Aallonpohja, mikä meni vikaan?

[Rapidin vartti]

Näissä muissa pohjoismaissa futiksen asema on vaan täysin ylivertainen suhteessa muihin lajeihin. Suomessa taas futis saa taistella junioreista ja resursseista koriksen, sählyn, pesiksen ym. kanssa sijoilla ynnä muut kaukana kendon takana. Joten onhan lähtökohdat laajaan ja laadukkaaseen pelaajatuotantoon jopa Islantia (jossa kaikki panostus on pelkästään futikseen) heikommat.

[Papin]

Suomessa taas futis saa taistella junioreista ja resursseista koriksen, sählyn, pesiksen ym. kanssa sijoilla ynnä muut kaukana kendon takana. Joten onhan lähtökohdat laajaan ja laadukkaaseen pelaajatuotantoon jopa Islantia (jossa kaikki panostus on pelkästään futikseen) heikommat.

Futiksen suhteellinen asema lajina on toki Suomessa verrattain heikko, koska kotimainen liiga on huono, resurssit ovat suhteellisen pienet ja jääkiekko on asemaltaan (lähes kaikilla mittareilla, tullaan sitten sponsorituloihin, katsojamääriin, näkyvyyteen etc. etc.) täysin ylivoimainen ykkönen. Myös suomalainen jalkapalloitsetunto on heikko.

Mutta siinä mielessä olen eri mieltä pelaajatuotannon lähtökohdista, että ovathan Suomessa pelaajamassat moninkertaiset Islantiin verrattuna. Suhdeluku taitaa olla suunnilleen 160 000 vs. 20 000 rekisteröitynyttä pelaajaa.

[Ameobi]

Pelaajakehitys on kaiken a ja o. Se, että kendoliigassa on enemmän rahaa ja joillekin ulkkareille maksetaan paljon, ei sada millään tavalla jellonien laariin tai vaikka tuleviin änäripelaajiin. Lätkässäkin on jonkinlaista kriisiä, kun huippujunioreita ei enää tule samalla tavalla.

Panostukset pitää tehdä nuoriin ja lapsiin, ja jos sitten veikkausliigan taso ei palvele, niin futiksessa pääsee kyllä ulkomaille lupaavana nuorena helposti.

[murdock]

Tällaisella ”unelmajoukkueella” oltaisiin tosin aika lähellä nykytasoa, ihan yhtä lailla tämä 11 keskinkertaisuuden joukkue voisi huonona päivänä hävitä Kazakstanille ja Maltalle.

Jos katsotaan vaikka Malta-peliä ja asetetaan rimaksi avainpelaaja kakkosbundeksen tasoisessa sarjassa, niin 5-6 pelaajaa ylittää riman tai on lähellä sitä. Kyllähän maajoukkue olisi selvästi parempi, jos siellä oli sen sijaan 11 pelaajaa, jotka ovat mainittua tasoa.

Joo, maajoukkue olisi parempi, jos siellä olisi kentällä 11 ballon d'or -voittajaa, mutta se on itsestäänselvyys, eikä se ei ole realismia. Jos odottaa, että Suomen maajoukkue ei olisi joskus keskinkertainen joukkue, joka voi hävitä Kazakstanille, niin kannattaa lopettaa maajoukkueen seuraaminen.

[erno]

Mä voin kertoa, että tietynlainen erojen leviäminen käsiin näkyy myös olumppialaisten, niin kesä kuin talvi olumppialaisten osalta. Ainoat lajit missä suomella menee hyvin on formulat ja ralli jos verrataan ruottiin ja norjaan. Toki siis suomi on vaikka jääkiekossa selvästi parempi kuin norja, koska lätkällä ei oo oikein minkäänlaista asemaa lajina norjassa, mutta silti norjassa lätkän käyrä on ylöspäin ja suomessa alaspäin.

Futiksessa Suomen käyrä on tällä hetkellä orastavasti ylöspäin. Se perusongelma, eli lajin heikko taso suhteessa eurooppalaiseen tasoon on ollut ja tulee näillä näkymin aina olemaan, minkä takia suomalaispelaajilla menee järjestäen N-vuotta kehittyä primeen ja tuo N-vuotta on paljon pidempi aika kuin monen muun maalaisilla. Mun oma arvelu on edelleen se, että tästä tän hetken sukupolvesta kuoriutuu lopulta ihan samanlaisia top-4 sarjapelaajia useampia kuin edeltävistäkin sukupolvista. Mutta tossa vaan pitää odotella, että noi pelaajat on 29-31v että näkee mihin ne on menny. Ja toivoa että ne pysyy kunnossa toho saakka.

Mä pystyn vetämään tästä yhtäläisyydet laajemmin yhteiskuntaan. Ihan normaalin työkulttuurin puolella Ruotsissa on paljon suomea positiivisempi suhtautuminen työntekoon. Ja tässä ollaan aihioiden äärellä, jotka vaatii vuosia tai vuosikymmeniä kestävää kovaa työntekoa.

[Seseseko]

Suomessa on ja ei ole hyviä pelaajia. Meillä on Litmanen ja Hyypiä suurimpia tähtiä. Jotka tosin lopettivat viime aikoina. Nuorta valmentajaa kuten Lehkosuota kehittyy koko ajan. Samoin Nurmelaa ym. on erikoistilannevelhona. Kyllä tässä on mahdollisuuksia seuraaviin mm-kisoihin jopa. Em-kisapaikan luulisi olevan automaatio.

[murdock]

Mä pystyn vetämään tästä yhtäläisyydet laajemmin yhteiskuntaan. Ihan normaalin työkulttuurin puolella Ruotsissa on paljon suomea positiivisempi suhtautuminen työntekoon. Ja tässä ollaan aihioiden äärellä, jotka vaatii vuosia tai vuosikymmeniä kestävää kovaa työntekoa.

Palkkatyö ja tavoitteellinen harjoittelu eivät nyt liity toisiinsa yhtään millään tavalla.

[Triangelikostaja]

Toki maajoukkue on aina maajoukkue, että voi olla vaikka miten hyviä pelaajia mutta joskus se toimivan sapluunan keksiminen on vaikeaa. Esim Ruotsi pelannut nyt viime aikoina surkeasti vaikka noilla on ties miten hyviä pelaajia.

[Papin]

Mä voin kertoa, että tietynlainen erojen leviäminen käsiin näkyy myös olumppialaisten, niin kesä kuin talvi olumppialaisten osalta. Ainoat lajit missä suomella menee hyvin on formulat ja ralli jos verrataan ruottiin ja norjaan. Toki siis suomi on vaikka jääkiekossa selvästi parempi kuin norja, koska lätkällä ei oo oikein minkäänlaista asemaa lajina norjassa, mutta silti norjassa lätkän käyrä on ylöspäin ja suomessa alaspäin.

En ole tästä eri mieltä, mutta lisätään nyt listaan toki sisäpalloilulajit koripallo ja lentopallo. Niissä Suomi on selkeästi mainittuja naapurimaita edellä tällä hetkellä.

Juniorikeskustelussa päädytään yleensä tässäkin otsikossa pohtimaan kolmea asiaa, joista ei taida juurikaan olla selkeää dataa saatavilla. Ensimmäinen osa-alue on se, saadaanko parhaat liikunnalliset lahjakkuudet jalkapalloon (tai muihin kilpaileviin lajeihin), vai viekö jääkiekko liian suuren osan ikäluokkien urheilullisesti parhaasta aineksesta.

Toinen osa-alue ovat sitten olosuhteet ja valmennus, jotka ovat kehittyneet viime vuosikymmeninä.

Kolmas osa-alue on tietysti urheilullisesti lahjakkaan ja hyvin valmennetun juniorin oma halua tehdä joukkueharjoitusten ulkopuolella kaikki se työ, mitä huipulle pääseminen vaatii. Ja siis ennen kaikkea se, miten ympäroivä yhteiskunta ja yhteisö tukevat tätä.

Näin ollen pelaajakehitys on kokonaisuus, jossa kahteen tekijään vaikuttaa kulttuuri ja lajin asema, brändi, joiden muuttaminen on hidasta työtä (esim. Unkari-tappion haavat ja sen aiheuttama mainehaitta umpeutuivat vasta 20 vuotta myöhemmin kisapaikan myötä). EM-kisapaikan nostattama huuma oli hetki, jossa jääkiekko todella haastettiin, mutta nyt asetelmat ovat palanneet jotakuinkin ennalleen. Pitkässä perspektiivissä suuren yleisön silmissä suomalaiset jääkiekkoilijat ovat maailmanmestareita, suomalaiset jalkapalloilijat luusereita.

Seurat ja valmennus saavat eniten rapaa niskaansa, vaikka ne voivat vaikuttaa suoraan oikeastaan hyvin kapeaan osaan tätä kokonaisuutta.

[erno]

Mutta näissä.on maakohtaisia eroja. Ruotsissa jääpallo, käsis ja sähly on suositumpaa ku lentis tai koris.

[Triangelikostaja]

Juniorikeskustelussa päädytään yleensä tässäkin otsikossa pohtimaan kolmea asiaa, joista ei taida juurikaan olla selkeää dataa saatavilla. Ensimmäinen osa-alue on se, saadaanko parhaat liikunnalliset lahjakkuudet jalkapalloon (tai muihin kilpaileviin lajeihin), vai viekö jääkiekko liian suuren osan ikäluokkien urheilullisesti parhaasta aineksesta.

Mun mielestä on ihan päivän selvä asia, että jalkapallo ei ole ensisijainen laji kun se lahjakas nuori alkaa harrastamaan. Jos nyt miettii viime aikojen suomalaisia jalkapallotalentteja, niin fysiikkansa puolesta urheilullisesti lahjakkaaksi laittaisin ainoastaan Benjamin Källmanin. Missä on ne 190 cm pitkät lahjakkaat jannut jotka osaa myös pelata jalkapalloa? Okei nyt ihan viime vuosina on noussut nuorissa, ja toppareitakin on nyt lupaavia joilla on raamit kunnossa. Mutta yleisesti tässä on annettu valtavasti muille pohjoismaille etumatkaa.

Ja eikö jalkapallo ole kaikissa muissa pohjoismaissa selvästi se suosituin laji? Ehkä jossain tietyillä paikkakunnilla vaikka käsipallo on tosi suosittua, mutta Suomessa edelleen yleisesti jääkiekko on se suosituin laji mitä urheilullisesti tavoitteelliset nuoret päätyy harrastamaan. Ruotsissa on tietysti paljon enemmän harrastajia mutta väkilukukin on tuplat.

Ja tuo näkyy niissä lisenssin omaavien pelaajien määrässäkin. Norjassa muistaakseni poika- tai miespelaajia on noin tuplat siihen mitä Suomessa, ja maat on saman kokoisia. Toki ei käy tekosyyksi miten Islanti on pärjännyt niin hyvin olemattomalla massallaan.

[erno]

Palkkatyö ja tavoitteellinen harjoittelu eivät nyt liity toisiinsa yhtään millään tavalla.

En muelestäni viitannut tuossa pelkästään palkkatyöhön. Kävin nopeasti forkkaa läpi ja 50h+ työviikkoa tekevistä yrittäjistä käytettiin laajalti terminologiaa joka on lähinnä painokelvotonta. Vastaavalla tavalla uskallan väittää että jos meillä on skidi joka painaa huippufutiksen vaatimia määriä eli jalitsua 20h/viikko+ ja muuta liikuntaa 10h+ niin puhutaan ennemmin lasu-hommista kuim kehutaan

[murdock]

En muelestäni viitannut tuossa pelkästään palkkatyöhön.

Vielä vähemmän tavoitteellinen harjoittelu vertautuu yrittäjyyteen.

[zlatanin nuttura]

Ainoat lajit missä suomella menee hyvin on formulat ja ralli jos verrataan ruottiin ja norjaan.

Aktshually siellä just nyt rallissakin norjalais-ruotsalainen janari kyykyttää härmän poikia 100-0

[Tsei Tsei]

Mutta näissä.on maakohtaisia eroja. Ruotsissa jääpallo, käsis ja sähly on suositumpaa ku lentis tai koris.

Koria on kuitenkin sinänsä hyvä vertailukohta, sillä sinne on luotu ihan oma systeeminsä tuottamaan pelaajia. Toki Markkanen ja Muurinen ovat toisen polven pelaajia, joiden osalta työtä on tehty hirvittäviä määriä omatoimisesti. Mutta sitten meillä on myös euroliigaa pelaava Jantunen.

Ja tytöissä on sitten menty systeemipohjaisesti tietyllä identiteetillä, jossa urheilullisuus on keskiössä. Ja ollaan aikaisemmin tunnistettu lahjakkuus Kuier, joka on noussut korkealle tasolle. Kyllähän futiksella olisi mahdollisuuksia tehdä jotain tällaisia ratkaisuja ja tuottaa sitä kautta parempia pelaajia ja joukkueita. Pientä parannusta on tässä nähty ja tietysti Lehkosuota voi pitää tuollaisena systeemivalmentajana.