lisää. Joukkue oli myös todella hyvin harjoitellut ja pelitapa oli selkeä. Lisäksi toukokuussa vielä pari ulkkaria mukaan ja menestys oli taattua.
ESC taas rahalla hankki joukkueen täyteen hyviä yksilöitä, joiden henkilökohtainen taso riittäisi korkeammillekin tasoille. Tämäkin systeemi piti joukkueen helposti sarjassa, mutta toki oli todella kallis ja ringin kapeus aiheutti omat haasteensa.