• FutisForum2 - JalkapalloFutisForum2 - Jalkapallo
Päävalikko

Saksan futis - yleiskeskustelu

Aloittaja Erzgebirge, 18.08.2006 klo 11:37:41

0 Jäsenet ja 3 Vieraat katselee tätä aihetta.

Dortmunder

#750
Lainaus käyttäjältä: Aapinen - 04.03.2008 klo 12:03:24
Pienaarista luulisi kuitenkin irtoavan aika mojova korvaus, sen verran hyvää jälkeä on tehnyt Evertonissa  :ylos:

Pienaarin siirtosumma tulennee pyörimään komen miljoonan euron paikkeilla. Steven on jo sanonut, ettei halua BVB:hen palata, vaan haluaisi Evertoniin pysyvästi ja lainasopimuksessa oli muistaakseni osto-optio kolmesta miljoonasta, eli riippuu nyt täysin Evertonista, käyttävätkö he osto-optionsa.

Ja jos finaalipaikka Bayernia vastaan varmistuu ja europelipaikka on varma, kuittaa seura sponsoreilta 5-6 miljoonan euron europeleihinpääsybonuksen. Eli lähitulevaisuudessa tuloja voisi saada noin yhdeksän miljoonan euron edestä, mikäli kaikki sujuu kuten toivoa sopii.

Edit: Unohtui sen verran, että Tamas Hajnalin siirto sitten syönee tuosta voitosta saman tien noin 1,5 miljoonaa euroa.

Edit2: Toivottavasti Bild on normaalilla journalistisella tasollaan ja on vain keksinyt sivuntäytettä, eikä BVB ole oikeasti havittelemassa FCB:n Daniel van Buytenia ja Chelsean Khalid Boulahrouzia tai muuten katoavat nuokin tulot saman tien ja tämäkin tilikausi saadaan minusmerkkiseksi.

Edit3: Korjattu van Buytenin seura nykyiseksi.

schlander

Lainaus käyttäjältä: Dortmunder - 04.03.2008 klo 15:16:58
eikä BVB ole oikeasti havittelemassa HSV:n Daniel van Buytenia

???

Kyllähän Daniel ihan Bayernissa vielä pelaa. Minun puolesta saatte kuitenkin miehen...

Dortmunder

Lainaus käyttäjältä: schlander - 04.03.2008 klo 15:43:35
???

Kyllähän Daniel ihan Bayernissa vielä pelaa. Minun puolesta saatte kuitenkin miehen...

Oops... moka... Jep, Bayernin pelaajia hän onkin. En seuraan sen enempää kiinnittänyt juttua lukiessa huomiota ja jäi vain jutun kuvasta mieleen van Buyten ja Doll HSV:n väreissä.

Dieter Bohlen

Felix Kroosille :ylos: :tuoppi:!

Junnu ei halua lähteä isoveljensä tapaan huoraamaan etelään [ainakaan vielä], vaan jää Rostockiin Hansan riveihin!

Takatukka

Lainaus käyttäjältä: Dieter Bohlen - 07.03.2008 klo 16:09:14
Felix Kroosille :ylos: :tuoppi:!

Junnu ei halua lähteä isoveljensä tapaan huoraamaan etelään [ainakaan vielä], vaan jää Rostockiin Hansan riveihin!

Kyllä sen huomaa, ettei kaveri ole onnekseen Derkkulassa syntynyt.

Derkkulasta sen verran, että Dresdeniä uhkaa konkurssi. Taas kerran.

suur-saksa

Jos Dynamo menee konkurssiin niin hyvä niin. Jää jäljelle ne seurat jotka vaalivat todellisten joukkeiden perinteitä tai sitten ei jää mitään. Suur-Saksan viimeinen mestarihan oli SC Dresden ja tämäinen lafka taitaa olla aika syvällä edelleenkin...

Dieter Bohlen

Lainaus käyttäjältä: Takatukka - 07.03.2008 klo 16:51:02Derkkulasta sen verran, että Dresdeniä uhkaa konkurssi. Taas kerran.

Sieltä kuulemma puuttuu €1.2M seuran kassoista, tai jotain vastaavaa. Se on suhteutettunakin aika pientä verrattuna niihin summiin, joita on esimerkiksi BxBn ja Kaiserslauternin kohdalla pyöritelty...

Kakkosligasta tuttu Darmstadt 98 taas on hakeutunut konkurssiin. Tällä hetkellä seura on Oberliga Hessenin sarjakärki, eli olisi nousemassa Regionaliin, mutta tällä tapaa ne haaveet on nopeasti haudattu.

Takatukka

Lainaus käyttäjältä: Dieter Bohlen - 07.03.2008 klo 17:07:21
Sieltä kuulemma puuttuu €1.2M seuran kassoista, tai jotain vastaavaa. Se on suhteutettunakin aika pientä verrattuna niihin summiin, joita on esimerkiksi BxBn ja Kaiserslauternin kohdalla pyöritelty...

Paljonkos Dortmundilla oli parhaimmillaan velkaa... 200 miljoonasta muistaisin olleen puhe. Dresdenissä on kyse paljon yksinkertaisemmasta - tulot on arvioitu liian suuriksi ja menot liian pieniksi, minkä seurauksena rahat ovat lopussa. Lehdistö puhuu jostain sponsorista, joka vetäytyi viime hetkellä (Gazprom?) ja nyt odotellaan että kaupunki londaa tuon puuttuvan summan. Kaiken kaikkiaan koominen tilanne, sillä uutta stadikkaa on odotettu vuosikaudet ja kun se nyt vihdoin on nousemassa, menettää seura tuloja kun peleihin ei voida ottaa kuin 9000 henkeä. Nyt se sitten johti tällaiseen tilanteeseen.

suur-saksa

Olen edelleen sitä mieltä että DDR:n mentyä konkurssiin, olisi pitänyt heti palautaa (siis futiksesta kyse) muinaiset Regionalligat jotka oli lopetettu 2.BL:n perustamiseen 1974.

Siis oltaisiin palautettu neljä Regional (Zonen, Ober ties millä nimellä sitten halutaan) liigaa joista yksi olisi ollut entinen DDR:n Oberliga eli pääsarja.

Tämä suhteellisen sopiva taso jossa liikevaihto ja talous olisi riittänyt alueellsesti hyvin ja neljä Oberliga/Regional voittajaa (siis entisen DDR:n mestari silloin Hansa Rostock yksi kolmen läntisen seuran lisäksi) olisi noussut 2.BL:aan kaudeksi 1991/92.

Mutta mitä vielä. Tehtiin täysin toisin. Saksan liiga jatkui kuin mitään ei olisi tapahtunut eli 18 Bundesliga seuraa nousi ja putosi normaali käytännön mukaan ja 2 parasta DDR-sarjasta (Hansa ja DD) pääsivät 1991/92 ylimääräisinä joukkueina 1.BL:aan...

Mitään realistisia mahdollisuuksia ei ollut pitää tasoa tai budjettia tasapainossa, joten seuraus oli syöksykierre. 2.liigaan otettiin kuusi derkkua ja sekin taso oli liian kova ja rahaa ei seuroilla ollut varastossa yhtään tappioita varten siis omaa pääomaa mitä realisoida jos huonosti menisi.

DDR:n alue ei siis koskaan toipunut moisesta ansiottomasta arvonnoususta ja kun neljä Regionalligaa lopulta 1994/95 palautettiin, oli sekin jo liian myöhään. 2000/01 jälkeen jouduttiin tämäkin puolittamaan kahteen Regionaliin eli nykyiseen 3.RL:ään, jossa ei pahemmin derkkuja ole siinäkään.

Ensi syksynä alkaa 3.BL yksilohkoisena, joten helvetin pitkän tien täysin kyykkyyn hakattu DDR-alue joutuu käymään jos edes kuvitteellisessa tulevaisuudessa pääsevät joka sarjatasolla edes lähellekään noin 20-25% edustusta joka oli ilman Berliniä ja koko Gesamt-Berlinin kanssa noin 25% osuuteen.

Poliisimestari Sisu

#759
Lainaus käyttäjältä: suur-saksa - 07.03.2008 klo 17:06:18
Jos Dynamo menee konkurssiin niin hyvä niin. Jää jäljelle ne seurat jotka vaalivat todellisten joukkeiden perinteitä tai sitten ei jää mitään. Suur-Saksan viimeinen mestarihan oli SC Dresden ja tämäinen lafka taitaa olla aika syvällä edelleenkin...

Sinultahan niitä todellisia joukkeja irtoaa oikein liukuhihnalta, mutta mitä jos pidettäisiin nämä otsikot asiallisina ja sinä menisit vuodattamaan traumojasi Führerin perikadosta jollekin muulle - enemmän tai vähemmän pehmustetulle - osastolle.

Edit: Dynamo Dresdenistä kupattiin länsiseuroihin sen verran pelimiehiä, että jos seura olisi saanut heistä läheskään käyvän korvauksen, sillä ei olisi ollut missään vaiheessa hätäpäivääkään - tuskin se olisi lähtenyt yksin tein Dortmundin lailla tavoittelemaan kuuta taivaalta. Dynamon alasajo on melkoinen häpeätahra, jonka pitäisi antaa rahat liiveihinsä käärineen puliveivarin lisäksi muutamalle BL:n kärkiseurallekin ajattelemisen aihetta. Olihan se toki poliittinen päätös, ja siksi nämä kaikki rohmutkin tekivät vain velvollisuutensa.

Saksakin saa kiittää Dynamoa ainakin vuoden 1996 Euroopan mestaruudesta.

suur-saksa

Ehkä Dynamo aloittaa ensi vuonna sitten 13. sarjatasolta. Minulle se sopii. Ja sitäpaitsi Hitler ei ollut futiksesta juuri kiinnostunut. Dresden toivottavasti joskus nousee mutta ilman mitään ryssäpolttimoita.

schlander

#761
Lainaus käyttäjältä: Poliisimestari Sisu - 07.03.2008 klo 18:14:53
Saksakin saa kiittää Dynamoa ainakin vuoden 1996 Euroopan mestaruudesta.

Kyllä Saksa oikeutetusti olisi voittanut muutenkin. Jalkapallo on joukkuepeli. Sammer toki upea pelaaja.

suur-saksa

Ja sodanjälkeisen Saksan futismaajoukkue ei ole ollut DDR siis derkkupelaajista kiinni heidän menestyminen hevosen paskaa. Se että saavutuksissa liittotasavallalla on jonkin verran komeampi jakso 1949-90 kuin 1991- johtuu osin siitä, että joukkueita oli sodan jälkeen vähemmän ja kilpailuissakin oli vähemmän joukkueita jotka lopputurnauksessa aloittivat. Ts. mestaruuteen riitti vähempi pelimäärä kuin nykyisin.

DDR:n maajoukkueen lakkauttamisen jälkeen, vain jotkut pelaajat pääsivät ylipäänsä Saksan maajoukkueeseen, vaikka mitään katkoa ei syntynyt kuten Kolmannen valtakunnan Saksan ja liittotasavallan kohdalla jossa oli peräti kahdeksan vuoden katko. Silti ainakin neljällä Saksan pelaajalla oli maaotteluita ennen ja jälkeen sodan.

Yksikään Kolmannen valtakunnan aikainen maajoukkuepelaaja ei koskaan pelanut DDR:n maajoukkueessa ja DDR-alueelle jäänyt Helmut Schönkin vaihtoi leiriä siten että ensin Saarlandin maajoukkueen valmentajaksi ja sieltä Saksan maajoukkueen kun Reichs-/Bundestrainer Sepp Herberger lopetti.

Ja mitä yleensäkin tulee DDR:n tasoon "ammattikentillä", niin se oli todella surkea jos verrataan siihen miten massiivisesti derkkulaiset panostivat "muu urheiluun" ylipäänsä. Lähinnä Olympiafutis niin kauan kuin "amatöörit" saivat siellä mellastaa oli kiinnostava kohde ja kun Saksalla oli yhteinen Olympiajoukkuekin, niin derkkulaiset saivat edustaa Saksaakin Tokion Olympiakisoissa 1964 joka tietenkin oli silloin vielä tunnustamattomalle maalle valtava "huomionosoitus".

Lopulta myös Kansainvälinen Olympiakomitea suostui antamaan DDR:lle oman Olympiajoukkueen, samalla tavoin kuin eri lajiliitot olivat jo 1950-luvulla tehneet. Euroopan ja maailman jako 1965 näytti aika pysyvältä.

Jossain määrin ehkä on ollut sattumaa se, että juuri Saksan MM-kisoissa 1974 myös DDR panosti ehkä vimmatusti päästäkseen juuri niihin kisoihin "kiukuttelemaan" jossa heidän omalle kansalle tai siis valtioderkkulaisille saatiin näyttävin mahdollinen paikka osoittaa Honecker -hallinnon suuria "saavutuksia" kilpailussa Saksan liittotasavallan kanssa.

Hupaisaa toki se, että DDR voitti Saksan 1:0 Hampurissa, mutta Saksan liittotasavalta voitti kuitenkin kotikisoissa mestaruuden ja keskeisin asia oli juuri se, että DDR "auttoi" ehkä tyhmyyttään tai sattumalta Saksan helpompaan kaavioon joka mahdollisti sen mestaruuden.

Los Angelesin Olympiaboikotin jälkeen 1984 verraten nopeasti DDR:n maajoukkueen taso romahti ja vajosi Euroopan yläpuoliskosta keskikastiin ja vain harvoissa maaotteluissa oli ilonaiheita 1984-90 välillä.

Ja itsestään oli selvää se, että Saksan maailmanmestarijoukkue 1990 ei parempaa joukkuetta saa, vaikka miten hyvät kyvyt DDR:stä päästettiin kisojen jälkeen muutamin pelaajin maajoukkueeseen. Lähinnä rutiinilla ja sisulla Saksa otti EM-hopeaa 1992 jotka oli muutamalle derkkulaiselle ensimmäiset elämänsä arvomitalit (FC Magdeburgin pelaajat 1974 olivat tosin voittaneet ECVC:n mutta heidän peliura oli jo ohitse)

Ja ensimmäinen muutamalle pelaajalle sattui vielä Englannin kisoissa se elämänsä ainoa mestaruus eli EM-kulta 1996, jotka jäivät harvinaisiksi sellaisille kuten Sammer ja muutama muu. Derkkulaiset lähinnä olivat heikennys Saksan maajoukkueessa vähän samalla tavalla kuin Itävallan liittaminenkin 1938, koska valtiojärjestelmät ja harjoitusmetodit olivat niin kaukana toisistaan, ettei niistä nopeasti mitään yhteisjoukkuetta saa.

Tilanne on yleensä niillä uusilla itsenäisillä joukkueilla täysin päinvastainen. Näyttämisen halu ja ME-tunne ovat oikeastaan 12. pelaaja kentällä joka on monien maajoukkueiden kohdalla näkynyt kuten Slovenia, Kroatia, Latvia jne ihan viime aikoinakin.

No onneksi DDR alkaa olla kaukana historiassa ja kuten toisessa yhteydessä totesin, ehkä Tony Kroosista tulee viimeinen DDR:ssä syntynyt Saksan maajoukkuepelaaja aikanaan kun historiaa vielä vähän aikaa eletään.

Poliisimestari Sisu

Lainaus käyttäjältä: suur-saksa - 08.03.2008 klo 11:04:51
No onneksi DDR alkaa olla kaukana historiassa.

Miten sen nyt ottaa, ainakin Natsi-Saksa tuntuu edelleenkin elävän monien nettikirjoittelijoiden tajunnassa, joten en pitäisi mitenkään mahdottomana sitäkään, että jollakin koillisen kolkalla kyberuniversumin joku pien-saksa jaksaa hehkutella derkkulaa maailman tappiin.

Shefki Wilson

Lainaus käyttäjältä: suur-saksa - 08.03.2008 klo 11:04:51
Ja ensimmäinen muutamalle pelaajalle sattui vielä Englannin kisoissa se elämänsä ainoa mestaruus eli EM-kulta 1996, jotka jäivät harvinaisiksi sellaisille kuten Sammer ja muutama muu. Derkkulaiset lähinnä olivat heikennys Saksan maajoukkueessa vähän samalla tavalla kuin Itävallan liittaminenkin 1938, koska valtiojärjestelmät ja harjoitusmetodit olivat niin kaukana toisistaan, ettei niistä nopeasti mitään yhteisjoukkuetta saa.

Niin Itävallallahan oli 30-luvulla kovempi jengi kuin Saksalla. Sitten pitää vielä kysyä, että millä helvetin konstilla esim. Sammer Saksan maajoukkuetta heikensi?

BVB

Lainaus käyttäjältä: Shefki Wilson - 08.03.2008 klo 12:53:36
Sitten pitää vielä kysyä, että millä helvetin konstilla esim. Sammer Saksan maajoukkuetta heikensi?


Mikäli Sammeria pitää heikennyksenä, olisi ehkä aika tarkistaa asenteitaankin hieman.

Tietääkö kukaan minkälainen rahanjakojärjestelmä on Bundesliigassa, esim. palkintorahojen suuruudet sijoitusten mukaan kiinostaisivat.

suur-saksa

Lainaus käyttäjältä: Poliisimestari Sisu - 08.03.2008 klo 12:43:22
Miten sen nyt ottaa, ainakin Natsi-Saksa tuntuu edelleenkin elävän monien nettikirjoittelijoiden tajunnassa, joten en pitäisi mitenkään mahdottomana sitäkään, että jollakin koillisen kolkalla kyberuniversumin joku pien-saksa jaksaa hehkutella derkkulaa maailman tappiin.

Kleindeutsch on juuri se Saksa joksi Preussi sen on aina halunutkin, eli katolinen Itävalta pois Saksasta. Poliisimestari Sisu lukeepi vain sitä historiaa vähän uudelleen ja tulee tänne sitten apinoimaan kun on ensin tutustunut historiaan.

Jos joku elää Natsi-Saksassa niin eläkööt ihan rauhassa, minä en enkä aio koskaa elääkään. Sama koskee DDR:n väkeä.

suur-saksa

Lainaus käyttäjältä: Shefki Wilson - 08.03.2008 klo 12:53:36
Niin Itävallallahan oli 30-luvulla kovempi jengi kuin Saksalla. Sitten pitää vielä kysyä, että millä helvetin konstilla esim. Sammer Saksan maajoukkuetta heikensi?

Ainoa arvomatsi jonka Saksa - Itävalta pelasivat 30-luvulla oli MM-pronssi 1934 jonka Saksa voitti 3:2. Katsohan uudelleen ne historiat.

straiter

Lainaus käyttäjältä: suur-saksa - 08.03.2008 klo 21:08:25
Kleindeutsch on juuri se Saksa joksi Preussi sen on aina halunutkin, eli katolinen Itävalta pois Saksasta. Poliisimestari Sisu lukeepi vain sitä historiaa vähän uudelleen ja tulee tänne sitten apinoimaan kun on ensin tutustunut historiaan.

Jos joku elää Natsi-Saksassa niin eläkööt ihan rauhassa, minä en enkä aio koskaa elääkään. Sama koskee DDR:n väkeä.

Saisiko tästä jotain tilastoa?

Ja mitä tilastoihin tulee, olen tutkinut tarkasti olkapäätilastoja ja se mikä siellä on erikoista on se tosiasia, että pitää mennä peräti Erzgebirge Aueen asti löytääkseen viistovastajäniksen.

Vai onko edellämainittu täyttä paskapuhetta?

Shefki Wilson

Lainaus käyttäjältä: suur-saksa - 08.03.2008 klo 21:09:52
Ainoa arvomatsi jonka Saksa - Itävalta pelasivat 30-luvulla oli MM-pronssi 1934 jonka Saksa voitti 3:2. Katsohan uudelleen ne historiat.

No mutta kerrotko miten Sammer Nationalelfiä heikensi. Jäi nimittäin vielä epäselväksi.

suur-saksa

Lainaus käyttäjältä: Shefki Wilson - 08.03.2008 klo 21:18:53
No mutta kerrotko miten Sammer Nationalelfiä heikensi. Jäi nimittäin vielä epäselväksi.

Minusta oli melkein sama oliko hän siellä vaiko ei ollut. Jos ei olisi ollut, niin Sammerin tilalla olisi ollut joku toinen. Hyvän turnauksen hän tietenkin pelasi kuten koko Saksan joukkue. Saksan heikoin lenkki sitäpaitsi taisi olla niissä kinkereissä kapteeni Klinsmann sekä muut loukkaantuneet, mutta kaluston leveys riitti silti nipin napin ratkaisevilla hetkillä, kuten vaikka välierässä jossa Klinsi ei pelannut Englantia vastaan kentällä.

Poliisimestari Sisu

Lainaus käyttäjältä: suur-saksa - 08.03.2008 klo 21:08:25
Kleindeutsch on juuri se Saksa joksi Preussi sen on aina halunutkin, eli katolinen Itävalta pois Saksasta. Poliisimestari Sisu lukeepi vain sitä historiaa vähän uudelleen ja tulee tänne sitten apinoimaan kun on ensin tutustunut historiaan.

Jos joku elää Natsi-Saksassa niin eläkööt ihan rauhassa, minä en enkä aio koskaa elääkään. Sama koskee DDR:n väkeä.

Mutta jos ajatellaan, että olisinkin varsin hyvin perillä Saksan historiasta. Ja olisinkin halunnut vihjata, ketkä toteuttivatkaan Bismarckin hylkäämän Suur-Saksan?

Sen sijaan ymmärrän kyllä tuon pointtisi siitä, etteivät Itävallan ja DDR:n anschlussatut pelaajat päässeet oikein laajalla rintamalla vahvistamaan maajengiä, olivat he miten hyviä tahansa. Peli- ja pukukoppikulttuureissa on kuitenkin eronsa, jotka eivät aina maallikolle avaudu. Vaikka Sammer näyttikin Lotharille kaapin paikan, monille muille oli luvassa käsittämättömän pieni rooli.

suur-saksa

Tuskin kaapin paikasta oli kyse, vaan Matthäusin persoona ei sopinut loukkaantumisensa jälkeen enää egoilemaan Saksan joukkueeseen keväällä 1996. Ei olisi sopinut enää jatkossakaan MM-kisoihin 1998 ellei pari muuta pelaajaa liberon paikalta olisi loukkaantunut.

Matthäus aloitti sitäpaitsi penkiltä MM-kisat 1998 eikä Sammer ollut mitään kaappia sielläkään enää näyttämässä.

Toimivaa joukkuetta ei synny ellei joukkueessa ajatella samalla tavalla. Se on ehkä suurin syy miksi derkkupelaajien oli vaikea enää päästä maajoukkueeseen 1990 jälkeen. Sama oli muidenkin lajien maajoukkueissa. Jo pelkkä dopingsiilo poisti hankalimmat sivuun ja jäljelle jäi vähemmän siivottavaa.

Voisi kuvitella jos Helmut Kohl olisi luonteeltaan ollut samanlainen fanaatikko kuin Hitler oli, niin DDR olisi liitetty Saksaan "tyyppiä" päivässä sen kummemmin miettimättä mitä asukkaille tehdään. Berlinin muurin kaatumisesta 9.11.1989 DDR lakkautettiin aika hallitusti ja byrokratian vaatimalla nopeudella. Rajat auki, uudet vaalit, yhteinen raha, uudet osavaltiot siis liittomaat takaisin ja sitten lafka kiinni. Alle vuosi siinä meni, mutta maajoukkuetta ei tarvinut pilata jollain Hitlerkiintiöillä kuten Saksassa tehtiin 1938.

Erittäin todennäköisesti Saksa ja Ostmark olisivat erikseen päässeet molemmat ainakin puolivälierään, ja Saksa luultavasti välierään 1938. Hitlerin oma pakkomielle jostain Suur-Saksasta ja Germaanimytologiasta jonka monilta osin hän itse keksi sopivaksi, oli Ranskan MM-kisoissa 1938 Saksan surma.

Samaa virhetta Saksa ei joutunut enää 1990 tekemään vaan uusi joukku ehdittiin "heikentämään" hallitusti EM-kisoissa 1992. Hupaisaa on se, että sattumalta Saksa ja DDR oli arvottu samaan karsintalohkoon, josta DDR vetäytyi 1.kierroksen jälkeen. Ystävyysotteluna pelattiin DDR - Belgia tosin syyskuussa 1990 vielä eikä taulukkoihin sitä tietenkään merkitty.

Louhikkokoskettaja



http://www.bild.de/BILD/sport/fussball/2008/03/09/tor-revolution/deutscher-plant-tor-revolution,geo=3966096.html

Helmut E. Löhr on kehittänyt uudenlaiset maalikehikot, jotka testien mukaan lisäävät otteluiden maalimääriä. "More Goal" -mallin maalien tolpat ja ylärimat on muotoiltu uudella tavalla jolloin jopa 80 prosenttia kehikkoon osuvista laukauksista menee maaliin. Maalit ovat samankokoiset kuin aiemmatkin ja täyttävät FIFA:n sääntövaatimukset. Löhrin mukaan maaleja testataan toivottavasti piakkoin Bundesligassa.

edekingi

Lainaus käyttäjältä: Louhikkokoskettaja - 10.03.2008 klo 14:58:27
Helmut E. Löhr on kehittänyt uudenlaiset maalikehikot, jotka testien mukaan lisäävät otteluiden maalimääriä. Löhrin mukaan maaleja testataan toivottavasti piakkoin Bundesligassa.

::) Liekköhän noilla on tarvetta Mertesackereiden ja Naldojen dominoidessa pulustusta.