• FutisForum2 - JalkapalloFutisForum2 - Jalkapallo
Päävalikko

Tarvitaanko Veikkausliigaan (taas) uusi sarjajärjestelmä?

Aloittaja Erval, 06.05.2015 klo 15:28:31

0 Jäsenet ja 2 Vieraat katselee tätä aihetta.

Suunniteltu uudistus?

Jatkoon
155 (49.8%)
Ei jatkoon
156 (50.2%)

Äänestäjiä yhteensä: 306

gv39

#225
Liigapaikka ei tuo pelkästään tuloja, tulee myös menoja.

Tuo JJK sitaatti oli sen takia, että viime vuonna nousun varmistuttua JJK:n toimija piti 150-200.000 tulojen nousua realistisena. Jalat pitää olla maassa vaikka liigaan pääsivät. Onko "syyllinen" JYP, pieni talousalue, lama vai Vesalaisen haamu.

Olen ostanut useasti esitetyn ajatuksen, että 16-joukkueen sarja ei ole riittävän kilpailullinen. Jos tarkoitus on levittää näkyvyyttä ja saada lisää 1-sarjatason pelaajapaikkoja, niin sitten 16-joukkuetta on ok.

Tietäjät tietävät, nousisiko vai uppoaisiko Suomen jalkapallo tuolla sapluunalla. Itse valitettavasti uskon, että laajennus aiheuttaisi puuhastelua ainakin talouden puolella nykyistä laajemmin.

Toisaalta Jaro oli vuosikaudet esimerkki, että pieneltäkin talousalueelta voi olla liigassa uskottavasti.

E: syksyllä ollaan viisaampia, miten uusi 2017 sapluuna eli cupin muutokset ovat vaikuttaneet jalkapallon kokonaiskiinnostavuuteen ja rasitukseen pelaajien suuntaan.

valkopäämerilutka

Lainaus käyttäjältä: Pelle-Wermanni - 24.01.2017 klo 13:12:38
Suomi on pieni ja merkityksetön futismaa maailmassa. Se e koskaan muutu, jos futiksen merkitystä valtakunnassa ei edes yritetä kasvattaa. Ja se nyt vaan on fakta, että liigatasolla on teoriassa mahdollista rakentaa ammattimainen organisaatio, Ykkösessä ei. 16 ammattimaisuuteen pyrkivää organisaatiota onnistu kehityksessä todennäköisesti paremmin kuin 12.

Juuri näin. Kyllä Suomesta löytyy 16 joukkuetta jotka pystyy pyörittämään liigajoukkuetta kevyesti. Jos se tarkoittaa hetkellisesti junnujen "pakollista" peluuttamista tietyissä joukkueissa, ei se pitkällä tähtäimellä ole mikään paska juttu.

werner

#227
Lainaus käyttäjältä: bluewhite - 24.01.2017 klo 13:29:45
Pitäisikö liigassa olla vain 8 joukkuetta ja nelinkertainen sarja? Näin ei tulisi isoilla seuroille "huonoja" otteluita?

Sit meillä olis varmaan 2-4 kehittymään pyrkivää seuraa ja 4-6 yrittäis vaan selviytyä. Paitsi tietty, jos olis suljettu liiga ;)

Lainaus käyttäjältä: gv39 - 24.01.2017 klo 13:32:46Liigapaikka ei tuo pelkästään tuloja, tulee myös menoja.

Totta kai tavoitteena pitääkin olla se, että lisääntyvät tulot laitetaan hyötykäyttöön, eli organisaation ja pelaajiston parantamiseen Ykköseen verrattuna. Ei sitä 16 joukkueen liigaa huvikseen haluta, vaan siksi, että saadaan maksimoitua jalkapallon kehitys Suomessa.

Rikkiviisas

Lainaus käyttäjältä: bluewhite - 24.01.2017 klo 13:29:45Pitäisikö liigassa olla  vain 8 joukkuetta ja nelinkertainen sarja? :D

Kysymyshän on siitä, että mitä halutaan.
Edellisen sarjauudistuksen yhteydessä 2000-luvun lopulla Veikkausliigan keskipalkat ja ammattilaisuusaste olivat ennätyslukemissa, mutta joka vuosi mukana oli kysymysmerkkejä. Kärkiseurojen ja liigajohdon visiossa oli, että kolminkertaisella sarjalla saadaan kovempia pelejä, koska kovat joukkueet kohtaavat toisensa useammin. Tämän piti näkyä etenkin eurokentillä. No, sitten tuli lama ja palkat sekä ammattilaisuusaste romahtivat ja eurokentillä nähtiin mm. vuosi kun kaikki tippuivat ensimmäisellä kierroksella.

Jos halutaan mahdollisimman kova sarja niin sitten pieni määrä joukkueita voi olla ratkaisu.
Jos halutaan väestömäärällisesti ja maantieteellisesti kattava sarja niin sitten sitten laaja sarja on ratkaisu.
Jos halutaan monien mielestä urheilullinen sarja, niin suosikki lienee kaksinkertainen.
Jos halutaan paljon pelejä, niin tarvitaan laaja sarja tai sitten kolminkertainen tai useampikertainen sarja.

Sarjajärjestelmäkeskustelu muutenkin sumuttaa sitä, että se oikea työ suomalaisen jalkapallon eteen pitäisi tehdä ihan muilla tasoilla. Lähinnä tämän argumentoinnin taustalla on huoli siitä, että nykymuotoinen, saati pienempi, sarja aiheuttaa jo haittaa jalkapallon kehitykselle Suomessa ja nykyiselle sarjajärjestelmälle asetetut tavoitteet eivät ole realistisia vuosikymmeniin vuoden 2008 talouskriisin jälkeisessä Suomessa.

Rikkiviisas

#229
Lainaus käyttäjältä: gv39 - 24.01.2017 klo 13:32:46Liigapaikka ei tuo pelkästään tuloja, tulee myös menoja.

Ykkösessä on jo lähes samat menot.

LainaaTuo JJK sitaatti oli sen takia, että viime vuonna nousun varmistuttua JJK:n toimija piti 150-200.000 tulojen nousua realistisena.

Niin?
Ei kai kukaan ole esittänyt mitään eksakteja lukuja, prosentteja tai muutakaan siitä, että paljonko liigapaikka tuo (tai vie) lisää rahaa?
Pääväitehän on ollut, että liigapaikka tuo lisää rahaa.

LainaaOlen ostanut useasti esitetyn ajatuksen, että 16-joukkueen sarja ei ole riittävän kilpailullinen.

Mitä tarkoittaa "riittävän kilpailullinen"?

LainaaItse valitettavasti uskon, että laajennus aiheuttaisi puuhastelua ainakin talouden puolella nykyistä laajemmin.

Puuhastella voi aina, ei se ole riippuvainen joukkuemäärästä.
Yksi pohdinnan paikka on, että jos laajennuksen myötä nouseminen liigaan helpottaa niin onko putoamisen aiheuttama vaikutus silloin pienempi, koska liigaan voi nousta takaisin helpommin.

Joka tapaukseen puuhastelun vähentämiseksi suunnilleen kaikki muut keinot ovat tehokkaampia ja joukkueiden määrä on lähes irrelevantti.

LainaaToisaalta Jaro oli vuosikaudet esimerkki, että pieneltäkin talousalueelta voi olla liigassa uskottavasti.

Jos nyt saataisiin liigaan edes niitä suuria paikkakuntia ja suuria talousalueita.

primusmoottori

Ihan viime vuosilta talouden kannalta pitää myös huomioida, että TPS:n taloudellinen droppi ei tullut heti Ykköseen pudottua, vaan viiveellä, ja Ilveksen taloudellinen kasvu ei tullut heti liigaan noustua vaan hieman viiveellä. Tämä johtunee juurikin paikallisten sponsorien käyttäytymisestä. Voisi kuvitella, että Kemissä on tänä vuonna paremmin sponssieuroja kuin viime vuonna. Voisi kuvitella.

En tykkää

Lainaus käyttäjältä: bluewhite - 24.01.2017 klo 13:29:45
Pitäisikö liigassa olla vain 8 joukkuetta ja nelinkertainen sarja? Näin ei tulisi isoilla seuroille "huonoja" otteluita?

Keskustelu pysyy mielekkäämpänä kun nämä ja toisen puolen 30 joukkueen liiga hassuttelut jätetään pois. Myös osa keskustelijoista voisi vaihtaa levyä välillä, asiat eivät muutu todeksi kun niitä toistaa miljoona kertaa 8v sisään.

L-Val.

Lainaus käyttäjältä: Rikkiviisas - 24.01.2017 klo 13:47:28
Puuhastella voi aina, ei se ole riippuvainen joukkuemäärästä.

Nimenomaan! Siksi on hassua miten täällä annetaan ymmärtää että 16-jengin sarja jotenkin poistaisi puuhastelua. Sitä tulee kuitenkin olemaan oli jengimäärä mikä tahansa.

Lainaus käyttäjältä: primusmoottori - 24.01.2017 klo 14:21:30
Ihan viime vuosilta talouden kannalta pitää myös huomioida, että TPS:n taloudellinen droppi ei tullut heti Ykköseen pudottua, vaan viiveellä, ja Ilveksen taloudellinen kasvu ei tullut heti liigaan noustua vaan hieman viiveellä. Tämä johtunee juurikin paikallisten sponsorien käyttäytymisestä. Voisi kuvitella, että Kemissä on tänä vuonna paremmin sponssieuroja kuin viime vuonna. Voisi kuvitella.

Et voi tosissaan lähteä niputtamaan Kemiä talousalueena samaan kastiin Turun ja Tampereen kanssa?

werner

Lainaus käyttäjältä: L-Val. - 24.01.2017 klo 14:43:43
Nimenomaan! Siksi on hassua miten täällä annetaan ymmärtää että 16-jengin sarja jotenkin poistaisi puuhastelua. Sitä tulee kuitenkin olemaan oli jengimäärä mikä tahansa.

Se ei automaattisesti poista puuhastelua, mutta mahdollistaa yhä useamman seuran ammattimaisen toiminnan, koska useamman seuran tulot kasvavat lähelle miljoonaluokkaa.

Puuhastelu on toki aina mahdollista, mutta vähän pitää olla myös uskoa siihen, että seurat haluavat kehittää toimintaansa pitkäjänteisesti, kun siihen on paremmat taloudelliset edellytykset.

Jos seurojen kykyyn ei luota yhtään, ei varmaan ole myöskään mitään tarvetta vastustaa 16 joukkueen liigaa, koska kaikkihan puuhastelee muutenkin koko ajan :)

Lainaus käyttäjältä: L-Val. - 24.01.2017 klo 14:43:43Et voi tosissaan lähteä niputtamaan Kemiä talousalueena samaan kastiin Turun ja Tampereen kanssa?

Eiks tossa niputettu sponsorien psykologiaa eikä talousalueita?

Rikkiviisas

Lainaus käyttäjältä: primusmoottori - 24.01.2017 klo 14:21:30Ihan viime vuosilta talouden kannalta pitää myös huomioida, että TPS:n taloudellinen droppi ei tullut heti Ykköseen pudottua, vaan viiveellä, ja Ilveksen taloudellinen kasvu ei tullut heti liigaan noustua vaan hieman viiveellä. Tämä johtunee juurikin paikallisten sponsorien käyttäytymisestä. Voisi kuvitella, että Kemissä on tänä vuonna paremmin sponssieuroja kuin viime vuonna. Voisi kuvitella.

Tämän takia "kierron" vaikutuksia pitäisi pohtia.
Tippuminen ja nouseminen ovat sarjamuotoisen urheilun suola, joten se kuuluu asiaan. Nykymuodossaan Kakkosesta Ykköseen nousu muodostaa tietynlaisen pullonkaulan, jossa jopa tuurilla on iso rooli. Samaten Ykkösestä liigaan nousee vain yksi. Tästä veikkaukseni mukaan seuraa se, että jos seura ei seuraavalla kaudella nouse niin taloudelliset vaikutukset alkavat iskeä ja nousu vaikeutuu. Laajemmassa sarjassa useampi nousisi Ykkösestä, jolloin nousuprojektit eivät jäisi kiinni yhdestä kaudesta, jonka voi ratkaista vaikka avainpelaajan loukkaantuminen. Käytännössä siis Ykkösessä olisi useampi liigavalmis joukkue, toisaalta voisiko muodostua sitten oma hissijoukkueiden kategoriansa? Jos, niin onko siinä jotain pahaa?


Rikkiviisas

Lainaus käyttäjältä: L-Val. - 24.01.2017 klo 14:43:43Nimenomaan! Siksi on hassua miten täällä annetaan ymmärtää että 16-jengin sarja jotenkin poistaisi puuhastelua.

Missäköhän kohtaa?
Perusväite on, että liigaseuraa saa enemmän tuloja kuin divariseura ja kuusitoista divariseuraa antaisi ainakin neljällä joukkueelle enemmän mahdollisuuden kehittää toimintaansa kaikilla saroilla ammattilaisemmaksi kuin nykyinen. Se ei ole kuitenkaan yhtä kuin, että puuhastelu maagisesti katoaisi jonnekin. Ei se puuhastelu kadonnut minnekään vaikka joukkuemäärä väheni, miksi ihmeessä lisääminen muuttaisi asiaa.

Se osataanko sitten sitä rahaa käyttää on täysin sarjajärjestelmästä riippumaton asia.

L-Val.

Lainaus käyttäjältä: Rikkiviisas - 24.01.2017 klo 14:50:16
Missäköhän kohtaa?
Perusväite on, että liigaseuraa saa enemmän tuloja kuin divariseura ja kuusitoista divariseuraa antaisi ainakin neljällä joukkueelle enemmän mahdollisuuden kehittää toimintaansa kaikilla saroilla ammattilaisemmaksi kuin nykyinen. Se ei ole kuitenkaan yhtä kuin, että puuhastelu maagisesti katoaisi jonnekin. Ei se puuhastelu kadonnut minnekään vaikka joukkuemäärä väheni, miksi ihmeessä lisääminen muuttaisi asiaa.

Se osataanko sitten sitä rahaa käyttää on täysin sarjajärjestelmästä riippumaton asia.

Tätä olen juuri yrittänyt tarkoittaa että "16" ei ole mikään maaginen luku joka poistaisi näitä suomifutista riivaavia ongelmia edustustasolla ja yhtäkkiä meillä olisi osaavia ammattilaisia ja ammattijengejä. Joten tuota ongelmaa ei voi lähteä ratkomaan lisäämällä vain liigapaikkoja.

Liikevaihto ei 16-jengisarjassa ei nouse niin merkittävästi että se lisäisi organisaatioiden ammattilaisuutta henkilörekrytointien suhteen, eli edelleen touhu nojaisi talkootouhuun kuin nykyäänkin. Pelin taso ja markkinointi on paljon oleellisempi kuin jengimäärä jos puhutaan tulojen kasvattamisesta.

Isoja paikkakuntia olisi nytkin enemmän liigassa jos siellä osattaisiin asiat hoitaa hyvin ja oikein, mutta eivät ole, joten jengimäärä ei ole se este miksi jotkut isot paikkakunnat puuttuvat liigakartalta. Onneksi futiksessa sentään joutuu vielä urheilullisesti ansaitsemaan paikan liigassa.

primusmoottori

Lainaus käyttäjältä: L-Val. - 24.01.2017 klo 14:43:43Et voi tosissaan lähteä niputtamaan Kemiä talousalueena samaan kastiin Turun ja Tampereen kanssa?
En.

Lainaus käyttäjältä: Pelle-Wermanni - 24.01.2017 klo 14:47:04Eiks tossa niputettu sponsorien psykologiaa eikä talousalueita?
Joo.

Voin kuvitella sen Meri-Lapin yrityspomon, joka viime maaliskuussa huomasi että "katos Kemissähän pelataan ens kesänä liigaa. Milloinkohan ne pelaa HJK:ta vastaan? Siellähän tais joskus pelata Littikin, vai muistatko sihteeri sinä?". Sitten siellä kesällä mentiin katsomaan peliä ja huomattiin, että "katos täällähän on väkeä ihan mukavasti. Ja mainoksia on, perhana sehän on Laatikaisen maanrakennus pistäny logonsa tuonne perkele." ...ja tänä vuonna PS Kemi sai naps kukkuu 4000 euroa lisää budjettiinsa.

Vastaavasti taas Turussa käynyt sama asia toiseen suuntaan, kun sponssit pohtivat näkyvyytensä heikkenemistä ja ehkä viiveellä huomaavat tukensa jäävän vähälle vastakaiulle.

Taloushan siellä Veikkausliigan toimistolla luulisi olevan se suurin kiinnostuksen kohde, kuten missä tahansa. Täten uskoisin joskus havahduttavan, että euroja jää keräämättä, joita suomifutikselle olisi tarjolla.

Urheilua seuraavana henkilönä tietysti ajattelen enemmän niin, että jääkiekkossa on läpimätä suljettu sarja, jota kenenkään ei tulisi toivoa. Nykysysteemi taas futiksessa on hölmö kun ei pelata parillista määrää kierroksia. Siksi minä kannatan 16 joukkueen sarjaa, tuo taloushöpinäni on sikäli itselleni lähes irrelevanttia.

Rikkiviisas

Lainaus käyttäjältä: L-Val. - 24.01.2017 klo 15:01:08Tätä olen juuri yrittänyt tarkoittaa että "16" ei ole mikään maaginen luku joka poistaisi näitä suomifutista riivaavia ongelmia edustustasolla ja yhtäkkiä meillä olisi osaavia ammattilaisia ja ammattijengejä.

Tämä vaikuttaa vähän siltä, että olet taistellut sellaista väitettä vastaan, jota kukaan ei ole esittänyt.

LainaaJoten tuota ongelmaa ei voi lähteä ratkomaan lisäämällä vain liigapaikkoja.

Onko joku sitten tällaista esittänyt tai väittänyt?

LainaaLiikevaihto ei 16-jengisarjassa ei nouse niin merkittävästi että se lisäisi organisaatioiden ammattilaisuutta henkilörekrytointien suhteen, eli edelleen touhu nojaisi talkootouhuun kuin nykyäänkin.

Mikä summa sitten lisäisi?
Osa kasvaneesta tulovirrasta menee toki pelaajiin, mutta viime vuosien nousijoiden tulot huomioiden niin kyllä liigapaikka mahdollistaa pari henkilötyövuotta lisää toimistolle. Täysipäiväisesti töitä tekevien kuvittelisi nostavan lähtökohtaisesti myös tekemisen tasoa.

Tosin tuossa puhut henkilörekrytointien ammattimaistumisesta eli pitäisikö rahoilla palkata joku rekrykonsultti vai mikä tässä nostaisi sitä rekrytointien tasoa? Mikä tässä on ongelmana? Ja taaskin: ei kai kukaan ole väittänyt, että rekrytointien ammattilaisuus kohenisi laajentamisen myötä? Puhutaan kuitenkin korttelikauppaa pienemmistä budjeteista eikä niissäkään rekrytointi ole kovin ammattimaista tai käytetä konsultteja, joten olisikohan rima aika korkealla?

Saati jotta jos mittarina henkilöstön rekrytoimisen ammattilaisuus, niin moniko nykyinen seura täyttää vaatimuksen? Tai jopa laajemmin, niin moniko urheiluseura Suomessa ylipäätään...

LainaaPelin taso ja markkinointi on paljon oleellisempi kuin jengimäärä jos puhutaan tulojen kasvattamisesta.

Pelin tasolla on aika vähän tekemistä yleisömäärän kanssa ja yleisömäärällä on aika vähän tekemistä tulojen kanssa.
Markkinointikin on taas helpompaa, jos käytössä on enemmän rahaa ja enemmän työvoimaa.

LainaaIsoja paikkakuntia olisi nytkin enemmän liigassa jos siellä osattaisiin asiat hoitaa hyvin ja oikein, mutta eivät ole, joten jengimäärä ei ole se este miksi jotkut isot paikkakunnat puuttuvat liigakartalta. Onneksi futiksessa sentään joutuu vielä urheilullisesti ansaitsemaan paikan liigassa.

Kyllähän 12 joukkueen liiga rajoittaa liigan joukkuemäärän juurikin kahteentoista...

L-Val.

Lainaus käyttäjältä: primusmoottori - 24.01.2017 klo 15:07:37
Nykysysteemi taas futiksessa on hölmö kun ei pelata parillista määrää kierroksia.

Ei tällaiselta pohjalta voi liigasarjaa kehittää liiketoimintana, koska numeerinen luku on jotenkin "väärä". Pitäisi lähteä toiminnassa siitä että aivan sama mikä on peli- ja jengimäärä, siellä olisi ammattimaisesti hoidettuja seuroja joilla markkinointi toimii. Nuo asiat eivät ole siitä kiinni mikä onko pelimäärä parillinen vai pariton.

primusmoottori

Lainaus käyttäjältä: L-Val. - 24.01.2017 klo 15:17:05
Ei tällaiselta pohjalta voi liigasarjaa kehittää liiketoimintana, koska numeerinen luku on jotenkin "väärä". Pitäisi lähteä toiminnassa siitä että aivan sama mikä on peli- ja jengimäärä, siellä olisi ammattimaisesti hoidettuja seuroja joilla markkinointi toimii. Nuo asiat eivät ole siitä kiinni mikä onko pelimäärä parillinen vai pariton.

Kuten tuossa koko kappaleessa mainitsin, niin kyseessä oli henkilökohtainen huomio kuluttajana. MINÄ tahdon 16 joukkueen sarjan, koska se olisi loogisempi.

Taas kaikki muu edellisessä viestissäni oli yleisen tason talousmutuilua.

L-Val.

Lainaus käyttäjältä: Rikkiviisas - 24.01.2017 klo 15:13:51
Kyllähän 12 joukkueen liiga rajoittaa liigan joukkuemäärän juurikin kahteentoista...

Eli kun pienillä paikkakunnilla on hoidettu asiat paremmin kuin isoilla paikkakunnilla niin lisätään jengimäärää että saadaan ne isotkin paikalle? Millä tavalla tämä kannustaa parantamaan sitä omaa toimintaa?

sähköpässi

Lainaus käyttäjältä: L-Val. - 24.01.2017 klo 15:17:05
Ei tällaiselta pohjalta voi liigasarjaa kehittää liiketoimintana, koska numeerinen luku on jotenkin "väärä". Pitäisi lähteä toiminnassa siitä että aivan sama mikä on peli- ja jengimäärä, siellä olisi ammattimaisesti hoidettuja seuroja joilla markkinointi toimii. Nuo asiat eivät ole siitä kiinni mikä onko pelimäärä parillinen vai pariton.

Kyllähän ne liiketoiminnan edellytykset täytyy kuitenkin olla kunnossa. Pelimäärä vaikuttaa liiketoimintaan aika tavalla. Kilpaurheilu on elämysbisnestä, joten sarjajärjestelmän vaikutusta näiden elämysten markkinointiin ei voi unohtaa.

L-Val.

Lainaus käyttäjältä: Rikkiviisas - 24.01.2017 klo 15:13:51
Pelin tasolla on aika vähän tekemistä yleisömäärän kanssa ja yleisömäärällä on aika vähän tekemistä tulojen kanssa.

Eli jos peleissä kävisi esim. noin ~500 ihmistä per liigapeli enemmän se ei näkyisi seuran kassassa?

L-Val.

#244
Lainaus käyttäjältä: sähköpässi - 24.01.2017 klo 15:23:39
Kyllähän ne liiketoiminnan edellytykset täytyy kuitenkin olla kunnossa. Pelimäärä vaikuttaa liiketoimintaan aika tavalla. Kilpaurheilu on elämysbisnestä, joten sarjajärjestelmän vaikutusta näiden elämysten markkinointiin ei voi unohtaa.

Eli pelimäärällä on nyt taas merkitystä. Aiemmin ketjussa sanottiin ettei ole. Yrittäkää nyt päättää.

16-jengin sarjassa kokonaispelimäärä ja kotipelimäätä on vähempi mitä 12-jengin sarjassa. E: Per jengi siis.

sähköpässi

Lainaus käyttäjältä: L-Val. - 24.01.2017 klo 15:25:55
Eli jos peleissä kävisi esim. noin ~500 ihmistä per liigapeli enemmän se ei näkyisi seuran kassassa?

Onko liigapelin järjestelykustannukset kuinka paljon korkeammat kuin ykkösessä?

L-Val.

Lainaus käyttäjältä: sähköpässi - 24.01.2017 klo 15:28:08
Onko liigapelin järjestelykustannukset kuinka paljon korkeammat kuin ykkösessä?

Järkkärikustannukset ainakin nousee, ne suhteutetaan sen mukaan mikä arvioidaan yleisömääräksi, ja isommilla kentillä kuinka paljon katsomo-osista laitetaan auki.

Rikkiviisas

Lainaus käyttäjältä: L-Val. - 24.01.2017 klo 15:20:10Eli kun pienillä paikkakunnilla on hoidettu asiat paremmin kuin isoilla paikkakunnilla niin lisätään jengimäärää että saadaan ne isotkin paikalle? Millä tavalla tämä kannustaa parantamaan sitä omaa toimintaa?

Nyt on taas vaikea hahmottaa, että miten pääsit tällaiseen lopputulemaan.
Kukaan (?) ei ole sanonut, että isojen paikkakuntien seurojen pitäisi pelata liigaa ja sen takia joukkuemäärää pitäisi kasvattaa.

Tässä nyt risteilee kaksi keskustelua eli kuusitoista joukkuetta luonnollisesti mahdollistaa enemmän joukkueita, jolloin ihan nykyistä Ykköstä vilkaisemalla voisi päätellä, että isoilta paikkakunnilta tulisi lisää joukkueita. Tämä taas puhuu sen puolesta, että liigapaikka todellakin tuo lisää rahaa ja sitä kautta kehittää jalkapalloa kokoa Suomessa. Isoilla paikkakunnilla on myös suurin yleisöpotentiaali ja eniten junnuja.

Toinen keskustelu on sitten se, että koska liigajoukkue saa enemmän rahaa kuin divarijoukkue, niin liigajoukkueella on mahdollisuus kehittää omaa toimintaansa. Tässä ei kukaan ole kai ottanut kantaa siihen, että millaisen paikkakunnan joukkueesta puhutaan. Luulisi olevan päivänselvää, että liigassa pelaavat ne joukkueet, jotka ovat pelaamalla ansainneet liigapaikkansa ja jotka toivottavasti hoitavat asiat hyvin myös toimistolla.

Lainaus käyttäjältä: L-Val. - 24.01.2017 klo 15:25:55Eli jos peleissä kävisi esim. noin ~500 ihmistä per liigapeli enemmän se ei näkyisi seuran kassassa?

Tietysti näkyy.
Keskimäärin yksi katsoja vain jättää jälkeensä sellaiset 3-4 euroa per peli. Eli tuosta tulee vain pari tonnia lisää per peli. Tokihan sekin on ihan hyvin, mutta suurin osa tuloista tulee yhteistyökumppaneilta. Toki näihin summiin vaikuttaa yleisömäärä, mutta pelkällä markkinoinnilla ja mahdollisella yleisömäärän kasvattamisella ei saada paljoa aikaan.

gv39

#248
Lainaus käyttäjältä: L-Val. - 24.01.2017 klo 15:17:05
Ei tällaiselta pohjalta voi liigasarjaa kehittää liiketoimintana, koska numeerinen luku on jotenkin "väärä". Pitäisi lähteä toiminnassa siitä että aivan sama mikä on peli- ja jengimäärä, siellä olisi ammattimaisesti hoidettuja seuroja joilla markkinointi toimii. Nuo asiat eivät ole siitä kiinni mikä onko pelimäärä parillinen vai pariton.

Kolminkertaisessa sarjassa on ongelmansa, mutta kaksi viime kautta on saatu jännitystä viimeiselle kierrokselle saakka. Pelaajin kohdistuva rasitus on sitten toinen asia ja kuka saa kotiottelut on kolmas.

Kun Kemi otettiin aikaisemmin esimerkiksi sponsorien sielunmaisemasta, niin sama seura käy esimerkkinä puuhastelusta. Toimintaa on rahoitettu jättämällä verot rästiin samaan aikaan kun kunta laittaa verovaroja kentän parantamiseen. Jos liigastatuksella alkaa tulla euroja ikkunoista ja ovista, niin miten tuo on mahdollista?

PK:lla ei liigastatus auttanut vaan kulut nousivat, mutta varainhankinta ei.

KTP:n tilanteesta nopealla haulla liikevaihto nousi liigavuonna yli 300 k€, mutta positiivinen tulos 42 k€ kattoi edellisen vuoden tappion ja kolmasosan sitä aikaisemmasta. Eli toisaalta tulot nousivat mutta nousivat myös menot. Tuota esimerkkiä voi jokainen vääntää haluamallaan tavalla.

E: Lipputulot ovat +-0, jos kaikki tapahtuman kustannukset otetaan huomioon. Välillisesti tietysti on suurestikin väliä, että onko paikalla 500 vai 2000, vaikuttaa tukijoiden ja sponsoreiden haluun tukea joukkuetta. On tietysti malli Pallohonka, jossa järkkärikulut jätettiin maksamatta, jolloin lipputulot olivat tuloa.

bluewhite

#249
Lainaus käyttäjältä: L-Val. - 24.01.2017 klo 15:27:09
Eli pelimäärällä on nyt taas merkitystä. Aiemmin ketjussa sanottiin ettei ole. Yrittäkää nyt päättää.

16-jengin sarjassa kokonaispelimäärä ja kotipelimäätä on vähempi mitä 12-jengin sarjassa. E: Per jengi siis.

Ajatellaan, että TPS ja Honka nousisivat liigaan. Veikkaan, että Hifk ja HJK saisivat enemmän yleisöä näitä seuroja vastaan ja sitä kautta lipputuloja kuin esimerkiksi, jos ne pelaisivat kotona kaksi kertaa esimerkiksi PS Kemiä vastaan. Vaikka ottelumäärät pienenisivät, tuskin niistä suuria tappiota koituisi. Suurimmat häviäjät varmasti olisivat HJK ja Hifk, jotka menettävät yhden derbyn per kausi. Toisaalta esimerkiksi Turkuun saataisiin yksi derby lisää ja Pohjois-Suomeen lisää Lapin derbyjä, jos esimerkiksi AC Oulu pelaisi liigaa.

e. Jokaisen seuran pitää ansaita urheillullisesti paikka liigassa.