Vähän pidempääkin raporttia eilisestä SaTo-TPK2 matsista
SaTo aloitti todella vahvasti ottelun hyökkäykset vyöryivät erityisesti oikealta laidalta jatkuvasti. SaTo pelasi loistavaa fudista ja laitureiden sisään leikkaaminen loi pakkien nousuille loistavasti tilaa. Peli oli suoraviivaista, mutta ei hätiköivää kuitenkaan. TPK:n tiivis puolustuslinja ja erityisesti veskari pitivät numerot kuitenkin nollilla. TPK pitkät roiskaisutkin alkoivat pikku hiljaa löytää omia kavereita, joskaan mitään vaarallisia paikkoja ei syntynyt niistä, kiitos SaTon nopean puolustuslinjan.
SaTonkin peli oli jakson keskivaiheilla aika pitkälle linjan taakse heittämistä ja tuulennopean Kallioniemen tavoittelua. Se lopulta palkitsikin, joskin Kallioniemi itse loi paikan nostaen pallon yli liukutaklaavan pakin, karaten sen jälkeen läpiajoon. Varma viimeistely alakulmaan ja näytti, että homma on taputeltu. Sen verran ylivoimainen SaTo oli ollut alussa.
Kotijoukkue jotenkin tuuduttautui johtomaaliin ja TPK:n hyökkäykset muuttuivat vaarallisemmiksi jatkuvasti, kun SaTolle sattui vaarallisia menetyksiä keskikentällä. Muutama ensimmäinen tilanne suuntautui ohi maalin, mutta lopulta puolentunnin paikkeilla nähtiin täydellisen oppikirjamainen hyökkäys. Keskikentältä pallo pelattiin oikeaa laitaa nousevalle laitapakille, joka oli SaTon laiturilta jäänyt kokonaan merkkaamatta. Peluri katsoi hienosti kahden boksissa olleen hyökkääjän liikkeiden suunnat, jonka jälkeen pisti täydellisen kovan sekä matalan keskityksen noin 6 metriin, josta TPK:n hyökkääjä napautti pallon varmasti alakulmaan.
Toisella jaksolla molemmilta loppui puhti 55. minuutin paikkella jo. Kenttä oli todella pehmeä ja raskas, joten se oli syynä siihen, että väsy tuli noin aikaisin. Silti molemmat joukkueet panttasivat vaihtoja käsittämättömän pitkään. TPK otti 55-70 minuutin välillä "lepohetken" ja vetäytyi todella alas. Pitkiä aikoja mentiin, että TPK:n kaikki pelaajat olivat oman kolmenkympin sisällä.
SaTo yritti kuitenkin tehdä mahdottomasta mahdollista ja pelata tiki-takalla läpi 10 miehen tiiviistä muurista. Vähemmän yllättäen ei se ollut kovin lähelläkään onnistua, vaikka yrityksiä tuli varmaan parikymmentä lyhyen ajan sisällä. Eniten katsomossa ihmetytti se, että keskittäminen oli ilmeisesti kiellettyä kotijoukkueelta? Lukuisia kertoja pelaajat pääsivät laidalta boksin rajoille, mutta aina se käännettiin takaisin ja yritettiin kierrättää uudestaan.
TPK näytti jo luovuttaneelta SaTon myllyttäessä, mutta kun salolaiset eivät saaneet johtomaalia aikaiseksi, niin turkulaisilta alkoi yllättäen löytymään lisää virtaa jalkoihin. SaTon ylihyökkääminen avasi lopussa monta puolittaista paikkaa TPK:lle, mutta SaTo-vahti Rauhaniemen ulostulot pelastivat salolaiset.
88. minuutilla nähtiin ottelun käsittämättömin suoritus. TPK oli koko matsin avannut maalipotkunsa lyhyenä oikeaan laitaan, josta toppari oli pelannut isommalla sen keskikentälle. Nyt kuitenkin topparilta tuli joku käsittämätön aivopieru ja hän lähti kovalla vauhdilla kuljettamaan palloa keskelle kenttää, vaikka siellä oli SaTon 4 jätkän prässi valmiina odottamassa.

No yllättäen tuli pallon menetys, mutta SaTo hieroi palloa hieman liian kauan ja tilanne kuivui kasaan.
Yleisiä huomioita ottelusta:
- Onko SaTo koko tämän voittoputken ajan pelannut tuollaista ns. pimputtelua(tune: Juha Malinen)? (harmittavasti en ole kovin montaa matsia ehtinyt käydä katsomassa)
- Toisella jaksolla ensimmäinen SaTon keskitys tuli ajassa 88. kun alkoi tulla paniikki, miksi ihmeessä märällä ja epätasaisella kentällä yritettiin pelata pelkkää Barcaa?
- TPK pelasi äärimmäisen älykkäästi ja puolustus pelasi harvinaisen fiksusti tälle tasolle
- SaTon oikea laituri Laaksonen(?) on aivan huikea peluri. Hieman suoraviivaisuutta ratkaisuihin, niin uskon, että voisi jopa Kakkosessa pärjätä