Stuju
Poissa
Suosikkijoukkue: KTP, Metsolan Kiri, Puistolan Reipas, Newcastle
|
 |
Vastaus #812 : 11.02.2015 klo 18:00:31 |
|
Hikipedia osaa määritellä kuka on Kotkalainen
Kotkalaisuudesta
Kotkalaisuus on sitä, että pitää halstratuista haileista, merestä, veneistä ja viinanjuomisesta mukavassa seurassa. Kotkalaisella on kalastajamallinen moottorivene tai ainakin kaveri, jolla sellainen on. Kotkalainen ei heti älähdä "kuka pieras?", jos sisään löyhähtää omituinen tuoksu, se on Sunila tai Kutsetti, kun haisee, siis paperi eli raha. Kotka on savolaisten Ameriikka, sillä kun savolaiset lähtivät Lännen Ihmemaahan v. 1920...1959 matkarahat yleensä tuhlattiin ravintola Kairosta noukittuun Ruusuun, ja savolaispoika jäi Kotkansaarelle nalkkiin.
Kotkalainen On vähintään kerran vieraillut luvattomasti ulkomaisessa laivassa ja ostanut pimeää viinaa satamasta. Käyttää itsestään nimitystä "miä" (siis ei mie) Pyytää nakkikioskilla hampurilaisen kahdella nakilla, ja odottaa saavansa lihapiirakan. Kutsuu salakkaa (roskakala) sipakaksi. Ei lähde kesämökille, vaan saareen. Tietää missä on Punainen Talo, mutta ei tunnusta tietävänsä, jos kymiläisennäköinen asiaa kysyy. Tietää, että punaiseksi maalatun Palotorninvuoren päällä seisovan patsaan nimi on oikeasti "Lautavarkaat" vaikka jalustassa lukee "Ahtaajat". Oikea kotkalainen sanoo tietysti 'Lankkuvarkaat'. Tekokotkalaiset voi käyttää myös kirjakielistä 'Lankkuvarkaat'. Kotkalainen tietää myös taustatarinan kaupungintalon nurkalla seisovalle "Kotkan pojat"-patsaalle, jonka on veistänyt Essi Renvall. Siinä alaston nuorimies pippeli ojossa sanoo isälleen: "Iskä miä tahon naista, pojat sanoo, et tuolt sais!" (poika viittilöi kädellään ravintola Tuohipöllön suuntaan), johon isä sanoo (tarttuen poikaa olkapäästä): "Ootappa poika, että karvas ensin kasvaa." Valitettavasti patsasinstallaatioon olennaisena osana kuuluva perinteikäs ravintola Tuohipöllö on purettu pois. Kotka on viimeinen kaupunki entisen Neuvostoliiton ulkopuolella, jossa on Leninin rintakuva julkisella paikalla, puistossa. Kotkalaisia ympäri saarta(tukikohtina Isopuisto ja Kotkan räkälät) rymyäviä ja yleistä pahennusta herättäviä nuoria kutsutaan yleisnimityksellä "Jämä". Aidon Jämän tunnistaa reippaasta humalatilasta, pahasta hajusta ja kovaäänisyydestä. Kaikkea kontaktia Jämien kanssa tulee välttää. Kaikki Kotkalaiset tuntevat Jonnen. "Lähetään Jonneen."
Mitä näkemistä Kotkassa on?
Kotkassa on satama, mutta se on äkkiä vilkaistu.
Kotkassa on myös Sapokka, pienvenesatama, jonka päässä on kaunis "vesipuisto", jossa voi ihailla keinotekoista vuoripuroa ja vesiputousta, kivikkopuutarhan kasveja ja kyhmynokkaisia hanhia.
Kotkansaarella on paljon ammattikoululaisia, jos haluaa tutustua paikalliseen rypemiseen puistoissa. "Amikset" yleensä ajavat pillurallia ympäri kotkansaarta, kuluttaen vanhempiensa varoja bensaan. Autot ovat yleensä "hyvin" duunattuja ja värikkäitä. Poppikoneelta ei voi koskaan välttyä. Ja mitä auto olisikaan ilman 14-15 vuotiaita blondeja tylleröitä istumassa takapenkillä? Istua pitää tietysti hiljaa, eihän siltä musiikinpauhaukselta mitään kuulisikaan.
Sapokasta lähtee "tuurimoottori" Varissaareen, jossa on Ruotsinsalmen meritaistelun museo tai Pyhtään Kaunissaareen (tunnin merimatka), jossa voi kesällä viettää yön teltassa ja, jos sinne ei mene Juhannuksena tai Meripäivien aikaan, vaikka rakastella kaikessa rauhassa paljaan taivaan alla kauniilla hiekkarannalla, kivenlohkareitten välissä, suolaveden huuhtoessa varpaita, edellyttäen, että on älynnyt ottaa kumppaninsa mukaan.
Kotkansaaren eteläosassa Puistolan kaupunginosassa on Tervaleppälehto, jossa voi tuntea hartautta korkeitten lehtipuiden keskellä. Lehtoon pääsee parhaiten etsimällä Mansikkalahden, Kotkansaaren ainoan uimarannan, melko lähellä Sapokkaa.
Kotkan kauppatori, kaupungintalon edessä, on myös mielenkiintoinen lähinnä siksi, että sieltä Kristiina Halkola kävi ostamassa viisi possoa markalla, Jörn Donnerin elokuvassa "Mustaa valkoisella" vuonna 1968 ja samalla sanoi, että "Kotka on paska paikka". Kristiina Halkola on kymiläinen.
Kotkan esikaupunkialueella on Langinkoski (5 km Kotkansaarelta pohjoiseen). Langinkoskella on Venäjän keisarin (...1917) kalastusmaja (datsha), joka nykyisin on museona.
Miten kotkalaiseksi tullaan? Se, joka on syntynyt Kotkassa ja asunut syntymänsä jälkeen vähintään viisi vuotta Kotkansaarella, Hovinsaarella, Hietasessa, Metsolassa, Korelassa, Ruonalassa, Aittakorvessa, Korkeakoskella, Langinkoskella, Mussalossa tai Munsaarella, on kotkalainen. Myös muualla syntyneet, jotka ovat muuttaneet Kotkaan ennen vuotta 1959 ovat kotkalaisia. Kaikille wannabe-kotkalaisille järjestetään joka vuosi oma tapahtuma, Meripäivät, heinäkuun viimeisellä viikolla. Meripäivillä voi kymiläinenkin kuvitella olevansa kotkalainen. Todellinen kotkalainen lähtee Meripäivien ajaksi Kymin saaristoon pakoon, jos vain voi. Henkilö voi saada luvan käyttää itsestään nimikettä "Kotkanpoika h.c" vaikka ei täyttäisikään edellä mainittuja kotkalaisuuden edellytyksiä, jos hän tekee jonkin merkittävän teon, jolla edistää kotkalaisuutta. Kymiläiselle "Kotkanpoika h.c." -nimikkeen ansaitseminen on erittäin vaikeaa, käytännössä mahdotonta. Karhulassa tai Kymissä asuminen ei tee kenestäkään kotkalaista, vaikka kyseiset alueet pakko liitettiin Kotkaan parikymmentä vuotta sitten. Karhulassa tai Kymissä asuminen tekee ihmisestä kymiläisen tupensyöjän, olennon, jota aito kotkalainen, jos ei suorastaan vihaa, niin ainakin säälien halveksii ja inhoaa. Aidot kotkalaisethan ovat Kymiin maahan muuttaneita savolaisia, jotka ovat unohtaneet murteensa ja alkaneet puhua kymiä. Tästä on tietysti seurauksena se, että aito kotkalainen säälii ja inhoaa itseään. Yllättäen Mussalossa ja Munsaarella syntyneissä on melko monta sellaista, jotka sitkeästi haluavat olla kymiläisiä. Tämä on jotain niin uskomattoman typerää, että sen täytyy olla totta. Samoin voi epäillä, että Metsolassa, Korelassa, Ruonalassa, Aittakorvessa ja Langinkoskella asuu joitakin kymiläisiä.
Kuuluisia kymiläisiä (kotkalaisia)
Tapani Kansa suosionsa huipulla Kotkassa.Juha Hirvi Mikko Alatalo Matti-Esko Hytönen Feuersturm Juha "Watt" Vainio Veikko "Vepa" Lavi, "jokainen kymiläinen on laulun arvoinen" (Hovinsaaren poikia) Aarno Raninen, muusikko Antenni, muusikko
Lisäksi on joukko kotkalaisperäisiä kuuluisuuksia, joista kotkalaiset itse pysyvät mieluusti vaiti, tai ainakin yrittävät peitellä heidän kotkalaisuuttaan: Kari Salmelainen Aake Kalliala, (h.c) näyttelijä Jyri Häkämies (kauppalan neitejä) Taisto Sinisalo taistolaispoliitikko Muranen, tappoi Karhulassa kolme ihmistä jalkajousella ja rynnäkkökiväärillä. "Lusu" Ahlqvist, huumekauppias ja blues-laulaja, joka tapettiin ampumalla kotiovelleen. Omista yhtyeistä tunnetuin on ollut "Lusu" Ahlqvist H.A.R.P., joka saavutti runsaasti menestystä 1980-luvulla. Tapani Kansa, laulava maantiehuligaani Keijo "Viki" K. hanslankari, joka liimasi omakotitalon saunan kattopaneelit pontista toisiinsa kiinni, niin että kahdeksannella saunontakerralla kattopaneelit halkesivat ja putosivat saunojien niskaan. Antero Kekkonen, hyödytön demaripoliittikko, joka ei onneksi enää pyöri Eduskunnan kuppilan lattioilla Tuomiojalta pudonneita ruplia ja taaloja etsimässä, fiksujen ihmisten seurassa eikä tiettävästi edes kännissä autoliikenteessä. Saa vaaleissa ääniä vieläkin kotkalaisilta kommareilta, koska sukunimi hämää mummot luulemaan kyseessä olevan entisen suomendiktaattori-neuvostoliitonystävä Urho Kekkosen. Pertti Metsärinne, orkestereineen Aimo Ryysy, Kotkan Lyseon alaluokkien matematiikan opettaja
|