Aallonpohja, mikä meni vikaan?

[törömömmö]

Vastaat ihmiselle, jonka muistikuvat todennäköisesti ovat vuosien takaa kun kaikki hallit olivat hirveitä hiekkakenttiä. Sittemmin nuo kaikki ovat muuttuneet tekonurmiksi.

Edelleen sellainen hiekkapohjainen tekonurmi on ihan karsea ja niitä yhä edelleen on. Todella pahoja nivelille.

Toivottovasti löydetään joku luonnonmukainen kumerouhetta vastaava jos siitä on pakko luopua.

Ilmeisesti kyseinen ihminen ei myöskään ymmärrä, että kuplahallit laitetaan vain siihen olemassaolevan alustan päälle, eikä se kupla tee siitä alustasta talven ajaksi huonompaa kuin silloin kun ne samat treenit tehdään samalla kentällä taivasalla. Koska ymmärtääkseni tässä nyt haluttiin nostaa tikunnokkaan se kylmä fakta, että kuplahallit eivät ole riittäviä, vaan tarvittaisiin sellaisia halleja, joissa on lämpimät pukkarit ja kahvila, jotta junnut treenaisivat enemmän.

[Käännös]

Ilmeisesti kyseinen ihminen ei myöskään ymmärrä, että kuplahallit laitetaan vain siihen olemassaolevan alustan päälle, eikä se kupla tee siitä alustasta talven ajaksi huonompaa kuin silloin kun ne samat treenit tehdään samalla kentällä taivasalla. Koska ymmärtääkseni tässä nyt haluttiin nostaa tikunnokkaan se kylmä fakta, että kuplahallit eivät ole riittäviä, vaan tarvittaisiin sellaisia halleja, joissa on lämpimät pukkarit ja kahvila, jotta junnut treenaisivat enemmän.

Juuh, ei Huuhkajat kaadu kylmiin kuplahalleihin jos niissä joku vielä joutuu treenaamaan. Junnut voivat valittaa asiasta, mutta käytännössä se ei muuta mitään.

Jollain tapaa olen huolissani kylläkin siitä, että parhaat nurmikentätkin pk-seudulla on vedetty tekonurmiksi jos ei satu olemaan urheilustadionia ympärillä (ja jos silloinkaan on nurmi säilynyt). Ihan eri peli kunnon nurmella.

[Käännös]

HBA-Märsky (osa Suomen Koripalloliiton, Mäkelänrinteen urheilulukion ja Pohjois-Haagan yhteiskoulun yhteistyöprojektia Helsinki Basketball Academya) on käsittääkseni koripallon suhteen juuri tuon kaltainen, lukioikäisille (13-19v). Kuulin suht luotettavasta lähteetä että korismaajoukkueen viime arvokisojen joukkueesta olisi kahdeksalla pelaajalla taustallaan juurikin tuo akatemia. Jos intohimona on kehittyä omassa lajissa huipulle, niin tuskin tasokas kilpailu ja vertaistuki/-paine ainakaan haittaa, jos mietit pitäiskö syödä irtokarkkeja ja katsoa Netflixiä kun kaveri lähtee salille.

Ei tuo omasta mielestä ollut huono idea, mutta pitäisi jollain tapaa kulttuuri muuttua asian suhteen. Ja siis vaikka naureskeltaisiin neuvostoliitto ja ddr vertauksille, niin he käyttivät tuota kokovuotista leirityssysteemiä ainoastaan sen takia, että se toimi. Edelleen esimerkiksi Hollannin yleisurheilussa tuota käytetään ja varmasti paljon muuallakin.

Se pitäisi saada sillä tapaa halutuksi paikaksi, että oikeasti parhaat karsivat siitä kuka siellä saa olla (käytännössä tarkoittaisi, että jos tänne pääset, niin olet tulevaisuudessa fudiksen ammattilainen). Koripallossa Märskyllä tosiaan on melkeinpä sellainen asema. Hiihtäjillä on jopa pari tai kolme ja laskettajillakin vastaava Kuusamossa. Mulla on se käsitys, että niihin lukioihin, joissa on jonkinlainen fudislinja, otetaan sisään melkein "kuka tahansa" (saattaa olla vanhentunut tieto).

[Käännös]

Yhtä seurasin lähempää joka lähti nuorena Englantiin valioliigan suurjoukkueen akatemiaan heti yläasteen jälkeen vuosituhannen vaihteen jälkeen. Siihen oli yhdistetty, että asut isäntäperheen luona ja käyt lukiota vastaavassa opiskelemassa samalla kun treenaat käytännössä pääsääntöisesti. Saman akatemian junnuista koko historian aikana vain yhdestä oli tullut joukkueen kantapelaaja, joka oli sillä tapaa käsittämätön tilasto, etten tiedä onko tuo kovin hyvä ratkaisu lopulta, mutta varmasti akatemiamalli on kehittynyt siitä. Toki kyseinen jannu sai sellaista palkkaa, joka sai Nokian perusinsinöörin kateelliseksi jo monta vuotta ennen täysikäisyyttä että aina asiaa voi katsoa monelta kantilta.

[Käännös]

EDIT edelliseen: pääsääntöisesti -> toki tarkoitin päätoimisesti

[HomeTeamHeroes]

Yhtä seurasin lähempää joka lähti nuorena Englantiin valioliigan suurjoukkueen akatemiaan heti yläasteen jälkeen vuosituhannen vaihteen jälkeen. Siihen oli yhdistetty, että asut isäntäperheen luona ja käyt lukiota vastaavassa opiskelemassa samalla kun treenaat käytännössä pääsääntöisesti. Saman akatemian junnuista koko historian aikana vain yhdestä oli tullut joukkueen kantapelaaja, joka oli sillä tapaa käsittämätön tilasto, etten tiedä onko tuo kovin hyvä ratkaisu lopulta, mutta varmasti akatemiamalli on kehittynyt siitä. Toki kyseinen jannu sai sellaista palkkaa, joka sai Nokian perusinsinöörin kateelliseksi jo monta vuotta ennen täysikäisyyttä että aina asiaa voi katsoa monelta kantilta.

Ihan uskottava, joukkueen runkopelaajaksi pääseminen Valioliigaan on tosi harvinaista. Englannissa 1.65 miljoonasta futaajapojasta alle 1% pääsee ammattilaisseuran akatemiaan ja noista 9% päätyy esiintymään vähintään kerran ylipäätään missään ammattilaissarjassa (esim. Englannin suhteen neljä ylintä sarjatasoa). Valioliigassa minuuttiakaan peliaikaa saa 1,5% akatemiasta valmistuneista pelaajista.
(https://www.skysports.com/football/news/11095/13256523/chasing-the-dream-pep-guardiola-sir-alex-ferguson-and-many-more-discuss-the-impossible-journey-to-professional-football)
Mutta, Valioliigan, tuon tuulareiden änärin ja formuloiden vastineen, lisäksi on onneksi Euroopassa valtavan paljon ammattilaissarjoja joissa voi ansaita elantonsa ja eläkekassan vaikkei Valioliigan avauskokoonpanoon koskaan päätyisikään. Hollannit, Saksat yms divareineen ovat varmasti upeita kokemuksia pelata, tehdä uraa ja palkkakin on yleensä kohdallaan.

[Käännös]

Ihan uskottava, joukkueen runkopelaajaksi pääseminen Valioliigaan on tosi harvinaista. Englannissa 1.65 miljoonasta futaajapojasta alle 1% pääsee ammattilaisseuran akatemiaan ja noista 9% päätyy esiintymään vähintään kerran ylipäätään missään ammattilaissarjassa (esim. Englannin suhteen neljä ylintä sarjatasoa). Valioliigassa minuuttiakaan peliaikaa saa 1,5% akatemiasta valmistuneista pelaajista.
(https://www.skysports.com/football/news/11095/13256523/chasing-the-dream-pep-guardiola-sir-alex-ferguson-and-many-more-discuss-the-impossible-journey-to-professional-football)
Mutta, Valioliigan, tuon tuulareiden änärin ja formuloiden vastineen, lisäksi on onneksi Euroopassa valtavan paljon ammattilaissarjoja joissa voi ansaita elantonsa ja eläkekassan vaikkei Valioliigan avauskokoonpanoon koskaan päätyisikään. Hollannit, Saksat yms divareineen ovat varmasti upeita kokemuksia pelata, tehdä uraa ja palkkakin on yleensä kohdallaan.

Se on totta. Yleisesti ei tajuta kuinka joku suomalainenkin voi olla jalkapallossa ammattilainen, vaikka yleisesti kukaan ei täälläkään tunne sua (esimerkkinäni olleen kyllä täällä monet tunnistaisivat nimeltä ja ehkä sinäkin tuon linkin perusteella). Se, että tuollainen akatemia-malli toimii, niin se vaatii käytännössä sitä, että se on kiinni lukiossa ja toisaalta sitä, että siellä olevat koululaiset edustavat sitä lukion/akatemian joukkuetta ja eikä omaa joukkuettaan. Nyt taitaa olla niin, ettei millään lukiojoukkueella ole tuollaista statusta vaan kaikilla on oma seuransa siinä sivussa.

Märsky on sillä tapaa hyvä esimerkki vastakkaisesta toimintatavasta.

[Papin]

Kuten totesin aiemmin, muissa globaaleissa pallopeleissä Suomi pärjää muille Pohjoismaille erinomaisesti. Joten mitään geneettistä tai kohtalonomaista kuilua tässä ei varmasti ole.

Väitän, että ero tulee kulttuurista ja resursseista. Parhaat suomalaiset juniorit kyllä harjoittelevat omatoimisesti paljon, mutta pihapelien kulttuuria ei enää ole.

Se koko kulttuurinen perusta ja rakenne, joka kannattelee parhaita nuoria pyrkimään vielä paremmiksi, sitä ei Suomessa ole samalla tavalla kuin muissa Pohjoismaissa futiksen osalta. Näin ollen parhaat nuoret eivät kohtaa kotimaassa myöskään kilpailua ja yhteisölle on lopulta se ja sama tuleeko jostain ammattifutaaja vai Gigantin vuoropäällikkö.

Muissa Pohjoismaissa on myös resursseja aivan eri tavalla, nimenomaan seuroissa, kuin Suomessa. On huippuakatemioita ja on pääsarjat, joiden peleissä käy kymmeniä tuhansia katsojia, on ammattivalmentajia.

Kori- ja lentopallossa muut Pohjoismaat eivät saa vastaavaa kulttuurista tai resurssia-etua.

Pääsarjojen tason ja resurssien puolesta Suomi ei kuulu nykyisellään Pohjoismaiseen joukkoon mutta ei oikein balttilaiseenkaan futisperheeseen - vaan näiden välille. Myös A-maajoukkueen menestyksessä ja pelaajakehityksessä Suomi on Pohjolan yksinäinen. Ei lähellekään niin hyvä kuin muut Pohjoismaat, ei onneksi niin huono kuin baltit.

[Nigel Kugelschfeir]

Muissa Pohjoismaissa on harrastajamäärät myös eri tasolla. Mitä tulee pihapeleihin niin ne on hyvä tapa siihen että lapsi pääsee matalalla kynnyksellä tutustumaan lajiin. Muutenhan ulkomaillakin pelaajakehitys tapahtuu enemmän ja enemmän kaikenlaisissa akatemioissa ja niillä on luultavasti myös tarkkaan harkittu omatoiminen harjoitteluohjelma eikä siellä pihoilla vain höntsätä "jotain". Suomessa monet palloilee lähiseurassa teini-ikään asti ja sitten aletaan miettimään siihen isompaan seuran siirtymistä.

[Valonheitin]

Muissa Pohjoismaissa on harrastajamäärät myös eri tasolla. Mitä tulee pihapeleihin niin ne on hyvä tapa siihen että lapsi pääsee matalalla kynnyksellä tutustumaan lajiin. Muutenhan ulkomaillakin pelaajakehitys tapahtuu enemmän ja enemmän kaikenlaisissa akatemioissa ja niillä on luultavasti myös tarkkaan harkittu omatoiminen harjoitteluohjelma eikä siellä pihoilla vain höntsätä "jotain". Suomessa monet palloilee lähiseurassa teini-ikään asti ja sitten aletaan miettimään siihen isompaan seuran siirtymistä.

Taitaa ulkomailla olla vielä aika yleistä, että jopa akatemiapelaajien perheet ostavat yksilövalmennusta lapsilleen. Toimijoita ainakin näyttäisi olevan Eurooppassa ja Britessä pilvin pimein.

[Jinete]

Suomessa monet palloilee lähiseurassa teini-ikään asti ja sitten aletaan miettimään siihen isompaan seuran siirtymistä.

Toisin kuin yleisesti luullaan, tätä tapahtuu kyllä ulkomaillakin. Ehkä parhaimpana esimerkkinä Baskimaa ja sieltä viimeisimpänä Mikel Jauregizar: https://www.lapausa.digital/p/mikel-jauregizar-is-a-miracle

Baskimaassa on osa maailman toimivimmista akatemioista, mutta sen lisäksi siellä (ja muuallakin Pohjois-Espanjassa, vähemmän muualla) on valtavan verkostoitunut ja tietyllä tavalla hierakinen systeemi, jossa maakunnassa on yksi kärkiseura, jonka sateenvarjon suojissa toimii kymmeniä pienempiä seuroja. Se mahdollistaa sen, että vaikkei jo nappulana tai edes teininä siirrykään sen suurseuran akatemiaan, on valmennus laadukasta ja tavoitteellista.

Tuolta näkee listan Biskajan maakunnan ykkösseura Athletic Clubin sopimusseuroista: https://www.athletic-club.eus/equipos/lezama/clubes-convenidos/

Ja naapurmaakunta Gipuzkoan ykkösseura Real Sociedadin vastaava: https://fundazioa.realsociedad.eus/es/f/footballedu/guipuzcoafootball

Suomessa on jotain farmisopimusvirityksiä ollut ja ehkä on edelleen, mutta tuossa on kyse eri asiasta. Mun nähdäkseni tollaisessa järjestelmässä säilyy jalkapallossa oleellinen paikallisidentiteetti ja inhimillisyys, mutta hommassa on silti ehdotonta järjestelmällisyyttä ja tavoitteellisuutta.

[Nigel Kugelschfeir]

Lähiseurat on lähinnä PK-seudulla toki. Muualla taidetaan kerätä aika nopeastikin kaupungiosatoiminnasta parhaat siihen ikäluokan edustukseen. Oma lapsi pelaa Vantaalla lähiöseurassa eikä varsinaisesti ole pelaajapolkua mihinkään kun Vantaalla ei varsinaisesti ole mitään sellaista suurseuraa vaan lähiöseurat tekee kaikki vähän omaa juttuaan. Sitten jos haluaa tavoitteellisesti pelata niin pitää mennä johonkin HJK:hon.

[Jinete]

Lähiseurat on lähinnä PK-seudulla toki. Muualla taidetaan kerätä aika nopeastikin kaupungiosatoiminnasta parhaat siihen ikäluokan edustukseen. Oma lapsi pelaa Vantaalla lähiöseurassa eikä varsinaisesti ole pelaajapolkua mihinkään kun Vantaalla ei varsinaisesti ole mitään sellaista suurseuraa vaan lähiöseurat tekee kaikki vähän omaa juttuaan. Sitten jos haluaa tavoitteellisesti pelata niin pitää mennä johonkin HJK:hon.

Joo, Vantaa on ollut ikuisesti esimerkki nurkkakuntaisesta puuhastelusta, jossa aina välillä yritetään jotain yhteistä, kunnes taas palataan samaan vanhaan. Varsinkin idässä.

[Berasategui94]

Tännehän on tullut aika kattavat selitykset, mistä asia käytännössä johtuu. Itse pohdiskelin asiaa enemmän metatasolla, että miksi noihin muutoksiin ei ole tahtoa riittävän laajasti, vaan vain jossain pienissä lajipiireissä ja FutisForumilla. Jalkapallo ei siis saa tarpeeksi suurta osaa urheilumaailman ja kansan huomiosta (”mind share”), mistä seuraa resurssien puute ja tekemisen puolivillaisuus.

Pitääkö tässä ensin vaan toivoa, että Suomi saa jalkeille silti yhden menestyvän sukupolven vähän sattuman kautta, joka pääsee kisoihin ja etenee jatkopeleihin, mistä seuraa buumi ja paljon huomiota jalkapallolle. Eli ensin kana (menestys ja buumi), sitten muna (huomio, resurssit ja kehitystyö) ja sitten kana (pysyvämpi menestys).

[Papin]

Top5-liigoissa tällä kaudella pelatut minuutit vertailussa (sija, maa, suluissa pelaajien määrä ja minuutit):

12. Tanska (52, 12 500 min.)
17. Norja (28, 7 600 min.)
18. Ruotsi (32, 7400 min.)

51. Islanti (7, 1 800 min.)

89. Suomi (6, 258 min.)
95. Viro (2, 180 min.)
99. Liettua (2, 117 min.)
108. Latvia (1, 0 min.)

Kaikkiaan 110 maasta on rekisteröity pelaajia top5-sarjoissa pelaavien seurojen ykkösjoukkueisiin. Suomesta huomiona, että pelaajat ovat Hradecky, Ollila, Kamara ja muutama junnu. Käytännössä vain Hradecky saa peliaikaa ykkösjoukkueessa. Toki muillakin mailla on Tuomas Ollilan kaltaisia pelaajia noissa pelaajien määrissä mukana, joten minuutit kuvaavampi vertailuluku.

Vertailuna 20 vuoden takaa, kaudelta 2005-2006. Silloin Suomi oli kokonaistilastossa 13. ja Pohjolan maista toisena Tanskan jälkeen.

[Jinete]

Top5-liigoissa tällä kaudella pelatut minuutit vertailussa (sija, maa, suluissa pelaajien määrä ja minuutit):

Mites top 10 -liigoissa tai vaikka top 15?

[Papin]

Mites top 10 -liigoissa tai vaikka top 15?

Tai top40-liigat. Olettavasti mainitsemissasi vertailuissa ero Pohjoismaihin korostuu ja toisaalta toiseen suuntaan myös Baltian maihin korostuu. Tämä siksikin, että Tanskan ja Ruotsin pääsarjat ovat eurooppalaisia top15-sarjoja.

Top5 ei tietenkään anna kokonaiskuvaa, koska esim. Ajax ja Benfica eivät näihin lukuihin sisälly. Mutta antaa se silti mielestäni ihan hyvä vertailukohdan, kun pohditaan a) suomalaisen pelaajakehityksen tilannetta b) A-maajoukkueen menestymistä.

Top5-sarjat vastaavat kuitenkin sitä vaadetta, mihin pelaajan pitäisi pystyä hyviä maajoukkueita vastaan vastaamaan.

[Jinete]

Määrät top 6-15 -sarjoissa kertoisivat kotimaisen kasvatustyön laadusta ja laajuudesta.

UEFA:n ranking
6-10:
Hollanti
Portugali
Belgia
Turkki
Tshekki

11-15:
Kreikka
Norja
Puola
Tanska
Itävalta

Toki isoimpien liigojen kakkostasot ja MLS sujahtaisivat tonne väleihin. Optan rankingissa ne olisivatkin näin:

6. Champioship
7. Belgia
8. Portugali
9. Hollanti
10. MLS

11. Kroatia
12. Puola
13. Tanska
14. Serie B
15. Ruotsi

Karsin pois sellaiset eksoottiset sarjat joissa eurooppalaisia ei ylipäätäänkään paljoa ole (vaikka sekin on muuttumassa vauhdilla, sillä Argentiina, Brasilia ja Meksiko vetävät koko ajan enemmän pelaajia täältä).
Mitä tahansa mittaria käyttääkään, niin ei noissa 6-10 tason sajoissakaan liiemmin suomalaisia ole. On toki, mutta ennemmin yksittäisiä siellä täällä.

https://theanalyst.com/articles/strongest-leagues-in-the-world-opta-power-rankings-june-2025

Mun mieledstä olisi paljon tärkeämpää saada noihin top 6-15 -sarjoihin lisää suomalaisia kuin elätellä toiveita top 5-sarjoihin saamisesta.

[Papin]

Mitä tahansa mittaria käyttääkään, niin ei noissa 6-10 tason sajoissakaan liiemmin suomalaisia ole. On toki, mutta ennemmin yksittäisiä siellä täällä.

Tämä on oikeastaan aika pysäyttävä huomio. Meillä puhutaan helposti suomalaisista top5-sarjoissa, mikä on tärkeää sekin, koska kyseessä on absoluuttinen huippu - ja sitähän pitää huippu-urheilussa tavoitella, muuten kyseessä ei ole huippu-urheilu.

Mutta teet tärkeän huomion siitä, että oikeastaan suomalaisia on vain yksittäisiä pelaajia jopa top10-tasolla. Parhaat suomalaiset pelaavat ennemminkin top15 -sarjoissa.

Edit. En itsekään usko, että suomalaisilla resursseilla voidaan mitenkään päästä Tanskan top5-pelaajamääriin. Ei ole mielekäs vertailukohta. Mutta jos vertailukohdaksi otetaan Islanti. Jos suomalaisen pelaajatuotannon kruununa olisi 5-7 pelaajaa, jotka oikeasti pelaisivat top5-joukkueissaan, niin se olisi jo todella suuri parannus nykytilanteeseen. Ja loisi ihan erilaisen perustan myös A-maajoukkueen menestysmahdollisuuksille.

[-jda-]

Vertailuna 20 vuoden takaa, kaudelta 2005-2006. Silloin Suomi oli kokonaistilastossa 13. ja Pohjolan maista toisena Tanskan jälkeen.

Mittarina tää peliaikavertailu kertoo ainoastaan sen että Suomalaisia pelaa nyt 20 vuotta myöhemmin vähemmän top 5 sarjoissa - ja se toki on seurausta siitä mitä tässäkin keskustelussa on nyt pureksittu. Mutta jos mennään vaikka tuohon 20 vuoden takaiseen tilaan, ei se kerro maajoukkueen suorituskyvystä vs. muut maat ihan hirveästi. Tuolloin oltiin siis vaikka Ruotsin edellä kokonaistilastossa, mutta jalkapallomaana oltiin varmasti hurreja jäljessä, ja varmasti maajoukkueenakin. Eli siinä mielessä tämän tilaston käyttäminen mittarina maajoukkueen hyvyydestä, esim. muita pohjoismaita vastaan on vähän niin ja näin. Tällä hetkellä tuo mittari on toki linjassa tilanteeseen, mutta 20 vuotta sitten ei, ainakaan ihan aukottomasti. Näin pienen futismaan kuin Suomi kohdalla tuo tilasto vääristyy (siis siinä mielessä että se kertoisi meidän maajoukkueen suorituskyvystä) vaikka sillä että top 5 sarjoissa pelaa useampi maalivahti joukkueensa ykkösveskana. Minuutteja tulee paljon ja tämän mittarin kokonaisminuuttimäärä kasvaa, mutta samaa paikkaa pelaavina nuo eivät samassa suhteessa nosta majun suorituskykyä. Jos oltaisiin maa jossa nuppilukuna olisi paljon pelaajia top5 sarjoissa, siis ukkoja joka rooliin ja pelipaikalle, tästä tilastosta voisi vetää isompia johtopäätöksiä maajoukkueen iskukyvystä vs. muut vastaavassa tilanteessa olevat maat.

Mutta mielenkiintoinen vertailu ja tilasto kyllä. Ja alleviivaa varsinkin entisiltä ammattilaisilta usein kuultavaa viestiä siitä että majun menestyksen avain on siinä että saataisiin pelaajille enemmän minuutteja kovemmissa peleissä - eli ulkomaan top sarjoissa. Karmeaa luettavaahan tämä on kun ottaa nuo matalamman tason sarjat ja niissä pelaavien Suomalaisten määrät huomioon.

[Papin]

Mittarina tää peliaikavertailu kertoo ainoastaan sen että Suomalaisia pelaa nyt 20 vuotta myöhemmin vähemmän top 5 sarjoissa - ja se toki on seurausta siitä mitä tässäkin keskustelussa on nyt pureksittu. Mutta jos mennään vaikka tuohon 20 vuoden takaiseen tilaan, ei se kerro maajoukkueen suorituskyvystä vs. muut maat ihan hirveästi.

Ai miten niin ei kerro? Siis se, että A-maajoukkueen pelaajat pelasivat säännöllisesti paremmissa sarjoissa isompia minuutteja - miten niin se ei vaikuta A-maajoukkueen tasoon?

Se näkyy mm. siten, että 20 vuotta sitten Suomen pelaajat pystyivät pelaamaan suhteellisen tasaväkisesti jalkapallo-ottelun Hollantia, Englantia, Saksaa tai Portugalia vastaan. Tällä hetkellä Huuhkajat ovat näitä maita vastaan kentällä vain selviytymässä.

Ihan ensimmäinen asia olisi lopettaa Suomessa selittely ”joo, ennen pelattiin Liverpoolissa ja Tottenhamissa, mutta mitä väliä”. Pelaajisto on juuri tällä hetkellä historiallisen heikkoa. Ei sitä tarvitse märehtiä sen enempää, mutta hyvä se on tunnustaa, jotta voidaan päästä eteenpäin.

Vaikka kyllähän sen tuossa itsekin toteat. On tämä aika mykistävä tilanne. Vielä sekin, että jos tarkastelua laajennetaan top10-sarjoihin, tilanne ei muutu juuri paremmaksi.

[kinbles]

Jos nyt sen verran otetaan realismia keskusteluun, niin pelattiin juuri Maailmanmestaria vastaan niitten kotikentällä. Ja joukkueessa oli kentällä pelaajia (5 kenttäpelaajaa) U-21 maajoukkueesta.

[Norppa]

Se näkyy mm. siten, että 20 vuotta sitten Suomen pelaajat pystyivät pelaamaan suhteellisen tasaväkisesti jalkapallo-ottelun Hollantia, Englantia, Saksaa tai Portugalia vastaan. Tällä hetkellä Huuhkajat ovat näitä maita vastaan kentällä vain selviytymässä.

Tätä ei oikein tunnuta ymmärtävän ei. Ensimmäinen hyökkäys saadaan aina siinä kohtaa kun peli on jo ohi. Oliko se Friisin topiikissa kun oli joku vanha Hollanti -matsi, oli se vähän eri tason haastamista.

[heikkikuula]

Esim. Man Cityn harjoituskeskuksessa/academyssa on 16-17 kenttää. Voisiko vaikka HJK olla Suomessa suunnannäyttäjä paremmille ja vastaaville olosuhteille ja laajentaa Bolt stadionin ympärille. Vierestä pallokentältä saataisiin pari kenttään training academyn käyttöön kunhan asennetaan kaikkiin tekonurmet. Loput 13 kenttää kun laajennetaan uimastadionin, talvipuutarhan ja Alppipuiston suuntaan. Idässä Sturenkatu rajaksi ja pohjoisessa Nordensköldinkatu tai Tripla. Myös Töölönlahden ympärille mahtuisi jokunen kenttä.

[-jda-]

Ai miten niin ei kerro? Siis se, että A-maajoukkueen pelaajat pelasivat säännöllisesti paremmissa sarjoissa isompia minuutteja - miten niin se ei vaikuta A-maajoukkueen tasoon?

Rauhoitu. Tarkoitan että laskemalla yhteen maan A pelaajien minuutit vuoden aikana vaikka top 5 sarjoissa ja vertaaamalla toisen maan pelaajien minuutteihin, ei suoraan tarkoita sitä että maan A joukkue olisi parempi kuin maan B. Tai että maiden A ja B jalkapallon tasoa voitaisiin yksiselitteisesti tällä mitata. Yritän selittää: jos maan A, olkoon vaikka Suomi, pelaajat pelaavat yhteensä kauden aikana vaikka 20000 minuuttia ja maan B, olkoon vaikka Ruotsi, pelaajat pelaavat 15000 minuuttia pelejä top 5 sarjoissa, on turhan hätäinen johtopäätös sanoa että maan A maajoukkue on parempi kuin maan B. Joukkueen A minuutit voivat jakaantua vaikka eri sarjoissa tai samojen sarjojen eri joukkueissa pelaaville saman pelipaikan pelaajille, tai minuutit kertyvät sarjojen häntäpään joukkueissa, kun samaan aikaan joukkueen B pienemmät minuutit kertyvät tasaisemmin eri pelipaikkojen pelaajille ja kärkijoukkueissa.

Mielestäni peliminuutteja mittaamalla voidaan päätellä ennen kaikkea sitä että onko Suomalaisia pelaajia saatu enemmän vastuullisiin rooleihin isoihin sarjoihin ja siitä puolestaan päätellä että joko Suomen pelaajakehitys on ollut nousujohteista tai top5 sarjojen taso laskenut ja sinne on otettu aiempaa heikompaa pelaajamateriaalia. Eli tottakai se että tulee enemmän minuutteja sarjoissa vaikuttaa A-maajoukkueen tasoon, nimenomaan Suomen tapauksessa koska ollaan pieni jalkapallomaa, ja koska lähtötaso on juuri nyt niin huono. Vaikkapa Englannin tai Saksan kohdalla tämä vertailu ei toimi koska lähtökohtaisesti kaikki pelaajat majussa pelaavat paremmissa sarjoissa. Tällöin käytetään tietenkin muita mittareita. Tartuin siis siihen toteamukseen että koska Suomalaiset kellottivat 2000-luvun alussa yhteensä enemmän minuutteja top5 sarjoissa kuin vaikka Ruotsalaiset, se automaattisesti tarkoittaisi että Suomen maajoukkue olisi ollut parempi kuin Ruotsin (muuta kuin tietenkin periaatteellisella tasolla) - eli minuutit eivät mielestäni ole absoluuttinen hyvyyden mittari vaan ehkä enemmänkin pelaajatuotannon onnistumisen ja kehityksen mittari.