Tosiaan Suárez ja Neymar ovat löytäneet toisiaan paremmin kuin viime kaudella, mikä on erinomaista. Yhteispelaaminen on selvästi kehittynyt. Nyt Neymar löytää Suárezin eikä pelkästään Suárez Neymaria, kuten viime kaudella oli oikeastaan sääntönä. Enkä jaksa uskoa, että Messin paluu voisi kaksikon yhteispeliä häiritä niin, ettei Neymar ja Suárez enää löydäkään toisiaan. Messin palatessa oikea laitakin palaa taas oikeasti vaaralliseksi, kun nyt Munirin tai Sandron kanssa todellista vaaraelementtiä vastustajalle ei oikealla ole. Ja toisaalta, lopulta ainakin näin kannattajan näkökulmasta se on aivan sama kuka löytää kenet, kunhan joukkueen pelaaminen toimii, peli on näyttävää ja voittoisaa.
Messin kiukuttelu olisi teoreettisesti mahdollista, jos joukkueella alkaisi esim. Klassikosta jokin käsittämätön tuloksellinen ja pelillinen pidempään jatkuva alamäki. Mutta toistaiseksi on vaikea uskoa, että joukkue joutuisi todelliseen kriisiin. Jopa mahdollinen Klassikko-tappio voitaisiin laittaa Messin poissaolon/puolikuntoisuuden piikkiin ja usko syksyä paremmasta keväästä ei edelleenkään olisi hävinnyt mihinkään. Messin ja Luis Enriquen välit vaikuttavat viime kevään pokaalisateen myötä varsin lämpimiltä. Kunnioitusta tuntuisi olevan molemmin puolin eikä Messi varmastikaan pane pahakseen omaa rooliaan oikean laidan, 10-paikan ja keskikentän välimaastossa Neymarin ja Suárezin häärätessä pääasiassa ylempänä. Messin ollessa kentällä peli pyörii enemmän tai vähemmän Kirpun ympärillä, mikä on suunnilleen parasta, mitä Barcelonalle on tapahtunut sitten Cruyffin astumisen seuraan. Sekä Neymar että Suárez vaikuttavat riittävän nöyriltä ja tervejärkisiltä kavereilta (Messin ohella).
Jos viime keväänä Kirppu olisi hautonut palloa ja yrittänyt jatkuvasti yksin, Suárez olisi purrut vastustajaa ja Neymar olisi turhautunut jatkuvasti laidallaan, kun ei saa palloa, ymmärtäisin syyt huolestumiseen. Mutta kun asiat menivät aivan toisin: Messin löysi jatkuvasti syötöillään sekä Suárezin että Neymarin, minkä lisäksi Kirppu itse pystyi astumaan maalintekoon yleensä silloin, kun joukkue sitä eniten tarvitsi. Kun Messi on kentällä, Neymarin rooli luovuuden osalta puolittuu ja linjan taakse tehtävien pystyjuoksujen määrä tuplaantuu. Suárezin rooli pysyy oikeastaan vakiona oli Messi kentällä tai ei. Tietenkään jalkapallossa kaudet eivät ole toistensa veljiä, mutta vaikea silti on tällä hetkellä nähdä asioiden muuttuvan ainakaan vielä tämän kauden aikana niin, että hyökkäyskolmikon kemiat menisivät kuin napin painalluksesta joukkueen kannalta haitalliseen suuntaan...
Sid Lowehan taannoin kirjoitteli, että haastatteluissa Neymar ja Suarez melken koomisuuteen asti muistuttavat, että Messi on paras ja Barcelona-pravdan Virallisissa kuvissa kolmikko esiintyy yhdessä...
Toivottavasti kyse on muustakin kuin kulissista ja Messi(itse)keskeisyydestä.
Tuon voi tulkita myös niin, että Suárez ja Neymar haluavat pitää Kirpun spiritin korkealla ja siten edesauttaa nopeaa paranemista. Ymmärtävät kuitenkin, että joukkueen menestymisen kannalta on tärkeää, että Messi palaa 100% kuntoon niin pian kuin mahdollista. Ja toisaalta, mikään ei ole toistaiseksi myöskään viitannut siihen suuntaan, että kaksikko olisi väärässä, eli että Messi ei olisi maailman paras jalkapalloilija...
Terve kilpailuhenki kun tekisi hyvää eli Neymar ja Suarez yrittäisivät itsekin kukkulan kuninkaiksi jopa pikkaisen itsekkäästi. Nyt kaksikko on osoittanut olevansa murhaava duo ilman Messiä, joten toivottavasti jossain takaraivossa molemmilla (etenkin Neymarilla) on ajatus, että "hitsi, entäpä jos musta tulee parempi kuin Messistä ja vieläpä Barcelonassa samaan aikaan kun Messi pelaa".
Voi tuota kaksikon tiimihenkeä pitää hyvänäkin asiana, eli molemmat ovat sen verran joukkuepelaajia, ettei koe tarpeelliseksi olla välttämättä joukkueen ykköstähti, vaan mieluummin jakavat vastuuta ja kunniaa. On joukkueenkin kannalta parempi, ettei yhden pelaajan harteille aseteta liian paljon, ei etenkään kenenkään, jonka nimi ei ole Lionel Messi. Eleistä, ilmeistä ja tekemisestä päätellen Neymarilla ja Suárezilla on molemmilla hauskaa nykyisissä rooleissaan.
Se toki on totta, että Neymar ei välttämättä koskaan nouse joukkueen kiistattomaksi ykköstähdeksi Barcelonassa, ei ainakaan niin kauan, kun Messi on joukkueessa. Jos Neymar sitä haluaa seurajoukkueen puolella, tulisi hänen joskus vaihtaa seuraa. Maajoukkueen paidassa Neymar on toki saanut/joutunut jo nauttimaan siitä, miltä tuntuu kantaa ykköstähden ja koko kansakunnan paineita niskassaan. Vielä ei Neymar ole onnistunut tuota tekemään aivan niin menestyksekkäästi, että olisi mestaruuksia tai edes mitaleita brasseille tullut, mutta Neymar on vielä nuori.
Nyt kun Neymar on alkanut osumaan noista pilkuista, niin miten käy ku Kirppu palaa saikulta? Itsehän antaisin Messin kokeilla, ja mikäli menee puihin, niin sitten voisi mennä Neymarilla eteenpäin.
Neymar on tosiaan Rayo-ottelusta lähtien vetänyt pilkut lyhyellä vauhdilla, mikä on toistaiseksi toiminut mainiosti. Eiköhän Messi palaa vetovastuuseen myös tuolla saralla, kunhan palaa ensin otteluvahvuuteen, mutta en myöskään poissulkisi sitä vaihtoehtoa, että Messi antaa jatkossa myös Neymarille mahdollisuuksia laukoa pilkkuja varsinkin, jos Messillä itsellä ei uppoa. Onhan Kirppu jo urallaan antanut mm. Eto'on, Zlatanin ja Neymarin vetää pilkkuja, mutta varsin usein on käynyt niin, etteivät kyseiset herrat ole vuoroillaan onnistuneet, joten sen myötä Messi on aina palannut itse vetovastuuseen...
Kyllähän siellä varmaan yritetään pelata niin varman päälle varovaisesti, ettei Messi ala taas kiukutella. Kauhuskenaario on se, että Messi haluaa varastetun valokeilan takaisin itselleen, vaatii päästä keskushyökkääjäksi ja Suarez joudutaan laittamaan laitapakiksi tai penkille. Kaikki kiitos ja kunnia Messille, mutta kyllähän tuo ylikorostaminen hieman pelon ilmapiiriltä haisee.. No, parhaalla on oikeus olla myös hieman vaikea.
Kuten sanottua, en näe tai usko, että Barcelonan pukuhuoneessa kukaan ajattelee tai näkee asiaa näin. Kun Messi on viimeksi kiukutellut viime tammikuussa, oli joukkue pelillisessä kriisissä, oli seurassa vallitseva poliittinen tilanne selvitettävä pakottamalla seura suunniteltua nopeampiin vaaleihin, oli takana syksy täynnä Luis Enriquen ihmeellisiä päätöksiä, ja vähemmän vakuuttavia peliesityksiä eikä Messin ja Enriquen välit olleet päässeet kehittymään nykyiseen positiivisempaan pisteeseen. Nyt takana on voitettu tripla, mikä on kasvattanut niin Enriquen luottamusta Messiin kuin Messin luottamusta Luchoonkin. Sitä paitsi en usko, että Messi edes välttämättä itse haluaisi takaisin keskushyökkääjäksi/vale-ysiksi pysyvästi, koska tuossa roolissa hän ei saisi Blaugranan nykyisen keskikentän vuoksi (taitovaje verrattuna 2008-2011) olla pallollisena läheskään riittävästi ja toisekseen Kirpun räjähtävyys ei ole enää ihan samalla tasolla kuin 22-vuotiaana ja sen hän tietää itsekin.
Ovathan Neymar ja Suarez olleet kovassa vireessä, mutta rehellisesti ainut vaikea peli ilman kirppua on ollut Sevilla vieraissa ja siitä tuli tappio...
Noo kyllä tuohon hankalampien pelien kategoriaan voi Getafe-vieraspelin ja Leverkusen-kotipelinkin laskea, kuten myös sunnuntain Villarreal-kotipelin. Klassikko on pelinä toki aivan omassa kategoriassa ja koska Blaugranalla ei ole viime aikoina ollut läheskään yhtä isoja testejä (ja Real Madridia on samaan aikaan testattu mm. PSG:n voimin), on tällä hetkellä enemmän tai vähemmän arvoitus, miten Barcelonan puolustuspelaaminen tulee toimimaan, pärjääkö keskikenttä ja pystyvätkö Neymar&Suárez loistosuorituksiin myös Klassikossa...
