• FutisForum2 - JalkapalloFutisForum2 - Jalkapallo
Päävalikko

Tarvitaanko Veikkausliigaan (taas) uusi sarjajärjestelmä?

Aloittaja Erval, 06.05.2015 klo 15:28:31

0 Jäsenet ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Suunniteltu uudistus?

Jatkoon
155 (49.8%)
Ei jatkoon
156 (50.2%)

Äänestäjiä yhteensä: 306

Rikkiviisas

Lainaus käyttäjältä: Tiksa - 06.02.2017 klo 17:01:16Mä en tekisi sitä tulkintaa, koska nimenomaan tuo ylempi taulukko näyttää sen, että ero keskiverron liigaseuran ja keskiverron divariseuran välillä on Suomessa Euroopan pienempiä.

Vaan mitä tulkintoja?
Jos ero on pieni niin sehän on selitettävissä juuri sarjatasojen erolla ja erottava tekijä on nimenomaan liigastatus, jolloin keskiverrosta divariseurasta tulee sen myötä keskiverto liigaseura.

Lainaa(Monissa maissa televisiosopimukset tuovat massia, julkisuutta ja sitä kautta yleisöä liigaseuroille merkittävästi enemmän kuin Suomessa?)

Näissä maissa on myös kaikenlaisia nousija- ja laskuvarjovirityksiä sekä myös divareiden jonkinlaista tukemista.
Siinä mielessähän Suomen systeemi on "reilu", että kaikki seurat ovat enemmän tai vielä enemmän omillaan.

13ergkamp

#426
Lainaus käyttäjältä: Rikkiviisas - 06.02.2017 klo 16:47:10Entä miten sellainen tulkinta, että liigastatus tuo Suomessa monia muita maita korostuneemmin yleisöä, yhteistyökumppaneita ja sitä kautta resursseja kehittää toimintaa?

Jos erot ovat pienempiä Suomessa kuin verrokkimaissa, millä logiikalla liigastatuksella olisi korostuneempi vaikutus?
E: Hidas, Tiksa kyseli näköjään samaa. Mutta en ymmärrä logiikkaa toisen selityksenkään jälkeen. Suomessa on pienemmät erot -> juuri Suomessa erot johtuvat liigastatuksesta ???

Tiksa

Lainaus käyttäjältä: Pelle-Wermanni - 06.02.2017 klo 17:13:10
Joo mutta jos halutaan arvioida tuloja yleisömäärien perusteella, ei kannata katsoa yleisömäärien prosenttiosuuksia, vaan absoluuttisia yleisömääriä. Miten Suomen kakkostaso sijoittuu niissä Euroopan mittakaavassa?

Esim. Espanjan 25 % tarkoittanee absoluuttisina yleisömäärinä ja tuloina enemmän kuin Suomen 44 %? Mites Ruotsin 19 %?

Toki ja varmaan Kurikassakin yllätytään, että Suomessa jalkapallon absoluuttiset yleisömäärät ja liikevaihdot ovat pienempiä kuin monissa muissa maissa.

Kuitenkin absoluuttisissakin yleisömäärissä kun Veikkausliiga on Euroopan 22. suurin pääsarja AM:llä mitattuna, niin Ykkönen on 17. suurin kakkossarja absoluuttisella katsojakeskiarvolla mitattuna. Eli sekin indikoi mielestäni, että Suomessa pääsarjan ja kakkossarjan ero statuksessa ja resursseissa on keskimäärin pienempi kuin suurimmassa osassa muita maita.


         2. sarjataso            1. sarjataso         
   Germany      1.      21039      1.      43300   
   England      2.      19790      2.      35568   
   Spain      3.      7260      3.      28603   
   France      4.      7021      5.      20378   
   Italy      5.      6700      4.      21475   
   Scotland      6.      4453      7.      13405   
   Belgium      7.      3911      9.      11103   
   Netherlands      8.      3407      6.      18912   
   Switzerland      9.      2837      11.      10032   
   Poland      10.      2465      12.      9216   
   Russia      11.      2309      10.      11033   
   Sweden      12.      1728      13.      9127   
   Austria      13.      1527      15.      6794   
   Norway       14.      1489      14.      6970   
   Kazakhstan      15.      1488      20.      3899   
   Czech R       16.      1365      18.      4642   
   Finland      17.      1121      22.      2550   
   Ukraine      18.      1105      19.      4295   
   Portugal      19.      970      8.      11325   
   Denmark      20.      963      17.      5618   
   Romania      21.      681      24.      2391   
   Israel      22.      674      16.      6333   
   Serbia      23.      665      25.      2091   
   Hungary      24.      642      23.      2544   
   Belarus      25.      500      27.      1481   
   Ireland      26.      470      29.      1455   
   Slovakia      27.      373      26.      2019   
   Croatia      28.      314      21.      2747   
   Bulgaria      29.      310      28.      1459   
   Lithunia      30.      203      31.      493   
   Slovenia      31.      181      30.      1316   
   Wales      32.      117      33.      317   
   Latvia      33.      108      32.      389   
   Estonia      34.      84      34.      248   
                              

werner

Lainaus käyttäjältä: 13ergkamp - 06.02.2017 klo 17:21:27Suomessa on pienemmät erot -> juuri Suomessa erot johtuvat liigastatuksesta ???

Mäkään en ihan tajunnu, mitä Rikkiviisas ajatteli, mutta eiköhän kaikkialla erot johdu liigastatuksesta. Kyllähän korkeampi sarjataso aina kiinnostaa keskimäärin enemmän kuin alempi.

Suomessa vaan ollaan futiksen suhteen siinä mielessä heikossa asemassa, että vain liigatasolla liikevaihdot edes teoriassa voivat riittää ammattimaisen organisaation kehittämiseen. Sielläkään tulot eivät toki ole suuria.

Djortikkaeff

Tiksan taulukoista tulee mieleen Alaja ja 140k lisenssipelaajaa. Suomi-futiksen suuri hienous on suhteellisesti hyvinvoiva toinen sarjataso, hurraa!

Jos nyt tuolta kaivetaan vaikkapa EM-mestari Portugali, niin on varmasti tuolle maalle kovinkin haitallista, että toisen sarjatason yleisö-ka on 970. Kauhea häpeä koko maalle!

Minusta Suomessa haaskataan maksavaa yleisöä alemmalle sarjatasolle. Voisimme aivan hyvin kehittää päätuotettamme, joka suhteellisesti laahaa.

Tiksa

Liigan joukkuemäärän ja tuon kakkossarjan AM-prosenttiosuuden välillä on muuten tilastollisesti merkittävä muttei kovin voimakas (0.15) korrelaatio. 

Eli mitä enemmän joukkueita liigassa sitä pienempi AM ero liigan ja kakkostason välillä.

Tästä ei kannata tehdä liikaa tulkintoja.

Voisi kuitenkin spekuloida, että liigan laajentuessa sen status dilutoituu. Eli mitä useammalla seuralla on liigastatus, niin sitä vähemmän liigastatukseen liittyy mitään maagista, joka saa  yleisön kiinnostumaan liigasta sinällään.

Todennäköisempi selitys on kuitenkin - vaikka tuota Portugalia esimerkkinä käyttäen - että liigassa on muutama hyvin yleisöä vetävä seura ja sitten on ihan sama pelaako liigassa kymmenen vai neljätoista aroucaa tai varzimia, jotka saavat sen 1000-2000 katsojaa.

--

Samaa mieltä masbaloneksen kanssa.

Omasta mielestäni Suomi-seurafutiksen ongelma on suurseurojen puute. Sillä ei ole paljon väliä vetävätkö vepsut ja ropsit 1500 katsojaa divarissa vai 2500 katsojaa liigassa. Joo, tuolla lisätulolla voidaan maksaa junnupelaajille vähän palkkaakin, mutta ei se paljoa koko tekemisen laatua muuta. Kokonaiskuvassa eniten vaikuttaa se, että hjkt ja ilvekset eivät vedä 10000-15000 katsojaa. Mun mielestä sarjajärjestelmäkeskustelussa pitäisikin lähteä siitä millaisella sarjalla me mahdollistetaan muutaman suurimman seuran harppaus uudelle tasolle.

hienomies

Jätän tämän vain tähän.

Veikkausliiga:
-16 joukkuetta
-2 kierrosta
-Viimeinen tippuu Ykköseen
-Sarjan sijoille 9-15 päätyneiden joukkueiden kahden viime kauden pisteiden keskiarvon perusteella 2 heikoimmin suoriutunutta karsii ykkösen toiseksi ja kolmanneksi sijoittuneita vastaan. Mahdolliset nousijajoukkueet vertailussa mukana kuluvan kauden pisteillä.

Ykkönen:
-14 joukkuetta
-2 kierrosta
-Voittaja nousee Veikkausliigaan, toinen ja kolmas karsivat noususta Veikkausliigajengejä vastaan
-3 joukkuetta tippuu kakkoseen

Kakkonen:
-3-lohkoa, voittajat nousevat ja näin.

werner

#432
Lainaus käyttäjältä: Tiksa - 06.02.2017 klo 18:01:31Sillä ei ole paljon väliä vetävätkö vepsut ja ropsit 1500 katsojaa divarissa vai 2500 katsojaa liigassa. Joo, tuolla lisätulolla voidaan maksaa junnupelaajille vähän palkkaakin, mutta ei se paljoa koko tekemisen laatua muuta.

Itse asiassa just päinvastoin. Juuri tuo ero mahdollistaa ammattimaisempien organisaatioiden kehittämisen, mikä on ehdoton vaatimus suomalaisen jalkapallon laajemmalle kehittymiselle. Klubi ei voi varsinaisesti liidata kehitystä, jos kotimaisella futiksella ei yleisesti ole mitään merkitystä. Huiput nousevat massasta (tai miljardöörien rahoista ostojoukkueina, kuten Itä-Euroopassa).

Jos yrityksen koko on 30 henkeä, on täysin eri asia kehittää toimintaa tulojen ollessa vaikka 750 000 euroa (25 k€/hlö) kuin 400 000 euroa (13 k€/hlö).

Lainaus käyttäjältä: Tiksa - 06.02.2017 klo 18:01:31Mun mielestä sarjajärjestelmäkeskustelussa pitäisikin lähteä siitä millaisella sarjalla me mahdollistetaan muutaman suurimman seuran harppaus uudelle tasolle.

Suomen sisäinen sarjahan ei missään muodossa estä huippuja nousemasta paremmiksi. Euroopassa on huippuseuroja 20 joukkueen ja 10 joukkueen liigoista. Mutta nykytilanteessa isompi liiga kasvattaa koko suomalaisen futiksen merkittävyyttä ja liikevaihtoa, joten pitkässä juoksussa tuo parhaan tuloksen. Omana toiveena olis, että kotimainen futis joskus nousisi niin hyvään asemaan, että Ykkösessäkin olis jo tuloja.

sonny burnett

#433
Lainaus käyttäjältä: Pelle-Wermanni - 06.02.2017 klo 18:12:10
Itse asiassa just päinvastoin. Juuri tuo ero mahdollistaa ammattimaisempien organisaatioiden kehittämisen, mikä on ehdoton vaatimus suomalaisen jalkapallon laajemmalle kehittymiselle.

Tästä yritettiin keskustella jo kymmenkunta sivua sitten, mutta edelleenkin on epäselvää että miksi "jalkapallon laajempi kehittyminen" on kiinni siitä että muutaman seuran liikevaihto nousee 100-350 k€:lla.

Lainaus käyttäjältä: Pelle-Wermanni - 06.02.2017 klo 18:12:10
Suomen sisäinen sarjahan ei missään muodossa estä huippuja nousemasta paremmiksi.

Ei ehkä estä, mutta olisiko 16 joukkueen sarja siihen parempi kuin nykyinen?

Itse uskon, että suomalainen seurajalkapallo nousee jos nousee kv-vertailussa juuri isoimpien seurojen tekemisen kautta (paras valmennus, akatemiat, kattava kykyjen etsintä), eikä ensisijaisestii pienten seurojen kasvun kautta. Voimassa olevan sarjasysteemin pitäisikin optimoida ensin mainittujen kehitysmahdollisuuksia.

Lalli

#434
del

werner

Lainaus käyttäjältä: sonny burnett - 06.02.2017 klo 19:34:05
Tästä yritettiin keskustella jo kymmenkunta sivua sitten, mutta edelleenkin on epäselvää että miksi "jalkapallon laajempi kehittyminen" on kiinni siitä että muutaman seuran liikevaihto nousee 100-350 k€:lla.

12 joukkueen liigassa ehkä noin 4-8 seuraa pyrkii kehittymään, lopuille jokainen tai joka toinen kausi on selviytymistaistelua, jossa keskitytään johonkin muuhun kuin pitkäjänteiseen kehitykseen. 16 joukkueen liigassa vastaava lukumäärä olis ehkä 8-12. Isompi liiga antaisi siis ainakin hyvän mahdollisuuden juurruttaa suomalaista futista yhä merkittävämmäksi asiaksi ympäri Suomen.

sonny burnett

Lainaus käyttäjältä: Pelle-Wermanni - 06.02.2017 klo 22:40:59
12 joukkueen liigassa ehkä noin 4-8 seuraa pyrkii kehittymään, lopuille jokainen tai joka toinen kausi on selviytymistaistelua, jossa keskitytään johonkin muuhun kuin pitkäjänteiseen kehitykseen. 16 joukkueen liigassa vastaava lukumäärä olis ehkä 8-12. Isompi liiga antaisi siis ainakin hyvän mahdollisuuden juurruttaa suomalaista futista yhä merkittävämmäksi asiaksi ympäri Suomen.

Niin tai sitten syntyisi erillinen harmaa keskikasti, jolla ei ole kunnon kannustinta toiminnan kehittämiseen johtuen siitä että Liigan nousisi useasti 1-2 Grania/EIFiä.

Sigi

Lainaus käyttäjältä: sonny burnett - 07.02.2017 klo 09:43:09
Niin tai sitten syntyisi erillinen harmaa keskikasti, jolla ei ole kunnon kannustinta toiminnan kehittämiseen johtuen siitä että Liigan nousisi useasti 1-2 Grania/EIFiä.
Itseäni myös arveluttaa kilpailullisuuden väheneminen sarjoissa jos Veikkausliiga laajenisi 16 joukkueeseen ja ykkönen 14 joukkueeseen. Molempia sarjoja on viime vuosina piristänyt sekä mestaruus- että putoamiskamppailut, mikä on näkynyt katsojamäärissä ja positiivisena mediahuomiona. Laajemmissa sarjoissa nähtäisiin syksyisin huomattava määrä merkityksettömiä keskikastin joukkueiden otteluja, joissa ei ole juuri mitään panosta. Joukkuemäärän lisääntyessä nähdään myös enemmän huonokuntoisia yleisurheilukenttiä veikkausliigastadioneina. Pelejä, jotka eivät kiinnosta yleisöä eikä pelaajia, katsojia vajaa tonni syksyiseissä vesisateessa kurjissa olosuhteissa; mitä kuvaa kadun miehelle moinen välittää sarjan arvosta? Suomalaiset eivät ole niin vakiintuneita jalkapallon seuraajia, että kävisivät vain tavan vuoksi katsomassa otteluita säässä kuin säässä. Pääsarjabrändin seuroille tuomasta lisäarvosta voisi aivan hyvin vähetä se sama minkä muutama seura saisi lisää liigaan noustessaan.

Sarjojen laajetessa myös urheilullinen ja ammatillinen vaatimustaso laskisi. Tilannehan on nyt hyvä koska olosuhteet ovat parantuneet ja liigaan nousevilla seuroilla alkaa olla paineet nostaa peliareenansa samalle tasolle muiden kanssa. Samalla ykkösenkin olosuhteet paranevat kun liigasta tippuvat tuovat stadioninsa mukanaan (elleivät sitten mene ensin konkurssiin), mikä osin helpottaa ykkösen seurojen yritysyhteistyökuvioiden rakentamista ja markkinointia. Aikanaan kun taso on noussut tarpeeksi korkealle, voidaan sitten miettiä liigan laajentamista. Kehitys on ollut pari vuotta hyvää joten miksi korjata jotain joka ei ole rikki. Kehityksen pysähtyessa on sitten aika miettiä uusia mahdollisuuksia.






Thalian

Lainaus käyttäjältä: Sigi - 07.02.2017 klo 10:21:26
Itseäni myös arveluttaa kilpailullisuuden väheneminen sarjoissa jos Veikkausliiga laajenisi 16 joukkueeseen ja ykkönen 14 joukkueeseen. Molempia sarjoja on viime vuosina piristänyt sekä mestaruus- että putoamiskamppailut, mikä on näkynyt katsojamäärissä ja positiivisena mediahuomiona. Laajemmissa sarjoissa nähtäisiin syksyisin huomattava määrä merkityksettömiä keskikastin joukkueiden otteluja, joissa ei ole juuri mitään panosta.

Tämä on mun mielestä hyvä pointti. Monissa maissahan tätä ongelmaa on pyritty ratkomaan joko loppusarjoilla tai sitten europaikkapleijarien tyylisillä ratkaisuilla. Jos siis Veikkausliigasta tehtäisiin 16 joukkueen sarja, niin tarvittaisiinko myös meille jotain tämän tyylistä. Ja jos ei, niin miksi ei?

bluewhite

Lainaus käyttäjältä: Sigi - 07.02.2017 klo 10:21:26
Itseäni myös arveluttaa kilpailullisuuden väheneminen sarjoissa jos Veikkausliiga laajenisi 16 joukkueeseen ja ykkönen 14 joukkueeseen. Molempia sarjoja on viime vuosina piristänyt sekä mestaruus- että putoamiskamppailut, mikä on näkynyt katsojamäärissä ja positiivisena mediahuomiona. Laajemmissa sarjoissa nähtäisiin syksyisin huomattava määrä merkityksettömiä keskikastin joukkueiden otteluja, joissa ei ole juuri mitään panosta. Joukkuemäärän lisääntyessä nähdään myös enemmän huonokuntoisia yleisurheilukenttiä veikkausliigastadioneina. Pelejä, jotka eivät kiinnosta yleisöä eikä pelaajia, katsojia vajaa tonni syksyiseissä vesisateessa kurjissa olosuhteissa; mitä kuvaa kadun miehelle moinen välittää sarjan arvosta? Suomalaiset eivät ole niin vakiintuneita jalkapallon seuraajia, että kävisivät vain tavan vuoksi katsomassa otteluita säässä kuin säässä. Pääsarjabrändin seuroille tuomasta lisäarvosta voisi aivan hyvin vähetä se sama minkä muutama seura saisi lisää liigaan noustessaan.

Sarjojen laajetessa myös urheilullinen ja ammatillinen vaatimustaso laskisi. Tilannehan on nyt hyvä koska olosuhteet ovat parantuneet ja liigaan nousevilla seuroilla alkaa olla paineet nostaa peliareenansa samalle tasolle muiden kanssa. Samalla ykkösenkin olosuhteet paranevat kun liigasta tippuvat tuovat stadioninsa mukanaan (elleivät sitten mene ensin konkurssiin), mikä osin helpottaa ykkösen seurojen yritysyhteistyökuvioiden rakentamista ja markkinointia. Aikanaan kun taso on noussut tarpeeksi korkealle, voidaan sitten miettiä liigan laajentamista. Kehitys on ollut pari vuotta hyvää joten miksi korjata jotain joka ei ole rikki. Kehityksen pysähtyessa on sitten aika miettiä uusia mahdollisuuksia.

Kolmikertainen sarja, liikaa otteluita -> Paljon loukkaantumisia etenkin kärkijoukkueilla ->  Otteluiden tason lasku. Kyllä nykyisessä sarjassa on paljon vielä kehitettävää ja vaikka parempaan suuntaan ollaan menossa. Kolmikertaisesta sarjasta on pakko päästä eroon.

Rikkiviisas

Lainaus käyttäjältä: Sigi - 07.02.2017 klo 10:21:26Aikanaan kun taso on noussut tarpeeksi korkealle, voidaan sitten miettiä liigan laajentamista. Kehitys on ollut pari vuotta hyvää joten miksi korjata jotain joka ei ole rikki. Kehityksen pysähtyessa on sitten aika miettiä uusia mahdollisuuksia.

Edellisen kerran kun "taso" nousi liigaa supistettiin.
Toinen kysymys on, että millä mittareilla ei ole rikki? Mikä on ollut sitä hyvää kehitystä?

werner

Lainaus käyttäjältä: sonny burnett - 07.02.2017 klo 09:43:09
Niin tai sitten syntyisi erillinen harmaa keskikasti, jolla ei ole kunnon kannustinta toiminnan kehittämiseen johtuen siitä että Liigan nousisi useasti 1-2 Grania/EIFiä.

Eiköhän viime kauden MIFK viimeistään osoittanut kaikille, että kuka tahansa voi olla mitaleilla tai vaikka voittaa mestaruuden, joten kannustimia toiminnan kehittämiseen kyllä riittää.

Lalli

#442
del

Tiksa

Lainaus käyttäjältä: Lalli - 07.02.2017 klo 12:32:48
Mitä hyvää on ollut Veikkausliigan kehityksessä? Eli siis jätetään pois se mitä seurat on tehneet ja joka sitä kautta on parantanut myös liigaa.

Eiköhän sen tekemisen ole parasta tapahtua juuri niissä seuroissa. Ei niitä mistään keskusorganisaatiosta nosteta.

Lainaa
Ykkösjoukkueet (HJK) ovat nyt joutuneet tyytymään kehnompaan mediatoteutukseen kuin mihin ne itse olisivat päässeet.

What the heck? Nythän on kerrankin saatu liigan mediatoteutus toteutettua kunnolla ison partnerin kanssa niin ettei tarvitse viritellä jokaisen eri seuran omia puuhastelukanavia.

Lainaa
 Liigan ulkopuolella on paremmat olosuhteet tarjoavia joukkueita kuin nyt liigaan nousseet (JJK).

Ai, ok, sä vitsailitkin. Nielaisin rapalan.

Lalli

#444
del

13ergkamp

Lainaus käyttäjältä: Lalli - 07.02.2017 klo 13:00:26
ISTV ilmeisesti toteutettu, että saavat juttuja lehteen!

ISTV on ihan loistva juttu, suoranainen neuvotteluvoitto. Se jos joku nostaa liigaa nyt (ja varsinkin tulevaisuudessa, jos toiminta jatkuu ja kehittyy) ja sisääntuleva raha ei varmasti kata Sanoman kustannuksia.
Jos joku haaveilee jostain kansainvälisestä TV-megasopimuksesta (tai edes wanhan liiton kansallisesta tyyliin Urho-tv), voi mennä harhoineen hoitoon..

Lalli

#446
del

Thalian

Lainaus käyttäjältä: Lalli - 07.02.2017 klo 14:54:15
Veikkausliigan mediahistoria ei ole kaksinen, mutta se ei voi olla syy sille. ettei mediaa pyritä kehittämään myös niin, että siitä saadaan seuroille ja liigaan taloudellista hyötyä.

Kun tunnut paremmin tietävän, niin kerrotko meille, mikä on ISTVn merkitys seuroille taloudellisesti?

Lalli

#448
del

Thalian

Lainaus käyttäjältä: Lalli - 07.02.2017 klo 15:24:52
Ilmeisesti sitä tasoa, että voidaan sanoa liigalla olevan yhteinen valtakunnallinen mediakanava. Toki sekin on jotain, mutta ei suurlajin arvoista.

Minulle on kyllä kerrottu, että tuo ISTV-soppari tuo seuroille ihan rahaakin. Sinulla kuitenkin tuntuu olevan parempaa tietoa aiheesta, joten siksi kyselen, että miten tilanne on.