atletico1
Poissa
|
 |
Vastaus #25 : 08.01.2016 klo 01:02:56 |
|
Suomen maajoukkuepelaajat, siirtykää Saksan nelosdivariin! Ihan naurettava siirto kaikilla mittareilla.
|
|
|
|
fairgame
Poissa
|
 |
Vastaus #26 : 08.01.2016 klo 01:12:23 |
|
Hyvä siirto täältä kuupanhimmentäjien maasta, mut ei sit mihinkään steissille notkumaan!
|
|
|
|
petteri72
Poissa
Suosikkijoukkue: Liverpool
|
 |
Vastaus #27 : 08.01.2016 klo 03:04:42 |
|
Suomen maajoukkuepelaajat, siirtykää Saksan nelosdivariin! Ihan naurettava siirto kaikilla mittareilla.
Saksan regionalliga on pelitasoltaan hyvinkin Veikkausliigaan verrattava, sarjassa maksetaan parempaa palkkaa ja siellä on paremmat mahdollisuudet antaa näyttöjä. On tuo ammattipelaajauran kannalta kuitenkin parempi vaihtoehto kuin Veikkausliiga. Toki miehestä on sitten kiinni pystyykö lunastamaan mahdollisuudet.
|
|
|
|
Spangen
Poissa
|
 |
Vastaus #28 : 08.01.2016 klo 10:50:01 |
|
Saksan regionalliga on pelitasoltaan hyvinkin Veikkausliigaan verrattava, sarjassa maksetaan parempaa palkkaa ja siellä on paremmat mahdollisuudet antaa näyttöjä. On tuo ammattipelaajauran kannalta kuitenkin parempi vaihtoehto kuin Veikkausliiga. Toki miehestä on sitten kiinni pystyykö lunastamaan mahdollisuudet.
Hohhoijaa, siirtopolitiikan ja tasovertailun ammattilainen taas asialla. Regional-liigassa pelaa 90 nippua Waldhof Mannheimin kaltaisesta suurseurasta Illertisseniin. Ei Saksankaan taso niin laaja ole, että seurat sijoilta 57-147 ovat tasaisen kovia. Varmasti löytyy nippuja, jotka kepittävät Jaron tai Ilveksen ja ovat ammattimaisempia kuin Hifki, mutta ylivoimaisesti suurin osa noista 90 ei ole.
|
|
|
|
MARADONNA
Poissa
|
 |
Vastaus #29 : 08.01.2016 klo 11:06:13 |
|
Aika paljon tullut katsottua Regional liigan matseja ja väitän, että puolet on veikkausliiga tasoa ja loput Suomen ykkösen tasoa. Kyllä se taso vaan Saksassa on järkyttävän laaja. Mannheiminkin budjettiin yltää Suomessa vain HJK ja kyllä siellä melkoisia suurseuroja on Regionaalissa aika monta.
|
|
|
|
atletico1
Poissa
|
 |
Vastaus #30 : 08.01.2016 klo 14:19:47 |
|
Jääkiekossa nuorten maajoukkuepelaajat varataan (mahdollisesti) maailman parhaaseen liigaan numeroilla 1 ja 2. Jalkapallossa vastaavan maajoukkueen runkopelaaja siirtyy saksan neloseen ja ihmiset on fiiliksissä hyvästä siirrosta. On hetkiä jolloin usko suomifutikseen on kovalla koetuksella ja tämä on yksi niistä.
|
|
|
|
TheJns
Poissa
|
 |
Vastaus #31 : 08.01.2016 klo 14:32:45 |
|
Jääkiekossa nuorten maajoukkuepelaajat varataan (mahdollisesti) maailman parhaaseen liigaan numeroilla 1 ja 2. Jalkapallossa vastaavan maajoukkueen runkopelaaja siirtyy saksan neloseen ja ihmiset on fiiliksissä hyvästä siirrosta. On hetkiä jolloin usko suomifutikseen on kovalla koetuksella ja tämä on yksi niistä.
Paino sanalla varataan. Yhtälaillahan tässä yksi maailman huippusarjojen joukkue "varaa" Lassaksen.
|
|
|
|
Acquiesce
Poissa
Suosikkijoukkue: Deportivo Palestino, The Hibees
|
 |
Vastaus #32 : 08.01.2016 klo 14:44:17 |
|
Paino sanalla varataan. Yhtälaillahan tässä yksi maailman huippusarjojen joukkue "varaa" Lassaksen.
Tämä. Eihän kaikki Suomen kendoilijat suoraan sinne änäriin mene vaan joutuvat pelaamaan jenkkidivarissa (AHL?).
|
|
|
|
petteri72
Poissa
Suosikkijoukkue: Liverpool
|
 |
Vastaus #33 : 08.01.2016 klo 14:45:13 |
|
Ei Saksankaan taso niin laaja ole, että seurat sijoilta 57-147 ovat tasaisen kovia.
Toki tasoeroja on Saksassakin, mutta kyllä Saksan taso on Suomeen verrattuna valtavan laaja. Se johtuu siitä, että Saksassa on 15 kertaa enemmän asukkaita ja toisaalta Saksan jalkapallon pelaajakehitys Veikkausliigan minimitasolle arviolta 5-8 kertaa tehokkaampaa kuin Suomessa eli kovemmassa kilpailussa ja paremmassa valmennuksessa enemmän pelaajia kehittyy paremmalle tasolle. Tuosta ihan puhtaalla matematiikalla, jos Suomessa on noin 200-300 "Veikkausliigatason" pelaajaa, joista osa pelaa Veikkausliigassa ja osa ykkösessä, niin Saksassa niitä on sitten 75-120 kertaa enemmän eli 15000-35000. Kymmenien tuhansien ok tasoisten pelaajien massasta saadaan suuri määrä tasaisia joukkueita Regionalliga tasolle, varsinkin kun liki puolet Regionalligan joukkueista (isojen seurojen kakkosjoukkueet mukaan laskettuna) on täysammattilaisjoukkueita, joiden budjetit ovat usein useampia miljoonia. Toki osa joukkueista pelaa pienelläkin budjetilla, mutta ne ovat yleensä alueilla, joissa ok tasoisia pelaajia on tarjolla todella paljon eikä kaikille ok pelaajillekaan silloin riitä paikkaa ammattilaisena, vaan sitten pelataan talkoilla ja yritetään päästä vielä parempiin seuroihin.
|
|
« Viimeksi muokattu: 08.01.2016 klo 14:56:26 kirjoittanut petteri72 »
|
|
|
|
|
oman_elämänsä_sankari
Paikalla
Suosikkijoukkue: Lundgrens SK
|
 |
Vastaus #34 : 08.01.2016 klo 14:56:25 |
|
Jääkiekossa nuorten maajoukkuepelaajat varataan (mahdollisesti) maailman parhaaseen liigaan numeroilla 1 ja 2. Jalkapallossa vastaavan maajoukkueen runkopelaaja siirtyy saksan neloseen ja ihmiset on fiiliksissä hyvästä siirrosta. On hetkiä jolloin usko suomifutikseen on kovalla koetuksella ja tämä on yksi niistä.
Oisko pitänyt jäädä kotimaahan odottelemaan jos vaikka Chelsea signaisi? Eiköhän se, että nuori lupaava pelaaja pääsee valmennettavaksi laadukkaaseen organisaatioon ja kokeilemaan siipiään isommissa ympyröissä ole suomalaisen jalkapallon kannalta ihan hyvä juttu.
|
|
|
|
Spangen
Poissa
|
 |
Vastaus #35 : 08.01.2016 klo 14:56:57 |
|
Tuosta ihan puhtaalla matematiikalla, jos Suomessa on noin 200-300 "Veikkausliigatason" pelaajaa, joista osa pelaa Veikkausliigassa ja osa ykkösessä, niin Saksassa niitä on sitten 75-150 kertaa enemmän eli 15000-40000.
Lasken tästä puhtaalla matematiikalla, että jos kokoonpanoon nimetään 18 pelaajaa niin Saksasta löytyy vähintään 800 tai jopa 2200 joukkueellista Veikkausliiga-tason pelaajia. Näin ollen ei pelkästään Regional-liiga, mutta myös Oberliga ja Landesliga ovat Veikkausliigan tai vähintään Ykkösen tasoisia. Toki tasoeroja on Saksassakin, mutta kyllä Saksan taso on Suomeen verrattuna valtavan laaja. Se johtuu siitä, että Saksassa on 15 kertaa enemmän asukkaita ja toisaalta Saksan jalkapallon pelaajakehitys Veikkausliigan minimitasolle arviolta 5-8 kertaa tehokkaampaa kuin Suomessa eli kovemmassa kilpailussa ja paremmassa valmennuksessa enemmän pelaajia kehittyy paremmalle tasolle.
Dosenttitason analyysiä ei kyllä taida pystyä tieteellisin keinoin todistamaan...
|
|
|
|
ZZlatan
Poissa
|
 |
Vastaus #36 : 08.01.2016 klo 15:00:37 |
|
Tämä. Eihän kaikki Suomen kendoilijat suoraan sinne änäriin mene vaan joutuvat pelaamaan jenkkidivarissa (AHL?).
Samanikäiset Nuoret Leijona-kultamitalistit pelaavat monet Pohjois-Amerikan nuorten junnuliigoissa. Hyvä ja järkevä askel eteenpäin Lassasilta.
|
|
|
|
merihobu
Poissa
|
 |
Vastaus #37 : 08.01.2016 klo 15:02:14 |
|
Samanikäiset Nuoret Leijona-kultamitalistit pelaavat monet Pohjois-Amerikan nuorten junnuliigoissa.
Hyvä ja järkevä askel eteenpäin Lassasilta.
Taitavat ne nuorten kendomaajoukkueen suurimmat tähdet pelata kuitenkin kotimaisessa pääsarjassa. Jos nyt halusit heihin verrata.
|
|
|
|
ZZlatan
Poissa
|
 |
Vastaus #38 : 08.01.2016 klo 15:04:03 |
|
Taitavat ne nuorten kendomaajoukkueen suurimmat tähdet pelata kuitenkin kotimaisessa pääsarjassa. Jos nyt halusit heihin verrata.
Niin. Ja useampi pelaaja myös valinnut P-Amerikan junnuliigat kotimaisen pääsarjan sijaan.
|
|
|
|
petteri72
Poissa
Suosikkijoukkue: Liverpool
|
 |
Vastaus #39 : 08.01.2016 klo 16:06:15 |
|
Lasken tästä puhtaalla matematiikalla, että jos kokoonpanoon nimetään 18 pelaajaa niin Saksasta löytyy vähintään 800 tai jopa 2200 joukkueellista Veikkausliiga-tason pelaajia. Näin ollen ei pelkästään Regional-liiga, mutta myös Oberliga ja Landesliga ovat Veikkausliigan tai vähintään Ykkösen tasoisia.
Ihan riippumatta siitä kuinka moneen sataan tai tuhanteen Suomen Veikkausliigan jälkipään tai ykkösen kärkipään tasoiseen joukkueeseen Saksan jalkapallokehitys riittää, joka tapauksessa Saksassa on tarjolla valtavasti ihan hyviä jalkapalloilijoita. Toki ykkössarjoihin aina valikoituvat parhaat ja tuon tason pelaajista on aina niukkuutta, mutta vähän alempana on paljon pelaajia, joiden taidot ovat kovin lähellä toisiaan. Saksassa on massaa niin, että jos etsit nyt ensi kaudelle Saksassa maalivahtia, jonka palkka on vaikka 30-40000 euroa kaudessa, sinulla on valittavana kymmeniä vaihtoehtoja, jotka ovat usein jotain Thomas Dähne tai Daniel Örlund tasoa, nuorta tai vanhaa, omine heikkouksineen ja vahvuuksineen. Sama tilanne on jokaiselle pelipaikalle, Regionalligatasolle riittää joukkueisiin ehdokkaita, jotka ovat vielä huomattavan tasaisia. Jos pelaa huonosti tai ei sovi pelitapaan, Tim Väyrynenkin jää tuolla tasolla ulos jengistä, vaikka hyvin pelatessa voi pärjätä Saksan kolmosessakin. Mitä tuo tarkoittaa Suomalaiselle Veikkausliigasta maailmalle pyrkivälle pelaajalle? Jos ei ole poikkeuksellisen hyvä (vaikka malliin Joel Pohjanpalo tai Robin Lod), on kovin vaikeaa saada kunnon pelipaikkaa ulkomailta edes perustason ammattilaissarjasta ilman että pelaaja tunnetaan valmiiksi, vaikka taito olisi periaatteessa riittävä. Kun isojen maiden pienimmissä sarjoissa samantasoisia pelaajia on joka pelipaikalle tarjolla jonoksi asti, henkilökohtaiset ominaisuudet ja sopivuus joukkueeseen ratkaisee kenet loppujen lopuksi valitaan. Ja jos epäilyttää, onko Saksan ja Suomen jalkapallon pelaajatuotannon tehokkuudessa valtavaa eroa, kannattaa vähän katsoa, minkä verran vaikka Top 4 sarjojen tai vastaavien joukkueiden pelaajia on Saksasta tai Suomesta. Toki Saksalla on kotikenttäetuakin, mutta kyllähän sieltä löytyy kuitenkin satoja tuon tason pelaajia, kun Suomesta löytyy kolme (Lukas Hradecký, Roman Eremenko, Niklas Moisander). Ja eiköhän vastaava suhde jatku aika pitkälle alemmissakin sarjoissa. Saksa on sentään maailman kolmen parhaan jalkapallomaan joukossa (Brasilia, Saksa, Espanja) ja volyymi sen mukainen, kun taas Suomi on jalkapallokääpiö. Toisaalta kun vertaa Suomessa jääkiekon ja jalkapallon kykyä tuottaa pelaajia lajin absoluuttiselle huipulle tai edes lähelle sitä, on siinäkin iso ero. Toki jalkapallo on maailmanlaajuisesti todella paljon suositumpi laji, mutta jääkiekossa vähintään 500000 euron kausipalkkaan pääsee ehkä 100 suomalaista, kun vastaavan palkkatason Suomalaisia jalkapalloilijoita on kourallinen. Toki kilpailu on jalkapallossa kovempaa, mutta kyllä valtava ero on myös Suomessa jääkiekon ja jalkapallon juniorituotannon laadussa. Saksan ja Suomen jalkapallon juniorituotannon välillä on samanlainen tasoero ja sitten tietysti Saksassa on vielä 15 kertaa enemmän populaa.
|
|
« Viimeksi muokattu: 08.01.2016 klo 16:14:56 kirjoittanut petteri72 »
|
|
|
|
|
Tsei Tsei
Poissa
Suosikkijoukkue: Tampere United
|
 |
Vastaus #40 : 08.01.2016 klo 16:22:22 |
|
Taitavat ne nuorten kendomaajoukkueen suurimmat tähdet pelata kuitenkin kotimaisessa pääsarjassa. Jos nyt halusit heihin verrata.
Lassas ei taida olla U21-joukkueen suurimpia tähtiä, vaan on maalimäärästään huolimatta ennemmin vaarassa tippua penkille. Lassas on siis verrattavissa kakkoskentän kaveriin, vaikka Roope Hintziin, joka on 49. varaus. Muutaman vuoden päästä tiedetään sitten miten kummallakaan aukeaa ura ulkomailla.
|
|
« Viimeksi muokattu: 08.01.2016 klo 16:25:26 kirjoittanut Tsei Tsei »
|
|
|
|
|
Rikkiviisas
Poissa
|
 |
Vastaus #41 : 08.01.2016 klo 16:35:13 |
|
Jääkiekossa nuorten maajoukkuepelaajat varataan (mahdollisesti) maailman parhaaseen liigaan numeroilla 1 ja 2. Jalkapallossa vastaavan maajoukkueen runkopelaaja siirtyy saksan neloseen ja ihmiset on fiiliksissä hyvästä siirrosta. On hetkiä jolloin usko suomifutikseen on kovalla koetuksella ja tämä on yksi niistä. Voisitko kertoa mitä ideaa on vertailla lajia, jota pelataan tosissaan maissa, joiden määrä on laskettavissa yhden käden sormilla ja jossa on suunnilleen puolitoista erittäin kovatasoista sarjaa sellaiseen lajiin, jota pelataan tosissaan yli sadassa maassa ja kovatasoisia sarjoja on parikymmentä? Jos haluat uskollesi vahvistusta niin vertaa jalkapalloa seuraavaksi vaikka pesäpalloon: juuri kukaan ei päädy ulkomaille!
|
|
|
|
Hodari
Poissa
Suosikkijoukkue: Rahattomat perinneseurat
|
 |
Vastaus #42 : 08.01.2016 klo 16:35:48 |
|
On hetkiä jolloin usko suomifutikseen on kovalla koetuksella ja tämä on yksi niistä.
Nuori jätkä lähtee puolen vuoden lainalle laadukkaaseen organisaatioon ja hyviin olosuhteisiin, mikä tuossa nyt on niin huonoa? Parempi vaihtoehto olisi neppailla talvi Talin hallissa, höntsätä Liigacupia ja jäädä odottelemaan jos vaikka Chelsea signaisi?
? Parhaassa tapauksessa saa sopimuksen, vakuuttaa Kölnin ja nousee ykkösjoukkueen rinkiin parissa kaudessa. Tai sitten lainataan johonkin pienempään seuraan. Huonoimmassa tapauksessa palaa kesällä Suomeen yhtä kokemusta rikkaampana ja taatusti ainakin joillain alueilla kehittyneenä.
|
|
|
|
fairgame
Poissa
|
 |
Vastaus #43 : 08.01.2016 klo 18:05:25 |
|
Nuori jätkä lähtee puolen vuoden lainalle laadukkaaseen organisaatioon ja hyviin olosuhteisiin, mikä tuossa nyt on niin huonoa? Parempi vaihtoehto olisi neppailla talvi Talin hallissa, höntsätä Liigacupia ja jäädä ?
Parhaassa tapauksessa saa sopimuksen, vakuuttaa Kölnin ja nousee ykkösjoukkueen rinkiin parissa kaudessa. Tai sitten lainataan johonkin pienempään seuraan. Huonoimmassa tapauksessa palaa kesällä Suomeen yhtä kokemusta rikkaampana ja taatusti ainakin joillain alueilla kehittyneenä.
Just näin, suomalaiset menee sinne minne lähtötaso riittää. Sitten on itsestä kiinni miten kv-tasolle nousu nappaa. Aika harva (kuten Luke) osaa haasteesta nauttia. Suurimmalla osalla menee pakkotyöksi ja jätkät alkaa paineissa kutistua. Sitten pitää vaan taas löytää se oikea taso, jolla hommasta nauttii. On se vaikka harrastesarja.
|
|
|
|
törömömmö
Poissa
Suosikkijoukkue: Aina laadukkaan keskustelun puolella.
|
 |
Vastaus #44 : 08.01.2016 klo 19:23:55 |
|
Jos nyt kerran lätkään verrataan niin ne Suomi-junnut voitti just maailmanmestaruuden. Futiksessa on junnuissakin sen verran kilpailua, että Suomen U21-pelaaja ei ole maailman parhaan junnumaajoukkueen pelaaja.
|
|
|
|
fairgame
Poissa
|
 |
Vastaus #45 : 08.01.2016 klo 19:37:56 |
|
Jos nyt kerran lätkään verrataan niin ne Suomi-junnut voitti just maailmanmestaruuden. Futiksessa on junnuissakin sen verran kilpailua, että Suomen U21-pelaaja ei ole maailman parhaan junnumaajoukkueen pelaaja.
Tää oli lätkässäkin asenne 70-luvulla. Ne jyrää meitin! Ihan sama, jos olis mennyt selittää, että eihän täs lajis oo maailmalla edes mitää kilpailua, sen takia punakonekin on vaan suupala! Haloo!
|
|
|
|
Spangen
Poissa
|
 |
Vastaus #46 : 08.01.2016 klo 21:53:58 |
|
Regionalligatasolle riittää joukkueisiin ehdokkaita, jotka ovat vielä huomattavan tasaisia. Jos pelaa huonosti tai ei sovi pelitapaan, Tim Väyrynenkin jää tuolla tasolla ulos jengistä, vaikka hyvin pelatessa voi pärjätä Saksan kolmosessa.
Mitä oikein horiset? Tim Väyrynen jää tällä hetkellä ulos Dritten ykkösjengistä, joka on nousemassa Zweiteen. Regional-ligassa Tim paukutti tehot 7/13 viime keväänä noususta pelanneessa jengissä.
|
|
|
|
Callit
Poissa
|
 |
Vastaus #47 : 09.01.2016 klo 08:05:01 |
|
Erinomainen siirto. Tällä kaudella on bundesliigassa erottunut erityisesti viime vuotisista regionaljanareista, Dahoud.
|
|
« Viimeksi muokattu: 09.01.2016 klo 08:56:12 kirjoittanut Callit »
|
|
|
|
|
petteri72
Poissa
Suosikkijoukkue: Liverpool
|
 |
Vastaus #48 : 09.01.2016 klo 21:56:06 |
|
Tälläinen siirto vaikuttaa itse asiassa melkein ainoalta mahdollisuudelta lähteä ulkomaille ennen 23 ikävuoden täyttämistä, jos ei ole ihan huippu. Jos pelaa yhtään pitempään Veikkausliigassa, pelaajan rasitteeksi tulee jopa 200000 euron kasvattajarahasumma jo Saksan kolmoseen tai Ruotsiin siirtyessä, joka helposti estää siirrot vähän ennen 23 ikävuotta, jonka jälkeen kasvattajarahoja ei enää makseta.
Tämä siirto Regionalliigaan muuten vaikuttaa kasvattajarahamielessä vähän epäselvältä, kun ei saa oikein mistään selvää nykyisistä Regionalligan Fifan kasvattajarahakategorioista, miten kasvattajarahamääräyksiä nykyään sovelletaan Bundesliigaseurojen kakkosjoukkueisiin ja kyse on vielä lainasta.
Siirtyyköhän lainapelaaja Saksan pelaajarekisteriin, jolloin seuraavista siirroista Saksaan ei tarvitse maksaa kansainvälistä kasvattajarahaa vai ei? Ja jos siirtyy, miten lainan purkautuessa, tuleeko kansainvälinen kasvattajaraha taas maksuun takaisin Suomeen siirryttäessä eli maksetaanko kasvattajarahaa todellakin jokaisesta kansainvälisestä siirrosta, myös eestaas?
Toisaalta Fifan kategoriaan 4 siirryttäessä ei makseta kasvattajarahoja ollenkaan ja ilmeisesti osa Regionalligajoukkueista on nykyään 4 kategoriassa. (Toisin kuin ennen 3.ligan perustamista. Vrt. Case SV Wilhelmsheim)
Koko kansainvälinen kasvattajarahasysteemi on muuten ilmeisesti tarkoituksella varsin epäselvästi kuvattu, kun FIFA pelännee sen kaatuvan EU työvoiman vapaan liikkuvuuden säännösten vastaisena jos mennään oikeuteen siinä kuin Bosman-tapaus lopetti siirtosummat, silloin kun pelaajalla ei ole sopimusta.
200000 euron kasvattajarahalappu Suomalaisen 22 vuotiaan Veikkausliigapelaajan selässä on kyllä valtava ulkomaille siirtymisen este eikä reilut 100000 euroa kasvattajarahaa 19 vuotiaan selässäkään varsinaisesti paranna pelaajien siirtomahdollisuuksia. Valtavat kasvattajarahat taitavat muuten vähän selittää, myös miksi Suomesta siirtyy kovin vähän pelaajia ulkomaille nuorena. Seuroilla, joihin nuoret Suomalaispelaajat pelillisesti mahtuisivat ei useinkaan ole halua maksaa palkan lisäksi todella isoa kasvattajarahaa. Silloin on vaikeaa lähteä nuorena ulkomaille tekemään ammattilaisuraa aloittaen Veikkausliigatason alasarjoista.
|
|
|
|
Satanen
Paikalla
Suosikkijoukkue: Official FF2 Marble League Fantasy Champion (2020)
|
 |
Vastaus #49 : 10.01.2016 klo 15:38:43 |
|
Kv-lainoja koskee muistaakseni samat kasvattajarahasäännöt kuin tavallisia siirtoja. A loan is subject to the same rules that apply to the transfer of players, including the provisions on training compensation and solidarity mechanism. In other words, the club receiving the player on loan shall retain 5% of the loan fee and distribute it to all clubs that contributed to training the player between the ages of 12 and 23. At the same time, the club receiving a player on loan is entitled to claim training compensation and a solidarity contribution for the time the player remained with it53 and it can claim training compensation if the player transfers to a third club provided the player is younger than 23.
|
|
« Viimeksi muokattu: 10.01.2016 klo 15:41:31 kirjoittanut Satanen »
|
|
|
|
|
|
|