Aallonpohja, mikä meni vikaan?

[Homer]

Ruotsilla Isak, Norjalla Haaland, Tanskalla Højlund: Miksi kaltaisiasi ei ole enemmän, Mikael Forssell? – ”Messi ja Ronaldo tuskin miettivät aikanaan monilajisuutta”

Mikael Forssell vertaa suomalaista ja ruotsalaista jalkapallokulttuuria ja paljastaa, miksi naapurimaat kasvattavat huippuhyökkääjiä sukupolvi toisensa jälkeen – kun taas Suomi ei ole saanut nauttia Forssellin ja Teemu Pukin jälkeen yhdestäkään maailman huipputason hyökkääjästä.

Osmo Reima

https://www.apu.fi/artikkelit/ruotsilla-isak-norjalla-haaland-tanskalla-hojlund-miksi-kaltaisiasi-ei-ole-enemman-mikael-forssell-messi-ja-ronaldo-tuskin-miettivat-aikanaan-monilajisuutta

Oikein hyvä artikkeli ja fiksuja ajatuksia paljon.

Nostan tosta vielä yhden pointin:

Olen kuullut, että junnuja opetettiin 5v5-peleissä voittamaan otteluita syöttelemällä. Omasta mielestäni se on suoraan sanoen myrkkyä pelaajakehitykselle.

Kun nuorelle pelaajalle ei anna vapautta pelata omilla vahvuuksillaan, hänestä ei kehity muista pelaajista erottuvaa taituria, vaan kurinalaisesti pelitapaa toteuttava palanen systeemiä.

[Tsei Tsei]

No en nyt pitäisi kovin suurena ongelmana syöttöpelin opettamista 5 vs. 5 -peleissä? Varmaan jossain Barcelonassakin tuota opetetaan. Huomattavasti kehittävämpää kuin se, että yksi pelaaja kikkailee kaikkien ohi. Toki ohittamistaitojakin pitää opetella, mutta onhan tuollaisella harjoituksella iso merkitys.

[turkistarhaaja]

No en nyt pitäisi kovin suurena ongelmana syöttöpelin opettamista 5 vs. 5 -peleissä? Varmaan jossain Barcelonassakin tuota opetetaan. Huomattavasti kehittävämpää kuin se, että yksi pelaaja kikkailee kaikkien ohi. Toki ohittamistaitojakin pitää opetella, mutta onhan tuollaisella harjoituksella iso merkitys.

Niin siis jos jos 5v5-vaiheesta lähtien (eli jollekin 6-vuotiaalle) opetetaan korostuneesti ratkaisemaan tilanne syöttämällä, niin missähän kohti sitten se edes teoriassa voi oppia ohittamista? Ja jos mietitään sitten samojen 6-vuotiaiden harjoituksia niin kummalla tavalla pallokosketuksia tulee enemmän, syöttämällä vai kuljettamalla?

[Keynes]

Niin siis jos jos 5v5-vaiheesta lähtien (eli jollekin 6-vuotiaalle) opetetaan korostuneesti ratkaisemaan tilanne syöttämällä, niin missähän kohti sitten se edes teoriassa voi oppia ohittamista? Ja jos mietitään sitten samojen 6-vuotiaiden harjoituksia niin kummalla tavalla pallokosketuksia tulee enemmän, syöttämällä vai kuljettamalla?

Tätä(kin) asiaa lähestytään monesti hyvin mustavalkoisesti, ikään kuin vaihtoehtoina olisi vain kuljettaminen/harhauttelu ja syöttöpeli. Syöttö vaihtoehtona avaa samalla kenttää ja tilaa harhauttelulle, mutta auttaa ennen kaikkea päätöksenteon ja pelin kehittämisessä kun lapsi joutuu ja saa itse päättää mitä tekee pallolla. Pelkistämällä peliä pelkkään harhautteluun tai syöttelyyn, lapselta viedään päätöksenteosta paljon pois, joka vaikuttaa negatiivisesti pelikäsityen kehittymiseen.

[Tsei Tsei]

Niin siis jos jos 5v5-vaiheesta lähtien (eli jollekin 6-vuotiaalle) opetetaan korostuneesti ratkaisemaan tilanne syöttämällä, niin missähän kohti sitten se edes teoriassa voi oppia ohittamista? Ja jos mietitään sitten samojen 6-vuotiaiden harjoituksia niin kummalla tavalla pallokosketuksia tulee enemmän, syöttämällä vai kuljettamalla?

No niissä harjoituksissa, joissa opetetaan ohittamista? Esim. 1 vs. 1 harjoitteita voidaan tehdä myös tehokkaasti. Kyllähän syöttäminen ja kentän hahmottaminen on tärkeä taito enkä nyt ole sitä mieltä, että tuota taitoa olisi jotenkin liikaa.

Ylipäätään meillä on nyt viime aikoina tullut paljon pelaajia, jotka osaavat ohittaa. Selvästi tuon osalta on tehty jotain oikein. Myös syöttötaito on selvästi parantunut, mitä pidän erinomaisena asiana. Se mitä puuttuu, on juuri hyökkääjän pelaaminen ja maalinteko. Selvästikään tätä harjoittelua ei tehdä tarpeeksi. Toki huipulle päästäkseen, on hyökkääjän tehtävä todella paljon omatoimista harjoittelua. Ei sitä joukkueharjoituksissa pystytä kattamaan.

[Maakuntasatraappi]

Tätä(kin) asiaa lähestytään monesti hyvin mustavalkoisesti, ikään kuin vaihtoehtoina olisi vain kuljettaminen/harhauttelu ja syöttöpeli. Syöttö vaihtoehtona avaa samalla kenttää ja tilaa harhauttelulle, mutta auttaa ennen kaikkea päätöksenteon ja pelin kehittämisessä kun lapsi joutuu ja saa itse päättää mitä tekee pallolla. Pelkistämällä peliä pelkkään harhautteluun tai syöttelyyn, lapselta viedään päätöksenteosta paljon pois, joka vaikuttaa negatiivisesti pelikäsityen kehittymiseen.

Jos pikkunatiaisten reeneissä, peleissä ja pihapeleissäkin (jos sellaisia vielä jossain pelataan) asian syötellään, niin pallottomille syntyy tietysti motiivi tehdä itsensä pelattaviksi. Ja vastapuolen pelaajille motiivi estää näitä syöttöjä ja syöttösuuntia.

Tästähän koko nykymuotoisen jalkapalloilun evoluutio aikoinaan alkoi - ensin yksi pelaaja rynnisti pallon kanssa kohti maalia joukkutoverien seuratessa perässä vastustajien pyrkiessä riistämään pallon - kun huomattiin, että syöttelystä on hyötyä. Natiaisten on tehtävä tämä oivallus aina uudestaan eli omalta osaltaan aloitettava futiksen evoluutio alkupisteestä. En osaa nähdä suurta vahinkoa siinä, jos sitä jo hyvinkin pienenä aletaan vauhdittaa.

[törömömmö]

Itse olen jonkin verran 5v5-jengien treenejä ja pelejä nähnyt viime aikoina, ja kuljettamiseen ja haastamiseen siellä rohkaistaan koko ajan. Syöttelyä ei harjoitella paljoakaan, eikä siihen juuri muutenkaan rohkaista. Olisiko tässä nyt taas muutaman vuoden takaisilla oletuksilla lähdetty dumaamaan pikkujunnujen tämänhetkisiä valmennusmetodeja, ja jos nyt kuunneltaisiin noita kommentteja niin pusikkoon mennään? Olisiko liiallinen kritisointi jopa yksi syy aallonpohjaan?

[idänihme]

Niin siis jos jos 5v5-vaiheesta lähtien (eli jollekin 6-vuotiaalle) opetetaan korostuneesti ratkaisemaan tilanne syöttämällä, niin missähän kohti sitten se edes teoriassa voi oppia ohittamista? Ja jos mietitään sitten samojen 6-vuotiaiden harjoituksia niin kummalla tavalla pallokosketuksia tulee enemmän, syöttämällä vai kuljettamalla?

Ainakin oma kuvani viimeiset 5 vuotta tiiviisti 5 vs 5 pelejä seuranneena(pk seudulla, enimmäkseen alle 5 km palloliiton toimistolta) on että poikia rohkaistaan ensisijaisesti yrittämään edetä pallon kanssa itse. Varsin korostetustikin pojille ei opeteta syöttämistä vaan pallon kanssa eteneminen on ykkösratkaisu kaikille kenttä pelaajille. Käsittääkseni kyseessä on palloliiton linjaus ja ikäluokan muidenkin joukkueiden peli vaikuttaa siltä että näin tehdään. Toki lukuisia vuosia yhdessä pelannut poppoo osaa myös syötellä keskenään kivasti mutta kyseessä on enemmän poikien oma idea kuin ohjeistus valmentajien suunnalta.

Oikeastaan ainut kohta missä syöttämistä opetetaan on maalivahdin avaukset. Ne kun usein alemmissa ikäluokissa ratkaisevat pelin (siten että vastustajan maalipotku on usein oman joukkueen paras erikoistilanne). Nyt kun vielä rajaheitot, kulmat, vaparit ja maalipotkut saa(monen tuomaan in tulkitsemana jopa pitää) kuljettaa kuljettaminen korostuu vielä enemmän verrattuna syöttöihin.

Edit: oli muuten hauska viime talvella katsella miten pojat sopeutuivat futsaliin jota junnutkin vetää käytännössä aikuisten säännöillä. Kaikki erikoistilanteet pitikin syöttää paikallaan olevasta pallosta ja niiden antamiseen oli vain vähän aikaa. Sitten keväällä taas sama rumba uusiksi kun sattui tuomari joka kielsi antamasta parin metrin syöttöä rajasta/kulmasta/maalipotkusta jos ei ottanut yhtä kosketusta palloon ensin.

[Triangelikostaja]

Eikai "aallonpohja" ole varsinaisesti edes tapahtunut, koska keskimäärin pelaajat ovat varmaan parempia tänä päivänä vaikka Veikkausliigassa mitä he olivat 20 vuotta sitten. Rahaa on vaan hävinnyt joka tekee ammattimaisesta joukkueen pyörittämisestä vaikeampaa.

Minusta on aika vaikeaa nähdä, että maajoukkue voi olla määräänsä kovempi ilman, että jotain oleellista kehitystä tapahtuu myös kansallisen tason liigassa tai jopa pääsarjaa alemmilla tasoilla. Niin kauan kun Veikkausliigassa palkat ovat jotain Norjan divarin tasoa, niin isompaa kehityspolkua ei ole nähtävissä.

[Gambinamiäs]

Ainakin oma kuvani viimeiset 5 vuotta tiiviisti 5 vs 5 pelejä seuranneena(pk seudulla, enimmäkseen alle 5 km palloliiton toimistolta) on että poikia rohkaistaan ensisijaisesti yrittämään edetä pallon kanssa itse. Varsin korostetustikin pojille ei opeteta syöttämistä vaan pallon kanssa eteneminen on ykkösratkaisu kaikille kenttä pelaajille. Käsittääkseni kyseessä on palloliiton linjaus ja ikäluokan muidenkin joukkueiden peli vaikuttaa siltä että näin tehdään. Toki lukuisia vuosia yhdessä pelannut poppoo osaa myös syötellä keskenään kivasti mutta kyseessä on enemmän poikien oma idea kuin ohjeistus valmentajien suunnalta.

Oikeastaan ainut kohta missä syöttämistä opetetaan on maalivahdin avaukset. Ne kun usein alemmissa ikäluokissa ratkaisevat pelin (siten että vastustajan maalipotku on usein oman joukkueen paras erikoistilanne). Nyt kun vielä rajaheitot, kulmat, vaparit ja maalipotkut saa(monen tuomaan in tulkitsemana jopa pitää) kuljettaa kuljettaminen korostuu vielä enemmän verrattuna syöttöihin.

Sama. Jojottamani joukkueen harjoituksissa ja peleissä korostettiin koko 5v5-vaihe ohittamista ja tekniikkaa. Sama on nyt jatkunut 8v8-vaiheen ensimmäisen vuoden. Palloliiton linjaus. Välillä tuli 5v5-vaiheessa niitä pari kuviota opetelleita kurinalaisia jengejä, mutta onneksi aika harvoin.

[Keynes]

Sama. Jojottamani joukkueen harjoituksissa ja peleissä korostettiin koko 5v5-vaihe ohittamista ja tekniikkaa. Sama on nyt jatkunut 8v8-vaiheen ensimmäisen vuoden. Palloliiton linjaus. Välillä tuli 5v5-vaiheessa niitä pari kuviota opetelleita kurinalaisia jengejä, mutta onneksi aika harvoin.

Ohittamisen korostaminen on tosiaan ihan linjaus ja esim. Klubissa ei taideta lasten joukkueissa opettaa syöttelyä ollenkaan. Itse pidän tätä, kuten kaikkia muitakin liiallisia yksinkertaistuksia, kehitykselle haitallisena asiana. Taas kerran, mustan ja valkoisen välissä on paljon harmaata maastoa. Staattisten ja kaavamaisten kuvioiden opettelu on lapsille ja ennen kaikkea päätöksenton kehittymiselle haitallinen asia, mutta monipuolisen (pitkät ja lyhyet syötöt) syöttöpelin tuominen harhauttelun rinnalle kehittää päätöksentekoa, liikkumista ja perustaitoja ihan eri tavalla.

[törömömmö]

Dodii, eli siellä on taas auktoriteetti "kuullut, että" ja se on painettu lehteen totuutena. Milloinkohan Miklu on tuosta kuullut ja missä...
No, nytpähän on tuo ongelma korjattu, ja ensi vuosikymmenellä on odotettavissa oikea isakkien ja haalandien aalto. Vapise, Eurooppa, täältä tulee suomalaiset jalkapallostarat!

[Siipipuolustaja]

Eli 15 vuoden päästä maajoukkue on täynnä kikkailevia laitureita ja keskikentälle ei löydy yhtäkään syöttötaitoista pelaajaa.

[honkki1]

Ohittamisen korostaminen on tosiaan ihan linjaus ja esim. Klubissa ei taideta lasten joukkueissa opettaa

Sama kokemus. Kun poika 9-vuotiaana vaihtoi seuraa, niin hän ihmetteli kun treeneissä pelattiin ihan oudolla tavalla. Siellä syöteltiin.
Tosi tarina.

[Keynes]

Kommentoidaan vielä isoa kuvaa kun puhe on pelaajien kasvattamisessa ja Forssellin näkemyksissä. Itse näkisin nuo Forssellin puheet melko epäolennaisina, sillä niissä keskistytään Mikulle tyypilliseen tapaan hyökkääjien kasvattamiseen. Suomen pelaajakasvattamisen ongelma ei ole, että emme kasvattaisi tarpeeksi hyviä hyökkääjiä, vaan me emme kasvata riittävän hyviä jalkapallon pelaajia. Pelipaikkakohtaiset puutteet ovat luksusongelma, joiden ratkaisun avaimet saattavat löytyä painotuksista ja nyansseista (esim. ohittamisen korostaminen vs syöttely). Me tuskin tulemme kasvattamaan juurikaan parempia pelaajia vaikka junnuja nyt johdonmukaisesti kasvatettaisiinkin paremmiksi ohittajiksi kuin eilen. Me tulemme automaattsesti kasvattamaan parempia hyökkääjiä sillä hetkellä kun kasvatamme parmepia jalkapallon pelaajia.

Se, missä varsinaiset ongelmat piilevät, on tietenkin eri keskustelu ja sitä ollaankin käyty eri foorumeissa ja rintamilla. Itse olen taipuvainen ajattelemaan, että pelaajakasvatuksen tason kannalta on vähäpätöisempää millaisia teknisiä tai ominaisuuspaintotuksia ja valintoja tehdään. Huomattavan paljon vaikuttavampaa on kilpailullisuuden, intensiteetin ja asenteen korostaminen. Valmennetaan ensisijaisesti sydäntä ja päätä, toissijaisesti jalkoja. Tämä vaatisi toki tuekseen jonkinlaista kulttuurista muutosta ja kunnianhimon ja osaamisen nostaminen seuroissa - ilman näitä ei synny positiivista kierrettä.

[kokistuoppi]

Ehkä suomalaisen futiskulttuurin ohuutta sekin, että ongelmakohdiksi analysoidaan usein jotakin tuollaista populistisen yksinkertaista, kuten Miklu teki. Toki minulla ei ole mitään kompetenssia arvioida hänen väittämäänsä, mutta ei hänkään automaattisesti ole oikeassa sillä, että on pelannut Valioliigassa.

[törömömmö]

Ehkä suomalaisen futiskulttuurin ohuutta sekin, että ongelmakohdiksi analysoidaan usein jotakin tuollaista populistisen yksinkertaista, kuten Miklu teki. Toki minulla ei ole mitään kompetenssia arvioida hänen väittämäänsä, mutta ei hänkään automaattisesti ole oikeassa sillä, että on pelannut Valioliigassa.

Juuri näin, ja heikko laji-itsetunto johtaa siihen, että tasaisin väliajoin kaikki tekeminen todetaan paskaksi ja kaikki pitää laittaa uusiksi, ennen kuin on edes ehditty saada selville, olisiko edellisissä toimintatavoissa ollut jotain säilyttämisen arvoista.

[Seeteufel]

Tohon mainittuun monilajisuuteen niin se jutussa mainittu Erling-poika harrasti kaikkea mahdollista golfista käsipalloon melko myöhään.

[Triangelikostaja]

Tohon mainittuun monilajisuuteen niin se jutussa mainittu Erling-poika harrasti kaikkea mahdollista golfista käsipalloon melko myöhään.

Niin ja no, yksi kovimmista kotimaisista lupauksista aikoihin (Talvitie) harrasti myös vissiin urheilua laajasti nuorempana, hiihtoa, yleisurheilua ainakin.

Toisaalta sitten Siltanen muistaakseni sanoi haastattelussa, että ei ole mitään muuta lajia oikeastaan harrastanut kuin futista. Eipä tuo nyt mikään auvoiseksi tekevä ohjenuora ole. Varmaan jossain Espanjassa on fiksua keskittyä vain futikseen, mutta toisaalta sitten joku Suomi jossa puolet vuodesta ei ulkona voi pelata niin tuntuisi aika hassulta kategorisesti kieltää jonkun muun lajin harrastaminen esim. talvella, vai pitäisikö keskittyä vain kuplahallissa muovilla pallon kanssa pelailuun kaikki se aika?

[Rikkiviisas]

Espanjassakin aika monella on mukana pitkään toinen palloilulaji.
Suomessa ongelma on ehkä se, että toinen laji = jääkiekko.

Sen sijaan sellainen laji, jossa juostaan, pompitaan ja hahmotetaan kenttää on varmasti hyödyksi jalkapalloilijalle, miksei vaikkapa tanssi sekä tietysti aina yleisurheilu...

Kysehän on myös suurelta osin motivaatiosta sillä sitä yhtä ja samaa lajia kaikissa lajeissa jaksaa vain se ankarin lajihemmo, kun taas muut tippuvat matkan varrella ja heidän joukossaan voisi olla ihan hyviäkin pelaajia.

Junnupeleissä ei nykyään tosiaan kamalasti syötellä.
Ihan aloittelijoissa tilanne onkin karrikoidusti sitten se, että parhaan ohittelijan tulee ensin ohittaa omat pelaajat ja sitten vastustajan voidakseen viedä pallon maalintekosektorille...

...että sitä syöttelemistä ja pelin hahmottamista joukkuepelinä voisi taas hieman ottaa mukaan jo ihan pikkunappuloista saakka.

[Eetun Lohi]

Tohon mainittuun monilajisuuteen niin se jutussa mainittu Erling-poika harrasti kaikkea mahdollista golfista käsipalloon melko myöhään.

Niin tai, jos tarkastellaan, vaikka sitä mainittua Ronaldoa (oletan Cristianoksi), niin Cristiano on kuitenkin hyvinkin yleisurheilullinen pelaaja. Ei mitään käsitystä, mikä on lajitausta sieltä löytyy, mutta atleettisuutta on valtavasti. Parhaimmillaan ominaisuuksiin on kuulunut poikkeuksellinen nopeus, ketteryys, ponnistusvoima ja kehonhallinta. Sellaisia ominaisuuksia, joita hyvin harvalta suomalaiselta ammattilaisjalkapalloilijalta löytyy. Mikään ei sinänsä estä noiden taitojen harjoittelua jalkapalloharjoituksissakin, osin jopa lajinomaisestikin, mutta kyllähän esimerkiksi yleisurheilutausta antaa noiden suhteen ihan valtavan edun. Näin mututuntumalla nuo ovat myös ominaisuuksia, joissa suomalaiset (varsinkin pelkästään jalkapalloa harrastaneet) ovat eniten jäljessä. Lopulta noista ominaisuuksista kuitenkin luodaan pohja myös sinne ohittamiseen ja kaksinkamppailupelaamiseen. Jos monilajisuutta kovin kovasti kritisoi, niin sitten pitänee myös olla valmis tuomaan enemmän harjoitteita esimerkiksi juuri yleisurheilun tai painin maailmasta myös sinne jalkapalloarkeen.

[Käännös]

Uuh, se syöttelyn maksimointi on ihan myrkkyä junnuille. Jos aina vaaditaan syöttämään tai vähintään vaaditaan sen haaston pakko-onnistumista, niin kaikki tekniset kaverit taantuvat. Ihan omakohtaista kokemusta. Kun kaikki laitetaan siihen muottiin jossa syötellään yhdellä/kahdella kosketuksella kenttä läpi, niin voi dominoida omaa ikäluokkaa, mutta parhaistakin tulee ihan tusinapelaajia ja kukaan teknisesti taitava ei saa jalkapallosta ammattia kun ovat pelanneet juniorivuotensa ilman vahvuuksiaan.

Ottelun kannalta toki aina melkein järkevintä syöttää, mutta tulevaisuuden kehityksen kannalta ei välttämättä ja sen pitäisi olla priorisaatiossa täysin ykkösenä.

[Nigel Kugelschfeir]

Ekana kun ymmärrettäisiin että vauhti ja liike on kaiken a ja o. Sitten voi alkaa miettiä muita juttuja. Millään hitailla riplailjoilla ja syöttelijöillä ole kysyntää koskaan missään.

[törömömmö]

Ekana kun ymmärrettäisiin että vauhti ja liike on kaiken a ja o. Sitten voi alkaa miettiä muita juttuja. Millään hitailla riplailjoilla ja syöttelijöillä ole kysyntää koskaan missään.

Kyllä musta pikkujunnuja katsellessa vaikuttaisi siltä että asia on ymmärretty. Eikö susta?

[jariporttila]

Mä oon miettinyt pääni puhki miten Ruotsilla on niin paljon menestystä jalkapallossa ja suomella niin vähän. Mitä täällä tehdään erilailla? Allsvenskanissa yleisökeskiarvo on yli 10000, Veikkausliigassa 3114. Suomi on jääkiekkomaa, mutta siinäkin lajissa Ruotsi on paljon menestyneempi