Aallonpohja, mikä meni vikaan?

[Tsei Tsei]

Ja hyökkääjänä riitti varsin hyvin Jasse Tuominen, kun joku muu teki maalit. Joukkue kestää heikot lenkit, kun heidän parhaat puolensa saa valjastetttua ja kokonaisuus toimii, mutta liikaa ei voi olla kerrallaan pelaajia, joita jonkun muun tai joukkueen kokonaisuuden pitää kompensoida. Tässähän ongelmaksi tulee muodostumaan juuri se, että koko puolustuslinjan tulevaisuus epäilyttää. Bonecrusherinkin pystyi valjastamaan täysin C. Ronaldon kimppuun, kun keskellä oli linjaa johtamassa yksi maailman parhaista toppareista.

Totta. Ja kyllähän se näkyy, että keskimäärin puolustuksessa on joukkueen huonoimmat pelaajat. Jotenkin kuitenkin tuntuu, että laitapakit eivät kuitenkaan ole niitä tärkeimpiä pelaajia kentällä, vaikka tietysti on iso ongelma, jos jompikumpi laita vuotaa koko ajan. Ståhl oli tosiaan vaikeuksissa Englantia vastaan, mutta usein Alho ei ole ollenkaan kentän huonoimpia. Ja Uronenkin pakkina toimii hyvin.

Mutta kiva tietysti olisi, että meiltä tulisi jatkossakin kovia puolustajia. Uronen on viimeisin ja toppariosastolla on ollut Moisanderin jälkeen hiljaista. Tietty hyvin roolitetut "Arajuuri" ja "Toivio" riittävät, jos tuki keskikentältä on tarpeeksi hyvää.

[Ehis]

Koski on tekemässä samanlaista uraa kuin nykyiset + joku minkä Toivio esim teki. Tai mikään ei viittaa siihen, ettei näin olisi. Arajuuri oli toki vähän isommissa ympyröissä seurajoukkueessaan (isot seurat liigoissaan, iso vastuu jne). Nuoremman Väisäsen pitäisi ainakin päästä pikkuhiljaa pelaamaan, mutta tuskin on vielä menneiden talvien lumia. Yritän sanoa sitä, että oikeilla rooleilla on mahis saada hyvä ja agressiivien paketti kasaan, mutta se on toki selvää, ettei uusia hyypiöitä tai moisandereja ole näköpiirissä. Samaan kuoroon yhdyn, että laidoilla ei oikeastaan ole niin katastrofaalinen tilanne.

[Tsei Tsei]

Ite tykkään kyllä tosi paljon Koskesta. Ja Miettisestä myös, mutta ei tosiaan vaikuta, että saataisiin iso steppi ylöspäin. Mutta ainakin varmaan jonkinlaista laajuutta ja erilaisia pelaajatyyppejä. Ja toivoa tietty voi, että näistä kasvaisi vaikka pelaaja jonnekin ykkösbuliin. Tai Tihisen jalan jäljissä johonkin Belgian isoon seuraan. Ja kai pimpissäkin sen verran kova taso on, että sekin olisi EOM Suomen toppariosastolle.

Miettisellä toki riittää tekemistä päästä keskitason eurooppalaiseen sarjaan avauksen pelaajaksi.

[Julkea bulbul]

Ite tykkään kyllä tosi paljon Koskesta. Ja Miettisestä myös, mutta ei tosiaan vaikuta, että saataisiin iso steppi ylöspäin. Mutta ainakin varmaan jonkinlaista laajuutta ja erilaisia pelaajatyyppejä. Ja toivoa tietty voi, että näistä kasvaisi vaikka pelaaja jonnekin ykkösbuliin. Tai Tihisen jalan jäljissä johonkin Belgian isoon seuraan. Ja kai pimpissäkin sen verran kova taso on, että sekin olisi EOM Suomen toppariosastolle.

Miettisellä toki riittää tekemistä päästä keskitason eurooppalaiseen sarjaan avauksen pelaajaksi.

Samoin. Meillä "onneksi" topparit ovat kypsyneet melko myöhäiselläkin iällä varsin riittäviksi, nimenomaan oikein roolitettuna ja sopivasti toisiaan täydentävinä. Koski voi olla uusi Lihas, mutta jostain tarvitaan vielä se romuluinen kaikki pääpallot vievä kaveri.

[Claw]

Minä olen jo vuosia täällä foorumilla ehdottanut A-maajoukkueeseen nuorennusleikkausta. Hyvä että vihdoin nuorennusleikkauksen tarve uskallettu nostaa esille mediassa.

Minä taas olen aina ollut sitä mieltä että mitään tarkoituksellista nuorennusleikkausta ei tule tehdä. Eikä sitä kyllä onneksi kukaan valmentaja aio tehdäkään, vaan parhaat pelaa iästä riippumatta. Kautta aikojen ne parhaat ovat sen paikkansa ottaneet kun ovat olleet siihen tarpeeksi hyviä.

Galvezin suorastaan kehno esitys Irlantia vastaan oli hyvä esimerkki siitä kun laitetaan nuori mies ilman miesten ammattilaispelejä pelaamaan maajoukkueessa kokeneita ammattilaisia vastaan. Eikä tämä ole kritiikkiä Galvezia kohtaan, vaan Riveä joka kokoonpanon valitsi.

[atletico1]

Parhaat pelaa, mutta eihän jonkun Nissilän, Niskasen, Schullerin tai (varauksin) Lodin mukana roikottamiselle ole enää minkäänlaisia perusteita. Kansojen liigassa tuli jo rumasti pataan kaikilta ja näillä kavereilla ei vaan taso tai jalka enää riitä. Kun näille pelipaikoille on kasvamassa pelaajia joilla on ihan aito mahdollisuus saavuttaa top5 liigat niin vähän tyhmempikin ymmärtää että vaihto kannattaa tehdä heti.

[törömömmö]

Kansojen liigassa tuli jo rumasti pataan kaikilta ja näillä kavereilla ei vaan taso tai jalka enää riitä.

Muilla jannuilla ois ehkä tullut vielä rumemmin pataan, koska taso ei vielä riitä.

[The Real Wolf]

...
Miettisellä toki riittää tekemistä päästä keskitason eurooppalaiseen sarjaan avauksen pelaajaksi.

- Eikös se ole jo yhden kauden ollut sellainen? Vai etkö pidä Norjan sarjaa minään?

[Holmgård]

Pelaajakasvatus lienee liian ohjattua ja yksipuolista, kun ammattilaispelaajia tulee melko paljon mutta katto on alhaalla. Ruotsilla, Norjalla ja Tanskalla lienee kaikilla helposti viisikymmentä kenttäpelaajaa jotka ovat meidän parasta parempi.

Eli rajumpaa, monipuolisempaa ja vapaampaa urheilijan arkea, harjoittelua ja elämää. Vähemmän tötsiä, junnausdrillejä, sulkeisia ja seis- vihellyksiä, enemmän yleisliikunnallisuutta, luovuutta, happoja ja vaikeiden asioiden yrittämistä.

Mietaan Jussihan veti toisen vuosikymmenensä juuri noin, rajusti, monipuolisesti ja vapaasti. Hiihteli milloin missäkin, teki maatilan töitä, suunnisti, viskoi moukaria, pelasi lentopalloa, juoksi keskimatkoja, tarpoi suolla- kaikkea kovaa ja paljon.

Toinen juttu on, että jos meinaamme jalkapallo- nimisessä lajissa pärjätä, pitäisi edes osa vuotta pelata alustalla, jolla jalkapalloa huipulla pelataan. Ympärivuotisella muovikitkatepastelulla ei pääse huipulle.

[Ehis]

- Eikös se ole jo yhden kauden ollut sellainen? Vai etkö pidä Norjan sarjaa minään?

Puoli kautta, jonka jälkeen penkillä ilmeisesti tason riittämättömyyden takia. Toki valkku on voinut olla väärässä.
Ottajia ei edelleenkään jonoksi asti.

[Claw]

Parhaat pelaa, mutta eihän jonkun Nissilän, Niskasen, Schullerin tai (varauksin) Lodin mukana roikottamiselle ole enää minkäänlaisia perusteita. Kansojen liigassa tuli jo rumasti pataan kaikilta ja näillä kavereilla ei vaan taso tai jalka enää riitä. Kun näille pelipaikoille on kasvamassa pelaajia joilla on ihan aito mahdollisuus saavuttaa top5 liigat niin vähän tyhmempikin ymmärtää että vaihto kannattaa tehdä heti.

Niin, esimerkiksi juuri Nissilä ja Niskanen tuleekin pudottaa majuringistä ihan tasonsa vuoksi, eikä ikänsä. Se nyt on aivan sama onko näiden herrojen korvaaja sitten 20- vai 30-vuotias, kunhan taso olisi kovempi. Lod ja varsinkin Sylleri sitten niitä nimiä joiden ohi nuoret jossain vaiheessa menevät, ehkä jo tulevissa karsinnoissa.

[jtuominen]

Gyökeres, Isak, Elanga, Kulusevski, Bergvall, Lindelöf, Krafth. Miten saisimme tuotettua edes tällaisia pelaajia tälle tasolle kuten naapurit? Tai isä-poika Haaland. Ei tarvitsisi miettiä roolituksia kun olisi Valioliigan maalipörssin voittajia kärkeen. Ja puolustajia Man Unitedista ja keskikenttiä edes Newcastlesta ja Tottenhamista. Ei taida Simonpoika Onni nousta Haalandin pojan tasolle enää.

[Sebbliiga]

Gyökeres, Isak, Elanga, Kulusevski, Bergvall, Lindelöf, Krafth. Miten saisimme tuotettua edes tällaisia pelaajia tälle tasolle kuten naapurit? Tai isä-poika Haaland. Ei tarvitsisi miettiä roolituksia kun olisi Valioliigan maalipörssin voittajia kärkeen. Ja puolustajia Man Unitedista ja keskikenttiä edes Newcastlesta ja Tottenhamista. Ei taida Simonpoika Onni nousta Haalandin pojan tasolle enää.

Kohta meillä on Kuninkaan pojat, kunhan eivät vain edusta Viroa.

[Hurten]

Kohta meillä on Kuninkaan pojat, kunhan eivät vain edusta Viroa.

Ei ole kummastakaan tulossa ammattijalkapalloilijaa. Ikää pojilla tänä vuonna tulee 20 ja 18 ja pelaavat jotain junioreiden divaria Virossa.

[Papin]

Tätä aihetta on moneen kertaan forumilla varmasti jankattu, mutta jälleen siirtoikkunan suomalaisten tilanteita katsellessa tämä tilasto on jokseenkin hämmentävä. Eli otetaan tarkasteluun eri vuosikymmenillä syntyneet top4-sarjojen suomalaispelaajat.

En ole eritellyt nyt pelaajien ”tasoa” - muutamat ovat goat- ja kuukauden pelaaja -tasoa, osa on ollut pelkkiä penkkiveikkoja. Mutta silti tämä pelkistys on hämmentävä.

1970-luku
Jari Litmanen
Sami Hyypiä
Antti Niemi
Jussi Jääskeläinen
Peter Enckelman
Jonatan Johansson
Joonas Kolkka
Aki Riihilahti
Simo Valakari
Shefki Kuqi
Teemu Tainio
Hannu Tihinen
Toni Kallio

1980-luku
Petri Pasanen
Pekka Lagerblom
Mikael Forssel
Niklas Moisander
Alexei Eremenko jr.
Roman Eremenko
Perparim Hetemaj
Lukas Hradecky
Jukka Raitala
Berat Sadik

1990-luku
Alexander Ring
Jere Uronen
Joel Pohjanpalo
Teemu Pukki
Fredrik Jensen
Jesse Joronen
 
2000-luku

-

Ysärillä syntyneet alkavat olla futaajan uransa jälkipuoliskolla, joten tuotakin vuosikymmentä voi jo käsitellä kokonaisuutena.

Hätkähdyttävät johtopäätökset: siinä missä 70- ja 80-luvulla syntyneistä tuli vielä useita avainpelaajia top4-joukkueilleen, ei ysärillä syntyneistä kukaan onnistunut tekemään uraansa korkeimmalla tasolla. Pohjanpalo pelannut toki useammassa top4-joukkueessa ja Jensen oli vuosien ajan Augsburgissa, joskin pienessä roolissa.

Mikä vielä hätkähdyttävämpää: 2000-luvulla syntyneistä ei ole tullut toistaiseksi yhtään top4-pelaajaa (vanhimmat heistä kuitenkin jo kaksvitosia), ja viimeisin sellainen on 1997 syntynyt Fredrik Jensen. Vuonna 1995 syntynyt Glen Kamara toki sai mahdollisuutensa top5-sarjassa eli Ligue 1:ssä.

[Lubins Fred]

Oman kokemuksen perusteella 80 luvun puolivälin paikkeilla ja sen jälkeen syntyneet suomalaiset futaajat on kasvaneet pehmoisemmassa (futis)ympäristössä ja ovat enemmän sellaisia pullamössöpelaajia. Tilanne pahentui vuosi vuodelta ja se huipentui 2000 luvulla käyttöönotettuun Kaikki Pelaa systeemiin. Nykymeiningistä en tiedä tarkasti, mutta vaikeahan tuollaisesta löysäilykulttuurista on hetkessä oppia pois. 70-luvulla syntyneissä on ollut paljon kovaa pelaavia kavereita, joista listaan voisi lisätä esim. Valakarin ja Wissin. Oma hyvin pieneen otantaan perustuva näkemys on, että aiemmin futiksen pariin tuli nuoria kaikista yhteiskuntaluokista ja nykyään iso osa on sellaisia puhtoisia lukiolaispoikia.

[Näätäkeisari]

1970-luvun pelaajista suurin osa oli top4:ssä nimenomaan Englannissa, minne oli pitkään rekrytty pelaajia Pohjoismaista ja etenkin Skandinaviasta, mutta lopulta hekin sai skouttauksen kuntoon. 1980-luvun pelaajista suurin osa pelasi Saksassa, joka on myös Suomea aika lähellä, ja jossain kohtaa sielläkin saatiin skouttausta maailmanlaajuiseksi. Ysärillä syntyneiden urapolut ovatkin sitten olleet moninaisempia. Vuosien saatossa vapaat pelaajamarkkinat kasaa entistä tehokkaammin parhaat pelaajat tiettyihin sarjoihin välittäen aiempaa vähemmän maantieteestä, ja sen takia joku Power-Pekka ei enää nykyään pääsisi lähellekään Bundesliigan kärkijengejä. Sama juttu varmaan jollain Bulgarialla, kun ysärillä auennut lännen halpa rekryväylä korjautui Afrikalla.

Oman kokemuksen perusteella 80 luvun puolivälin paikkeilla ja sen jälkeen syntyneet suomalaiset futaajat on kasvaneet pehmoisemmassa (futis)ympäristössä ja ovat enemmän sellaisia pullamössöpelaajia. Tilanne pahentui vuosi vuodelta ja se huipentui 2000 luvulla käyttöönotettuun Kaikki Pelaa systeemiin. Nykymeiningistä en tiedä tarkasti, mutta vaikeahan tuollaisesta löysäilykulttuurista on hetkessä oppia pois. 70-luvulla syntyneissä on ollut paljon kovaa pelaavia kavereita, joista listaan voisi lisätä esim. Valakarin ja Wissin. Oma hyvin pieneen otantaan perustuva näkemys on, että aiemmin futiksen pariin tuli nuoria kaikista yhteiskuntaluokista ja nykyään iso osa on sellaisia puhtoisia lukiolaispoikia.

Kaikki pelaa -sukupolvi oli viemässä Suomea arvokisoihin

[Lubins Fred]

Kaikki pelaa -sukupolvi oli viemässä Suomea arvokisoihin

Rive vei meidät laajennettuihin kisoihin yhdessä 89 ja 90 syntyneiden Hradeckyn ja Pukin kanssa, jotka ei ehtineet nauttimaan Kaikki pilaa systeemistä koko lapsuusaikaansa.

[Papin]

Riven ajan alussa, jolloin Hradecky, Pukki ja Sparv olivat parhaimmillaan, Huuhkajat oli enemmän kuin osiensa summa. Pärjättiin samantasoisia ja vähän parempia joukkueita vastaan, mutta Euroopan suurmaita vastaan ei ollut mitään palaa. Laajennetut kisat olivat upea saavutus.

1970- ja 1980-luvun pelaajistolla pelattiin tasaväkisesti Englantia, Saksaa ja Portugalia vastaan, mutta toisaalta saatettiin romahtaa Venäjän tai Serbian tasoisia joukkueita vastaan. Tuolloin maajoukkueen kärki oli todella terävä, mutta taso laski merkittävästi muutaman avainpelaajan poissaolon myötä.

Vaihteluväli on tällä hetkellä suuri: kun kollektiivi toimii Suomi voi haastaa kriisi-Puolan, mutta huonona päivänä ollaan kusessa Maltaa ja Kazakstania vastaan. Tämä johtuu siitä, että pelaajistomme ei ole (isossa kuvassa) juurikaan sitä Kazakstania parempaa.

Parhaat nykypelaajat (Pohjanpalo, Antman, Hradecky) olisivat olleet A-maajoukkueessa myös kultaisen sukupolven vuosina. Ongelma vain on, nyt kenttäpelaajissa absoluuttinen huippu puuttuu ja täytepelaajat ovat kansainväliselle tasolle liian huonoja pelaajia. Kun aiemmin tuskailtiin yhden tai kahden ”turistin” takia, niin nyt koko puolustuslinja on riittämätön (etenkin peleihin, joissa puolustuslinjaan kohdistuu suuri paine) eikä keskikentän pohjalle ole tarpeeksi laadukasta pelaajaa. Nuorista ehkä nousee. Ehkä ei.

[bluewhite]

Oman kokemuksen perusteella 80 luvun puolivälin paikkeilla ja sen jälkeen syntyneet suomalaiset futaajat on kasvaneet pehmoisemmassa (futis)ympäristössä ja ovat enemmän sellaisia pullamössöpelaajia. Tilanne pahentui vuosi vuodelta ja se huipentui 2000 luvulla käyttöönotettuun Kaikki Pelaa systeemiin. Nykymeiningistä en tiedä tarkasti, mutta vaikeahan tuollaisesta löysäilykulttuurista on hetkessä oppia pois. 70-luvulla syntyneissä on ollut paljon kovaa pelaavia kavereita, joista listaan voisi lisätä esim. Valakarin ja Wissin. Oma hyvin pieneen otantaan perustuva näkemys on, että aiemmin futiksen pariin tuli nuoria kaikista yhteiskuntaluokista ja nykyään iso osa on sellaisia puhtoisia lukiolaispoikia.

Kallista on nykyään harrastaminen. Joten "hyvistä" perheistä pelaajat pääsääntöisesti. Meidän kylän seura kyllä tukee vähävaraisia harrastajia, en tiedä kyllä kuinka monta tällaista pelaajaa on.

[Papin]

Kaikki pelaa -sukupolvi oli viemässä Suomea arvokisoihin

EM-kisajoukkueen runko muodostui 1980-luvun jälkipuoliskolla ja 1990-luvun vaihteessa syntyneistä pelaajista. Kaikki pelaa vaikutti kaiketi voimakkaimmin 90-luvulla, etenkin sen jälkipuoliskolla, syntyneisiin pelaajiin. Heistä on tullut ainoastaan yksittäisiä huippupelaajia. Ysärin suomalaishuipuista Kamara on käytännössä lontoolaisen ja Ring saksalaisen futiskoulun kasvatti, ainakin osittain. Siitä, onko Kaikki pelaa -systeemin ajoituksen ja suomalaisen pelaajakehityksen alennustilan välillä syys-seuraussuhde on varmasti jonkinlaisia tutkimuksiakin olemassa. Kaikenlaista voi arvella ja päätellä, mutta ei kannata tarttua aina ensimmäiseen, ilmeisimmältä tuntuvaan selitykseen.

[törömömmö]

Tässä olisi kiinnostavaa tehdä vertailu muidenkin maiden osalta. Voisin veikata, että määrät ovat olleet laskussa kaikkialla läntisessä Euroopassa. Tämä on kuitenkin globalisoituneessa maailmassa parempi kuvaaja:
https://www.international-football.net/evolution-of-the-elo-ratings?team[]=Finland

Edit: Oma ATK-osaaminen ei riittänyt saamaan linkkiä toimimaan. Kopypastettakaa.

[Papin]

Tässä olisi kiinnostavaa tehdä vertailu muidenkin maiden osalta. Voisin veikata, että määrät ovat olleet laskussa kaikkialla läntisessä Euroopassa. Tämä on kuitenkin globalisoituneessa maailmassa parempi kuvaaja:
https://www.international-football.net/evolution-of-the-elo-ratings?team[]=Finland

Edit: Oma ATK-osaaminen ei riittänyt saamaan linkkiä toimimaan. Kopypastettakaa.

Elo Rating -taulukko näyttää sen, minkä olemme oikeastaan tienneetkin: huippulukemissa käytiin 2000-luvun alun kultaisen sukupolven vuosina, sieltä lasketeltiin vähitellen 2010-luvun puoliväliin mennessä vastaaviin lukuihin kuin oltiin nähty viimeksi 1990-luvulla. Riveluution aikana hetkellinen terävä nousu ja sen jälkeen taas jyrkkää laskua 1990-lukua vastaaviin lukemiin.

Mitä taas tulee ajatukseesi siitä, että ”kaikkialla Länsi-Euroopassa top4-pelaajien määrät laskisivat”, niin oma havaintoni on valitettavasti koruttomampi. Kilpailu on pelaajatuotannossa varmasti entistäkin kovempaa, mutta esimerkiksi toiset Pohjoismaat pärjäävät siinä kilpailussa, Suomi ei.

[atletico1]

tuo väite että markkinat ovat globaalimmat ja kilpailu paljon kovempaa ei ole kylä mikään syy siihen että suomalaispelaajien taso on romahtanut. samaan aikaan ruotsi, norja ja tanska puskee pelaajia huippusarjoihin ennätyshinnoilla. Eli oikea syy löytyy vain ja ainoastaan peilistä. valmennuksen taso on todella heikkoa kautta linjan. katsokaa nyt millaisia heikkoja pimputtelijoita veikkausliigastakin tulee, ei noilla pelaajatyypeillä voi olla kysyntää maailmalla.

[Zazar]

Tätä aihetta on moneen kertaan forumilla varmasti jankattu, mutta jälleen siirtoikkunan suomalaisten tilanteita katsellessa tämä tilasto on jokseenkin hämmentävä. Eli otetaan tarkasteluun eri vuosikymmenillä syntyneet top4-sarjojen suomalaispelaajat.

En ole eritellyt nyt pelaajien ”tasoa” - muutamat ovat goat- ja kuukauden pelaaja -tasoa, osa on ollut pelkkiä penkkiveikkoja. Mutta silti tämä pelkistys on hämmentävä.

1970-luku
Jari Litmanen
Sami Hyypiä
Antti Niemi
Jussi Jääskeläinen
Peter Enckelman
Jonatan Johansson
Joonas Kolkka
Aki Riihilahti
Simo Valakari
Shefki Kuqi
Teemu Tainio
Hannu Tihinen
Toni Kallio

1980-luku
Petri Pasanen
Pekka Lagerblom
Mikael Forssel
Niklas Moisander
Alexei Eremenko jr.
Roman Eremenko
Perparim Hetemaj
Lukas Hradecky
Jukka Raitala
Berat Sadik

1990-luku
Alexander Ring
Jere Uronen
Joel Pohjanpalo
Teemu Pukki
Fredrik Jensen
Jesse Joronen
 
2000-luku
-

Jos Köpi lasketaan, niin kyllä pitää samaan tilastoon laskea myös häntä enemmän Valju- ja Serie A-pelejä pelanneet Forss (90-luku), Skrabb (90-luku), Sauli Väisänen (90-luku) ja Mäenpää (80-luku).